6. lokakuuta 2008

Älkää pelastako rahoitusmarkkinoita

Juuri kuulin uutisista, että EU:n suunnittelutalouden komissaarit ovat kokoontuneet pohtimaan jonnekin sitä, miten verovaroja voidaan pumpata tai luvata pumpata typerien ja ahneiden sijoittajien taskujen täyttämiseen. Mitä järkeä tässä muka on?

Yrittäjällä, sekä hänen firmaansa sijoittavilla sijoittajilla on yksi helvetin hyvä motivaattori toimintansa pitämiseksi järkevänä: Jos he eivät sitä tee, he menettävät rahansa. Jos yritys ei toimi järkevästi, se menee konkurssiin. Asiakkaat joutuvat hakemaan toisen yrityksen heitä palvelemaan ja sellaisia syntyykin mukavasti markkinoille. Kilpailu takaa, että yrityksistä tulee parempia - heikot tai huonot karsiutuvat pois menemällä konkurssiin.

Nyt pankit ovat hölmöilleet (okei, valtio on sekaantunut asiaan ja synnyttänyt alunperin koko sopan) ja kansa saa maksaa laskun. Miksi? Minkä helvetin takia?

Menkööt pankit nurin. Menettäkööt idiootit sijoittajat rahansa. Menkööt ylihintaiset asunnot pakkohuutokauppaan. Näinhän sen pitää mennä. Seurauksena olisi vakaampi ja järkevämmin toimivia pankkeja, sijoittajia ja kuluttajia. Juuri kuten onkin järkevää.

Mitä pankit, sijoittajat jne. oppivat, kun verovaroja aiotaan änkeä heidän ongelmiensa korjaamiseen? Sen, ettei vastuuta tarvitse ottaa eikä riskeistä välittää, koska jos puhallus onnistuu niin tienaa hyvät rahat ja jos se ei onnistu niin veronmaksajat maksavat laskun. Kuten jo aiemmin Suomen pankkikriisin aikaan.

Nyt tietysti joku valopää rientää selittämään, että valtiot ovat laissa taanneet tietyt asiat pankeille ja niistä pitää pitää kiinni. No, lakeja pitäisi tietysti muuttaa. Typeriä lakeja ei pidä tietenkään koskaan noudattaa sitä paitsi. Olisi juurikin oikein vain todeta, että ähäkutti, olette omillanne. Kantakaa vastuu omista teoistanne.

Talouselämästä ja taloustieteestä muka-jotain-tietävät alkavat tietysti inttämään, että jos pankkeja ei tueta niin rahoitusmarkkinat romahtavat ja tulee uusi lama ja kaikki menee pieleen jne. Tämä on täyttä roskaa. Lamassa tai muussakaan kriisissä varallisuus ei koskaan katoa mihinkään. Varallisuus ei voi koskaan kadota mihinkään. Se vain muuttaa omistussuhdettaan ja sen hetken reaaliarvoaan. Oma kerrostalokaksio on yhä oma kerrostalokaksio riippumatta siitä, miten asuntojen hintojen käy. Kuten sanottu, hinnoista voi lähteä ilmat pois, eli todellinen arvo tulee esille keinottelun ja sitä-ennen-realisoitumattomien-riskien tultua päivänvaloon. Mutta kerrostalokaksio on yhä kerrostalokaksio ja kilo kultaa on yhä kilo kultaa.

Tietysti, rahan arvo voi heittelehtiä ja tällä voi olla kaikenlaisia hauskoja vaikutuksia. Yleensä se, että kansalaiset köyhtyvät inflaation muodossa tai rahajärjestelmä menee solmuun keskuspankkien idioottimaisten touhuilujen vuoksi. Tässä tapauksessa vikana ei ole markkinatalous tms. vaan yksinkertaisesti paperiraha, jolla ei ole arvoa oikeasti lainkaan ja jota keskuspankit voivat suoltaa miljardikaupalla lisää painokoneistaan. Kilo kultaa on kilo kultaa tapahtui mitä tapahtui, eikä kukaan voi luoda tyhjästä kultaa tonnikaupalla lisää ja romahduttaa sen arvoa tms. jne.

