29. syyskuuta 2010

Lama ei ole ohi - eikä se voi olla ohi

Viime päivinä on tullut poikkeuksellisen paljon hyviä uutisia talouteen liittyen, kuten tämä Suomen Pankin arvio. Kansalaisille kerrotaan joka tuutista, että lama on jo hellittämässä, syytä huoleen ei ole, kaikki alkaa jo olla hyvin ja eteenpäin mennään. Valitettavasti asiat ovat juurikin päinvastoin. Joko kansalaisia tietoisesti huijataan (kuten aina ennenkin) tai sitten päättäjät ja "asiantuntijat" eivät todellisuudessa tajua talouden perusasioistakaan yhtään mitään.

Kuten blogini lukijat ovat kenties huomanneet, olen laittanut suosittelemieni blogien listaan uusia blogeja, joihin olen netissä törmännyt ja jotka olen hyväksi havainnut. Lainaan nyt melko suoraan ja törkeästi yhtä niistä, nimittäin Kaninkoloa, jossa tämä asia havainnollistetaan hyvinkin raadollisesti:
...antolainauskanta, velkakirjat, sekkitililuotot, vekselit ja sun muut lainat: 264 miljardia puhdasta velkaa...M3, eli kierrossa oleva rahamäärä leijuu ~130 miljardissa eurossa.

Eiköhän tämä ole tässä.

Kun rahaa on olemassa 130 miljardia euroa ja sillä pitäisi maksaa yli 260 miljardin euron lainat, jokainen tajuaa, ettei se voi onnistua. Rahaa ei yksinkertaisesti ole maksamaan lainoja ja niiden korkoja. Seurauksena on loputon alaspäin kulkeva spiraali, jossa jatkuvasti käytettävissä olevista rahoista kuluu yhä enemmän ja enemmän pelkästään lainojen korkojen maksuun ilman, että lainan pääoma vähenee olennaisesti. Velkaorjuus vie yksittäiset ihmiset, valtiot ja kunnat konkurssiin.

Miten on mahdollista, ettei rahaa ole muka tarpeeksi maksamaan lainat ja korot?

Koska käytännössä kaikki raha on velkaa. Pankit luovat velan ja sitä kautta rahan tyhjästä sillä hetkellä, kun uusi laina luodaan. Sen sijaan korkoa ei luoda tyhjästä ja se pitäisi pystyä maksamaan sitten vielä lainan päälle. Mistäs maksat, kun kerran rahaa on vain lainojen verran ja korkoa korolle laskettuna voit joutua maksamaan toisen saman verran mitä lainaakin? Mistä otat rahat, kun niitä ei kerta kaikkiaan ole olemassa (täysin riippumatta siitä, miten paljon teet töitä tai miten pihisti elät)?

Kirjoitin aikaisemmin blogissani, että talouden romahdus lähestyy. Lukaiskaapa tuokin, jos ette ole vielä lukeneet, sieltä löytyy muitakin, vieläkin konkreettisempia signaaleja siitä, että talous on todellakin romahtamassa ja etenkin massiivisen velkaantumisen vuoksi.



PS. Onko muuten sattumaa, että hopea alkaa ottaa kiinni eroa kultaan, koska ihmiset ovat alkaneet haalimaan massiivisesti hopeaa tulevan taloudellisen romahduksen varalta?

27 kommenttia:

  1. Avaapas tuota kullan hintaa kuin selittäisit sitä tyhmälle.

    Nyt, kun kullan hintaan on rakentumassa hirveää piikkiä ja sanotaan nyt vaikka niin, että kaikki muu raha menettää arvonsa, niin eikös
    a) kullan "arvon" järkyttävä nousu johda superinflaatioon? Jos nyt kullan arvo on kaksi leipää, niin viikon päästä se on neljä. Ja ääliöt ostavat kultaa kuin se loppuisi huomenna.
    b) kun kullan arvon mittarina on nykyisellään käytössä oleva valuutta ja sen arvo romahtaa, niin milläs arvotat kullan? Markkinat määräävät ja kullalla maksetaan kaupassa sitten tarvittavat leivät? :)

    Yritätkö vihjata kirjoituksessasi, että korosta tulisi kokonaan luopua? Mitä vaihtoehtoja työn ja rahan tuottamiselle on kuin korko?

