3. syyskuuta 2008

Ehdotus puolustuksen uudelleenjärjestelyksi

Vaatimatonta olettaa, että pystyisin suunnittelemaan koko Suomen Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen uudelleen. ;) Mutta koetetaan, ihan piruuttaankin. Tarkoitukseni siis on vääntää rautalangasta ja laskea, mitä Suomen puolustuksen järjestäminen uudelleen maksaisi ja miten se tehtäisiin.

Olen näitä laskelmia ja suunnitelmia tehnyt omaksi huvikseni (joojoo, on meillä kullakin omat hupinsa ja oudot mielenkiinnon kohteensa, myönnetään) jo pidemmän aikaa itse asiassa. Älkää kuvitelko, että tämän kirjoituksen sisältö on pullahtanut hetkessä mieleeni ja luvut olen ns. repinyt päästä. Kaikki on laskettu ja laskelmoitu huolella. Nyt on aika laittaa ne julkisiksi. :)

Moni voi lukiessaan kirjoitustani esittää pohdintoja vaikkapa omasta mielenterveydestäni, koska luvut ja kustannukset ovat suuria. Mikäli näin on, muistutetaan, että jokainen voi huoletta vaikka jakaa kaikki esittämäni lukumäärät 2:lla tai jos ei riitä, niin piru vieköön, vaikka 3:lla. Siltikin maanpuolustus olisi pahuksista paremmin järjestetty, kuin mitä se nykyään on. Voitte myös mielivaltaisesti jättää vaikka kokonaisia asejärjestelmiä (JSF, sukellusveneet, helikopterit, alueilmatorjuntaohjukset, jne.) pois laskuista tai korvata asejärjestelmiä toisilla (esim. AMV:n MT-LBV:llä) mikäli hinta hirvittää. Tarkoitukseni on näyttää, mikä minun käsitykseni mukaan olisi erittäin tehokas ja vielä tarpeeksi edullinen panostus Suomen puolustamiseksi. Eri mieltä saa olla, kommentteja saa heittää.



Olennaista suunnitelmassani on, että puolustus ei perustuisi asevelvollisuusarmeijaan, eikä sen kustannuksia piilotettaisi asevelvollisten selkänahasta orjatyön muodossa revittäväksi, vaan sotilaan ammatti olisi kuten poliisin tai palomiehenkin ammatti. Ei ketään väitä, että kaikkien suomalaisten miesten (miksi helvetissä naisia ei tämän pitäisi koskea?) pitäisi kerran elämässään leikkiä poliisia tai palomiestä ilmaiseksi vuoden ajan, mutta jostain syystä samaa oletetaan asevelvollisuuden muodossa kuitenkin heiltä sotilaan hommista.

Lähtökohtani olisi, että joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista. Saapumiseriä olisi vuodessa kaksi, jotta riittävää valmiutta voitaisiin ylläpitää. Palvelus kestää vuoden, jonka jälkeen sitoutuu reserviin 20v ajaksi. Tämän lisäksi ammattisotilaita on koko ajan palveluksessa tuollaiset 50000 kouluttajina ja teknisimmissä jutuissa. Palkkakustannukset noista on 70000 henkilöä x 2500€/kk x 12 = 2,1 miljardia euroa vuodessa. Tämä siis oletuksena, että palkka olisi keskimäärin 2500 kuussa eikä sosiaaliturvamaksuja tarvitsisi maksaa (sen verran voi laskea tulevan takaisin veroina jne.).

Mihin tuo sotilaiden määrä sitten riittäisi? Keskimäärin 20000 per vuosi x 20v + 50000 sotilasta = 450000 sotilasta. Pyöristetään se mukavaan tasalukuun, eli 400000 sotilaaseen, koska voidaan olettaa, että osa sotilasta ei kuitenkaan olisi siviilityönsä vuoksi käytettävissä kriisitilanteessa. Nämä 400000 sotilasta jakautuisivat mielestäni seuraavanlaisesti:
- 4 Panssariprikaatia, 30000 sotilasta.
- 8 Jääkäriprikaatia, 50000 sotilasta.
- 25 erillistä pataljoonaa, 30000 sotilasta.
- 250 erillistä komppaniaa, 40000 sotilasta.
- Merivoimat ja rannikkopuolustus, 30000 sotilasta.
- Ilmavoimat ja ilmapuolustus, 60000 sotilasta.
- Erikoisjoukot, sissit sun muut, 40000 sotilasta.
- Ylijohto ja johtamisjärjestelmät, 20000 sotilasta.
- Paikallisjoukot, 100000 sotilasta.

Laskin joukkoihin kuuluvaksi siis myös 100000 sotilaan paikallisjoukot. On kuitenkin kyseenalaista, minkä suuruiseksi kyseinen joukko lopulta muodostuisi. Kriisitilanteessa ehdittäisiin luultavasti nimittäin kouluttaa ja varustaa lisää joukkoja paikallisjoukkojen tehtäviin. Jos siis kriisi ei ala yllättäen. Myös osa jo reservivelvoitteistaan vapautuneista voisi vapaaehtoisesti tulla palvelukseen paikallisjoukkoihin tai muihin. Paikallisjoukkojen lopullinen määrävahvuus voisi siis olla huomattavasti suurempikin. Tietystikään kriisitilanteessa kaikkien paikallisjoukkojen ei tarvitse kaikenaikaa olla pyssy kädessä poterossa, vaan he voivat toimia välillä normaaleissa siviiliammateissaan. Vasta kun tarve vaatii, he voivat napata varusteensa kotoaan tms. ja siirtyä asemapaikkaansa joukkonsa osaksi. Lisäksi paikallisjoukkoja voisi tukea Suojeluskunnat, jonka ikärakennetta ja lukumäärää on vaikea arvioida.

