Lounais-Suomen aluehallinto varoittaa, että tällä hetkellä raivoavat myrskyt voivat aiheuttaa vakavia tuhoja Varsinais-Suomessa, lähinnä sähkökatkojen ja tulvien vuoksi. Kansalaisten tulisi varautua varastoimalla vettä, ruokaa ja lääkkeitä viikoksi, jos he eivät ole niin jo kotivaransa vuoksi tehneet.
Kuinka moni on varautunut?
Ainakin omasta tuttavapiiristäni kyselemällä voin todeta, että pahuksen harva. Allekirjoittanutta on pidetty paranoidisena, koska olen huolehtinut riittävästä kotivarasta ja tarvikkeista yllättävienkin tilanteiden varalle.
Ei tarvita kuin pidempiaikainen sähkökatkos, niin fakta on, ettei kauppaan pääse tai sieltä ei saa kohta mitään ruokaa. Myöskään polttoainepumput eivät toimi, eikä myöskään lämmitys. Puhelimetkin mykistyvät muutamassa tunnissa. Vesitorneista loppuu vesi parissa päivässä, jos ja kun siellä ei ole generaattoreita ja polttoainetta pumppaamaan sitä torniin (olettaen, että vedenpuhdistamo voisi toimia ilman sähköä).
Sähkökatkoksen lisäksi voi vaania vaikkapa henkilökohtainen sairastuminen tai epidemia, jonka vuoksi ei pääse- tai kannata lähteä kauppaan tartuttamaan/hakemaan tartuntaa. Pelkästään vedenjakelun häiriöt voivat aiheuttaa huomattavia ongelmia, kuten taannoisesta Nokian vesifiaskosta kävi ilmi. Nykypäivänä myös tietoliikenteen katkot pysäyttävät välittömästi kaikkien pankkiautomaattien toiminnan, samoin tietysti muidenkin maksuvälineiden kuin käteisen käytön kaikkialla...puhumattakaan siitä paniikista, minkä se voi aiheuttaa.
Riippuen asumismuodosta- ja paikkakunnasta, sekä tietenkin vuodenajasta, tilanne voi olla joko katastrofaalinen tai mitätön pikku harmi. Pahin tilanne on tietysti suurissa kaupungeissa asuvilla ihmisillä ja helpoin maaseudulla asuvilla, joilla on käytössään varaava takka/hella ja polttopuita, ynnä puulämmitteinen sauna. Luultavasti maaseudulla voisi myös helposti järjestää
aggregaatit tuottamaan sen verran sähköä, että pumput voivat automaattisesti pumpata vettä kaivosta talon käyttövedeksi ja sähköä riittää talon öljylämmityskattilan ja kiertovesipumpun pitämiseksi toiminnassa...ynnä tietysti valaistukseen hieman sähkövaloa. Polttoaineeksi käy öljylämmitykseen (tai traktorien polttoaineena) käytettävä kevyt polttoöljy. Mikäli kevyttä polttoöljyä on tarpeeksi varastossa, ongelmia ei tule pitkään pitkään aikaan. Lämmitykseen voi toki käyttää myös hellaa ja takkaa, eikä puuhella nyt ruoanvalmistukseen mikään huono vaihtoehto luonnollisestikkaan ole. Näin olleen suurimmat ongelmat ja riippuvuudet voi kiertää. Paristokäyttöisellä- tai veivattavalla radiolla voi pysyä ajantasalla tapahtumista ja toki radioamatöörivälineistöllä saada ja välittää paljon muutakin tietoa. Omasta perunamaasta voi nostaa pottuja pöytään ja kellarissa piisaa muutakin perustarpeistoa pitkäksi aikaa - puhumattakaan siellä varastoiduista säilykkeistä ja metsästä ja järvistä saatavasta ruoasta!
Kaupungissa kerros- tai rivitalossa asuvalla onkin sitten kasapäin ongelmia heti alkumetreistä lähtien. Ainoa keino selvitä on se, että omistaa kaasu/polttoainepulloja ja keittimiä, joilla voi lämmittää ruokaa ja pitää asuntoa lämpimänä talvisaikaan. Näitä ei kuitenkaan saa paloturvallisuuden vuoksi varastoida asuntoihin eikä kellareihinkaan kovinkaan paljoa, joten siinäkin tulee jo ongelmia. Suurin ongelma tulee kuitenkin vedestä ja wc:stä. Jos ja kun vettä ei tule, on katastrofi lähellä. Kasapäin tankkiautoja sun muita ja säilötyt vesitonkat voivat hetkeksi toki tilannetta auttaa, mutta suuren kaupungin ollessa kyseessä nuo eivät ikinä tule onnistumaan. Edessä on pikainen muutto pois suurista kaupungeista, mistä puolestaan seuraa valtavat ruuhkat ja sekasortoa.
Nykyaikainen yhteiskunta on aivan liian haavoittuvainen poikkeusoloissa. On outoa, että kun yhteiskunta holhoaa ja määräilee meidän elämäämme kehdosta hautaan saakka, mutta tähän puoleen se ei viitsi kiinnittää tarpeeksi huomiota. Pelkästään porakaivojen rakentaminen kaikkien väestönsuojien yhteyteen, sekä vaihtoehtoisen lämmitysmuodon vaatimus (esimerkiksi oma keskuskattila ja generaattorit sen pyörittämiseen) myös kerrostaloihin ratkaisisi suurimmat ongelmat. Puhumattakaan tietysti siitä, että väestönsuojien kokoa kasvatettaisiin niin paljon, että niihin voitaisiin helposti varastoida muutakin poikkeusoloissa tarvittavaa materiaalia. Kustannusvaikutus uusien talojen rakentamiskustannuksiin nähden olisi mitätön, eikä tietenkään järjestelmää tarvitsisi käyttää kuin poikkeusoloissa. Elintarvikekauppojen kassajärjestelmät ja kylmäsäilytykset pitäisi niin ikään turvata varavoimalla tai ainakin mahdollistaa ylipäätään toiminta ilman kassakoneita, jotta ihmiset saisivat ostettua edes ne vähät ruoat ja tarvikkeet, joita kaupassa sillä hetkellä on tarjolla. Polttoaineen jakeluasemat tulisi tietysti varmistaa varavoimalla tai käsipumpuin, jotta ihmiset saavat autonsa tankattua hätätilanteessa. Matkapuhelimen tukiasemien varavoimajärjestelmiä pitäisi myös tehostaa ja mahdollistaa ainakin hätäpuheluiden perillemeno kriisitilanteessa. Näilläkin yksinkertaisilla toimenpiteillä saataisiin jo erittäin hyvä suoja häiriötilanteita vastaan jopa viikkojen ajaksi.
Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin kansalaisten asennemuutos. Ihmiset ovat liian tottuneita siihen, että kaikki toimii moitteettomasti. Ei osata, eikä haluta, eikä ymmärretä varautua poikkeustilanteisiin. Harva viitsii edes kantaa käteistä mukanaan tai pitää kotona enempää ruokaa kuin mitä jääkaappiin mahtuu.