1. joulukuuta 2009

Kapitalismin väitettyjä ongelmatapauksia

Monet ovat arvostelleet vapaata markkinataloutta siitä, ettei se voi toimia tehokkaasti. Yleisesti olen kuullut neljä eri käytännön ongelmaa, joita esitetään vapaata kapitalismia vastaan. Välillä viitataan hämärästi "peliteorioihin", "vangin dilemmaan", "epätäydelliseen tietoon", "voitontavoittelun nostaviin hintoihin" ja muuhun mielenkiintoiseen, sen enempää koskaan selittämättä, miten nämä konkreettisesti liittyvät itse asiaan.

Joka tapauksessa väite näiden teorioiden takana on, että kapitalismi, vapaa markkinatalous, ei kykene toimimaan oikeasti tehokkaasti vaan haaskaa rahaa ja jonkinlainen valtion säätely tai ohjaus on tarpeen optimaaliseen tilanteeseen pääsemiseksi. Tämä on kaikki tietysti roskaa, mutta perusajatus on niin sosialistien ja muiden säätelytaloutta kannattavien oppien mukaista, että siihen on helppo uskoa sen enempää asioita miettimättä.


1. Ongelma: Käytettyjen autojen kauppa

Väite: Käytettyjen autojen kauppias omaa tietoa siitä, mitkä autot ovat hyviä ja mitkä huonoja. Ostaja ei voi tietää tätä ja tämän vuoksi ei halua maksaa mistään autosta suurta hintaa ja toisaalta kauppiaan pitää katteensa saamiseksi hinnoitella näin myös huonot autot keskihintaiseksi. Kaikki häviävät, koska ostaja ei voi tietää saako hän hyvän vaiko huonon auton ja saako sen yli- vaiko alihintaan.

Todellisuus: Kauppias voi hinnoitella hyvät autot kalliimmiksi ja huonot halvemmiksi. Kauppias voi luvata ostajalle vakuutuksen siltä varalta, että auto, jonka hän ostaa, osoittautuu huonoksi, vaikkapa, että kauppias korjaa auton omalla kustannuksellaan seuraavan vuoden ajan tms. Molempien kannalta tilanne on nyt optimaalinen, koska kauppias voi hinnoitella autot järkevämmin eri asiakasryhmille ja toisaalta asiakas voi luottaa vakuutukseen jos hän ostaa kalliin auton ja toisaalta tietää, että halpa auto on huono ja se voi hajota koska tahansa. Mikäli asiakkaat eivät vaadi vakuutusta ja ostavat käytetyn auton ilman moista vakuutusta, se on merkki siitä, että asiakkaat eivät välitä siitä, onko auto hyvä vaiko huono, eivät ainakaan niin paljon, että haluaisivat maksaa ekstraa vakuutuksesta tai paremmasta autosta ylipäätään. Tämäkin on valinta.


2. Ongelma: Ei kannata tehdä jos kaikki eivät osallistu

Väite: Omakotialueelle olisi mahdollista vetää kaukolämmitys, mutta se on kannattavaa vain, jos esimerkiksi 20 taloutta sitoutuu ottamaan kaukolämmityksen. Koska kenenkään ei kannata investoida noin suuria summia jos riittävän moni ei tule mukaan, niin hanke ei toteudu lainkaan, koska yksikään asukas ei itse hyödy suurien summien kuluttamisesta kaukolämpöön itselleen. Lisäksi myöhemmin lämmön ostavat asukkaat saavat sen halvalla, kun lämpöputkistot on jo rakennettu toisten rahoilla. Seurauksena on, että jokainen lämmittää talonsa vaikkapa öljyllä, mikä on kalliimpaa kuin mitä se olisi, että kaikkiin taloihin olisi pakotettu kaukolämpö.

Todellisuus: Ennen kuin yhtään taloa edes rakennetaan, tonttien myyjien ja ostajien kannattaa sopia keskenään, että alueelle rakennetaan esimerkiksi viemäröinnit ja sähköjohdot, sekä että niitä voidaan tarpeen vaatiessa rakentaa lisääkin tonttien halkikin. Koska kenenkään ei kannata ostaa tonttia, jolle ei ehkä voi saada koskaan sähköjä naapurien vastustuksen vuoksi, tonttien arvo nousee, kun niihin voidaan saada liitännät. Myöhemminkin asukkaat voivat sopia, että esimerkiksi kaukolämpöön investoidaan, jos vähintään 20 taloutta sitoutuu siihen. Jos vain 19 tai vähemmän sitoutuu, kaukolämpöön ei investoida eikä kukaan menetä euroakaan. Jos 20 tai enemmän sitoutuu, kaikki sitoutuneet investoivat kaukolämpöön yhdessä jolloin on voitu laskea sen olevan kannattavampaa kuin öljylämmitykset jokaiseen talouteen. Lisäksi ne, jotka eivät ole sitoutuneet aluksi, voivat joutua maksamaan korkeampaa hintaa liittyessään myöhemmin (mikä entisestään kannustaa liittymään heti aluksi), niille, jotka ovat lämpöverkoston rakennuttaneet ja jotka sitä siis nyt hallinnoivat. Lopputulos on, että mikäli kaukolämpöön liittyminen on järkevää, siihen yleisesti ottaen liitytään, mutta jos joku mieluummin lämmittää talonsa vaikka öljyllä, sekin on toki mahdollista.


3. Ongelma: Tupakointi ravintoloissa

Väite: Ilman tupakoinnin kollektiivista pakkokieltoa kaikissa ravintoloissa tai sen rajua pakkorajoittamista, tupakansavusta joutuvat kärsimään myös ne, ketkä eivät tupakoi. Tupakoitsijat itsekin ovat olleet tyytyväisempiä kun rajoitukset tulivat, vaikka joutuvatkin nyt ulos tupakoimaan. Ilman lakia ravintolat eivät kieltäisi tupakointia, koska se karkoittaisi asiakkaita.

