10. joulukuuta 2008

Joulua ja muuta juhlaa - miksi?

...Ostokset on hankittuna, tuhlausjuhla on taas ovella. Lainoja ripustettu ompi kuluttajan kaulalle...

Jouluhan se sieltä taas tulla tupsahtaa kohtapian. Kaupoissa on joulukrääsää ja ihmisiä pilvinpimein ostelemassa tavaraa. Kinkkuja on kauppojen pakastealtaat täynnä ja joulukuusiakin aletaan jo farmeilla laittaa niittokuntoon.

Mistä joulussa oikeastaan on kyse? Suosittelen Wikipedian ja ET:n kirjaa sekä tätä joulun historiasta kertovaa sivua, jotta valkenisi. En ala tässä kopioimaan tekstejä sieltä. Lyhyesti sanottuna, joulu on vanha pakanallinen ja uskonnollinen juhla.

Koska kaikki fiksut ihmiset ovat tietysti skeptikoita ja ateisteja, eivätkä siis välitä tippaakaan taikauskosta, niin herääkin kysymys: Miksi juhlia joulua tai jotain muuta tiettynä päivänä tietyin rituaalein?

Ehkä vastaus on sama kuin, että miksi juhlia syntymäpäiviä. Varsinaisestihan ne eivät tarkoita yhtään mitään. Niillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, paitsi tietyillä vuosimäärillä, jolloin ihmisellä on esimerkiksi Suomessa oikeus ostaa kaljaa kaupasta tai myydä seksiä ilman, että valtio antaa raippaa siitä hyvästä. Tavallaan syntymäpäivää voidaan kuitenkin pitää jonkinlaisena sen juhlimisena, että on ylipäätään elossa (vielä). Periaatteessa mitään maagista tai järkevää merkitystä ei syntymäpäivälläkään kuitenkaan ole. Ei sillä, että asiasta X on Y määrä auringonkiertoja takana, ole ihan oikeasti mitään ihmeempää merkitystä tai vaikutusta mihinkään.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö olisi syytä juhlia ja tehdä jotain kivaa. Mutta miksi juuri vaikkapa jouluna? Miksei perheen kesken voi pitää syöpöttelyjuhlaa ja antaa pieniä lahjoja vaikka maaliskuussa? "Kaikki muut tekevät sitä jouluna" on argumentum ad populum, joten se ei kelpaa. Minunkin tulee syöpöteltyä vanhempieni kanssa silloin kun työni ja muut menoni sen sallivat. Ei se mitään joulua vaadi eikä tarvitse. "Se on perinne" ei kelpaa perusteluksi, koska silloinhan meidän pitäisi viettää vaikkapa Saturniaan juhlaa eikä mitään kristillistä höpötystä.

Onko joulu vain sosiaalisesti hyväksyttävä hetki antaa lahjoja ilman, että molemmat ihmiset tulevat kiusaantuneeksi ja odottavat vastalahjaa? Onko joulu hetki, jolloin voidaan jouluun vetoamalla saada jengi hetkeksi rauhoittumaan ja istumaan alas syöpöttelemään? Ehkäpä. Siitäkö tiettyjen juhlien vietossa on kyse, että ne antavat syyn toimia tietyllä tapaa?


Kun katsoo kalenteria, voi huomata, että itse asiassa koko vuosi on täynnä mitä erilaisimpia juhlia ja muistopäiviä. Jatkuvasti saisi olla lippua hilaamassa lipputankoon tai viettämässä jos mitäkin taikauskoista palvontamenoa. Tähän kun vielä liitetään ystävien, tuttavien ja sukulaisten nimipäiviä, synttäreitä ja herraties mitä kissanristiäisiä, niin koko vuosihan on täynnä juhlimista. Ihan oikeasti, eikö tuo ole jo vähän helvetin keinotekoista hapatusta?

Jos sanon asian ilkeästi ja hieman ehkä paranoidisestikin, niin käsitykseni on, että kaikenlaisia juhlapäiviä on olemassa vain ja ainoastaan siksi, että hölmö kansa saadaan pidettyä hallinnassa. Se ei juhli tai riehu kun ei pitäisi ja kun se juhlii, se tekee sen tavalla, joka on hiottu "yhteiskunnan" kannalta turvalliseen muotoon. Juhlia pitää olla koko ajan, jotta jokaiselle löytyy aina välillä jotakin ja kansa jatkaa laput silmillä kulkemistaan, eikä vahingossakaan pysähdy hetkeksi ajattelemaan mitään.

Sehän vasta kauheaa olisikin jos kansa alkaisi ajattelemaan ihan oikeasti jotain sen sijaan, että vain katsoo lätkää telkkarista tai shoppailee lahjoja tai tuhertaa erilaisten uskonnollisten rituaalien parissa. Se olisi suorastaan vaarallista valtaa pitävälle porukalle ja medialle. Parempi antaa kansalle leipää ja sirkushuveja niin se pysyy kiireisenä ja tyytyväisenä. Jyrki JJ Kasvikin kommentoi muuten vähän samaan tapaan blogissaan.


