Ehdotus puolustuksen uudelleenjärjestelyksi

Vaatimatonta olettaa, että pystyisin suunnittelemaan koko Suomen Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen uudelleen. ;) Mutta koetetaan, ihan piruuttaankin. Tarkoitukseni siis on vääntää rautalangasta ja laskea, mitä Suomen puolustuksen järjestäminen uudelleen maksaisi ja miten se tehtäisiin.

Olen näitä laskelmia ja suunnitelmia tehnyt omaksi huvikseni (joojoo, on meillä kullakin omat hupinsa ja oudot mielenkiinnon kohteensa, myönnetään) jo pidemmän aikaa itse asiassa. Älkää kuvitelko, että tämän kirjoituksen sisältö on pullahtanut hetkessä mieleeni ja luvut olen ns. repinyt päästä. Kaikki on laskettu ja laskelmoitu huolella. Nyt on aika laittaa ne julkisiksi. :)

Moni voi lukiessaan kirjoitustani esittää pohdintoja vaikkapa omasta mielenterveydestäni, koska luvut ja kustannukset ovat suuria. Mikäli näin on, muistutetaan, että jokainen voi huoletta vaikka jakaa kaikki esittämäni lukumäärät 2:lla tai jos ei riitä, niin piru vieköön, vaikka 3:lla. Siltikin maanpuolustus olisi pahuksista paremmin järjestetty, kuin mitä se nykyään on. Voitte myös mielivaltaisesti jättää vaikka kokonaisia asejärjestelmiä (JSF, sukellusveneet, helikopterit, alueilmatorjuntaohjukset, jne.) pois laskuista tai korvata asejärjestelmiä toisilla (esim. AMV:n MT-LBV:llä) mikäli hinta hirvittää. Tarkoitukseni on näyttää, mikä minun käsitykseni mukaan olisi erittäin tehokas ja vielä tarpeeksi edullinen panostus Suomen puolustamiseksi. Eri mieltä saa olla, kommentteja saa heittää.



Olennaista suunnitelmassani on, että puolustus ei perustuisi asevelvollisuusarmeijaan, eikä sen kustannuksia piilotettaisi asevelvollisten selkänahasta orjatyön muodossa revittäväksi, vaan sotilaan ammatti olisi kuten poliisin tai palomiehenkin ammatti. Ei ketään väitä, että kaikkien suomalaisten miesten (miksi helvetissä naisia ei tämän pitäisi koskea?) pitäisi kerran elämässään leikkiä poliisia tai palomiestä ilmaiseksi vuoden ajan, mutta jostain syystä samaa oletetaan asevelvollisuuden muodossa kuitenkin heiltä sotilaan hommista.

Lähtökohtani olisi, että joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista. Saapumiseriä olisi vuodessa kaksi, jotta riittävää valmiutta voitaisiin ylläpitää. Palvelus kestää vuoden, jonka jälkeen sitoutuu reserviin 20v ajaksi. Tämän lisäksi ammattisotilaita on koko ajan palveluksessa tuollaiset 50000 kouluttajina ja teknisimmissä jutuissa. Palkkakustannukset noista on 70000 henkilöä x 2500€/kk x 12 = 2,1 miljardia euroa vuodessa. Tämä siis oletuksena, että palkka olisi keskimäärin 2500 kuussa eikä sosiaaliturvamaksuja tarvitsisi maksaa (sen verran voi laskea tulevan takaisin veroina jne.).

Mihin tuo sotilaiden määrä sitten riittäisi? Keskimäärin 20000 per vuosi x 20v + 50000 sotilasta = 450000 sotilasta. Pyöristetään se mukavaan tasalukuun, eli 400000 sotilaaseen, koska voidaan olettaa, että osa sotilasta ei kuitenkaan olisi siviilityönsä vuoksi käytettävissä kriisitilanteessa. Nämä 400000 sotilasta jakautuisivat mielestäni seuraavanlaisesti:

- 4 Panssariprikaatia, 30000 sotilasta.
- 8 Jääkäriprikaatia, 50000 sotilasta.
- 25 erillistä pataljoonaa, 30000 sotilasta.
- 250 erillistä komppaniaa, 40000 sotilasta.
- Merivoimat ja rannikkopuolustus, 30000 sotilasta.
- Ilmavoimat ja ilmapuolustus, 60000 sotilasta.
- Erikoisjoukot, sissit sun muut, 40000 sotilasta.
- Ylijohto ja johtamisjärjestelmät, 20000 sotilasta.
- Paikallisjoukot, 100000 sotilasta.