Todellisuus: Kenenkään ei ole pakko mennä yökerhoon tai ravintolaan, jossa tupakoidaan. Tämäkin on valinta. Mikäli täysin savuttomia vaihtoehtoja ei ilman kieltoa ole, ei kukaan savuton voi vaatia ketään sellaista hänelle rakennuttamaankaan. Rakentakoot itse, jos sellaisen haluaa. Mikäli sinne ei riitä asiakkaita, se on signaali siitä, että edes tupakoimattomat eivät preferoi ravintolaa, jossa ei polteta. Mikäli sinne riittää asiakkaita, saavat kummatkin mitä haluavat; tupakoitsijat savullisen ja tupakoimattomat savullisen ravintolan itselleen. Kaikki voittavat.


4. Ongelma: Voitontavoittelu nostaa hintoja

Väite: Yritys ei voi tehdä palvelua yhtä tehokkaasti kuin kunta, koska yrityksen tarvitsee tuottaa voittoa osakkailleen. Tämän lisän vuoksi yrityksen toiminnan kustannukset ja palvelun hinta on siis korkeampi kuin kunnan tai valtion tekemän.

Todellisuus: Yritys tekee palvelut edullisemmin kuin kunta, koska kilpailu pakottaa sen siihen. Se, miten paljon yritys tuottaa voittoa, on täysin irrelevanttia, koska palveluntuotannon kilpailulla saanut yritys tuottaa palvelun joka tapauksessa kaikkein halvimmalla mahdollisella tavalla...palvelu on kaikkein halvin mahdollinen täysin riippumatta siitä, tuottaako yritys voittoa 0, 1, tai miljoona euroa osakkailleen. Kuka tahansa voi kuitenkin perustaa itse voittoa tavoittelemattoman yrityksen tai yhdistyksen, joka haastaa tämän yrityksen ja mikäli esitetty väite pitäisi siis paikkaansa, tämä voittoa tavoittelematon yritys tai yhdistys veisi nopeasti markkinat voittoa tavoittelevalta yritykselta, koska sen ei tarvitsisi kuluttaa rahojaan jakaakseen voittoa osakkailleen. Miksei näitä voittoa tavoittelemattomia, menestyviä yrityksiä sitten ole juurikaan olemassa, miettikääpä siitä...ehkä se kertoo jotain siitä, toimiiko voittoa tavoitteleva yritys paremmin kuin voittoa tavoittelematon.

37 kommenttia:

  1. Olen eri mieltä tupakoinnista. On vain hyvä, että ravintoloissa polttaminen kiellettiin.

    Ennen kieltoa olisi ollut käytännössä mahdotonta perustaa savutonta ravintolaa, koska tupakkamiehet ja -pirkot olisivat pistäneet körssiksi joka tapauksessa tottumuksesta. Lisäksi taloudellinen riski savuttoman ravintolan perustamisessa olisi ollut suuri, koska ennen kieltoa "yleinen mielipide" oli savutonta ravintolaa vastaan, vaikkakin mielipide on kääntynyt savuttomuuden hyväksi kiellon jälkeen, kuten omassa kirjoituksessakin todettiin: "Tupakoitsijat itsekin ovat olleet tyytyväisempiä kun rajoitukset tulivat, vaikka joutuvatkin nyt ulos tupakoimaan." -KERRANKIN päättäjät tiesivät paremmin kuin kansa, mikä on kansalle hyväksi !

    Vaikka vapaudeksi voidaan ajatella vapaus tupakoida, voidaan yhtä hyvin ajatella vapaudeksi olla altistumatta tupakansavulle. Enemmistö 3/4 on kuitenkin tupakoimattomia Suomessa. Ravintolaan menemättä jättäminen ei käytännössä monelta tupakoimattomaltakaan onnistunut, koska "lihan himo" on niin suuri vietti.

    Tupakoinnin kieltäminen ravintoloissa on vain luonnollista jatkumoa aikaisemmille päätöksille kieltää tupakointi kaupoissa, virastoissa, työpaikoilla, julkisissa kulkuneuvoissa jne... Kaikki ne ovat ensin herättäneet purinaa kansan syvissä riveissä, mutta nykyään pidämme niitä itsestään selvänä.

    VastaaPoista
  2. > Ennen kieltoa olisi ollut
    > käytännössä mahdotonta perustaa
    > savutonta ravintolaa, koska
    > tupakkamiehet ja -pirkot
    > olisivat pistäneet körssiksi
    > joka tapauksessa tottumuksesta.

    Roskaa. Sitä varten on portsarit ja poliisit, jos ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät tajua paikan olevan savuton.


    > Lisäksi taloudellinen riski
    > savuttoman ravintolan
    > perustamisessa olisi ollut
    > suuri, koska ennen kieltoa
    > "yleinen mielipide" oli
    > savutonta ravintolaa vastaan,

    Yleisellä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä. Ravintolalle riittää, että se saa vaikkapa 200 asiakasta päivässä. Ravintolalle on aivan samantekevää, vaikka 5 miljoonaa muuta ihmistä ei ravintolaan sen vuoksi astuisikaan.


    > Vaikka vapaudeksi voidaan
    > ajatella vapaus tupakoida,
    > voidaan yhtä hyvin ajatella
    > vapaudeksi olla altistumatta
    > tupakansavulle.

    Kenenkään ei ole pakko mennä ravintolaan, jossa tupakoidaan.

    VastaaPoista
  3. Kenenkään ei ole pakko mennä ravintolaan, jossa tupakoidaan.

    Työntekijöiden on.

    VastaaPoista
  4. Ongelma on enemmänkin siinä, että ravintolan perustaminen on varsin hankalaa byrokratian takia. Tämä varmasti vaikutti savuttomien ravintoloiden syntymättömyyteen. Markkinoiden ei anneta reagoida ihmisten tarpeisiin 100 prosenttisella teholla.