Entä reservit? Suunnitelmassani reserviä ei suoranaisesti ole lainkaan. Tämä on tietysti ongelma. Voidaan kuitenkin olettaa, että osa paikallisjoukkoihin varatuista sotilaista olisi käytettävissä reservinä esimerkiksi prikaateissa. Niin ikään kriisin uhatessa voitaisiin kouluttaa lisää sotilaita. Edelleenkin, myös Suojeluskuntien osuus ja merkitys tulisi muistaa. On lisäksi huomattava, että arvioni vain 20000 sotilaan kouluttamisesta joka vuosi voi olla hyvin alakanttiin arvioitu. Nykyäänkin päästäisiin luultavasti tuollaiseen lukuun kun sotilaille ei makseta käytännössä mitään palkkaa. Palkan ollessa jotakin parin tuhannen euron luokkaa kuussa, on hyvinkin mahdollista, että koulutettavia olisikin 40000 joka vuosi. Mikä olisikaan parempi tapa tienata rahaa vaikka opiskeluita varten kuin viettää vuosi täysihoidossa palkkaa keräten...

Valmius herättää varmasti myös pohdiskelua. Tehokkain tapa toimia esittämääni armeijaa vastaan olisi tietysti estää sen liikekannallepano ja tuhota sen varustus suoraan varastoihinsa. Tämä on ongelma. Oletan kuitenkin, että jos puolustus järjestettäisiin kuten minä sen suunnittelisin, valmiutta kohotettaisiin ripeästi pienemmästäkin todellisesta tai edes teoreettisesta uhasta johtuen. Kuten aiemmin sanoin, mielestäni Georgian konfliktin syntyessä olisi pitänyt järjestää itärajan tuntumassa kymmeniätuhansia sotilaita sisältävä sotaharjoitus. Myöskään Suojeluskuntien merkitystä valmiuden kohottamisessa ja kodinturvajoukkoina toimimisessa ei pidä unohtaa. Puhumattakaan tietysti ilmavoimien ja ilmapuolustuksen rungon pitämisestä riittävässä valmiudessa jo rauhan aikana. On kuitenkin selvää, että palveluksessa olevat, 50000 ammattisotilasta ynnä 15-25000 koulutuksessa olevaa sotilasta, on melkoinen valmius jo sinällään.



Tietysti sitten tulee se toinen juttu, eli millä nuo varsinaiset joukot varustettaisiin ja miten paljon se maksaisi? Lähtökohdaksi otan, että joukot varustetaan hyvin. Minulle ei kelpaa se, että "puolustuskykymme pidetään jatkossakin nykytasolla", vaan haluan, että nimenomaan puolustuskykymme nousee selvästi. Tähän tarvitaan kalustoa. Uutta kalustoa. Tehokasta kalustoa. Kaiken lisäksi, sitä tarvitaan aika helvetin paljon. Eri mieltä saa olla, uskon, että monen mielestä esittämäni kalustomäärä- ja laatu on täysin yliampuvaa liioittelua. Minusta ei, kun otetaan huomioon, minkälaisen maan kanssa meillä on yli tuhat kilometriä rajaa.

Moni ehkä hämmästyy ehdotuksestani erityisesti tykistön suuresta määrästä. Tykistö on yhä tärkeä ja älykkäiden ampumatarvikkeiden aikakaudella suorastaan murskaavan tehokas lukumäärän tasoittaja. Lisäksi tykistö mahdollistaa suurienkin vihollisjoukkojen murskaamisen ilman, että yksikään oma joukkomme joutuu ottamaan taistelukosketusta siihen maastossa. Erityisesti kauaskantoinen raketinheittimistö täsmäammuksineen tarjoaa täysin uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa vihollisen joukkoihin jo ennen kuin ne edes ehtivät taisteluun. On typerää yrittää voittaa vihollinen ase-asetta, panssari-panssaria vastaan taistelukentällä kulutussodassa, kun se voidaan voittaa epäreilusti ns. pommittaen paskaksi ilman että se voi sille yhtään mitään.

Varmasti myös MT-LBV:n ja AMV:n ostot ihmetyttävät. Miksi panssariprikaateille antiikkista MT-LBV kalustoa ja sitten suuria määriä kalliita AMV:tä jääkäriprikaateille? Vastaus: Telat ja liikkuvuus. Jääkäriprikaatien käyttötarkoitus ja liikuntakyky on toisenlainen kuin panssariprikaatien. AMV toimii hyvin taistelukentän nopeana yleistaksina, mutta samanlaisiin maastossa rämpimisiin kuin MT-LBV siitä ei ole. Toisaalta MT-LBV on halpa ja sen korvaaminen kokonaan vaikkapa rynnäkköpanssareilla on täysin tarpeetonta rahanhaaskaamista. En ole laskuissani huomioinut, että Lappiin sijoitettaville joukoille luultavasti MT-LBV on parempi vaihtoehto kuin AMV, vaikka tämä tietysti vääristäisi kokonaisostosmääriä ja myöskin hintoja melkoisesti...oletettakoot, että ylijäävät AMV:t käytetään toisiin tarkoituksiin ja MT-LBV:t ovat niin halpoja, ettei niiden hankkiminen AMV:n korvaajiksi Lappiin näy juuri missään.