Laskin joukkoihin kuuluvaksi siis myös 100000 sotilaan paikallisjoukot. On kuitenkin kyseenalaista, minkä suuruiseksi kyseinen joukko lopulta muodostuisi. Kriisitilanteessa ehdittäisiin luultavasti nimittäin kouluttaa ja varustaa lisää joukkoja paikallisjoukkojen tehtäviin. Jos siis kriisi ei ala yllättäen. Myös osa jo reservivelvoitteistaan vapautuneista voisi vapaaehtoisesti tulla palvelukseen paikallisjoukkoihin tai muihin. Paikallisjoukkojen lopullinen määrävahvuus voisi siis olla huomattavasti suurempikin. Tietystikään kriisitilanteessa kaikkien paikallisjoukkojen ei tarvitse kaikenaikaa olla pyssy kädessä poterossa, vaan he voivat toimia välillä normaaleissa siviiliammateissaan. Vasta kun tarve vaatii, he voivat napata varusteensa kotoaan tms. ja siirtyä asemapaikkaansa joukkonsa osaksi. Lisäksi paikallisjoukkoja voisi tukea Suojeluskunnat, jonka ikärakennetta ja lukumäärää on vaikea arvioida.

Entä reservit? Suunnitelmassani reserviä ei suoranaisesti ole lainkaan. Tämä on tietysti ongelma. Voidaan kuitenkin olettaa, että osa paikallisjoukkoihin varatuista sotilaista olisi käytettävissä reservinä esimerkiksi prikaateissa. Niin ikään kriisin uhatessa voitaisiin kouluttaa lisää sotilaita. Edelleenkin, myös Suojeluskuntien osuus ja merkitys tulisi muistaa. On lisäksi huomattava, että arvioni vain 20000 sotilaan kouluttamisesta joka vuosi voi olla hyvin alakanttiin arvioitu. Nykyäänkin päästäisiin luultavasti tuollaiseen lukuun kun sotilaille ei makseta käytännössä mitään palkkaa. Palkan ollessa jotakin parin tuhannen euron luokkaa kuussa, on hyvinkin mahdollista, että koulutettavia olisikin 40000 joka vuosi. Mikä olisikaan parempi tapa tienata rahaa vaikka opiskeluita varten kuin viettää vuosi täysihoidossa palkkaa keräten...

Valmius herättää varmasti myös pohdiskelua. Tehokkain tapa toimia esittämääni armeijaa vastaan olisi tietysti estää sen liikekannallepano ja tuhota sen varustus suoraan varastoihinsa. Tämä on ongelma. Oletan kuitenkin, että jos puolustus järjestettäisiin kuten minä sen suunnittelisin, valmiutta kohotettaisiin ripeästi pienemmästäkin todellisesta tai edes teoreettisesta uhasta johtuen. Kuten aiemmin sanoin, mielestäni Georgian konfliktin syntyessä olisi pitänyt järjestää itärajan tuntumassa kymmeniätuhansia sotilaita sisältävä sotaharjoitus. Myöskään Suojeluskuntien merkitystä valmiuden kohottamisessa ja kodinturvajoukkoina toimimisessa ei pidä unohtaa. Puhumattakaan tietysti ilmavoimien ja ilmapuolustuksen rungon pitämisestä riittävässä valmiudessa jo rauhan aikana. On kuitenkin selvää, että palveluksessa olevat, 50000 ammattisotilasta ynnä 15-25000 koulutuksessa olevaa sotilasta, on melkoinen valmius jo sinällään.

Tietysti sitten tulee se toinen juttu, eli millä nuo varsinaiset joukot varustettaisiin ja miten paljon se maksaisi? Lähtökohdaksi otan, että joukot varustetaan hyvin. Minulle ei kelpaa se, että "puolustuskykymme pidetään jatkossakin nykytasolla", vaan haluan, että nimenomaan puolustuskykymme nousee selvästi. Tähän tarvitaan kalustoa. Uutta kalustoa. Tehokasta kalustoa. Kaiken lisäksi, sitä tarvitaan aika helvetin paljon. Eri mieltä saa olla, uskon, että monen mielestä esittämäni kalustomäärä- ja laatu on täysin yliampuvaa liioittelua. Minusta ei, kun otetaan huomioon, minkälaisen maan kanssa meillä on yli tuhat kilometriä rajaa.