    VastaaPoista
  5. >Kenenkään ei ole pakko mennä
    >ravintolaan, jossa tupakoidaan.

    Ei olekaan, mutta jos ravintolassa on tupakointi sallittu, niin siitä pitää olla selkeästi näkyvä varoitus heti ovella.

    VastaaPoista
  6. Alussa esittämäsi kapitalismin ongelmat (ja ne lukemattomat muut mitä et esittänyt) ovat ihan todellisia ja aiheuttavat huomattavasti hyvinvointitappioita. Asiaa ei kiistä yksikään täysjärkinen ihminen.

    Suunnitelmatalous tai yleensäkin valtion sääntely on kuitenkin vielä surkeampi vaihtoehto. Varsinkin pitällä aikavälillä.

    VastaaPoista
  7. 5. Ongelma: Riittävän suuren pääomamassan avulla yksittäinen Rockefeller tms. kykenee kontrolloimaan markkinoitaan ja täten aiheuttaa markkinoiden tehottomuutta myös ns. vapaassa markkinataloudessa. (Tosin monopoli- ja kartellitilanteet ovat sekatalouksienkin ongelma)

    VastaaPoista
  8. "voittoa tavoittelematon yritys tai yhdistys veisi nopeasti markkinat voittoa tavoittelevalta yritykselta, koska sen ei tarvitsisi kuluttaa rahojaan jakaakseen voittoa osakkailleen. Miksei näitä voittoa tavoittelemattomia, menestyviä yrityksiä sitten ole juurikaan olemassa"

    Johtuu varmaan siitä, että liiketoimintaan liittyy aina riski. Jos on riskejä, niin myöskin tuoton on oltava hyvä. Muuten ihmiset sijoittaisivat rahansa muualle.

    VastaaPoista
  9. Tupakointi kielto on vain hyvä juttu. Vaatteet eivät lemua aamulla röökille ja itsekkäästi voin todeta että meikäläisen kaltaisen baaritupakoitsijan polttelu on selkeästi vähentynyt. Hyvä juttu siis myös omien keuhkojen kannalta. Myös tupakoivat ystäni ovat myöntäneet savuttomuuden olevan hyvä juttu. En ole törmännyt kehenkään kuka itkisi "vanhojen aikojen" perään.

    VastaaPoista
  10. > Työntekijöiden on.

    Ei ole. Työpaikan voi vapaasti itse valita nykyään(kin), puhumattakaan vapaasta markkinataloudesta.


    > Ongelma on enemmänkin siinä,
    > että ravintolan perustaminen on
    > varsin hankalaa byrokratian
    > takia. Tämä varmasti vaikutti
    > savuttomien ravintoloiden
    > syntymättömyyteen.

    Totta. Tiedätkö sinä, mitä pitäisi tehdä, jos aiot perustaa ravintolan? En minä ainakaan. Varmasti vaikuttaa siis.


    > Tupakointi kielto on vain hyvä
    > juttu.

    Niin, jos yksilönvapautta ei arvosteta lainkaan.

    VastaaPoista
  11. > Alussa esittämäsi kapitalismin
    > ongelmat (ja ne lukemattomat
    > muut mitä et esittänyt) ovat
    > ihan todellisia ja aiheuttavat
    > huomattavasti
    > hyvinvointitappioita. Asiaa ei
    > kiistä yksikään täysjärkinen
    > ihminen.

    Millä perusteella muka? Mikä siinä, mitä sanoin, ei pidä paikkaansa muka? Aina riittää teitä vastarannankiiskejä, jotka jauhavat liturgiaa, mutta eivät koskaan kykene antamaan yhtään KÄYTÄNNÖN esimerkkiä asiasta.


    > 5. Ongelma: Riittävän suuren
    > pääomamassan avulla yksittäinen
    > Rockefeller tms. kykenee
    > kontrolloimaan markkinoitaan

    Aijaa, miten?

    VastaaPoista
  12. "Aijaa, miten?"

    > Vaikkapa dumppaamalla hintoja reilusti alle kannattavuusrajan, kunnes yksikään kilpailija ei enää kykene pysymään mukana ja lopettaa toimintansa. Tämän jälkeen monopoliasemassa hinnat nostetaan pilviin (tietysti siinä määrin pilviin, että tuotteita kuitenkin on varaa ostaa määrä, joka on myyjälle optimaalinen näillä kiskurihinnoilla). Uusien kilpailijoiden syntyä ehkäisee psykologinen vaikutus eli dumppauksen jatkamisen pelko ja mikäli kilpailijoita siitä huolimatta tulisi hamuamaan merkittävää osuutta markkinoista, voi aina toistaa dumppauskeinon. Mikäli samaan aikaan on myös muita markkinoita, joilla toimitaan, on tällä markkinakapitalistilla reilusti varaa näihin ajoittaisiin kannattavuuslamoihin (Kunhan tosiaan monopolitilanteen voitot nousevat suuremmiksi kuin täysin vapaan ja terveen kilpailun voitot).

    By the way, repressiivinen, vapautta rajoittava ja omaisuutta ilman oikeudenmukaista perustetta harvojen haltuun haaliva yhteiskuntakoneisto on sellainen, vaikkei sen nimi olisikaan valtio. Böö, vaikka sen nimi olisi jopa markkina-anarkia. Valtion ulkoisvaikutuksena on vain se, että ns. tavallinen tallaajakin saa osansa haalituista varoista.

    VastaaPoista
  13. "Niin, jos yksilönvapautta ei arvosteta lainkaan."

    No jaa, itse ainakin arvostan. Satun vain nyt olemaan iloinen siitä, että minun ei välttämättä tarvitse tunkea vaatteitani pesukoneeseen ravintolaillan jälkeen. Minulla on oikeus olla siitä iloinen.

