Asumistukihullutusta Suomessa

Suomi.fi kirjoittaa, että asumista on tuettu Suomessa vuodessa 2 miljardilla eurolla. Tästä tarveharkintaisen tuen osuus oli noin puolet. Yleistä asumistukea saavan vuokra oli keskimäärin 465 euroa kuussa.

Okei, lähdetään nyt ensiksi liikkeelle siitä faktasta, että asumistuki on yksi eniten markkinoita vääristäviä tukimuotoja. Kun asuntojen kustannukset eivät vastaa todellisuutta, syntyy häiriöitä markkinoille, kuten esimerkiksi sitä, että ihmiset muuttavat asumaan pääkaupunkiseudun sikahintaisiin asuntoihin. Miksi? Koska veronmaksajat maksavat osan näiden ihmisten asumiskuluista asumistukien muodossa. Jos veronmaksajat eivät maksaisi, Pekka Perusukko joutuisi miettimään kaksi kertaa, onko järkevää muuttaa kalliiseen asuntoon vai pitäisikö tyytyä vähempään. Kannattaako muuttaa Helsinkiin vai mennä töihin muualle.

Jos Pekka ja hänen kaverinsa tyytyisi vähempään, sillä olisi se vaikutus, että asuntojen hinnat laskisivat, koska niiden kysyntä vähenisi. Mikäli Pekka maksaisi kalliimman mukaan, sillä olisi puolestaan se vaikutus, että asuntojen hinnat nousisivat, koska kysyntä kasvaisi. Tämä puolestaan olisi signaali asuntoja rakentaville tahoille siitä, että asuntoja pitää rakentaa lisää tai olla rakentamatta lisää. Tämä on kuitenkin vain pieni osa vaikutuksista. Suurimmat vaikutukset tulisivat siitä, että asuntojen hinnat muuttuisivat todellisiksi hinnoiksi, eivätkä verovaroin keinotelluiksi kupliksi. Tällä olisi hyvin tervehdyttävää vaikutusta asuntorakentamiseen, sijoittamiseen, elinkeinorakenteeseen ja myöskin ihmisten palkkoihin (koska ihmiset alkaisivat vaatimaan parempaa palkkaa, jos asuminen työntekoalueella olisi kalliimpaa ja toisaalta persaukiset muuttaisivat halvemman asumisen perässä muualle). Nämä taas vaikuttaisivat yritysten toimintaan ja koko talouteen edelleen.

Esimerkiksi Helsingissä voisi syntyä kilpajuoksua toiseen suuntaan. Asunnot olisivat kalliita ja kun ihmisillä ei olisi varaa niissä asua, he eivät voisi mennä edes töihin nykyisillä palkoilla. Tästä seuraisi, että väki vähenisi Helsingissä ja toisaalta näiden alojen palkat nousisivat, jotta näitä ihmisiä saataisiin töihin sinne missä heitä tarvitaankin. On turha ruikuttaa, että siistijöillä ei olisi varaa asua Helsingissä ja käydä töissä, joten Helsinkiin ei tule siistijöitä töihin ja firmat ja kadut jäävät paskaisiksi...eivät jää, koska firmat nostavat siistijöiden palkkoja, jotta saavat siistijöitä itselleen! Firmat puolestaan siirtävät tämän kasvaneen kuluerän tuotteidensa hintoihin ja mikäli kuluttaja yhä haluaa ostaa niitä, se siitä sitten. Kuluttajat ovat omilla henkilökohtaisilla valinnoillaan täysin vapaaehtoisesti valinneet ja omasta pussistaan kukin maksaneet, että siistijöille pitää maksaa Helsingissä lisää palkkaa. Simppeliä loppujen lopuksi.

Jos taas kuluttajat eivät vapaaehtoisesti suostu maksamaan siistijöiden Helsingissä asumisesta johtuvia kustannuksia, firmojen pitää miettiä toimintaansa uudelleen. Vaikka lähteä pohtimaan, kannattaako ihan oikeasti änkeä sinne Kehä 1 sisäpuolelle, vai voisiko halpaa toimistotilaa saada muualtakin?