Moni ehkä hämmästyy ehdotuksestani erityisesti tykistön suuresta määrästä. Tykistö on yhä tärkeä ja älykkäiden ampumatarvikkeiden aikakaudella suorastaan murskaavan tehokas lukumäärän tasoittaja. Lisäksi tykistö mahdollistaa suurienkin vihollisjoukkojen murskaamisen ilman, että yksikään oma joukkomme joutuu ottamaan taistelukosketusta siihen maastossa. Erityisesti kauaskantoinen raketinheittimistö täsmäammuksineen tarjoaa täysin uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa vihollisen joukkoihin jo ennen kuin ne edes ehtivät taisteluun. On typerää yrittää voittaa vihollinen ase-asetta, panssari-panssaria vastaan taistelukentällä kulutussodassa, kun se voidaan voittaa epäreilusti ns. pommittaen paskaksi ilman että se voi sille yhtään mitään.

Varmasti myös MT-LBV:n ja AMV:n ostot ihmetyttävät. Miksi panssariprikaateille antiikkista MT-LBV kalustoa ja sitten suuria määriä kalliita AMV:tä jääkäriprikaateille? Vastaus: Telat ja liikkuvuus. Jääkäriprikaatien käyttötarkoitus ja liikuntakyky on toisenlainen kuin panssariprikaatien. AMV toimii hyvin taistelukentän nopeana yleistaksina, mutta samanlaisiin maastossa rämpimisiin kuin MT-LBV siitä ei ole. Toisaalta MT-LBV on halpa ja sen korvaaminen kokonaan vaikkapa rynnäkköpanssareilla on täysin tarpeetonta rahanhaaskaamista. En ole laskuissani huomioinut, että Lappiin sijoitettaville joukoille luultavasti MT-LBV on parempi vaihtoehto kuin AMV, vaikka tämä tietysti vääristäisi kokonaisostosmääriä ja myöskin hintoja melkoisesti...oletettakoot, että ylijäävät AMV:t käytetään toisiin tarkoituksiin ja MT-LBV:t ovat niin halpoja, ettei niiden hankkiminen AMV:n korvaajiksi Lappiin näy juuri missään.

Listalla on myös taistelu- ja kuljetushelikoptereita. Joidenkin mielestä tämä on hölmöä, koska helikopterit ovat nykyaikaisella taistelukentällä vain lihavia maalitauluja. Tämä pitääkin tavallaan paikkaansa. Helikoptereilla on kuitenkin - jos rahaa löytyy (toisin kuin nykyään), omia tärkeitä tehtäviään esimerkiksi meripuolustuksessa ja joukkojen siirtelyssä. Myös rauhan aikana niitä voidaan käyttää tehokkaasti erilaisissa virka-aputehtävissä ja etsinnässä. Taisteluhelikopterit pystyvät sotatilanteessa toimimaan hyvin, mikäli niiden ei tarvitse yrittää lennellä vihollisen hallussa pitämän maan yläpuolella vihollisen hallitessa ilmatilaa...omien joukkojen tukeminen ratkaisevalla hetkellä yhdessä muiden aselajien kanssa on niiden järkevämpää käyttöä.

Joint Strike Fighterin valinta ei liene kuitenkaan yllätys. F/A-18C Hornet alkaa vähitellen muuttua vanhanaikaiseksi - tai itse asiassa se on sitä jo nyt, eikä se enää nykyäänkään pärjää esimerkiksi Venäjän uusimmille hävittäjille. F-35B Lightning II on lyhyttä kiitorataa tai pystysuoraa nousua varten tarkoitettu malli, joka sopii siten hyvin Suomen olosuhteisiin. Kappalehinta on noin 60 miljoonaa euroa, mutta laskin hinnaksi 83 miljoonaa, koska aseita sun muita pitää myös ostaa. Ensimmäiset F-35B:t alkavat tulla käyttöön muutaman vuoden päästä, joten lienee realistista odottaa, että Suomi saisi omansa käyttöön joskus 2020.