    VastaaPoista
  14. 1. Kohdasta vain sen verran, että Akerlöfin Peach/Lemon ei viitannut pelkkään käytettyjen autojen kauppaan, vaan yleisemmin tilanteisiin, joissa asymmetrinen informaatio häiritsee markkinoiden toimintaa tavalla, joka vähentää hyvinvointia.

    Mainitsemasi vakuutus ja sen mahdollisuus on korjaus tälle informaatioasymmetrialle ja ihan toimivakin sellainen käytettyjen autojen kohdalla, mutta on muitakin markkinoita, joissa informaatioepäsymmetria tuottaa ongelmia.

    Yksi näistä ovat vakuutukset, erityisesti sairausvakuutukset. Tavanomaiset sairaskuluvakuutukset nimittäin voitaisiin teoriassa hinnoitella hyvin halvoiksi, jos kaikki terveetkin ihmiset sellaisen ottaisivat. Toisaalta terveen ihmisen ei aina kannata ottaa suhteellisen halpaakaan vakuutusta ja tällaisessa tilanteessa vain sairaat tms. korkean riskin asiakkaat haluavat vakuutuksen.

    Kyse ei tässä(kään) ole siitä, etteivätkö markkinat kykenisi ongelmaa hoitamaan, vaan siitä, että ongelman hoitamiseksi täytyy tehdä muita, monimutkaisia sopimuksia ja kalliita toimenpiteitä, joilla informaatioepäsymmetriaa korjataan. Esimerkiksi sairaskuluvakuutuksissa voidaan tietysti sopia, että vakuutus ei korvaa mitään pitkäaikaista sairautta, jos se todetaan ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

    Minusta ymmärrät tahallasi väärin peliteorian käytön markkinamekanismin analyysissä. Tarkoituksena on vain näyttä miksi yksinkertainen teoria kysynnästä ja tarjonnasta ei aina kerro koko totuutta ja miksi syntyy monimutkaisia instrumentteja riskien hallintaan jne.

    Viimeisestä kohdasta: voitontavoittelu on tietysti väärä syytösten kohde noissa tapauksissa, yleensä monopolit tai muuten puutteellinen kilpailu on seurausta valtioiden interventioista. Esimerkiksi jos kunta päättää ostaa palvelun verorahoilla yhdeltä yksityinen toimijalta yhtenä könttänä, tämä yksi yksityinen toimija ei enää tavoittele voittoa markkinoilta, vaan kunnalta, eikä kyse ole enää markkintaloudesta.

    Siksi suoraviivainen julkisen palvelun yksityistäminen (mutta edelleen kustantaminen verorahoista) voi hyvin nostaa hintoja. Yritys usein tavoittelee voittoa myös silloin kun se toimii markkinoiden ulkopuolella.

    VastaaPoista
  15. "Aijaa, miten?"

    Ostamalla kilpailijat ulos markkinoilta.

    VastaaPoista
  16. > Uusien kilpailijoiden syntyä
    > ehkäisee psykologinen vaikutus
    > eli dumppauksen jatkamisen pelko

    Ei estä, kilpailuun varaudutaan tietysti aina.


    > ja mikäli kilpailijoita siitä
    > huolimatta tulisi hamuamaan
    > merkittävää osuutta
    > markkinoista, voi aina toistaa
    > dumppauskeinon.

    No mikäs sen mukavampaa kuluttajille kuin jatkuvat alennusmyynnit. Tietysti siinä on se paha juttu, ettei se onnistu kuin hetkeksi, koska tappiota tulee roimasti.

    VastaaPoista
  17. > Tavanomaiset
    > sairaskuluvakuutukset nimittäin
    > voitaisiin teoriassa hinnoitella
    > hyvin halvoiksi, jos kaikki
    > terveetkin ihmiset sellaisen
    > ottaisivat. Toisaalta terveen
    > ihmisen ei aina kannata ottaa
    > suhteellisen halpaakaan
    > vakuutusta ja tällaisessa
    > tilanteessa vain sairaat tms.
    > korkean riskin asiakkaat
    > haluavat vakuutuksen.

    Muuten hyvä, mutta ei vakuutusta pidä ottaa vasta kun sairastuu tai tietää ongelmia tulevan. Ei taloakaan vakuuteta vasta kun se jo palaa. Näin ollen ihmisten kannattaa ottaa sairaskuluvakuutus jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja vanhempien tietysti lapsilleen tai itselleen sellainen, joka kattaa lapsenkin hoidon tms.


    > Minusta ymmärrät tahallasi
    > väärin peliteorian käytön
    > markkinamekanismin analyysissä.

    No kerro konkreettinen esimerkki sitten paremmasta käytöstä kiitos.

    VastaaPoista
  18. Ei ole. Työpaikan voi vapaasti itse valita nykyään(kin), puhumattakaan vapaasta markkinataloudesta.

    Jos työttömälle tarjoilijalle tai vastaavalle ravintolatyöntekijälle tarjotaan työtä ravintolasta, niin kyllä se on käytännössä taloudellinen pakko ottaa vastaan. Jos et ota, niin karenssi iskee.

    VastaaPoista
  19. "> Alussa esittämäsi kapitalismin
    > ongelmat (ja ne lukemattomat
    > muut mitä et esittänyt) ovat
    > ihan todellisia ja aiheuttavat
    > huomattavasti
    > hyvinvointitappioita. Asiaa ei
    > kiistä yksikään täysjärkinen
    > ihminen.

    Millä perusteella muka? Mikä siinä, mitä sanoin, ei pidä paikkaansa muka? Aina riittää teitä vastarannankiiskejä, jotka jauhavat liturgiaa, mutta eivät koskaan kykene antamaan yhtään KÄYTÄNNÖN esimerkkiä asiasta."


    En ole mikään vastarannan kiiski. Olen kuule ihan libertaari (anarkokapitalisti). Olen kyllä lukenut taloustieteellisiä kirjoja (nimen omaan taloustieteen "itävaltalaista" koulukuntaa). Eivät hekään väitä, että kapitalismi olisi niin täydellinen kuin mitä sinä esität. Yrität aina lakaista kaikki kapitalismin ongelmat ikään kuin maton alle ja esität että kapitalismi on lähes tulkoon täydellinen talousjärjestelmä.

