9. helmikuuta 2020

Luonnollisia monopoleja ei ole olemassakaan, mutta jotain tarttis silti tehdä

Viime aikoina on puhuttu paljon vesijohtoverkoston yksityistämisestä, sekä jo aiemmin sähköverkon yksityistämisestä. Samaan aikaan pohjavedet ja maan mineraalit on jo yksityistetty suuryritysten käyttöön. Kaikessa näistä on menty pahasti metsään ja seurauksena on ollut - ja on oleva - täydellinen katastrofi. Toisaalta, sosialistisesti pidetyissä vesijohto- ja sähköverkoissakin on ollut ongelmansa jo vuosikymmenten ajan, niistä ei ole vain viitsitty puhua mitään.

Mikä siis ratkaisuksi?

Ongelman ydin on siinä, että tietyille (alunperin kunnallisille) toimijoille on vuosisadan ajan ajettu monopoliasema vetää johtoja pitkin pitäjiä ja rahastaa sillä. Tämän seurauksena erilaisia johtoja ja muita on vedetty miten sattuu, eikä ole ajateltu tulevaisuuden tarpeita lainkaan. Miksi pitäisikään ajatella, kun "yhteislaitumen ongelma" ei sosialisteja hetkauta ja miksi hetkauttaisikaan, kun minkä tahansa kadun voi avata vaikka monta kertaa vuodessa, joka kerta eri johdon korjaamista tai uuden laittamista varten ja laskuttaa kuluttajia tai veronmaksajia loputtomiin? Toisaalta kunnan sosialistinen vesipulju ei myöskään halua nostaa hintoja, koska sillä on olemassa poliittisia paineita sitä vastaan ja näin ollen esimerkiksi veden hinta on liian halpa suhteessa oikeisiin kustannuksiin ja vesipulju "säästää" esimerkiksi siitä, että se jättää uusimatta putkistoja (kuten on nyt käynyt).

Samaan aikaan uusi toimija ei voi tehdä mitään näistä, ei uusi vesiyhtiö voi imaista verovaroja ja tehdä jopa satojen miljoonien eurojen investointeja ja vetää omia putkiaan koko kaupunkiin mitenkään, ei taloudellisesti eikä edes käytännöllisesti. Koko kaupunki pitäisi myllätä kaikkine katuineen kokonaan auki ja toivoa, että asiakkaita riittäisi! Tämä ei ole markkinaehtoista, eikä kenenkään etu millään muotoa. Asia on aivan eri vaikkapa teleoperaattoreilla, jotka voivat sentään jotakuinkin helposti asentaa pieniä tukiasemia sinne ja tänne ja kilpailla keskenään. Sähkö- vesi- ja kaukolämpöjohdoilla ei vastaavaa voi tehdä.

Sataa vuotta sosialismia ja korporaatiososialismia on vaikea purkaa nopeasti, helposti ja halvalla.

Kerron kuitenkin yhden itse keksimäni esimerkin siitä, miten "luonnollista monopolia" voisi nakertaa ja johtoja oikeasti kannattaisi vetää, vain näyttääkseni, että vaihtoehtoja sosialismille ja korporaatiososialismille on olemassa:
Mitäpä, jos jokaisen suuremman tien alle olisi kaupungeissa rakennusvaiheessa jo kaivettu parin metrin syvyyteen esim. 2 metriä halkaisijaltaan oleva, teräsbetonista tai yksinkertaisesti lujitemuovista tehty tunneli? Tänne tunneliin laitettaisiin KAIKKI mahdolliset johdot ja putket. Kaukolämpö, puhdas vesi, jätevesi, sähkö, tietoliikenne, KAIKKI. Kun jotain pitää vaihtaa tai korjata, olisi se helppo tehtävä, eikä katuja tarvitsisi avata sitä varten koskaan. Kun tunneli itsessään pitää vaihtaa, sen sisälle voisi tehdä lujitemuovista uuden sisuksen, eli sitäkään varten ei tarvitsisi putkea itse asiassa "vaihtaa" eikä edes johtoihin koskea tuona aikana.

Parin korttelin välein voisi olla jalkakäytävällä luukut, joista pääsisi huoltotoimia tekemään ja sulkuovet, jotka eristäisivät alueita toisistaan. Samaan tilaan voisi asentaa pienet pumput pitämään tunnelin kuivana ja ilman vaihtumassa. Tunnelissa itsessään olisi sensoreita, jotka hälyttäisivät heti pienistäkin vuodoista ja ongelmista, joten ne voitaisiin korjata nopeasti ja edullisesti. Kaikki putket ja johdot olisivat tietenkin eristetty toisistaan, joten esimerkiksi tulipalo tai vesivuoto ei häiritsisi yleensä muita tunnelissa olevia johtoja. Mikäli yksi pätkä pitäisi syystä tai toisesta korjata tai poistaa, voitaisiin kaikki liikenne reitittää nopeasti tilapäismenetelmin toista tunnelia pitkin ko. kohdan ohitse.
Uusi sähköyhtiö tai tietoliikennepalveluita tarjoava yritys voisi vetää omakustanteisesti omat johtonsa näihin tunneleihin sinne minne palveluilla kysyntää on. Kiinteistöille jäisi sitten vain tehtäväksi vetää omat piuhansa ja putkensa näihin tunneleihin, luonnollisesti omista perustuksistaan pieni pätkä joko samanlaista tai pienempää tunnelia tekemällä. Jos kiinteistö haluaa vaihtaa vaikkapa nettipalvelun tai sähkön tarjoajaa, tarvitsisi vain pistää yksi työntekijä vaihtamaan piuha lähimmästä tunnelista toisen palveluntarjoajan piuhaan kiinni. Ääritapauksessa yksittäinen ihminenkin voisi vetää kotoaan vaikkapa oman verkkojohdon tuonne tunneliin ja vaikka kaverinsa luokse asti, jos sitä haluaisi.