Listalla on myös taistelu- ja kuljetushelikoptereita. Joidenkin mielestä tämä on hölmöä, koska helikopterit ovat nykyaikaisella taistelukentällä vain lihavia maalitauluja. Tämä pitääkin tavallaan paikkaansa. Helikoptereilla on kuitenkin - jos rahaa löytyy (toisin kuin nykyään), omia tärkeitä tehtäviään esimerkiksi meripuolustuksessa ja joukkojen siirtelyssä. Myös rauhan aikana niitä voidaan käyttää tehokkaasti erilaisissa virka-aputehtävissä ja etsinnässä. Taisteluhelikopterit pystyvät sotatilanteessa toimimaan hyvin, mikäli niiden ei tarvitse yrittää lennellä vihollisen hallussa pitämän maan yläpuolella vihollisen hallitessa ilmatilaa...omien joukkojen tukeminen ratkaisevalla hetkellä yhdessä muiden aselajien kanssa on niiden järkevämpää käyttöä.

Joint Strike Fighterin valinta ei liene kuitenkaan yllätys. F/A-18C Hornet alkaa vähitellen muuttua vanhanaikaiseksi - tai itse asiassa se on sitä jo nyt, eikä se enää nykyäänkään pärjää esimerkiksi Venäjän uusimmille hävittäjille. F-35B Lightning II on lyhyttä kiitorataa tai pystysuoraa nousua varten tarkoitettu malli, joka sopii siten hyvin Suomen olosuhteisiin. Kappalehinta on noin 60 miljoonaa euroa, mutta laskin hinnaksi 83 miljoonaa, koska aseita sun muita pitää myös ostaa. Ensimmäiset F-35B:t alkavat tulla käyttöön muutaman vuoden päästä, joten lienee realistista odottaa, että Suomi saisi omansa käyttöön joskus 2020.

Toisaalta, moni ehkä ihmettelee suurta panostusta ilmatorjuntaan. Suorastaan järjettömän suurta, varsinkin kun otetaan huomioon JSF hankinnat ilmavoimille. Perustelen ilmapuolustukseen panostamista, varsinkin useisiin päällekkäisiin järjestelmiin, sillä, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmatoiminta on kaiken A ja O. Ei vain joukkojen moukaroinnissa, vaan myös ilmatiedustelun osalta esimerkiksi lennokein. On myös syytä huomioida, että Ilmavoimatkin tarvitsevat ilmatorjuntaa voidakseen suojata hävittäjiensä tukeutumisalueet kunnolla. Ohjusjärjestelmien hankinnassa olen myös ottanut huomioon ns. selkäänpuukotuselementin, eli sen, että jonkin valmistajan tai maan järjestelmiin olisi olemassa takaportti. Kun eri maiden eri järjestelmillä rakennetaan toisiaan tukeva ja päällekkäin oleva ilmatorjuntajärjestelmä, on vähemmän todennäköistä, että millään kuviteltavissa olevalla vastustajalla olisi kyky esimerkiksi häiritä niitä kaikkia (ainakaan samaan aikaan) tehokkaasti.



Käsittelen nyt maavoimien osalta vain panssariprikaatit ja jääkäriprikaatit. Erilliset komppaniat ja pataljoonat, erikoisjoukot ja paikallisjoukot voidaan varustaa "ylijäämäkalustolla" sekä vanhemmallakin materiaalilla, eli sillä, jota Puolustusvoimilla nyt on jo varastoissaan, joten en laske niitä nyt tähän mukaan. Lisäksi osa ilmapuolustuksen materiaalista tulee niiden käyttöön, samoin osa kokonaishankintoihin laittamistani varusteista (esim. suojaliivit, kertasingot ja it-ohjukset).

Panssariprikaati x 4
7500 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A6 EX, 128 kpl
- CV9035mk3, 128 kpl
- MT-LBV, 600 kpl
- PzH 2000, 54 kpl
- AMOS, 54 kpl
- MLRS 270A1, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 25 kpl (1 kpl per komppania + 9 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 5 kpl

Jääkäriprikaati x 8
6250 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A4+, 64 kpl
- CV9035mk3, 64 kpl
- AMV, 500 kpl
- PzH 2000, 36 kpl
- AMOS, 36 kpl
- HIMARS, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 14 kpl (2 kpl per pataljoona + 6 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 3 kpl

Merivoimat ja meripuolustus
- A26, 12 kpl
- Hamina 2000, 24 kpl
- F124, 4 kpl
- NH-90 (NFH), 20 kpl
- Brahmos maalavetti, 40 kpl

Ilmavoimat ja ilmapuolustus
- F-35B Lightning II JSF, 180 kpl
- Eurocopter Tiger HAD, 45 kpl
- NH-90 (TTH), 60 kpl
- Vera-S/M, 5 kpl
- Silent Sentry, 20 kpl
- CELLDAR, 5 kpl
- Phalcon, 3 kpl
- Erieye, 15 kpl
- Aster 30 SAMP/T, 16 kpl
- SPYDER-MR, 48 kpl
- Pantsir-S1E, 108 kpl
- Igla-S, 848 kpl



Kustannukset ovat niin tarkkoja kuin mahdollista. Lähteinä olen käyttänyt eri julkisista lähteistä saamiani tietoja. Mikäli lähteitä on ollut useita, olen laskenut niistä keskiarvon. Olen pyöristänyt summia kuitenkin yläkanttiin, jotta varmasti kaikki kustannukset tulisivat otetuiksi huomioon. Näin esimerkiksi materiaalin huolto- ja varaosakustannuksetkin näkyisivät jossakin. Toisaalta olen laskenut eräiden materiaalikulujen osalta halvimmat mahdolliset tarjoushinnat, joilla esim. Leopard panssarivaunuja on saatu ostettua maailmalta, koska esimerkiksi kyseistä panssarivaunua on todellakin ollut saatavilla täysin polkumyyntihintaan. Luvut ovat siis realistisesti ajatellen suuntaa-antavia.