    VastaaPoista
  20. > Jos työttömälle tarjoilijalle
    > tai vastaavalle
    > ravintolatyöntekijälle tarjotaan
    > työtä ravintolasta, niin kyllä
    > se on käytännössä taloudellinen
    > pakko ottaa vastaan. Jos et ota,
    > niin karenssi iskee.

    Puhuin vapaasta markkinataloudesta, en nykyisestä sosialismi-Suomesta ja sen työttömyysturvajärjestelmistä.


    >>Millä perusteella muka? Mikä
    >>siinä, mitä sanoin, ei pidä
    >>paikkaansa muka? Aina riittää
    >>teitä vastarannankiiskejä, jotka
    >>jauhavat liturgiaa, mutta eivät
    >>koskaan kykene antamaan yhtään
    >>KÄYTÄNNÖN esimerkkiä asiasta."
    >
    > En ole mikään vastarannan
    > kiiski. Olen kuule ihan
    > libertaari (anarkokapitalisti).
    > Olen kyllä lukenut
    > taloustieteellisiä kirjoja
    > (nimen omaan taloustieteen
    > "itävaltalaista" koulukuntaa).
    > Eivät hekään väitä, että
    > kapitalismi olisi niin
    > täydellinen kuin mitä sinä
    > esität. Yrität aina lakaista
    > kaikki kapitalismin ongelmat
    > ikään kuin maton alle ja esität
    > että kapitalismi on lähes
    > tulkoon täydellinen
    > talousjärjestelmä.

    Et pysty vieläkään esittämään yhtään käytännön esimerkkiä, vaan jauhat liturgiaa. Exactly my point.

    VastaaPoista
  21. Et vastannut väitteeseeni, olen siis oikeassa. Sori, hävisit.

    VastaaPoista
  22. "
    Et pysty vieläkään esittämään yhtään käytännön esimerkkiä, vaan jauhat liturgiaa.
    "

    En edes yritä esittää käytännön esimerkkejä. Totesin vain, että itse jauhat postauksessasi sellaista liturgiaa, että muut libertaarit joutuvat häpeämään puolestasi. Tutustu toki taloustietelijöiden kirjoittamiin juttuihin vaikkapa osoitteessa mises.org. Eivät hekään siellä väitä kapitalismia lähimainkaan täydelliseksi.

    VastaaPoista
  23. Muuten hyvä, mutta ei vakuutusta pidä ottaa vasta kun sairastuu tai tietää ongelmia tulevan. Ei taloakaan vakuuteta vasta kun se jo palaa. Näin ollen ihmisten kannattaa ottaa sairaskuluvakuutus jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja vanhempien tietysti lapsilleen tai itselleen sellainen, joka kattaa lapsenkin hoidon tms.

    Olet täysin oikeassa siinä, miten ihmisten "kannattaa" toimia, mutta ihmiset ajattelevat eri pituisilla aikajänteillä. Osa ihmisistä ottaa vakuutuksen riittävän aikaisin ja osa ottaa sen vasta, kun epäilee sairastuvansa pian.

    Vakuutuksia on yksityisillä markkinoilla ja ihmiset niitä ottavat, tämä on selvää, joten vakuutusmarkkinat toimivat. Merkittävää tässä on se, että vakuutusyhtiöiden täytyy toiminnassaan käyttää paljon vaivaa tämän informaatioepäsuhdan kompensoimiseksi ja jos tämän jättää huomiotta, saattaa saada epärealistisen käsityksen vakuutusten mahdollisuudesta kompensoida riskejä kohtuuhinnalla.

    Peliteorian avulla voi lisäksi ymmärtää esimerkiksi tilanteita, joissa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille on rajoitettu keinotekoisesti, muttei täysin estetty. Hinta asettuu korkeammalle kuin muuten. Esimerkkinä voi ottaa vaikkapa LEGO-palikat.

    Niiden hintaa nostaa se, että kilpailijat eivät saa valmistaa yhteensopivia palikoita ja toisaalta se, että jos jollakin on jo LEGO-palikoita, hänen ei kannata ostaa minkään muun valmistajan palikoita. LEGO-valmistaja ei voi kuitenkaan nostaa hintaa mielivaltaisen korkealle, koska jos ne ovat liian kalliita, jokin epäyhteensopiva kilpailija on houkuttelevampi siitä huolimatta, että olemassaolevat palat eivät sovi.

    Parempi esimerkki on käyttöjärjestelmämarkkinoilta. Microsoftin kilpailijat eivät voi tehdä täysin yhteensopivaa käyttöjärjestelmää, koska valtio on estänyt kilpailun "tekijänoikeuksilla". Peliteoreettisen tarkastelun avulla voidaan arvioida, mihin hinta kannattaa laittaa, jotta kilpailijoiden tuote (joka on käytännön syistä ilmainen, so. siitä ei oteta maksua) ei silti ole kilpailukykyinen.

    Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi MS ei "itse" tuota sitä arvoa, joka sen tuotteella on, vaan käytännössä sen kyky ottaa käyttäjiltä maksua tulee siitä, että MS:n käyttöjärjestelmällä on niin paljon muita käyttäjiä ja niin paljon softaa. Tekijänoikeudella valtio on ikäänkuin antanut Microsoftille oikeuden takavarikoida ihmisiltä ulkoishyödyn, joka tulee siitä, että muutkin käyttävät samaa tuotetta.

    Tavanomainen tasapainotiloihin perustuva taloustiede ei kykene selittämään hinnanmuodostusta tässä tilanteessa.

    VastaaPoista
  24. Puhuin vapaasta markkinataloudesta, en nykyisestä sosialismi-Suomesta ja sen työttömyysturvajärjestelmistä.