Toisaalta, moni ehkä ihmettelee suurta panostusta ilmatorjuntaan. Suorastaan järjettömän suurta, varsinkin kun otetaan huomioon JSF hankinnat ilmavoimille. Perustelen ilmapuolustukseen panostamista, varsinkin useisiin päällekkäisiin järjestelmiin, sillä, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmatoiminta on kaiken A ja O. Ei vain joukkojen moukaroinnissa, vaan myös ilmatiedustelun osalta esimerkiksi lennokein. On myös syytä huomioida, että Ilmavoimatkin tarvitsevat ilmatorjuntaa voidakseen suojata hävittäjiensä tukeutumisalueet kunnolla. Ohjusjärjestelmien hankinnassa olen myös ottanut huomioon ns. selkäänpuukotuselementin, eli sen, että jonkin valmistajan tai maan järjestelmiin olisi olemassa takaportti. Kun eri maiden eri järjestelmillä rakennetaan toisiaan tukeva ja päällekkäin oleva ilmatorjuntajärjestelmä, on vähemmän todennäköistä, että millään kuviteltavissa olevalla vastustajalla olisi kyky esimerkiksi häiritä niitä kaikkia (ainakaan samaan aikaan) tehokkaasti.

Käsittelen nyt maavoimien osalta vain panssariprikaatit ja jääkäriprikaatit. Erilliset komppaniat ja pataljoonat, erikoisjoukot ja paikallisjoukot voidaan varustaa "ylijäämäkalustolla" sekä vanhemmallakin materiaalilla, eli sillä, jota Puolustusvoimilla nyt on jo varastoissaan, joten en laske niitä nyt tähän mukaan. Lisäksi osa ilmapuolustuksen materiaalista tulee niiden käyttöön, samoin osa kokonaishankintoihin laittamistani varusteista (esim. suojaliivit, kertasingot ja it-ohjukset).

Panssariprikaati x 4
7500 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A6 EX, 128 kpl
- CV9035mk3, 128 kpl
- MT-LBV, 600 kpl
- PzH 2000, 54 kpl
- AMOS, 54 kpl
- MLRS 270A1, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 25 kpl (1 kpl per komppania + 9 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 5 kpl

Jääkäriprikaati x 8
6250 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A4+, 64 kpl
- CV9035mk3, 64 kpl
- AMV, 500 kpl
- PzH 2000, 36 kpl
- AMOS, 36 kpl
- HIMARS, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 14 kpl (2 kpl per pataljoona + 6 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 3 kpl

Merivoimat ja meripuolustus
- A26, 12 kpl
- Hamina 2000, 24 kpl
- F124, 4 kpl
- NH-90 (NFH), 20 kpl
- Brahmos maalavetti, 40 kpl

Ilmavoimat ja ilmapuolustus
- F-35B Lightning II JSF, 180 kpl
- Eurocopter Tiger HAD, 45 kpl
- NH-90 (TTH), 60 kpl
- Vera-S/M, 5 kpl
- Silent Sentry, 20 kpl
- CELLDAR, 5 kpl
- Phalcon, 3 kpl
- Erieye, 15 kpl
- Aster 30 SAMP/T, 16 kpl
- SPYDER-MR, 48 kpl
- Pantsir-S1E, 108 kpl
- Igla-S, 848 kpl

Kustannukset ovat niin tarkkoja kuin mahdollista. Lähteinä olen käyttänyt eri julkisista lähteistä saamiani tietoja. Mikäli lähteitä on ollut useita, olen laskenut niistä keskiarvon. Olen pyöristänyt summia kuitenkin yläkanttiin, jotta varmasti kaikki kustannukset tulisivat otetuiksi huomioon. Näin esimerkiksi materiaalin huolto- ja varaosakustannuksetkin näkyisivät jossakin. Toisaalta olen laskenut eräiden materiaalikulujen osalta halvimmat mahdolliset tarjoushinnat, joilla esim. Leopard panssarivaunuja on saatu ostettua maailmalta, koska esimerkiksi kyseistä panssarivaunua on todellakin ollut saatavilla täysin polkumyyntihintaan. Luvut ovat siis realistisesti ajatellen suuntaa-antavia.