Eli: Pitäkää mielessä kriisin juuret ja aiheuttajat, sekä muistakaa, että TE toimitte maksumiehinä taas muiden mokille. Vika on valtion interventioiden ja fiat-rahan. Vapaassa markkinataloudessa ja esimerkiksi kultakantaan perustuvassa valuuttajärjestelmässä mitään tämmöistä ei tapahtuisi.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ilkka Ahmavaara tässä sanoo:

Tuli tässä mieleen, että on toinenkin arvon määritelmä, joka vaikuttaa kullan arvoon, eli asearvo. Kullan kai saa se jolla on tehokkain aseistus?

Vähän häthätää muotoiltu ajatus tämä, mutta ehkä ymmärrettävä.

Anonyymi kirjoitti...

Itseäni ihmetyttää miksi nykyisestä pankki-systeemistä ei ole mitään keskustelua oikein missään. Sen verran tärkeästä asiasta on kyse että luulisi että kouluissa (ainakin lukiossa) asiaa jotenkin käsiteltäisiin. Tai no, ymmärtäähän sen...

“It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.” -Henry Ford

-Herra Harmaa

Tiedemies kirjoitti...

Nykyinen rahajärjestelmä ja rahoitusjärjestelmä perustuvat luottamukseen. Luottamus tarkoittaa etupäässä sitä, että keskuspankkiin luotetaan, siis luotetaan siihen, ettei se paina seteleitä biljoonatolkulla.

Pääomamarkkinat toimivat niin, että ihmiset lainaavat rahaa korkoa vastaan ja korko määräytyy niin, että lainanotto- ja antohalut ovat tasapainossa. Jos käsitys luottotappion riskistä on suuri, niin lainantohalut vähenevät ja korko nousee, ihan normaalin markkinamekanismin mukaisesti.

Tämä on normaali rahapuolen kysyntä-tarjontayhtälö. Se ei vaadi keskuspankkeja tai muutakaan, vaan homma toimii näin esim. kultakannassa.

Rahamarkkinoiden toiminta näin tarkoittaa sitä, että sellaisia investointeja ei tehdä, joiden tuotto (riski huomioonottaen) alittaa markkinakoron.

Korkoon vaikuttaa myös se, mitä rahan arvolle tapahtuu. Jos rahan kysyntä on suurempi kuin tarjonta, myös rahan arvo nousee. Tämä tarkoittaa sitä, että hintojen täytyy laskea, eli deflaatiota. Talouden kasvaessa ja rahamäärän pysyessä samana, deflaatio on yleensä normaalitila.

Deflaatioon liittyy samanlainen ongelma kuin inflaatioon, eli se sotkee hintasignaaleja ja siten vaikeuttaa tehokkaiden investointien tekemistä. Siihen liittyy myös toinen, paljon vakavampi ongelma. Deflaatio lisää itsessään käteisen rahan kysyntää, koska käteinen raha "tuottaa", siis sen arvo nousee. Tämän vaikutuksen vuoksi reaalikorko nousee itseasiassa nimelliskorkoa suuremmaksi ja investoinnit vähenevät edelleen.

Lama tms. reaalitalouden ongelmat yleensä aiheuttavat deflaatiota ja ihan syystäkin, koska niitä edeltää yleensä liiallisten investointien aika (tätä nimitetään nousukaudeksi, mutta termi on harhaanjohtava) ja investoinnit pitää suunnata uudelleen järkevästi.

Joskus 1950-1970 luvuilla uskottiin, että koska inflaatio ja työllisyys korreloivat (ns. Philipsin käyrä), voitaisiin inflaatiota aiheuttamalla vähentää työllisyyttä. Tämä teoria on tietysti ihan väärä ja se huomattiin itseasiassa aika nopeasti.

Monet libertaarit, jotka kannattavat kultakantaa, kuvittelevat, että samanlainen "väärä" käsitys vallitsee deflaatiosta; että deflaatio on vain loputon alennusmyynti, jossa kuluttajilla on kivaa, kun kaikki vain halpenee. Tämä käsitys on osin virheellinen. Deflaation aiheuttama rahan kahminta tekee hyvin monista muuten kannattavista projekteista "kannattamattomia", kun rahan hallussapito on yhä kannattavampaa. Pääoma ei allokoidu tehokkaasti.

Fiat-rahalla pyritään ratkaisemaan rahan arvon vaihtelun aiheuttamat ongelmat. Keskuspankin tehtävänä esimerkiksi Euroopassa on pitää yllä hintavakautta, siis mukauttaa rahan tarjontaa niin, että hinnat eivät sen paremmin nouse (paljoa) kuin putoakaan. Keskuspankin ongelma on usein siinä, että sitä voidaan painostaa poliittisesti ja poliitikot pääsevät sekaantumaan sen toimintaan lyhytnäköisesti.