    Puhuitko todella:

    Työpaikan voi vapaasti itse valita nykyään(kin), puhumattakaan vapaasta markkinataloudesta.

    VastaaPoista
  25. > Et vastannut väitteeseeni, olen
    > siis oikeassa. Sori, hävisit.

    Kenen ja mihin väitteeseen muka?


    > En edes yritä esittää käytännön
    > esimerkkejä.

    Miksi väität, että sellaisia sitten on olemassa, jos et pysty osoittamaan sellaisia olevan?


    > Tutustu toki taloustietelijöiden
    > kirjoittamiin juttuihin vaikkapa
    > osoitteessa mises.org. Eivät
    > hekään siellä väitä kapitalismia
    > lähimainkaan täydelliseksi.

    Väitänkö minä? Äkkiäkös kopioit sieltä jonkun pyytämäni esimerkin sitten.

    VastaaPoista
  26. > Niiden hintaa nostaa se, että
    > kilpailijat eivät saa valmistaa
    > yhteensopivia palikoita

    Vapaassa markkinataloudessa tietysti saa valmistaa. Puhut nyt säätelytalouden ongelmista ja esität ne vapaan markkinatalouden ongelmina.


    > Parempi esimerkki on
    > käyttöjärjestelmämarkkinoilta.
    > Microsoftin kilpailijat eivät
    > voi tehdä täysin yhteensopivaa
    > käyttöjärjestelmää, koska valtio
    > on estänyt kilpailun
    > "tekijänoikeuksilla".

    Joten tälläkään ei ole mitään tekemistä markkinatalouden, vaan säätelytalouden kanssa.


    > Tavanomainen tasapainotiloihin
    > perustuva taloustiede ei kykene
    > selittämään hinnanmuodostusta
    > tässä tilanteessa.

    Mikään taloustiede ei pysty selittämään markkinoiden toimintaa pitkällä aikavälillä tilanteessa, jossa valtio mielivaltaisesti puuttuu markkinoiden toimintaan milloin milläkin umpihullulla tavalla. Siksi(kin) valtion ei pidä antaa sekaantua markkinoiden toimintaan lainkaan, jotta ennustettavuus ja tehokkuus on parempi.

    VastaaPoista
  27. > Puhuitko todella:
    > Työpaikan voi vapaasti itse
    > valita nykyään(kin),
    > puhumattakaan vapaasta
    > markkinataloudesta.

    Nykyään voi vapaasti valita, minne menee töihin. En puhunut siitä, ettei voi kieltäytyä tarjotusta työpaikasta ilman sanktioita jos ei ole muuta löytynyt. Periaatteessa sama tilanne on vapaassa markkinataloudessakin:
    Voit valita useista työpaikoista minne menet, mutta jos jostain syystä ei ole tarjolla kuin yksi, niin sitten menet sinne töihin tai olet ilman palkkaa. Kaksi paskaa valintaa josta pitää valita vähemmän huono.

    Nykyäänkään työkkäri ei pakota tai sanktion uhalla ohjaa sinua menemään töihin tiettyyn paikkaan X, jos ja kun itse haluat mennä jonnekin muualle töihin. Valinnanvapaus on siis nykyäänkin työpaikkansa suhteen, joskaan valinnanvapautta työehtosopimusten suhteen ei ole - kiitos ay-mafian.

    Anyway, pointtini ei ollut tuo, vaan se, että valtion työttömyysturvajärjestelmä on eri kuin yksityinen työttömyysturvajärjestelmä olisi, eikä vapaassa markkinataloudessa olisi luultavasti moiselle edes mitään tarvetta, koska työvoimapula olisi krooninen ja näin ollen työttömyyttä ei käytännössä olisi lainkaan.

    VastaaPoista
  28. "> En edes yritä esittää käytännön
    > esimerkkejä.

    Miksi väität, että sellaisia sitten on olemassa, jos et pysty osoittamaan sellaisia olevan?"


    Koska maailman parhaat taloustietelijätkin myöntävät, että kapitalismi ei ole täydellinen systeemi. Toki sen on paras, mutta melko paljon siinä on ongelmia.

    VastaaPoista
  29. > Koska maailman parhaat
    > taloustietelijätkin myöntävät,
    > että kapitalismi ei ole
    > täydellinen systeemi.

    Olenko väittänyt, että se olisi täydellinen? En.

    VastaaPoista
  30. Minusta näyttää, että väittäisist, että peliteoria, asymmetrinen informaatio ja rent-seeking olisivat markkinatalouden ymmärtämisen kannalta yhdentekeviä. Tällainen on väärä.

    Sen vääryydellä ei ole mitään tekemistä markkinatalouden toimivuuden tai markkinatlouden kritiikin kanssa. Asymmetrinen informaatio vaikeuttaa sopimusten tekoa myös vapaassa markkinataloudessa ja siksi osa niistä oletuksista, joita yksinkertaistetussa analyysissä tehdään, on vääriä.

    Peliteoreettinen tarkastelu on oleellinen hinnanmuodostuksessa myös silloin, kun kyse on täysin vapaasta markkinataloudesta; otin yllä käyttöjärjestelmät esimerkiksi siitä syystä, että niissä ilmiö on voimakkain, en siksi, että väittäisin niiden olevan vapaata markkinataloutta. (Tekijänoikeudethan ovat valtion myöntämä monopoli, jolla on aika vähän tekemistä vapaan markkinatalouden esimerkiksi anarkokapitalismin kanssa)

    Mutta esimerkiksi vesijohto- tai viemäriverkoston kohdalla hinnanmuodostusta ei voisi vapaassa markkinataloudessakaan ymmärtää puhtaasti kysynnän ja tarjonnan ja tarjonnan marginaalikustannusten tasapainotarkastelulla. Peliteoriaa tarvitaan näiden ymmärtämiseen.