Jos Pekalla ei olisi varaa hankkia 250000 euroa maksavaa omakotitaloa ilman asumistukia (korkotuki), sitten hän ei varmaankaan hankkisi sitä. Sitten Pekka saisi tyytyä mukavaan kerrostaloasuntoon palveluita lähellä. Tai sitten Pekka saisi paiskia ylitöitä tai ottaa toisen työpaikan. Kaikki nämä ovat asioita, joilla on kaikilla vaikutuksia talouteen ja ympäristöön. Kaikki nämä hyvät jutut toteutuvat vain, jos markkinoiden toimintaa ei vääristellä esimerkiksi maksamalla osa Pekan asumiskuluista (ja siten luoda vaikutelma, että omakotitaloasuminen isolla velkataakalla on halvempaa mitä se todellisuudessa on).

Kyse on valinnoista ja vaikutuksista useilla eri sektoreilla. Kaikki nämä vaikutukset ovat taloutta ja sen rakenteita tervehdyttäviä, koska ne perustuvat todelliseen kysyntään ja tarjontaan hyödykkeiden välillä. Lisäksi kaikki tämä tehostuminen on sellaista, että se ei ole keneltäkään pois, vaan kaikki hyötyvät, kun toiminta tehostuu. Eikä kaikkien ihmisten tarvitse maksaa siitä hyvästä, että jotkut saavat asua Helsingissä sikakalliissa asunnoissa, tuottaen hyvää tienistiä asuntojen omistajille.

Summa summarum: Keinotekoiset kuplat häviäisivät ja markkinat pystyisivät toimimaan fiksusti. Rahaa säästyisi veronmaksajilta. Asunnoilla ja asumisella keinottelevat asukkaat ja vuokraajat saisivat keksiä parempia rahanansaitsemiskeinoja.


No, sitten mieleeni tuli tuo summa: 465 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen vuokra. Siis mitä helvettiä?!? Ihan oikeasti, mitä helvetin helvettiä?!? Turusta tuolla hintaa saa toki ison kaksion, mutta esimerkiksi Uusikaupunki tarjoaa tuolla summalla jo kolmion. Huomatkaa, että tuo summa oli siis keskimääräinen vuokra. Miten suuria asuntoja ihmisillä oikein on, jotka vuokraavat niitä veronmaksajien rahoilla?

Eikö olisi oikeudenmukaisempaa, että ihmiset hankkisivat tulojensa mukaisen asunnon, eivätkä maksattaisi asumismukavuuttaan muilla ihmisillä? Vai sopiiko arvon demareille, että minä muuttaisin vaikkapa 6h+k kämppään ja veronmaksajat saavat maksaa suurimman osan vuokraani? Käykö tämä? No miksi joillekin tuntuu vastaavanlainen järjestely käyvän?

Nm. itse opiskeluaikanani ja sen jälkeenkin sillipurkin kokoisessa solukämpässä asunut, sittemmin 34m2 kaksiossa asunut ja nykyään sentään jo päälle viidenkymmenen neliön kaksiossa asuvana, itse 100% omat asumismenoni maksavana tässä pohtii... Kannattaako tässä asuntolainan rääppeitä edes maksaa, kun veli veronmaksaja kustantaisi mieluusti asumisestani kuitenkin ison siivun? (Joo, tiedetään, että asuntolainan korot saa vähentää verotuksessa, joo, olen mä suuri hyötyjä juu itsekin)


Vastoin yleistä käsitystä, asumistuki ei oikeastaan edes auta vähävaraisia. Miksi ei? Koska asuntojen vuokraajat ja myyjät yksinkertaisesti lisäävät vuokriaan ja hintojaan, koska vähävaraisilla onkin asumistukien myötä varaa maksaa enemmän asunnostaan. Mitä enemmän asumistukea korotetaan, sitä enemmän vuokrat esimerkiksi nousevat. Hyöty on plusmiinus nolla asukkaan kannalta, plusmerkkinen vuokraajan kannalta ja miinusmerkkinen veronmaksajien kannalta.

Asumistuet ovat vain tulonsiirtoa kaikilta ihmisiltä, etenkin rikkaammilta, niille, jotka myyvät tai vuokraavat asuntoja. Eivät mitään muuta. Eivät kerta kaikkiaan yhtään mitään muuta.

Lakkautetaan siis kaikki asumisen tukimuodot ja käytetään säästyneet rahat vaikka maanpuolustuksen kehittämiseen. Lisäksi, puretaan kuntien kaavoitusmonopolit, jotta markkinat voivat reagoida ja tuottaa tarpeen mukaisesti asuntoja, mikä myöskin laskee niiden hintoja. Olen aiemminkin kirjoittanut asuntomarkkinoista mm. tässä ja tässä.