Kokonaishankintamäärä, kalusto ja hinnat (miljoonaa euroa):
- 200000 kpl Dragon Skin luotisuojaliivi; 1000
- 300000 kpl Taistelijan varustus vm2005; 600
- 150000 kpl mini N/SEAS valonvahvistin/tähtäin; 700
- 512 kpl Leo2A6 EX panssarivaunu; 3300
- 512 kpl Leo 2A4+ (päivitetty Leo2A4) panssarivaunu; 750
- 1024 kpl CV9035mk3 rynnäkköpanssarivaunu; 4000
- 2500 kpl MT-LBV kuljetuspanssarivaunu; 1300
- 4000 kpl AMV + Protector M151 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo; 4800
- 504 kpl PzH 2000 panssarikanuuna; 3000
- 504 kpl AMOS kranaatinheitinjärjestelmä; 2100
- 72 kpl MLRS 270A1 raketinheitin; 1100
- 144 kpl HIMARS raketinheitin; 3600
- 1800 kpl Eurospike pst-ohjus; 1800
- 30000 kpl MTB-LAW kertasinko; 900
- 240000 kpl M72 LAW kertasinko; 200
- 2000 kpl Igla-S it-ohjus; 2500
- 320 kpl Pantsir-S1E kohdeilmatorjuntajärjestelmä; 4600
- 92 kpl SPYDER-MR alueilmatorjuntajärjestelmä; 3200
- 16 kpl Aster 30 SAMP/T alueilmatorjuntajärjestelmä; 4000
- 180 kpl F-35B Lighting II, JSF monitoimihävittäjä; 15000
- 45 kpl Eurocopter Tiger HAD taistelukopteri; 2000
- 80 kpl NH-90 monitoimihelikopteri; 2000
- 5kpl Vera-S/M passiivinen ilmavalvontasensori; 1000
- 20 kpl Silent Sentry passiivinen ilmavalvontasensori; 1200
- 5 kpl CELLDAR passiivinen ilmavalvontasensori; 800
- 3 kpl Phalcon AWACS; 1200
- 15 kpl Erieye AWACS; 1900
- 12 kpl A26-luokan sukellusvene; 6000
- 24 kpl Hamina 2000-luokan ohjusvene; 1200
- 4 kpl F124-luokan fregatti; 2000
- 40 kpl Brahmos -meritorjuntaohjus maalavetti; 1600
Yhteensä nämä ostokset maksavat noin 80 miljardia euroa. 80 miljardia! Hirveä summa, eihän siihen voi koskaan olla rahaa - eikö?



Tehdään pientä laskutoimitusta puolustusbudjetin suhteen. Palkkauskuluthan olivat sen 2,1 miljardia vuodessa, kuten aiemmin laskettiin. Oletetaan, että muut kustannukset kuten kaluston varastointi ja varuskuntien ylläpito sun muuta, olisivat tällä kalustomäärällä ja valmiustasolla kolminkertaiset siitä mitä nykyisin ovat, eli yhteensä 2,4 miljardia vuodessa. Tehdään vielä olettamus, että lisäksi tehtäisiin erilaisia satunnaisia kalustohankintoja näiden nyt esittämieni lisäksi n. 1,5 miljardia vuodessa...siis perushankintoja lähinnä, ammuksia, telttoja, suksia, miinoja, viestivälineistöä, tiedustelulennokkeja, sen semmoista tavaraa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä nykyään tehdään kokonaisuudessaan kaikkia kalustohankintoja Puolustusvoimille vuodessa. Kustannukset olisivat siis, kun kaikki muut paitsi aikaisemmissa kappaleissa esittämäni kalusto-ostot huomioidaan, 6 miljardia euroa vuodessa.

Jos nuo aikaisemmissa kappaleissani esittämien kalustohankintojen kustannukset, 80 miljardia euroa, jaetaan vaikkapa 16 vuoden kalustohankintana, voidaan ynnätä, että tarvitaan vuodessa 5 miljardia euroa rahaa siihen tarkoitukseen. 16 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta tietysti voidaan miettiä, että jos tähän systeemiin olisi siirrytty vaikkapa vuonna 2000, niin koko kalusto-ostorypäs olisi jo puoliksi hankittu. 16 vuotta ei kuitenkaan maanpuolustuksellisessa ajassa tarkasteltuna ole mitenkään pitkä aika. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että kalusto on todellakin "viimeistä huutoa", eikä siis ole vanhenemassa ihan heti käsiin, lukuunottamatta ehkä panssarintorjunta- ja it-ohjuksia, joiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi joskus 2025. Mikäli puolustusbudjetti pidetään samalla tasolla kuin se esimerkissäni on, ei tämäkään ole mikään ongelma, vaikka kaluston hinta nouseekin luultavasti tulevaisuudessa yhä enemmän.

Nämä kalustohankinnat plus nuo äsken lasketut muut vuosittaiset kulut, niin lopputulos on, että puolustusbudjetin pitäisi olla yhteensä 11 miljardia euroa vuodessa. Tällöin se vastaisi suurinpiirtein sitä, mitä Israelilla on suhteessa kaikkiin valtion menoihin tai bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä puolustusbudjettimme on 2,5 miljardia euroa. Jostain pitäisi siis kaivaa 8,5 miljardia lisää rahaa maanpuolustukseen joka vuosi.