    VastaaPoista
  2. Onko muuten sattumaa, että American Eagle kultakolikoiden myynti on jouduttu lopettamaan, koska kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti ja varastot ovat tyhjentyneet?

    Ei ole sattumaa. Kultauunojen tuulipukuversiot vain lähtivät mukaan ralliin. Tämä sama tapahtuu säännöllisesti osakemarkkinoilla ja silloin on myynnin paikka.

    Kun viimeisetkin dillet eli kansan syvät rivit hyppääväät mukaan (tässä tapauksessa) kultabussiin niin se on merkki, että nyt ollaan kivuttu kukkulan päälle ja seuraavaksi alkaa alamäki.

    VastaaPoista
  3. Ihan ystävällisenä vihjeenä: talousjärjestelmä on kansainvälinen sopimus, ei mikään luonnonilmiö. Sopimuksien luonteeseen kuuluu, että tilanteiden muuttuessa speksit neuvotellaan uusiksi.

    Ai niin mutta ei, kyllähän nettihuutelija tietää ainak paremmin kuin asiantuntija.

    VastaaPoista
  4. > a) kullan "arvon" järkyttävä
    > nousu johda superinflaatioon?
    > Jos nyt kullan arvo on kaksi
    > leipää, niin viikon päästä se on
    > neljä. Ja ääliöt ostavat kultaa
    > kuin se loppuisi huomenna.

    Kullan arvo ja inflaatio ovat kaksi eri asiaa. Kun euro inflatoituu, niin kullan arvo nousee hulluna. Jos ja kun kullasta tulee pulaa, sen arvo nousee entisestään. Kun sen arvo nousee, saa yhdellä kullalla enemmän leipiä koko ajan, kun taas yhdellä eurolla saa vähemmän leipiä koko ajan.


    > Yritätkö vihjata
    > kirjoituksessasi, että korosta
    > tulisi kokonaan luopua? Mitä
    > vaihtoehtoja työn ja rahan
    > tuottamiselle on kuin korko?

    En sano, että korosta pitäisi luopua, mutta se, että nykyään pankit voivat inflatoida rahaa ja orjuuttaa ihmisiä ilman vaihtoehtoja, on väärin ja siinä korko on yksi keskeinen elementti. Kun pankit pitävät hallussaan rahan määrää ja vain lainalla voi rahan määrä kasvaa, korko ajaa tilanteen järjettömäksi (koska korkoa ei voida maksaa koskaan, koska rahaa ei ole).

    VastaaPoista
  5. > Kun viimeisetkin dillet eli kansan
    > syvät rivit hyppääväät mukaan
    > (tässä tapauksessa) kultabussiin
    > niin se on merkki, että nyt ollaan
    > kivuttu kukkulan päälle ja
    > seuraavaksi alkaa alamäki.

    Katsotaan, katsotaan. Uskon sinun olevan kuitenkin väärässä, koska kansa ei ole vielä tajunnut hypätä kultabussiin. Jos olisi, koko talousjärjestelmämme olisi jo romahtanut ja banksterit roikkuisivat hirsipuussa.

    VastaaPoista
  6. > Ihan ystävällisenä vihjeenä:
    > talousjärjestelmä on
    > kansainvälinen sopimus, ei mikään
    > luonnonilmiö. Sopimuksien
    > luonteeseen kuuluu, että
    > tilanteiden muuttuessa speksit
    > neuvotellaan uusiksi.

    Jeps ja näin on tulossa tapahtumaan, eli systeemi romahtaa ja keksitään jotain uutta sitten. Romahdus ei tule tapahtumaan ilmaiseksi, siitä voit olla varma.