Itse näkisin asian niin, että vuodessa on hyvin harvoja nimenomaisen juhlimisen arvoisia päiviä. Syntymäpäivät voivat periaatteessa olla sellaisia. Samoin eräät historiallisesti merkittävät päivät, kuten vaikkapa sotien loppumispäivät tai itsenäisyyspäivät. Kaikkea muuta (ja toki noitakin) sopii mielestäni muistella ja juhlia milloin sille päälle sattuu. On sitä tullut itsekin useamman kertaa korkattua kuohuviinipulloa tai alettua syöpöttelemään erinäköisiä syitä varten. Useasti juhlinnan syy on löytynyt vasta juomisen jälkeen tai vaihtunutkin useasti juomisen aikana. So what!

Olennaista on, että juhlii silloin kuin siltä tuntuu, ei silloin kun kalenteri tai muut ihmiset käskevät. Silloin on oikea fiilis, eikä tarvitse kokea stressiä asian suhteen.

Mielestäni olisi joka tapauksessa syytä olla rehellinen, eikä leikkiä, että nyt on tulossa jokin mystisen Jeesuksen mystisen silmänkääntötempun taikauskoinen palvontarituaali tms. Voisi vain hommata sen kinkun ja laatikot ja muita herkkuja ja kutsua väkeä syömään ja juhlimaan ihan muutenkin.



PS. Itse en itsenäisyyspäivää juhli enää mitenkään, koska Suomi ei ole enää itsenäinen valtio...meillä on nykyään vähemmän itsenäisyyttä kuin mitä oli Venäjän autonomisena suurruhtinaskuntana. Ei, minulla ei ole kotonani koristeita sen enempää jouluna, pääsiäisenä kuin vappunakaan, enkä käytännössä juhli mitään noista juhlista.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

JOULU ON JEESUKSEN JA ALLAHIN JUHLA. JOULUNA MUISTAMME ETTÄ ILMASTONMUUTOS UHKAA MERENRANTA MÖKKEJÄMME, PYHÄÄ SDP:TÄ JA KAIKEN HIENON RUUMILLISTUMAA MONIKULTTUURISUUTTA!!!

Anonyymi kirjoitti...

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Minusta joulua on vaan kiva juhlia, koska kaikkien ei tarvitse olla koko ajan niin tiedostavia ja kyynisiä besserwissereitä kaiken epärationaalisen suhteen. Itse olen ateisti, mutta käyn laulamassa kirkossa kauneimpia joululauluja, koska mielestäni siellä on "siisti" tunnelma ja itkuvirsien laulaminen on kivaa. Joulun juhliminen jouluna on kai traditio ja se tuntuu hyvältä. Jos sitä ei tehtäisi silloin, tuskin sitä tehtäisiin "silloin kun siltä tuntuu"kaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ilkka Ahmavaara sanoo:

En vietä varsinaisesti Joulua. Jouluaikaan vietettävä juhla voisi parhaimmillaan olla valon ja pimeyden juhla, tähän pohjoiseen vuodenaikaan liittyvä.

Yön silmässä olisi mukavaa sytyttää kokko ja nähdä juhlivat ihmiset sen ympärillä. Ehkä se on sellaista täällä joskus ollutkin? Joulukuun lopuilla on pimeintä, mutta tammikuussakin on vielä aikaa.

Nythän joulun aikaan vietetään jonkinlaista kodin, mutta myös uskonnon ja isänmaan kuukautta kuorrutettuna erityisillä joulutuotteilla. Tässä suhteessa olen pudonnut kärryiltä tuolla jo jossakin 1300 luvulla.

Kaikesta huolimatta, Hyvää Jou.. jne.

Juhani kirjoitti...

On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa sekä Saturnaalia juhlaa. Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta, vaan valheellinen porttokirkko. Rooman katolinen kirkko toi pakanuuden niiden kristittyjen keskuuteen, jotka pitivät Rooman katolista kirkkoa oikeana seurakuntana. Tällä tavoin Rooman katolinen kirkko sai eksytettyä uskovia omaksumaan pakanallisia perinteitä. Ikävä kyllä Rooman katolisen kirkon pakanalliset perinteet ovat tärkeässä osassa myös protestanttien keskuudessa sekä ns. vapailla suunnilla. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringonjumalan Tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25 päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumalallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.

Historiallinen fakta on, että vuonna 354 Rooman piispa Julius määräsi Jeesuksen Kristuksen viralliseksi syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivä. Joulua ja Jeesuksen syntymäjuhlaa ei siis ole ollut olemassa ennen vuotta 354 jKr. Jeesus ei määrännyt joulun viettoa, eikä sitä että Hänen syntymäjuhlaansa tulisi juhlia juuri 25 joulukuuta. Alkuseurakunta ei viettänyt joulua ja Kristuksen syntymäjuhlaa 25 päivä joulukuuta. Jeesus ei asettanut ollenkaan syntymäjuhlansa viettämistä millekään erikoiselle päivälle, eikä Hän edes asettanut syntymäjuhlaansa vietettäväksi kerran vuodessa. Uskovina meillä on oikeus muistella sitä vaikka joka päivä, mutta Jeesus ei asettanut sitä kerran vuodessa vietettäväksi juhlaksi.

Vuonna 394 alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen mukaan "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksensyntyma.html