Kokonaishankintamäärä, kalusto ja hinnat (miljoonaa euroa):
- 200000 kpl Dragon Skin luotisuojaliivi; 1000
- 300000 kpl Taistelijan varustus vm2005; 600
- 150000 kpl mini N/SEAS valonvahvistin/tähtäin; 700
- 512 kpl Leo2A6 EX panssarivaunu; 3300
- 512 kpl Leo 2A4+ (päivitetty Leo2A4) panssarivaunu; 750
- 1024 kpl CV9035mk3 rynnäkköpanssarivaunu; 4000
- 2500 kpl MT-LBV kuljetuspanssarivaunu; 1300
- 4000 kpl AMV + Protector M151 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo; 4800
- 504 kpl PzH 2000 panssarikanuuna; 3000
- 504 kpl AMOS kranaatinheitinjärjestelmä; 2100
- 72 kpl MLRS 270A1 raketinheitin; 1100
- 144 kpl HIMARS raketinheitin; 3600
- 1800 kpl Eurospike pst-ohjus; 1800
- 30000 kpl MTB-LAW kertasinko; 900
- 240000 kpl M72 LAW kertasinko; 200
- 2000 kpl Igla-S it-ohjus; 2500
- 320 kpl Pantsir-S1E kohdeilmatorjuntajärjestelmä; 4600
- 92 kpl SPYDER-MR alueilmatorjuntajärjestelmä; 3200
- 16 kpl Aster 30 SAMP/T alueilmatorjuntajärjestelmä; 4000
- 180 kpl F-35B Lighting II, JSF monitoimihävittäjä; 15000
- 45 kpl Eurocopter Tiger HAD taistelukopteri; 2000
- 80 kpl NH-90 monitoimihelikopteri; 2000
- 5kpl Vera-S/M passiivinen ilmavalvontasensori; 1000
- 20 kpl Silent Sentry passiivinen ilmavalvontasensori; 1200
- 5 kpl CELLDAR passiivinen ilmavalvontasensori; 800
- 3 kpl Phalcon AWACS; 1200
- 15 kpl Erieye AWACS; 1900
- 12 kpl A26-luokan sukellusvene; 6000
- 24 kpl Hamina 2000-luokan ohjusvene; 1200
- 4 kpl F124-luokan fregatti; 2000
- 40 kpl Brahmos -meritorjuntaohjus maalavetti; 1600

Yhteensä nämä ostokset maksavat noin 80 miljardia euroa. 80 miljardia! Hirveä summa, eihän siihen voi koskaan olla rahaa - eikö?

Tehdään pientä laskutoimitusta puolustusbudjetin suhteen. Palkkauskuluthan olivat sen 2,1 miljardia vuodessa, kuten aiemmin laskettiin. Oletetaan, että muut kustannukset kuten kaluston varastointi ja varuskuntien ylläpito sun muuta, olisivat tällä kalustomäärällä ja valmiustasolla kolminkertaiset siitä mitä nykyisin ovat, eli yhteensä 2,4 miljardia vuodessa. Tehdään vielä olettamus, että lisäksi tehtäisiin erilaisia satunnaisia kalustohankintoja näiden nyt esittämieni lisäksi n. 1,5 miljardia vuodessa...siis perushankintoja lähinnä, ammuksia, telttoja, suksia, miinoja, viestivälineistöä, tiedustelulennokkeja, sen semmoista tavaraa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä nykyään tehdään kokonaisuudessaan kaikkia kalustohankintoja Puolustusvoimille vuodessa. Kustannukset olisivat siis, kun kaikki muut paitsi aikaisemmissa kappaleissa esittämäni kalusto-ostot huomioidaan, 6 miljardia euroa vuodessa.