    VastaaPoista
  7. "pankit voivat inflatoida rahaa ja orjuuttaa ihmisiä ilman vaihtoehtoja, on väärin ja siinä korko on yksi keskeinen elementti."
    Koron toinen vaihtoehto on työpanos. Joku lainaa rahaa ja maksaa rahat takaisin ja tekee töitä pankille. Mutta koska tuo ei ole käytännössä mitenkään mahdollista, eikä tasapuolista, niin korko on olemassa.

    Kuplan määritelmä on tosiaan se, että massat ostavat massan mukana jotain hyödykettä ja sen arvo nousee rajusti ja äkillisesti. Selitäs vielä kuin tyhmälle, että miten tämä kullan hinnannousu ei mukamas ole kupla? Kulta on tosiaan itsessään täysin arvotonta, kiiltävää, pehmeää metallia, joka ehkä näyttää kivalta. Mutta euron setelit sentään lentävät, jos niistä tekee liidokkeja ja niillä voi sytyttää takan, eli niiden käyttöarvo taviksille on kultaa korkeampi.

    VastaaPoista
  8. > Koron toinen vaihtoehto on
    > työpanos. Joku lainaa rahaa ja
    > maksaa rahat takaisin ja tekee
    > töitä pankille. Mutta koska tuo
    > ei ole käytännössä mitenkään
    > mahdollista, eikä tasapuolista,
    > niin korko on olemassa.

    Ei korossa ole mitään huonoa tai pahaa. Siinä on, että kaikki raha on lainaa ja koska lainaan tulee korko päälle, ei lainaa voida ikinä maksaa kokonaan pois, koska rahaa ei ole tarpeeksi!

    > Selitäs vielä kuin tyhmälle,
    > että miten tämä kullan
    > hinnannousu ei mukamas ole
    > kupla?

    Koska kullalle on kysyntää, eikä sen hintaa ole keinotekoisesti hilattu ylös. Kulta on vanha ja luotettava sijoitus ja vaihdon väline.

    VastaaPoista
  9. "Koska kullalle on kysyntää, eikä sen hintaa ole keinotekoisesti hilattu ylös. Kulta on vanha ja luotettava sijoitus ja vaihdon väline"
    Kullalle on kysyntää, koska sen hinta on nousussa, ei sen takia, että sen käyttö maksuvälineenä olisi yleistymässä jokaisessa ruokakaupassa. Kovin, kovin keinotekoiselta sen kasvanut kysyntä siis vaikuttaa.

    Hinnan hilaaminen keinotekoisesti voidaan tehdä myös lisääntyneellä uutisoinnilla hinnan noususta. Massahysteria on maailman hienoin asia.

    Kullan käyttö vaihdon välineenä on ollut yleistä viimeksi vuonna 2007, mutta silloin vain Pirates of the Caribbean -leffan kolmososassa. Varsinaiseen vaihtoon sitä ei ole käytetty pitkään aikaan.

    VastaaPoista
  10. Kulta on tällä hetkellä reilusti yliostettua ja teknisistä indikaattoreista löytyy bearish divergenssiä pitkältä ajalta. Oma ennusteeni on, että tässä ollaan ottamassa viimeisiä rykäyksiä ylös ennen romahdusta. Hinta painuu reilusti alle 1000 taalan enkä pitäisi ihmeenä, että romahdus olisi yhtä raju kuin 80-luvun alussa (-50% n. vuodessa). Kuukauden sisällä otan mitä suurimmalla todennäköisyydellä kultaan shorttiposition sopivan ETF:n kautta.

    VastaaPoista
  11. > Kun euro inflatoituu, niin kullan arvo nousee hulluna. Jos ja kun kullasta tulee pulaa, sen arvo nousee entisestään. Kun sen arvo nousee, saa yhdellä kullalla enemmän leipiä koko ajan, kun taas yhdellä eurolla saa vähemmän leipiä koko ajan.