    Suosittelen Oz Shy:n kirjaa Economics of Network Industries. Ei tarvitse pelätä: Shy ei kannata valtion interventioita ns. luonnollisten monopolien tms. suhteen. Hän perustelee kantaansa nimenomaan peliteorialla.

    Oneglmasi on tässä tekstissä se, että sekoitat keskenään työkalut ja mielipiteet. Peliteoria ja asymmetrinen informaatio ovat työkaluja oikeiden ilmiöiden ymmärtämiseen. Niitä voi toki käyttää epätäsmällisesti, mutta sinänsä niissä itsessään ei ole mitään mikä väittäisi, että "kapitalismi ei toimi". Niiden avulla voidaan ymmärtää miksi tietyt liiaksi yksinkertaistetut versiot markkinataloudesta eivät toimi tai miksi tietynlaiset markkinat eivät toimi niin yksinkertaisesti kuin "pitäisi".

    Syytät yllä taloustieteen ihan perustavanlaatuisia teorioita virheellisiksi nähdäkseni sillä perusteella, että jotkut uusvasemmistolaiset ovat käyttäneet näitä teorioita argumentteina vapaata markkinataloutta vastaan. Tämä on epätarkoituksenmukaista ja haitallista kahdesta syystä.

    Ensiksikin, se on epätarkoituksenmukaista siksi, että mainittuja teorioita voi käyttää vaikkapa sen ymmärtämiseen, miksi pankkikonttorit on entisaikaan (esim kultakannan ja vapaamman markkinatalouden aikana) rakennettu ja sisustettu kalliisti, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä pankin varsinaisen toiminnan kannalta.

    Toisekseen, se on vahingollista, koska se saa ihmiset kuvittelemaan, että koska vapaan markkinatalouden kannattaja argumentoi noin huonosti, täytyy vapaassa markkinataloudessa olla jotain vikaa. So. argumentaatiosi saa kannattamasi poliittisen näkemyksen näyttämään typerältä.

    VastaaPoista
  31. Hienoa tekstiä. Odotan tosin yhä sitä yhtä konkreettista esimerkkiä. Eipä kuulu.

    VastaaPoista
  32. Mitä konkreettista esimerkkiä kaipaat? Eikö se siis kelpaa, että sääntelyn ja lain tarjoaman kuluttajansuojan puuttuessa käytetyt autot myydään keskimäärin hieman halvemmalla ja että kauppiaat joutuvat turvautumaan vakuutuksiin tms.? Mistä tämä johtuu? Käsittääkseni se johtuu asymmetrisesta informaatiosta, mutta varmaan osaat selittää asian toisin.

    Kelpaako se, että vesi- ja sähkölaitokset laskuttavat selvästi enemmän kuin niiden marginaalikustannus on? Miten se hinta ja tarjonta muodostuu? Käsittääkseni se on selitettävissä peliteoreettisesti, mutta varmaan tiedät paremmin.

    Kyse ei ole siitä, että asymmetrisen informaation teoria ja peliteoria olisivat "sosialistisia" talousteorioita; eivät ne sellaisia ole. Ne selittävät ilmiöitä, joita pelkkä suoraviivainen kysynnän ja tuotannon kustannusrakenteen analysoiminen ei selitä.

    Eivät ne ole "kapitalismin ongelmatapauksia" siinä mielessä, että ongelmat eivät ratkeaisi markkinatalouden puitteissa ilman sääntelyä tms, vaan liian yksinkertaisen talousteorian ongelmia.

    Se, että joku sosialisti tms. käyttää niitä argumentteina, ei vaikuta mainittujen teorioiden oikeellisuuteen mitenkään.

    VastaaPoista
  33. > Mitä konkreettista esimerkkiä
    > kaipaat?

    Ihan mitä tahansa.


    > Eikö se siis kelpaa, että
    > sääntelyn ja lain tarjoaman
    > kuluttajansuojan puuttuessa
    > käytetyt autot myydään
    > keskimäärin hieman halvemmalla
    > ja että kauppiaat joutuvat
    > turvautumaan vakuutuksiin tms.?

    Miten tämä todistaa tuon toiminnan olevan tehottomampaa kuin säätelyn tai ylipäätään tehotonta millään mittarilla mitattuna?


    > Kelpaako se, että vesi- ja
    > sähkölaitokset laskuttavat
    > selvästi enemmän kuin niiden
    > marginaalikustannus on?

    Ai missähän nuo toimivat vapaan markkinatalouden perustein jotta voisi moista pohtia?

    VastaaPoista
  34. En halua jankuttaa, mutta minusta me emme nyt ehkä puhu samasta asiasta.

    Minä kritisoin kirjoitustasi siitä, että siinä tunnutaan väittävän, että asymmetrisen informaation teoria tai peliteoria ovat vääriä teorioita. En kritisoinut sitä, että puolustit vapaata markkinataloutta. Asymmetrinen informaatio ja peliteoria eivät ole vapaan markkinatalouden vastaisia teorioita.

    Sensijaan niiden tarkoitus on selittää ilmiöitä, joita vapaassa markkinataloudessa syntyy. En esimerkiksi väittänyt, että niiden analysoimia "ongelmia" olisi mitenkään parempi ratkaista sääntelyllä. Käsittääkseni yleisestiottaen ei ole. Esimerkiksi Shy, jonka mainitsin, käyttää peliteoriaa sen perustelemiseen, että markkinatalous kyllä toimii paremmin kuin sääntely.

    Markkinataloudessa esiintyy "ongelmia", mutta nämä ongelmat voidaan ratkaista. Esimerkiksi 1800-luvulla oli ongelmana, että matkustaminen oli hidasta, mutta markkinatalous ratkaisi tämän ongelman siten, että autot ja junat tulivat markkinoille.

    Asymmetrisessä informaatiossa on kyse samanlaisesta "ongelmasta", ja yllä kuvaat yhden mahdollisen tavan ratkaista tämä ongelma, eli myyjän tarjoama vakuutus.