Jos nuo aikaisemmissa kappaleissani esittämien kalustohankintojen kustannukset, 80 miljardia euroa, jaetaan vaikkapa 16 vuoden kalustohankintana, voidaan ynnätä, että tarvitaan vuodessa 5 miljardia euroa rahaa siihen tarkoitukseen. 16 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta tietysti voidaan miettiä, että jos tähän systeemiin olisi siirrytty vaikkapa vuonna 2000, niin koko kalusto-ostorypäs olisi jo puoliksi hankittu. 16 vuotta ei kuitenkaan maanpuolustuksellisessa ajassa tarkasteltuna ole mitenkään pitkä aika. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että kalusto on todellakin "viimeistä huutoa", eikä siis ole vanhenemassa ihan heti käsiin, lukuunottamatta ehkä panssarintorjunta- ja it-ohjuksia, joiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi joskus 2025. Mikäli puolustusbudjetti pidetään samalla tasolla kuin se esimerkissäni on, ei tämäkään ole mikään ongelma, vaikka kaluston hinta nouseekin luultavasti tulevaisuudessa yhä enemmän.

Nämä kalustohankinnat plus nuo äsken lasketut muut vuosittaiset kulut, niin lopputulos on, että puolustusbudjetin pitäisi olla yhteensä 11 miljardia euroa vuodessa. Tällöin se vastaisi suurinpiirtein sitä, mitä Israelilla on suhteessa kaikkiin valtion menoihin tai bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä puolustusbudjettimme on 2,5 miljardia euroa. Jostain pitäisi siis kaivaa 8,5 miljardia lisää rahaa maanpuolustukseen joka vuosi.

Vuoden 2008 talousarvio paljastaa, että tuo puuttuvat reilu 8,5 miljardia saataisiin kyllä kursittua kokoon, vieläpä ilman että mistään tarvitsisi oikeasti luopua tai veroja korottaa. Valtiovelan korot ja lyhennykset saadaan kuoletettua heti myymällä valtion omaisuutta, tästä tulee jo 4,2 miljardia euroa joka vuosi. Säästöjä syntyy myös eroamalla välittömästi EU:sta, jolle maksamme jäsenmaksuja (laskentatavasta riippuen 1,4-1,8 miljardia vuodessa). Loput, noin 2,5 miljardia vuodessa saadaan esimerkiksi lakkauttamalla Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka toimialaa on lähinnä alaansa liittyvä elinkeinoelämän ja markkinoiden sekoittaminen erilaisilla säätelyillä ja verotukiaisilla. Tai vaihtoehtoisesti vaikkapa lakkauttamalla työmarkkinoiden säätely ja sitä kautta työttömyys.

Miltä kuulostaa? Maksetaan valtionvelat pois, erotaan EU:sta ja lakkautetaan turha byrokratiavirasto tai työmarkkinoiden turha säätely, sekä käytetään niistä säästyvät rahat maanpuolustuksemme nostamiselle tasolle, jolla se ei koskaan ole ollut aikaisemmin? Tasolle, joka olisi varmasti niin korkea, että esimerkiksi Venäjä ei viitsisi villeimmissä unelmissaankaan harjoittaa "rauhanturvaamista" Suomen alueella. Tasolle, jossa NATO:lla ei olisi meille edes mitään konkreettista annettavaa (paitsi ydinaseet, ok, myönnetään).

Vahva, itsenäinen puolustus yhdessä puolueettomuuspolitiikan kanssa on turvallisuutemme paras tae. Ne, jotka eivät tätä usko, katsokaa Sveitsiä.



Päivitystä 4.9.08
- Lisätty JSF hankintoihin.
- Lisätty Vera-S/M passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty Silent Sentry passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty CELLDAR passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Erotettu mini N/SEAS -valonvahvistin omaksi hankinnakseen selvyyden vuoksi taistelijan varustus vm2005:stä.
- Lisätty paikallisjoukot ja reservipohdinnat.
- Hieman muutettu hankintamääriä, pientä pilkunviilausta.
- Hieman laskettu menoja uudelleen ja puolustusmäärärahoja viilattu.

Päivitystä 5.9.08
Tämä kirjoitukseni taitaa nyt hieman "elää" koko ajan. Olen saanut yhteydenottoja, joissa on tarkennettu muutamia hintatietoja eri asejärjestelmien osalta. Näin ollen olen myöskin laskenut uudelleen kokonaishintoja ja viilannut hankintamääriä, jotta koko paketti olisi mahdollisimman todenmukainen. Luultavasti määrät ja hinnat ja jopa järjestelmätkin tulevat jatkossakin muuttumaan hieman, joten koettakaa pysyä ajantasalla... :)