    Vihjaatko kenties, että pahimmassa tapauksessa kulta, hopea etc. ja muut jännät asiat kuten simpukankuoret ja turkikset ovat se vaihdon väline, joilla hyödykekauppaa lopulta tehtäisiin?
    Mikä erottaa kullan muusta valuutasta, paitsi se, että se on kimaltavaa ja sen takia haluttua? Toki sillä muutakin käyttöä on kuin vain silmänilo, mut ...

    Kullalla käytävä kauppa on hieman hankalaa. Sitä täytyy fyysisesti kantaa mukanaan ja se painaa. Tarvitaan vaakoja arvon tarkaksi mittaamiseksi. Lisäksi taskuissa kantamiseen liittyy riski tulla ryöstetyksi. Siksi jotkut yritteliäät kultakauppiaat perustivat aikoinaan "pankkeja", joihin ihmiset saattoivat arvotavaransa tallettaa ja saivat todistukseksi talletuksestaan paperin. Tämä paperi oikeutti ihmisen hakemaan arvotavaransa kultakauppiaan varastosta milloin tahansa.
    Mutta pian huomattiin, että oli paljon helpompaa käyttää vaihdossa vain tätä paperia, kuin lähteä kultasepänliikkeeseen lunastamaan arvotavarat.
    Näin syntyi paperiraha ja pankki. Näin Euroopassa 1600-luvulla. Paperirahan syntyhistoria vie meidät kuitenkin Kiinaan.
    Kiinassa ensimmäiset paperirahat tulivat käyttöön jo Tang-dynastian aikana 800-luvulla.
    http://www.silk-road.com/artl/papermoney.shtml

    Kyseessä on vain evoluutio, joka on kehittynyt nykyaikaiseksi pankkitoiminnaksi ja kehitykseksi. Nykyinen virtuaaliraha perustuu luottamukseen siihen, että tallettaja saa takaisin sen, minkä on tallettanutkin, huolinmatta siitä, että takauksia ei ole. Siis sitä perusmateriaalia.

    Ai niin. unohdin kertoa, että jo 1600-luvulla kultakauppiaat keksivät, että tallettajat eivät usein käy kyselemässä tai vaatimassa talletuksiaan, vaan ovat tyytyväisiä siihen, mitä he saavat talletustodistuksellaan eli silla paperilla. Ja tulivat keksineeksi pankin. Kekseliäimmät siis keksivät, että voivat antaa luottoa ihmisille, että kun laitat sopimuksen mulle, niin saat rahaa, jota kukaan ei oikeesti kysy, kun kukaan ei sitä käy kysymässä.
    Systeemi on alunperin yksityinen ja toiminut jo 500 vuotta.

    VastaaPoista
  12. > Kullalle on kysyntää, koska sen
    > hinta on nousussa, ei sen takia,
    > että sen käyttö maksuvälineenä
    > olisi yleistymässä jokaisessa
    > ruokakaupassa.

    Ei yleistymässä VIELÄ. Ei ehkä koskaan (hopea on siihen parempaa). Sen sijaan kulta säilyttää arvonsa, paperiraha ja sijoitukset eivät välttämättä.

    > Varsinaiseen vaihtoon sitä ei
    > ole käytetty pitkään aikaan.

    Jatkuvasti keskuspankit ja suuret pankit ja sijoittajat käyttävät sitä siihen tarkoitukseen.

    VastaaPoista
  13. Jos haluaa lukaista ei-libertaaria historiaa rahan vaiheista niin suosittelen Niall Fergusonin Rahan nousua.

    Mielestäni siinä kulta(tai metalli)kantaa ja fiat-rahaa käsitellään kohtuullisen puolueettomasti.

    Lisäksi jos on lukenut Hans Hopen Democracy: The God that Failed: The Economics and Politics of Monarchy, Democracy, and Natural Orderin niin siinä saa toista näkökulmaa demokratia/monarkia vastakkaisasetteluun (ei sillä että kanttaisin kumpaakaan).