Tunneleita ei tarvitsisi tietenkään välttämättä olla kaikkien suurten teiden alla. Kunhan tunneleista rakentuisi pitkin kaupunkia kulkeva verkosto, "loppupään" johtojen vetäminen oli aina edullisempaa ja nopeampaa. Mitä enemmän tunneleita olisi, sitä paremmin systeemi toimisi. Tunneleita voisi aina lisätä seuraavan katuremontin yhteydessä uusiin paikkoihin. Toki vanhojakaan katuja ei tarvitsisi kokonaan vetää pois käytöstä tunneleita rakentaessa, jos tunnelit kaivettaisiin varovasti osa kerrallaan olemassa olevia tunneleita pitkin vanhojen teiden alle.

Kaupunkien ulkopuolella tai laitamilla voisi ehkä käyttää pienempiä putkia ja teiden vierellä, mutta samaa periaatetta: Kuka tahansa voisi omakustannehintaan vetää omat johtonsa ja putkensa sinne ja ryhtyä tarjoamaan vaihtoehtoista palvelua kuluttajille ilman suuria alkuinvestointeja.
Tunneleita ylläpitäisi useampia osuuskuntia, jotka eivät saisi tehdä voittoa ja jotka veloittaisivat tunneleiden ylläpidosta sitä käyttäviä tahoja - mutta ei mitenkään koskisi, eikä hoitaisi tunneleissa kulkevia putkia ja johtoja. Osuuskunnat voisivat olla esimerkiksi kaupunginosakohtaisia ja jakautua tai yhdistyä myöhemmin markkinaehtoisesti haluamillaan tavoilla. Mikäli yksi osuuskunta alkaisi toimimaan huonosti, sen osakkaat, käytännössä alueen asukkaat useasti, voisivat vaihtaa sen johdon helposti. Kiukuttelevan osuuskunnan alueen tunnelit voitaisiin toki ääritapauksessa kokonaan ohittaa muita tunneleita käyttäen, joten despotismi ei palkitsisi tekijäänsä.
En väitä, että yllä oleva olisi ainoa tai edes hyvä ratkaisu, mutta käytän sitä vain esimerkkinä osoittamaan, että vaihtoehtoja on olemassa. Vaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat oikean kilpailun ja edullisen ja luotettavan ylläpidon myös ns. "luonnollisissa monopoleissa". Lukuisia muitakin hyviä vaihtoehtoja olisi olemassa ja markkinat kyllä keksisivät ne ja ottaisivat käyttöön. Tietenkin, jos ne olisi jo alunperin otettu käyttöön, emme olisi tässä tilanteessa nyt päivittelemässä näitä ongelmia.

Huonoja vaihtoehtoja ovat tietenkin joko A) Pitää kunnan ja valtion monopoleja ja B) Antaa monopolit ylikansallisille yhtiöille korporaatiososialismin muodossa. Luultavasti näistä kahdesta B on selvästi vielä A:ta huonompi, koska tälläinen yhtiö voisi rahastaa loputtomasti välttämättömästä resurssista ilman pelkoa kilpailusta. Kaikki yritykset "kilpailuttaa" ja "yhtiöittää" kunnan vesihuolto tai maan sähköverkko johtavat vain huonoihin yhdistelmiin A:sta ja B:stä, eivätkä oikeasti muuta asioita parempaan suuntaan, vaan mahdollisesti jopa vielä hirvittävämpiin tuloksiin, kuin pelkkä vaihtoehto A tai vaihtoehto B. Kunta ei ole, eikä voi olla, yritys, eikä Suomi ole vapaa markkinatalous, eikä tämä tosiasia siitä muutu miksikään, että sitä ei haluta myöntää.

[Suomessa on käytössä kummallinen korporaatiososialismin muoto, jossa sosialistista lainsäädäntöä ja käytäntöjä käytetään suurten yritysten ja hyvävelijärjestelmän hyödyksi, samalla rajoittaen aitoa kilpailua erilaisiin tekosyihin vedoten. Yhteiset omaisuudet myydään pilkkahintaan yrityksille tai hyvävelisysteemeille ja sitten tämän väitetään olevan markkinaehtoista toimintaa tai markkinataloutta! Jotkut sekopäät jopa puhuvat, että tämä olisi uusliberalismia (tai libertarismia), aivan kuten rajojen avaaminen verovaroilla elätettäville ja rikollisille! Liberalismi, markkinaehtoinen toiminta, markkinatalous ja/tai libertarismi ei kannata mitään näistä, vaan on nimenomaan vastakohta kaikille näille. Suomessa on siis käytössä Orwellilaista käsitteiden vääristelyä "parhaimmillaan".]