Vuoden 2008 talousarvio paljastaa, että tuo puuttuvat reilu 8,5 miljardia saataisiin kyllä kursittua kokoon, vieläpä ilman että mistään tarvitsisi oikeasti luopua tai veroja korottaa. Valtiovelan korot ja lyhennykset saadaan kuoletettua heti myymällä valtion omaisuutta, tästä tulee jo 4,2 miljardia euroa joka vuosi. Säästöjä syntyy myös eroamalla välittömästi EU:sta, jolle maksamme jäsenmaksuja (laskentatavasta riippuen 1,4-1,8 miljardia vuodessa). Loput, noin 2,5 miljardia vuodessa saadaan esimerkiksi lakkauttamalla Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka toimialaa on lähinnä alaansa liittyvä elinkeinoelämän ja markkinoiden sekoittaminen erilaisilla säätelyillä ja verotukiaisilla. Tai vaihtoehtoisesti vaikkapa lakkauttamalla työmarkkinoiden säätely ja sitä kautta työttömyys.

Miltä kuulostaa? Maksetaan valtionvelat pois, erotaan EU:sta ja lakkautetaan turha byrokratiavirasto tai työmarkkinoiden turha säätely, sekä käytetään niistä säästyvät rahat maanpuolustuksemme nostamiselle tasolle, jolla se ei koskaan ole ollut aikaisemmin? Tasolle, joka olisi varmasti niin korkea, että esimerkiksi Venäjä ei viitsisi villeimmissä unelmissaankaan harjoittaa "rauhanturvaamista" Suomen alueella. Tasolle, jossa NATO:lla ei olisi meille edes mitään konkreettista annettavaa (paitsi ydinaseet, ok, myönnetään).

Vahva, itsenäinen puolustus yhdessä puolueettomuuspolitiikan kanssa on turvallisuutemme paras tae. Ne, jotka eivät tätä usko, katsokaa Sveitsiä.



Päivitystä 4.9.08
- Lisätty JSF hankintoihin.
- Lisätty Vera-S/M passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty Silent Sentry passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty CELLDAR passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Erotettu mini N/SEAS -valonvahvistin omaksi hankinnakseen selvyyden vuoksi taistelijan varustus vm2005:stä.
- Lisätty paikallisjoukot ja reservipohdinnat.
- Hieman muutettu hankintamääriä, pientä pilkunviilausta.
- Hieman laskettu menoja uudelleen ja puolustusmäärärahoja viilattu.


Päivitystä 5.9.08
Tämä kirjoitukseni taitaa nyt hieman "elää" koko ajan. Olen saanut yhteydenottoja, joissa on tarkennettu muutamia hintatietoja eri asejärjestelmien osalta. Näin ollen olen myöskin laskenut uudelleen kokonaishintoja ja viilannut hankintamääriä, jotta koko paketti olisi mahdollisimman todenmukainen. Luultavasti määrät ja hinnat ja jopa järjestelmätkin tulevat jatkossakin muuttumaan hieman, joten koettakaa pysyä ajantasalla... :)

13 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Ei pöllömpi paketti. Asevelvollisuuden poistamisesta en ole kyllä aivan samaa mieltä, mutta en siitä rupea riitelemään. Yleensäkin vahva armeija on kuin henkivakuutus, vituttaahan sen maksaminen, mutta tiukan paikan tullen huomaa, että kannatti maksaa.

Tuon paketin maksamiseen olisin itsekin valmis maksamaan muutaman prosentin enemmän veroja, mikäli tietäisin, että ne menee juuri tuohon toimintaan.

Valitettavasti unohdit kirjoituksessasi venäläisten salaisen aseen, eli Täsmärypälequisling M 40-65, joita on sijoitettu Suomen hallinto- ja virkakoneistoon, ja joka vastaa tuhovoimaltaan kymmeniä moottoroituja jalkaväkidivisioonia. Täsmärypälequislingin tunnistaa laukaisukoneiston viritysäänestä, joka kuulostaa suurinpiirtein tältä: "puolustusmäärärahojamme ei tarvitse korottaa".

Jani kirjoitti...

Aika tiukka laskelma! Oudot on huvit meillä itsekullakin, mutta mulla varmaan sitten samanlaiset.

Tuo kalustomäärä ja rakenne on suunniteltu mielestäni myös todelliseen hyökkäyssotaan, jota en usko meidän joutuvan missään suhteessa tekemään koskaan...((ellei sitten sinua nimitetä diktaattoriksi lähivuosina ;) (Vitsi))).

Itse rakentaisin niin kuluttavan ja ilkeän puolustuksen, että jokainen tuuma yli rajan maksaisi viholliselle liikaa.

Kun meilä ei ole mitään kovin suuria strategisia resursseja eikä aluita uskoisin tämän takaavan rauhan pitkäksi aikaa.

Perusajatus laadusta määrän sijaan on mielestäni hyvä! - Oheistan muutaman mielestäni tarpeettoman perusteluineen:


24 kpl Haminaluokan Ohjusveneitä - vaikka hyviä ovatkin, sekä sukellusveneet todennäköisesti jäisivät liikaa vihollisen ilmavoimien armoille vaikka niissä on omasuojaus ja ovat vaikeasti havaittavissa. Tuo söisi ilmavoimien resursseja (suojaus) ja vaikka tukkisikin rannat hyvin - tulisi kalliita tappioita.

Mikä muuten olisi todellinen ylläpito budjetti vuosittain näiden hankintojen jälkeen???

Anonyymi kirjoitti...