    VastaaPoista
  14. Minusta paperiraha, kuin elektroninen virtuaalirahakin - itse en edes näe kolikkoja tai seteleitä enää juurikaan. Olen käyttänyt pankkikorttia maksuissani jo vuodesta 1989, jolloin hommasin osuuspankin kultakortin.
    Jo 90-luvun alussa pystyin maksamaan liki kaiken kortilla ja nyt kortti käy kaikkialla.
    En näe enää seteleitä. Joskus kolikkoja näen ja niitä on pakko vähän ollakin, kun ei kaikki parkkiautomaatit hyväksy korttia tai gsm-maksua.

    VastaaPoista
  15. > Nykyinen virtuaaliraha perustuu luottamukseen siihen, että tallettaja saa takaisin sen, minkä on tallettanutkin, huolinmatta siitä, että takauksia ei ole. Siis sitä perusmateriaalia.


    Niin siis unohdin tuossa kertoa, että ei ole odotettavissa tilannetta, että kaikki tallettajat haluaisivat rahansa käteen samaan aikaan.

    Ainakaan länsimaissa.
    Argentiinassahan näin kävi 1999-2002 (kärjistyi), mutta siellä "kapitalistit" ryöstivät kansan varat, kun ei ollut mitään pankkeja koskevia säädöksiä tai lakeja ja valitettavasti valtio oli huijauksessa mukana.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Argentine_economic_crisis_(1999%E2%80%932002)

    Oikeesti, jotta minarkia voisi toimia, sen pitäisi olla pienten yhteisöjen (yritysten) välistä toimintaa. Isot kv. pelurit voivat helposti tuhota isonkin yhteisön perusteet.

    VastaaPoista
  16. Jimbo:


    Ei ole enää vaihtoehtoa virtuaalirahalle (siis sille, jota kortilla käytetään)

    Edut ovat liian ilmeiset verrattuna vanhaan. Maailma kehittyy ja sääntöjä muutellaan.

    Jos kaikki vaan jäykkinä seisoisivat paikallaan, tulisiko romahdus, kuolisiko ihmiskunta?

    Ei tietenkään.

    Amishit mielellään opastaisivat meidät uuteen nousuun.

    VastaaPoista
  17. Ihan sivusta. Millainen musiikkimaku sulla on. Iskeekö tää:
    http://www.youtube.com/watch?v=al25nHa7sOs&feature=related

    VastaaPoista
  18. > Jos haluaa lukaista ei-libertaaria
    > historiaa rahan vaiheista niin
    > suosittelen Niall Fergusonin Rahan
    > nousua.

    Tuo on mulla parhaillaan lukusessa. "Mitä valtio on tehnyt rahallemme" on kyllä mielestäni parempi.

    > http://www.youtube.com/watch?
    > v=al25nHa7sOs&feature=related

    Ei oikein iske, heh. :-)

    VastaaPoista
  19. Kulta, hopea jne. vaihdonvälineet pitää sinun ensiksi hankkia jollain konkreettisella tekemisellä, ennen kuin pääset tekemään kauppaa kolmannen osapuolen kanssa. Tässä olet itse määritellyt omalle kullalle, hopealle tms. arvon, jota sitten arvotat kolmansien kanssa. Jos siis kauppaa käydään rajallisesti saatavilla olevalla vaihdokilla, määräytyy kaupan arvo aina kahdenkeskisessä, yksilöllisessä kaupassa eikä missään pörssissä saati jonkun diktaattorin määräyksestä.

    VastaaPoista
  20. Niin, ovatko sinusta taskuissa kannettavat metallinpalat realistinen vaihtoehto nykyisin käytettävälle virtuaalirahalle?

    VastaaPoista
  21. > Niin, ovatko sinusta taskuissa
    > kannettavat metallinpalat
    > realistinen vaihtoehto nykyisin
    > käytettävälle virtuaalirahalle?