Fiat-rahaan liittyy poliittisia riskejä, mutta esimerkiksi kultakantaan liittyy riski siitä, että kullan määrä ei mukaudu rahan tarpeeseen. Tällöin rahan arvo ei kuitenkaan ole vakaa, vaan muuttuu melko satunnaisesti.

En oleta, että tätä viestiä julkaistaan.

Markus Jansson kirjoitti...

> Deflaatio lisää itsessään käteisen
> rahan kysyntää, koska käteinen
> raha "tuottaa", siis sen arvo
> nousee. Tämän vaikutuksen vuoksi
> reaalikorko nousee itseasiassa
> nimelliskorkoa suuremmaksi ja
> investoinnit vähenevät edelleen.

Etkö sinä osta maitolitraa tänään, jos sen viikon päästä saa sentin halvemmalla? Ostat. Se on totta, että deflaatio tekisi investoinneista järkevämpiä. Deflaatio oli aivan yleinen ilmiö ennen kultakannasta pois siirtymistä, eikä se aiheuttanut mitään ongelmia.


> kultakantaan liittyy riski
> siitä, että kullan määrä ei
> mukaudu rahan tarpeeseen.
> Tällöin rahan arvo ei kuitenkaan
> ole vakaa, vaan muuttuu melko
> satunnaisesti.

Kullan arvo ei ole satunnainen. Rahan arvon muutos tuossa olisi signaali markkinoille ja hyvä sellainen. Mikään ei estäisi libertaarissa valtiossa perustamasta omia valuutoita jne. vaikka joka kortteliin.

Rahan määrän pitäminen markkinoilla "oikeana" on sellainen tehtävä, että jos ja kun siinä mennään pieleen niin markkinoiden reaktiot ja vaikutukset ovat erittäin pahoja.

Anyway, pointtini oli, että valtioiden kontrolloimista valuutoista pitäisi siirtyä yksityisiin valuuttoihin, kultakantaan perustuvat olisivat tietysti parhaita, mutta kukin valitkoon mitä haluaa.


> En oleta, että tätä viestiä
> julkaistaan.

Miksi?

Tiedemies kirjoitti...

Etkö sinä osta maitolitraa tänään, jos sen viikon päästä saa sentin halvemmalla? Ostat.

Ostan. En väittänyt, että deflaatio pysäyttäisi talouden. Väitin, että pääoma ei allokoidu tehokkaasti taloudessa, koska deflaatio saa ihmiset haluamaan rahaa sensijaan että he haluaisivat sijoittaa sen johonkin tuottavaan.

Se on totta, että deflaatio tekisi investoinneista järkevämpiä. Deflaatio oli aivan yleinen ilmiö ennen kultakannasta pois siirtymistä, eikä se aiheuttanut mitään ongelmia.

Inflaatio tekee kyllä (osasta) investoinneista järjettömiä, koska reaalikorko on liian alhainen, so. inflaation vallitessa saatetaan investoida liikaa. Tämä johtuu kahdestakin syystä: ensiksi siitä, että inflaatio painaa reaalikorkoa alas, mutta myös siitä, että hintojen nousu näkyy tuottajille (virheellisenä) signaalina lisätä tuotantoa, vaikka kysyntä ei olekaan oikeasti noussut.

Inflaatiosta eroon pääseminen tekee investoinneista järkeviä. Mutta deflaatio aiheuttaa samanlaisen ongelman, mutta kääntäen. Kun inflaation oloissa sijoitetaan kohteisiin, joihin ei ole järkevää sijoittaa, deflaation oloissa on pääomasta pulaa ja osa järkevistä sijoituksista jää tekemättä.

Inflaatiossa ongelma on pahin silloin, kun inflaatio vaikuttaa inflaatio-odotuksiin ja syntyy kierre, jossa koettu inflaatio vaikuttaa siihen, miten tarjonta reagoi. Odottamaton inflaatio taas nähdään kysyntäshokkina, joka on (toivottavasti) ohimenevä. Esimerkiksi jos öljylähteitä räjäytetään tai jos tulee katovuosi, hinnannousu ei ole "oikeaa" inflaatiota, vaan merkki niukkuuden lisääntymisestä.