Laskeskelin juuri itse vähän aikaa
sitten että jos puolustusvoimilla
on tällä hetkellä(?)arviolta 1000 kpl panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja(Paseja)
ja kullakin voi kuljettaa 8 kpl
täysissä varustuksissa olevaa
sotilasta. Se tarkoittaa että
voimme siirtää yhden prikaatin
motorisoidusti. Mutta jos samaan
aikaan täytyy siirtää useita
prikaateja niin ei ole riittävästi
kalustoa siihen.

Luotiliivit on ehdoton vaatimus.
On syytä kuulua sotilaan perusvarustukseen 2000-luvulla.
Mutta näin ei ole tällä hetkellä.
Jos liikekannallepano toteutettaisiin luotiliivit pitäisi itse hankkia. Ei ehkä ihan
helppo tehtävä lyhyellä varoitusajalla.

En usko että noin paljon saadaan
hankittua kalustoa viitaten esittämiisi lukuihin. Mutta
olen varma siitä että lähiaikoina
monet päättäjät Suomessa - henkeään haukkoen - tajuavat(toivottavasti ei liian myöhään kuten Cajanderin hallitus
talvisodan aattona) että puolustusvoimille on hankittava
ainakin niin paljon lisää kalustoa
että saavutetaan edes siedettävä
puolustusvalmiuden taso.

Ohjuksia varmasti tarvitaan lisää.
Niin panssarintorjuntaan, ilmatorjuntaan kuin meritorjuntaan.
Ja nopeaa, liikkuvaa tulivoimaa
vihollisen maavoimia vastaan.

Markus Jansson kirjoitti...

> Itse rakentaisin niin
> kuluttavan ja ilkeän
> puolustuksen, että jokainen
> tuuma yli rajan maksaisi
> viholliselle liikaa.

Tuo olisi toinen vaihtoehto. Tuohon tarvittaisiin lähinnä suojaliivejä, helvetisti hyviä kertasinkoja, pst-ohjuksia, olkapääohjuksia, viestivälineitä, HIMARS-systeemeitä ja tietysti pirusti miinoja. Myös muutama high-tech it-järjestelmä tasoittaisi puntteja kummasti. Tietysti tämä tulisi paljon halvemmaksi. Ongelmana tietysti siinä on, että se ei estä vihulaista pommittamasta meitä kivikauteen.


> 24 kpl Haminaluokan
> Ohjusveneitä - vaikka hyviä
> ovatkin, sekä sukellusveneet
> todennäköisesti jäisivät liikaa
> vihollisen ilmavoimien armoille

Nuo olisivat ehkä nyt vielä hyviä. Uusiminen tulisi ajankohtaiseksi joskus 2025 tms. Silloin voisi harkita stealh-ominaisuuksia paremmin käyttäviä paatteja tai ostaa reilusti korvetteja vaan ja siirtää meritorjuntaohjukset maalaveteille kokonaan. Sukellusveneet eivät ole ilma-aseen uhkaamia mitenkään. Päinvastoin, moiset veneet ovat aiheuttaneet mm. US merivoimille suunnattomia hankaluuksia.


> Mikä muuten olisi todellinen
> ylläpito budjetti vuosittain
> näiden hankintojen jälkeen???

Tuplasin nykyisen. Nykyaikainen kalusto ei tosin vaadi suuria ylläpitoja, vaan pysyy varastossa kunnossa sellaisenaan vuosikaudet. Eikä varustus, jota ei käytetä, kulu. Sotaa varten niitä hommataan varastoon, koulutus sujuu murto-osalla sodanajan varustuksesta.

Anonyymi kirjoitti...

Itse rakentaisin puolustuksen niin tehokkaaksi, että vihollinen ei edes suunnittelisi hyäkkäävänsä. Tähän riittäisi muutama ytinohjus.

Yksikään poliitikko ei julista sotaa toista maata vastaan, jos on todennäköistä, että hän itse joutuu suureen vaaraan. Tämän on historia osoittanut moneen kertaan.

Ytinohjukset olisivat tarkoitukseen juuri passeli ase.

Anonyymi kirjoitti...

Vielä ajatuksia tai ehkä lähinnä kysymyksiä liittyen puolustus
asiohin.

1) Miten paljon sotilaita Suomi
kykenee mobilisoimaan 48 tunnissa?
Kysymys on tärkeä ottaen huomioon
sen että sota tai konflikti saattaa
puhjeta yllättäen. Ja silloin ei jää paljon aikaa valmistautua.
Itse arvelisin että noin 50-100 000 sotilasta kyetään varustamaan ja lähettämään edelleen maanpuolustuksen kannalta kriittisiin paikkoihin.
Vaikka reservi onkin paljon suurempi en usko että 48 tunnissa
enempää saadaan mobilisoitua.

2) Miten tehokkaasti kykenemme
häiritsemään tai sabotoimaan vihollisen viestitoimintaa?

3) Entinen Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki paljasti Metallitekniikka lehdessä että USA
puuttui syvänmeren sukellusalusten
kehittämiseen ja rakentamiseen.
Lupaavalta vaikuttava tulevaisuuden
ala sabotoitiin USA:n sotilasviranomaisten toimesta.
Ehkä Suomi oli voinut välttyä tältä
kohtalolta jos niitä aluksia olisi
myyty länteen. Niin tai näin, joka tapauksessa osoittaa että Suomessa
on siis tietotaitoa rakentaa jopa omia piensukellusveneitä.

4) Eri maissa on kaikessa hiljaisuudessa otettu käyttöön nk. elektromagneettisia pommeja.
Ne eivät vahingoita suoraan ihmisiä
mutta aiheuttavat viholliselle tuhoa koska räjähtäessään tekevät
kaiken elektroniikan käyttökelvottomaksi.
Jos tulevaisuudessa Venäjä alkaa
uhitella Suomelle ja sieltä lentää
esim. "vahingossa" risteilyohjuksia
vaikka Lappiin, niin voisi testata
tätä asetta vaikka Kuolan niemimaan
läheisyydessä tai Pietarin lähistöllä. Yllättävä sähkökatkos
on erittäin tukala asia, myös
veli venäläiselle.