    Pidemmällä aikavälillä tuskin ovat parempia kuin monet muut, mutta tällä hetkellä ovat parempia kuin tämä leikkiraha. Luultavasti tulevaisuudessa rahat voivat perustua oikeisiin sitoumuksiin vaikkapa hopeasta tai kullasta tms. No, anyway, kunhan eivät perustu pankin tyhjästä luomiin numeroihin.

    VastaaPoista
  22. Siis oikeesti?

    Meinaakko, että kaupan kassalla ois vaaka, johon asiakkaat laittaisivat arvotavaransa (kullan, hopean, platinan whatever) ja kassa tarkistaisi päivän kurrien hinnan ja ilmoittaisi asiakkaalle riittääkö se ja ois tarvittaessa valmis lohkomaan kimpaleista mahdollisen ylihinnan pois?

    Kivikauttako halajat takaisin?

    VastaaPoista
  23. > Siis oikeesti?
    >
    > Meinaakko, että kaupan kassalla
    > ois vaaka, johon asiakkaat
    > laittaisivat arvotavaransa
    > (kullan, hopean, platinan
    > whatever) ja kassa tarkistaisi
    > päivän kurrien hinnan ja
    > ilmoittaisi asiakkaalle
    > riittääkö se ja ois tarvittaessa
    > valmis lohkomaan kimpaleista
    > mahdollisen ylihinnan pois?
    >
    > Kivikauttako halajat takaisin?

    Juuri äsken kirjoitin:
    Luultavasti tulevaisuudessa rahat voivat perustua oikeisiin sitoumuksiin vaikkapa hopeasta tai kullasta tms. No, anyway, kunhan eivät perustu pankin tyhjästä luomiin numeroihin.

    VastaaPoista
  24. Kaikkihan alkoi kullasta.
    Se vaan oli epäkäytännollinen maksuväline.
    Mutta ihmiset ovat varsin nerokkaita. He keksivät paljon kevyemmän ja käytyännöllisemmän maksuvälineen.

    Lopulta. Kolikoitahan oli sitä ennen käytetty jo vuosisatoja, joten ...

    Noh, menihän ihmiseltä tulen ja pyörän keksimiseenkin 1-2 miljoonaa vuotta, joten ...

    Mitä oikeastaan haluan sanoa, on että älä aliarvioi ihmisen kykyä kehittää uutta ja hyödyllistä, sillä sellainen ihminen on.
    Viime vuosisatoina ihminen on kyennyt valtavaan kehitykseen.

    Tässä kehityksessä tärkeänä välineenä on ollut materiaali- ja immateriaaliomaisuuserien vaihdon helppous.

    VastaaPoista
  25. Ei ne ihan tyhjästä tuu.
    Kullan sijasta niiden perusta on luottamus itse ihmiseen ja kaupankäynnin perusteisiin. Siis siihen uskoon, että ihmiset täyttävät toisilleen antamansa lupaukset.

    Eihän mikään toimi kunnolla, jos meihin ei voi luottaa. Kehityskin kärsii.

    Tulevaisuuden kannalta näin on itse asiassa parempi.

    VastaaPoista
  26. Siis simppelisti:

    Markkinatalous ja kapitalismi perustuu vain ja ainoastaan uskoon siitä, että jokin valuutta ns. toimii. Sillä on katetta ja takauksia.

    Ne takaukset eivät ole kultaa, vaan lupauksia siitä, että asiakas saa takaisin sen mitä on luvattu.
    Kaikki me ollaan tyytyväisiä, kun saadaan pankista se, mitä sinne ollaan laitettu. Tai vaiks työnantaja laittanu.

    Homma menee kuseen sit vasta kun markkinoilla tapahtuu suuria häiriöitä (islanti), yliarvosttuksia (kuplat) tai suoranaisia omaisuuden ryöstöjä (Argrntiina, Venäjä).

    VastaaPoista