Deflaatiossa tilanne on vähän erilainen, mutta perusmekanismi ei paljon muutu. Alenevat hinnat saavat tuottajat leikkaamaan tuotantoaan.

Kullan arvo on odottamaton ja siksi satunnainen. 1800-luvulla kultakannan kulta-aikana inflaatio ja deflaatio vuorottelivat sen mukaan, oliko hiljattain tehty kultalöytöjä. Kultaryntäystä seurasi inflaatio ja kun kaivokset ehtyivät, alkoi deflaatio. Normaalitilassa, kun kultaa ei tullut paljon lisää, deflaatio vallitsi suunnilleen niin kuin kvantiteettiteoria ennusti: talouskasvu miinus kultakannan kasvu oli deflaatioprosentti.

Ei yksityinen valuutta ole entiteettinä minkäänlainen mahdottomuus ja siinä mielessä libertaarit ovat oikeassa. Ei ole mitään periaatteellista syytä sille, ettei voisi olla yksityistä valuuttapankkia, joka laskisi liikkeelle rahaa ja lupaisi pitää huolen siitä, että raha säilyttää arvonsa. Tällaista pankkia tuskin syntyisi normaalina (itselleen) voittoa tavoittelevana yrityksenä, vaan se olisi todennäköisimmin isojen yritysten ja liikepankkien yhteistyönä pystyyn pistämä instanssi.

Sellaisen syntyminen on kuitenkin peliteoreettisesti tarkasteltuna epätodennäköistä. Jos olisimme kultakannassa, niin kultakanta ei aiheuta hyvinä aikoina ongelmia, joten mitään erityisempää syytä tällaiseen järjestelyyn ryhtymiseen ei olisi. Riittävän paha kriisi - jolloin järjestelyn hyödyllisyys on ilmeistä - puolestaan syö markkinoilta muutenkin likviditeetin, joten tällaisen instanssin perustamiseksi tarvittavaa luottamusta ei todennäköisesti löytyisi.

> En oleta, että tätä viestiä
> julkaistaan.
Miksi?

Ajattelin, että se on liian pitkä.

Markus Jansson kirjoitti...

> deflaatio saa ihmiset haluamaan
> rahaa sensijaan että he
> haluaisivat sijoittaa sen
> johonkin tuottavaan.

Ihmiset sijoittavat tuottavaan tietysti. Eivät paskasti tuottavaan. Jos jengi pitää rahoja piirongin laatikossa, niin se nostaa niiden rahan arvoa, jotka eivät pidä vaan käyttävät niitä rahoja.

Mutta sinusta on siis periaatteessa oikein ryöstää kaikilta rahaa inflaation muodossa, jotta paskakin sijoitus olisi parempi kuin tulla ryöstetyksi valtion toimesta... munsta ei.


> osa järkevistä sijoituksista
> jää tekemättä.

Sitten ne eivät ole järkeviä, jos ne jäävät tekemättä. Nykyään taas tehdään paniikinomaisesti paskasijoituksia, jottei raha katoa savuna valtion taskuun.


> Inflaatiossa ongelma on pahin
> silloin, kun inflaatio
> vaikuttaa inflaatio-odotuksiin
> ja syntyy kierre, jossa koettu
> inflaatio vaikuttaa siihen,
> miten tarjonta reagoi.

No juurikin näinhän tapahtuu kaiken aikaa, koska tiedetään, että inflaatiota tulee taas ensikin vuonna.


> kulta-aikana inflaatio ja
> deflaatio vuorottelivat sen
> mukaan, oliko hiljattain tehty
> kultalöytöjä.

Tuo oli aikana, jolloin kultaa oli helvetin vähän ja pienikin lisä siihen vaikutti. Nykyään kukaan ei voi löytää niin paljon kultaa, että sillä olisi mitään vaikutusta kullan hintaan.

Sinusta kuitenkin valtion hatusta repimä rahan arvon alentaminen on jotenkin helvetin hyvä juttu, mutta kun kullan arvo voisi muuttua ilman valtiota, se olisikin helvetin paha juttu. Just.


> Ei ole mitään periaatteellista
> syytä sille, ettei voisi olla
> yksityistä valuuttapankkia,

On nykyään. Valtioiden säätely ja valuuttamarkkinasäädökset jne. jotka estävät kilpailevia valuuttoja tulemasta käyttöön. Esim. Ahvenanmaa yritti vuosia sitten ottaa taalerin käyttöönsä. Poliisi lopetti sen homman HETI.