Markus Jansson kirjoitti...

> 1) Miten paljon sotilaita Suomi
> kykenee mobilisoimaan 48
> tunnissa?

Nykyisellään päästään varmaan johonkin 80000-120000 sotilaaseen. Näin siis sen mukaan, mitä on varauduttu ja laskelmoitu, tietysti tuo voi riippua paljonkin olosuhteista ja vihollisen toiminnasta.


> 2) Miten tehokkaasti kykenemme
> häiritsemään tai sabotoimaan
> vihollisen viestitoimintaa?

Kohtuullisesti, sanotaan vaikka näin. Tietysti resurssimme ovat vähäiset, mutta ainakin painopistealueella voidaan vihollisen viestintää häiritä ratkaisevalla hetkellä "riittävästi". Vihollinenhan joutuu käyttämään radioita tai satelliittiyhteyksiä jos tunkeutuu maahamme. Satelliittiyhteyksiä on miltei mahdoton häiritä, mutta ne voidaan kyllä paikantaa.

EMP pommit ovat tehokkaita, mutta vaikutusalue on todella pieni. Paras EMP saadaan räjäyttämällä iso ydinlataus korkealla ilmakehässä. Yksi sellainen keskellä Eurooppaa niin voi olla, että kaikki elektronikkaalaitteet (eli kaikki oikeastaan) britanniasta Viroon saakka pimenisivät. Pysyvästi.

Anonyymi kirjoitti...

Jos Venäjä päättää hyökätä Suomea
vastaan - tai tehdä yllättävän
strategisen iskun - miten se todennäköisesti tapahtuu?

Toisessa maailmansodassa Nliitto
yritti läpimurron kautta vyöryä
Suomeen vaikeakulkuisen metsä ja
vesistö maaston halki.
Se vie aikaa ja on vaivalloista.

Miten Venäjä mahdollisesti toimisi
jos se päättäisi tehdä yllätysiskun
Suomea vastaan tänä päivänä?

Yksi mahdollinen skenaario voisi olla meri ja ilmateitse tapahtuva
äkillinen, kriittisten kohtien
haltuunotto pääkaupunkiseudulla ja
ehkä lisäksi vielä muualla.
Taitavasti naamioituina siviili,
matkustaja ja kauppa-aluksiksi
venäläiset laivat kiinnittyvät
laitureihin. Siis, rahtialukset ovat täynnä venäläisiä sotilaita ja sotamateriaalia.

Samalla kaikessa hiljaisuudessa on joukko vihollisen sukellusveneitä "saartanut" Suomenlahden alueen.

Lisäksi meren pintaa hipoen,
tutkan havaintokyvyn alapuollella
lentää Suomenlahtea pitkin kaksi
aaltoa venäläisiä hävittäjä ja pommittajakoneita. 2 aaltoa,
kummassakin ehkä 40-60 konetta.

Samaan aikaan pari venäläistä
rahtikonetta, oman ilmoituksensa
mukaan on harhautunut Suomen ilmatilaan. Toinen pudottaa
maahanlaskujoukkoja Ahvenanmaalle
ja toinen kone pudottaa maahanlaskujoukkoja Helsingistä länteen. Nämä joukot varmistavat
sen että länsi-Suomesta apuun kutsutut voimat pysäytetään tai viivytetään niin kauan kunnes
lisää venäläisiä joukkoja virtaa
Etelä-Suomeen vahvistamaan alueen
haltuunottoa.

Koko operaatio toteutetaan minuutin
tarkalla kellotuksella.(ajanotto)

Helsingissä presidentinlinna,
valtioneuvosto, eduskunta ym.
kaikki keskeistet kohteet on otettu
hetkessä haltuun. Ja enemmän tai
vähemmän koko Suomen hallitus ja
eduskunta, mukaan lukien presidentti on otettu
panttivangeiksi. Pasilan YLE-keskus
ja poliisitalo tietysti myös
miehitetty.

Upinniemessä sijaitsevat 4 Hamina
luokan ohjusvenettä tuhotaan
ennen kuin ehtivät irtautua laiturista. Käytännössä kaikki
kiinteät rannikkopuolustusasemat
on tuhottu.

Operaatiota on edeltänyt tarkka
kartoitus, tiedustelu joka on
tarkasti merkinnyt missä kriittiset
kohteet sijaitsevat. Operaatiota
on harjoiteltu kaukana Venäjän sisämaassa etukäteen, ilman että Suomella tai muillakaan länsimailla
on ollut mitään tietoa asiasta.

Kaikki on ohi 24-48 tunnissa.
Venäläiset ilmoittavat ylimääräisessä uutislähetyksessä
että Suomi on antautunut.

(perkele!, ja sitten alkaa sissisota)

Dead Mind kirjoitti...

Markus, alkoi taas kiinnostamaan noi sinun laskut. Paljonko olet laskenut ryhmän kooksi, entä joukkueen, komppanian, pataljoonan? Ja mitä näihin sisältyy? Entä millä tasolla nuo Amos -kranaatinheitinAMVeet toimii? Korvaavatko komppanian kranaatinheitinjoukkueen?

Jos sinulta löytyy jotain tekstidokumentteja noista asioista, tai ylipäätänsäkin maanpuolustuksesta, otan mielelläni niitä s-postilla vastaan: kyynelkaasu{miukumauku}gmail.com

Markus Jansson kirjoitti...