Loppupeleissä vaihtoehtoina on siis joko
A) Pitää ns. "luonnolliset monopolit" kunnan ja valtion hallussa ja tunnustaa sosialismiin liittyvät ongelmat ja pyrkiä minimoimaan niitä tarkalla valvonnalla ja taloudenpidolla, sekä verkoston ylläpidosta huolehtimisella.
C) Keksiä uudenlainen ratkaisu, esimerkiksi esittämäni, koko ongelmaan ja uudistaa lainsäädäntöä mahdollistamaan tämmöinen aito kilpailu.

Molemmissa näistä vaihtoehdoista tulee aiheutumaan hintojen nousua aivan varmasti. Syynä eivät ole "ahneat kapitalistit" vaan pikemminkin "laiskat sosialistit": Kun sosialistinen monopoli on sata vuotta pyörittänyt puljuaan, eikä ole investoinut infrastruktuurin parantamiseen (tehokkuudesta puhumattakaan), vaan esimerkiksi vesijohdot ovat jopa sata vuotta vanhoja, ne pitää korjata. Ilmaiseksi niitä ei voi korjata. Vuosisata liian alhaisia hintoja ja liian vähän korjauksia ja uusimisia tulee maksuun muodossa tai toisessa ennemmin tai myöhemmin. Tietenkin se vituttaa niitä, jotka sen laskun joutuvat nyt ja tulevaisuudessa maksamaan kalliina vetenä ja sähkönä, mutta syntipukki löytyy niistä, jotka eivät viimeisten 50 vuoden aikana ole olleet valmiita maksamaan enempää kalliimmasta vedestä ja sähköstä, sekä pitäneet huolta, että rahat käytetään verkon uusimiseen!



Mutta mitä tulisi tehdä pohjavedellä ja maaperän muilla rikkauksilla?

Tämäkin ongelma juontaa juurensa yhteismaan ongelmasta eli sosialismista. Kun kukaan yksityinen ei omista jotain resurssia, ja/tai ei joudu maksamaan korvauksia sen käytön haitoista, resurssia tietenkin käytetään liikaa ja tuhoa tulee. Samalla voitot menevät yhteismaata eniten väärinkäyttävän taskuihin. Poistamalla sosialismi yhtälöstä yhteismaan ongelma tietenkin katoaa. Mitä tämä sitten tarkoittaisi?

Lyhyesti sanottuna: Valtion ja kuntien ei pitäisi omistaa maata tai jos ne omistavat, sen käyttö mihinkään muuhun kuin yleishyödylliseen toimintaan ei pitäisi olla sallittua missään tilanteessa. Yksityishenkilöt, jotka omistavat maata, omistaisivat myös ko. maan alla olevat resurssit maapallon keskipisteeseen asti kapenevalla kaistaleella. Tällöin kaivosyhtiö ei voisi kaivaa heidän altaan rikkauksia ilman heidän lupaansa ja luultavasti tuntuvaa rahallista korvausta heille. Nythän näin ei ole, vaan kuka tahansa voi perustaa kaivoksen vaikkapa kesämökkisi luokse, joutumatta maksamaan sinulle kuin mitättömän korvauksen. Niin ikään kukaan ei voisi pumpata pohjavettä altasi ilman lupaasi (ja luultavasti korvausta jos sellaisen haluat) siten, että veden määrä ratkaisevasti vähenee, sehän olisi muuten varastamista - aivan kuten arvometallien kaivaminen maasi alta. Niin ikään kukaan ei voisi kalastaa järvialueeltasi tai muualtakaan järvestä siten, että kalojen määrä alueellasi ratkaisevasti vähenee. Kaikki yksityisomaisuuden käyttö tai haltuunotto ilman eksplisiittistä omaisuuden omistajan kanssa vapaaehtoisesti tehtyä sopimusta olisi automaattisesti aina varkautta, josta tuomittaisiin tekijä ankarasti. Ja ei, kunnalla tai valtiolla ei tulisi olla mitään oikeutta poiketa tästä säännöstä säätämällä jokin "laki" tai antamalla jokin "asetus", paitsi korkeintaan hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa ja hyvin vahvoin perustein (esim. sota, epidemia, jne.).

Taas kerran, kun sosialismi ja/tai korporaatiososialismi poistetaan yhtälöstä ja se korvataan omistusoikeuden kunnioittamisella ja vapaalla markkinataloudella (eli oikealla liberalismilla tai libertarismilla), ongelma katoaa. Eikös olekin mysteeristä ja ennen kuulumatonta, että sosialismi/korporaatiososialismi aiheuttaa ongelmia ja oikea ratkaisu on libertarismi ja vapaa markkinatalous? Hupsista taas kerran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti