2. heinäkuuta 2010

Pakkoruotsista vääntöä vailla tasa-arvoa ja demokratiaa

Henna Virkkusen nimittämä työryhmä perusopetuksen tuntijaon muutokseen koostuu 15 jäsenestä. Näistä jäsenestä 6 on riikinruotsalaisia ja kaikenkaikkiaan 8 on Svenska nu -järjestön jäseniä tai muutoin mukana sen toiminnassa. Miten on mahdollista, että näin hurrivoittoinen ryhmä voi päättää siitä, miten peruskoulussa tulee ruotsia opettaa jatkossa? Oikea suhde olisi se sama, mikä Suomessa on ruotsinkielisten osuus, eli tässä tapauksessa 1 edustaja 15:sta.

Niin ikään on kovin outoa, että Jyrki Katainen päättää jättää noudattamatta Kokoomuksen puoluekokouksessa hyväksyttyä aloitetta, jossa pakkoruotsista luovutaan. Katainen siis kuvittelee, että hän voi diktaattorina päättää, mitä puolue tekee tai ei tee, täysin riippumatta puolueen jäsenistön tahdosta ja esityksistä. Mm. Wille Rydman on kritisoinut kovasti Kokoomuksen ja etenkin Kataisen linjaa, joka polkee Kokoomuksen jäsenistön oikeuksia ja järjestödemokratiaa. Toivoa sopii, että Willestä saadaan vielä jonain päivänä uusi puheenjohtaja Kokoomukselle punikki-Kataisen tilalle.

Mikäli Suomessa noudatettaisiin tasa-arvoa ja demokratiaa, voisipa olla, että Virkkusen työryhmän ja Kokoomuksen ajama linja olisi jotain muuta kuin nyt kaavailtua, jossa jo 1. luokalta alkaen ryhdytään pakkosyöttämään ruotsia kaikille koululaisille! Esimerkiksi Jussi Halla-aho on kirjoittanut järkevästä kielipolitiikasta omassa blogissaan ja myönnän kyllä kannattavani Jussin linjaa tässä(kin) asiassa. Ruotsin kielen opiskelu, pakko-opiskelusta puhumattakaan, ei hyödytä ketään eikä mitään, paitsi pienenpientä ruotsinkielistä vähemmistöä, jonka sietäisi itse opetella valtaväestön kieltä ja käyttää sitä asioiden hoitoon.

Perustuslaissa määritellään ruotsinkielisille kaikenlaisia oikeuksia ja erivapauksia verrattuna muunkielisiin (esim. somali, arabia, venäjä, viro, jne.), mutta missään kohtaa perustuslakia ei puhuta mitään siitä, että kaikille pitää opettaa kouluissa pakkoruotsia. Tämä fakta tuntuu kovin monelta unohtuvan.

4 kommenttia:

  1. Ei sillä, että Janssonin kirjoituksia olisi ennekään faktoilla pilattu, mutta mistä ihmeestä tämä "tieto" on keksitty?

    "Näistä jäsenestä 6 on riikinruotsalaisia ja kaikenkaikkiaan 8 on Svenska nu -järjestön jäseniä tai muutoin mukana sen toiminnassa."

    VastaaPoista
  2. Ovathan saamelaisetkin suomessa oikein laissa tunnustettu kieliryhmä, joten miksi meidät laitetaan lukemaan ruotsia eikä saamea?

    VastaaPoista
  3. Eipä tämä kovin yllättävää ole. Myös opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen kannattaa pakkoruotsia, Opetushallituksen pääjohtaja: ”Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa”.

    Tarkemmin kun kaivelee niin huomaa, että Lankinen on Svenska Nu -verkoston valtuuskunnan jäsen (http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_5_7).

    Kannatan itsekin Jussi Halla-Ahon linjaa, ja niin tulisi tehdä kaikkien muidenkin järkeään käyttävien.

    VastaaPoista
  4. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen, Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    VastaaPoista