> Markus, alkoi taas kiinnostamaan
> noi sinun laskut. Paljonko olet
> laskenut ryhmän kooksi, entä
> joukkueen, komppanian,
> pataljoonan? Ja mitä näihin
> sisältyy? Entä millä tasolla nuo
> Amos -kranaatinheitinAMVeet
> toimii? Korvaavatko komppanian
> kranaatinheitinjoukkueen?

Panssariprikaatissa ps-joukkueessa 4 vaunua. 4 joukkuetta komppaniassa ja 4 komppaniaa pataljoonassa ja 2 pataljoonaa prikaatissa. Ps-prikaatin jääkärijoukkueessa 4 ryhmää, 4 joukkuetta komppaniassa, 4 komppaniaa pataljoonassa ja 2 pataljoonaa prikaatissa.

Jääkäriprikaatin osalta sama juttu, mutta panssaripataljoonia on vain 1 (eikä 2 kuten ps-prikaatissa) ja jääkäri pataljoonia 3 (eikä 2 kuten ps-prikaatissa). Osa komppanioista on tietysti olla pioneeri- ja viestikomppanoita noissa molemmissa asianmukaisin pioneerivaunuin jne.

AMOS toimii raskaiden kranaatinheittimien korvikkeena, eli pataljoonatasolla. Ps-pataljoonassa 18kpl (!!!) ja jääkäripataljoonassa siis 9kpl (nykyään on 9kpl per pataljoona yksiputkisia raskaita krh:ta, eli tulivoiman lisäys on HUOMATTAVA).

Kevyet krh:t korvaisin krh-kk:lla jne.

Anonyymi kirjoitti...

1-3 ydinkärkeä muuta ei tarvita että naapurilla on jäänäkakka housuissa.

T: Mihail Saakasvili

Dead Mind kirjoitti...

Markus, muutama kysymys.

1. Voisiko Suomella olla teoriassa (ja tahdon vallitessa myös käytännössä) mahdollisuus kaataa Venäjä yhdessä esim. Saksan ja/tai Kiinan kanssa?

Ainakin jos liikkeelle lähdettäisiin Saksan kanssa, niin luulisin että ennen pitkää Kiina käyttäisi tilanteen hyväksi Aasian suunnalla, Suomen (ja kenties Saksan) hallitessa Uralin länsipuolta. Jos Saksa olisi mukana, niin voisihan olla, että Suomen osa kulkisi linjaa Pietari-Petroskoi-Arkangeli.

1a. Mitä tälle uudelle vähemmistölle tehtäisiin? Jälleen kerran maailmanhistoriassa uunit savuamaan? Suomalaistetaan

1b. Miten suuret (siviili)tappiot Suomelle ja Saksalle tulisi ydinaseiden takia?

Nythän niitä on Venäjällä suht vähän, mutta silti ikävän paljon. Kuinka paljon niitä pystyttäisiin torjumaan? Oikeat vehkeethän torjuntaan on lähinnä Venäjällä ja Yhdysvalloilla, perusilmatorjuntaohjusjärjestelmät omaavat aika rajoittuneen kyvyn torjua ICBM:ä.

2. Viitsisitkö tehdä jonkun tähän päivään päivitetyn "Ehdotus puolustuksen uudelleenjärjestelyksi" -artikkelin? Tarjolle on tulossa joitakin uutuuksia (kuten saksalainen vielä kehittelyssä oleva Lfk Ng), eikä esim. F-35 ole tainnut pysyä ihan siinä aikataulussa, mikä oli validi neljä vuotta sitten.

2a. Viitsisitkö tehdä myös pelkästä länsimaisesta kalustosta koostuvan paketin?



Jos et halua sanoa kaikkea ääneen, niin voidaan käyttää myös mailia.

Markus Jansson kirjoitti...

> 1. Voisiko Suomella olla
> teoriassa (ja tahdon vallitessa
> myös käytännössä) mahdollisuus
> kaataa Venäjä yhdessä esim.
> Saksan ja/tai Kiinan kanssa?

Varmasti, mutta tuskin tuossa Suomea sitten enää tarvittaisiin, eiköhän Kiina ja Saksa voisi tehdä tuon ihan itsekin.


> 1b. Miten suuret
> (siviili)tappiot Suomelle ja
> Saksalle tulisi ydinaseiden
> takia?

Riippuu tietysti siitä, käytetäänkö ydinaseita lainkaan. Suomessa olevat väestönsuojat antavat melko hyvää suojaa ydinaseitakin vastaan, joten olettaisin, että siviilitappiot voisivat isossakin hyökkäyksessä jäädä ehkä johonkin miljoonaan tms. Luultavasti ehkä vain satoihin tuhansiin. Järjettömän suuriksi siis silti...mutta verrattuna Kiinaan tai Saksaan paljon pienemmiksi per henkilömäärä.


> 2. Viitsisitkö tehdä jonkun
> tähän päivään päivitetyn
> "Ehdotus puolustuksen
> uudelleenjärjestelyksi" -
> artikkelin?

No, käsittääkseni niin uutta kalustoa ei vielä ole, että tämä juttu olisi vanhentunut siltä osin.


> 2a. Viitsisitkö tehdä myös
> pelkästä länsimaisesta
> kalustosta koostuvan paketin?

Enpä taida jaksaa. :-)
Melkoinen homma tässäkin oli alunperin. Länsikalustoon siirtyminen tarkoittaisi merkittävää lisää kustannuksiin ja toisaalta lännestä ei monilta osin löydy korvaavaa kalustoa.