    Tunnut käyttävän muulloinkin tämänkaltaista argumentaatiota. Siis sitä, että jos joku on eri mieltä kanssasi ja perustelee sitä jollakin teorialla, päättelet, että myös sen teorian täytyy olla väärä. Tämä on valitettavasti vähän huono tapa muodostaa näkemyksiä.

    VastaaPoista
  35. Sanoin mielestäni varsin selvästi kirjoituksessani:"väite näiden teorioiden takana on, että kapitalismi, vapaa markkinatalous, ei kykene toimimaan oikeasti tehokkaasti vaan haaskaa rahaa ja jonkinlainen valtion säätely tai ohjaus on tarpeen optimaaliseen tilanteeseen pääsemiseksi."

    VastaaPoista
  36. Sanoit nimenomaan noin. Jos tarkoitit, että teoriaa käytetään väärin, niin en ole eri mieltä. Minä tulkitsin virkkeen kuitenkin siten, että itse teoria perustuisi väitteelle, että kapitalismi ei toimi.

    Näiden teorioiden taustalla ei ole tuollaista väitettä. Usein näitä teorioita käytetään osana sellaista kritiikkiä, joilla yritetään perustella valtion interventiota tai sääntelyä, mutta se ei johdu näistä teorioista, eikä ole "näiden teorioiden taustalla".

    Akerlöfin teorian (peaches/lemons, klassinen paperi autokaupasta) tarkoitus oli selittää, miksi käytettyjä autoja (tai ylipäätään käytettyä mitä tahansa) on niin paljon vaikeampi saada kaupaksi kuin uusia, vaikka ne olisivat kuinka hyväkuntoisen oloisia. Asymmetrinen informaatio selittää, miksi vapailla markkinoilla a) käytetyt autot ovat paljon halvempia kuin uudet, vaikka niitä olisi käytetty hyvin vähän ja b) miksi takuut yms. ovat välttämättömiä markkinointikeinoja.

    Lisäksi se selittää hyvin, miksi esimerkiksi USA:n laajentuessa länteen, aikana jolloin "villissä lännessä" ei ollut mitään pankkisääntelyä tms., pankkikonttorit rakennettiin isoiksi ja näyttäviksi; syynä oli se, että kun pankilla on paljon omaisuutta kiinni muodossa, jota ei voi viedä mukanaan, se viestittää asiakkailleen, ettei pankin perustaja aio häipyä muiden rahojen kanssa.

    Kyse ei siis asymmetrisen informaation tapauksessa ole siitä, että "kapitalismi ei toimi", vaan että kapitalismissa täytyy tehdä joskus muutakin kuin vain myydä tuotetta. Se, että jotkut tahot väittävät tämän tarkoittavan, että sääntelyä tarvitaan, ei liity itse teoriaan yhtään mitenkään. Itse teoria on oikea, jos autokauppiaalla ei olisi mitään keinoa vakuuttaa asiakasta siitä, että juuri jokin tietty auto on hyvä, mitään kauppoja ei syntyisi.

    Sääntelyä vaativat ymmärtävät teorian väärin, koska he luulevat, ettei mitään tällaisia keinoja voi syntyä vapaaehtoisesti. Tämä on virheellinen uskomus, keinoja on vaikka kuinka. Esimerkiksi osamaksusopimuksen idea on se, että auton omistusoikeus ei siirry ennenkuin koko hinta on maksettu. Tällöin jos käyttäjä huomaa auton huonoksi, hän vain jättää loput maksamatta ja palauttaa auton.

    Pitkään osamaksusopimukseen suostuminen on siis merkki siitä, että kauppias uskoo auton kestävän ainakin niin kauan, että hän on saanut auton arvon takaisin. Tämä ei ole osa teoriaa, mutta teoria kertoo, miksi tällaisia järjestelyjä tehdään.

    Taloustieteen ideana on ymmärtää ilmiöitä, mikään teoria ei sinänsä ole kannanotto "kapitalismin" toimivuuden tai toimimattomuuden suhteen. Samaa teoriaa voi myös usein käyttää argumenttina puolesta ja vastaan, riippuen siitä, mihin ilmiön osaan kiinnitetään huomiota.

    Esimerkiksi asymmetrisen informaation teoria on hyödyllinen vapailla markkinoilla toimivan autokauppiaan kannalta, koska sen avulla hän voi ymmärtää, miksi asiakkaat ovat epäluuloisia ja miten hän voi tähän epäluuloon vastata. Peliteoriaa puolestaan voi käyttää hinnoittelupäätöksiä tehtäessä alalla, jossa liiketoiminnan aloittaminen vaatii suurehkoja investointeja.

    VastaaPoista
  37. > Sanoit nimenomaan noin. Jos
    > tarkoitit, että teoriaa
    > käytetään väärin, niin en ole
    > eri mieltä. Minä tulkitsin
    > virkkeen kuitenkin siten, että
    > itse teoria perustuisi
    > väitteelle, että kapitalismi ei
    > toimi.

    Nimenomaan väitetään, että nuo teoriat todistavat, ettei kapitalismi toimi. Nuo teoriat ovat pääosin paskaa, kuten perustelin.


    > Asymmetrinen informaatio
    > selittää, miksi vapailla
    > markkinoilla a) käytetyt autot
    > ovat paljon halvempia kuin
    > uudet, vaikka niitä olisi
    > käytetty hyvin vähän ja b) miksi
    > takuut yms. ovat välttämättömiä
    > markkinointikeinoja.

    Nimenomaan, kyseessä ei ole mikään ongelma, koska myyjä voi antaa takuun ja sitä kautta myydä auton kalliimmalla, koska ostaja voi luotta auton olevan hyvä.


    > Sääntelyä vaativat ymmärtävät
    > teorian väärin, koska he
    > luulevat, ettei mitään tällaisia
    > keinoja voi syntyä
    > vapaaehtoisesti.

    Exactly.

    VastaaPoista