> syö markkinoilta muutenkin
> likviditeetin, joten tällaisen
> instanssin perustamiseksi
> tarvittavaa luottamusta ei
> todennäköisesti löytyisi.

Ei enää silloin. Mutta katsos, kun sellainen voidaan juurikin siksi perustaa sitä ennen, että joku laskemoi, että sille ON käyttöä tulevaisuudessa ja tulevaisuudessa se ON hyödyllinen. Sijoitus.

Anonyymi kirjoitti...

Markus kirjoitti, että on parempi antaa mennä yritykset konkkaan.

Ajattelitko sitä, että tällöin suomessa tulee paljon työttömiä joiden elämisen kustantaa edelleenkin veron maksajat?
Kumpi nyt olisikaan parempi? Säilyttää työpaikat ja tukea yritysmarkkinoita ja tällä voidaan jopa saada sitä rahaa ulkomailtakin kun tehdylle työlle vaaditaan vastinetta.
Vaihtoehtona on pistää porukkaa sohvaperunoiksi veronmaksajien kustannuksella ja tällöin vielä ostovoimakin pienenee jolla on vaikutusta myös niihin yrityksiin, jotka toimii järkevästi eikä mene konkkaan.

Ajatuksena Markuksen kirjoitus oli ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta kannattaa miettiä myös, mihin se johtaa ja mitkä on vaihtoehtojen vaikutukset.

Mieluummin itse pidän veronmaksajien tuella ihmiset työelämässä, kun vaihtoehtona on veronmaksajien tuella tuhansia sohvaperunoita.

ilaiho kirjoitti...

Moi!

http://www.scmagazineuk.com/WiFi-is-no-longer-a-viable-secure-connection/article/119294/

Voisitko kirjoittaa tuosta jotain, kun tunnut olevan kiinnostunut tietoturvaan liittyvistä asioista?

Mikko Ellilä kirjoitti...

http://sinfest.net/comikaze/comics/2008-10-05.gif

Markus Jansson kirjoitti...

> Mieluummin itse pidän
> veronmaksajien tuella ihmiset
> työelämässä, kun vaihtoehtona on
> veronmaksajien tuella tuhansia
> sohvaperunoita.

Ainoa oikea vaihtoehto on olla tekemättä kumpaakaan. On idioottimaista korjata typeryyttä toisella typeryydellä.

Markus Jansson kirjoitti...

> Voisitko kirjoittaa tuosta jotain,
> kun tunnut olevan kiinnostunut
> tietoturvaan liittyvistä asioista?

Juttu on hevonpaskaa eikä siinä ole edes detaileja. Jos WPA2 avain on satunnainen (PSK:ssa salasana siis pitkä ja monimutkainen), ei se murru. Ei vain murru. Ei, ei ja ei murru. Liian monta avainvaihtoehtoa käytäväksi läpi.

Kee kirjoitti...

Olenkin jo jonkin aikaa kutsunut näitä ihmisiä jotka väittävät jotain tietävänsä taloudesta ja jotka valitettavasti päättävät asioista taikureiksi.

Ne huijaa ihmisiä erilaisilla silmänkääntötempuilla, siksi sana taikuri hyvin kuvaa niiden toimintaa

Jarkko kirjoitti...

>> osa järkevistä sijoituksista
>> jää tekemättä.

>Sitten ne eivät ole järkeviä, jos ne jäävät >tekemättä. Nykyään taas tehdään >paniikinomaisesti paskasijoituksia, jottei >raha >katoa savuna valtion taskuun.

Jos vaikkapa Matti Möttönen haluaisi perustaa firman joka tuottaa 5 % vuodessa sijoitetulle pääomalle korkoa. Ja deflaatio olisi vuodessa 6 % niin Matti ei saisi rahoitusta firmalleen eikä talous kasvaisi, vaan rahat vain seisoisivat sukkalaatikossa.

Markus Jansson kirjoitti...

> Ja deflaatio olisi vuodessa 6 %
> niin Matti ei saisi rahoitusta
> firmalleen eikä talous kasvaisi,
> vaan rahat vain seisoisivat
> sukkalaatikossa.

Hassua, että kultakannan aikana talous kasvoi voimakkaammin kuin nykyään, vaikka silloin tapahtui (muka) tuo sama ilmiö... Heh.