Oikeuskansleri: Tehy-sopimus yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastainen

Oikeuskansleri on vastannut tekemääni kanteluun Tehy-sopimuksen ei-Tehyläisiä sairaanhoitajia koskevasta syrjinnästä. Oikeuskansleri on todennut tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen syyllistyneen tasa-arvolain rikkomiseen edesauttaessaan kyseisen syrjivän sopimuksen syntyä neuvotellessaan siitä. Niin ikään oikeuskansleri toteaa Työmarkkinalaitoksen rikkoneen yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa, kun se maksaa erisuuruista palkkaa työntekijöille näiden ammattiliiton perusteella. Siihen, syrjitäänkö yksittäistä työntekijää, oikeuskansleri ei ota kantaa, vaan asia on jokaisen yksittäisen työntekijän itse selvitettävä oikeusteitse.

Asiasta voi lukea myös Aamulehdestä, artikkeli tässä.

Parhaita paloja oikeuskanslerin päätöksestä:

Kummallakin kantelijalla on mahdollisuus tasa-arvolain perusteella vaatia omassa tehtävässään samaa palkkaa kuin Tehyn jäsenille maksetaan, jos heidän verrokkihenkilönsä työtehtävät ovat samoja tai samanarvoisia.

...

Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 2 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on muun ohella työoloista tai työehdoista. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain esitöiden HE 44/2003 vp, s. 41) mukaan kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo vastaisi sekä perustuslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuja syrjintäperusteita että syrjintä- ja työsyrjintädirektiivissä säädettyjä kiellettyjä syrjintäperusteita.

...

(Kunnallinen työmarkkina)Laitos ei ole myöskään tuonut esiin seikkoja, jotka liittyisivät yhdenvertaisuuslain 7 §:n tarkoittamiin sallittuna pidettävän epäsuotuisan kohtelun oikeuttamisperusteisiin. Sopimusta on siten pidettävä yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon vastaisena.

...

Sitovuuspiirin rajoittamisesta kuitenkin seuraa, että Tehyyn kuulumatonta viranhaltijaa ja työntekijää kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin epäsuotuisammin kuin Tehyn jäsentä ilman, että perusteena olisi työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus. On huomattava, että yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan sopimus sellaisenaan rikkoo syrjintäkieltoa, vaikka sitä ei olisikaan vielä sovellettu yksittäisissä palkkausta koskevissa päätöksissä. Tähän viittaa lain termi ”kohdeltaisiin”.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen pätevyyden, voimassaolon, sisällyksen, laajuuden ja tietyn sopimuskohdan oikean tulkinnan arviointi kuuluu työtuomioistuinlain (646/1974) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan. Ne, jotka eivät ole sopimukseen sidottuja, eivät voi omissa nimissään ajaa kannetta työtuomioistuimessa. 

Vaikka sopimuksen sitovuuspiirin rajoitus rikkookin yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa, yksilöidysti eri asemaan asettaminen tapahtuu vasta sopimukseen sidottujen, sitä noudattavien työnantajien kuhunkin viranhaltijaan ja työntekijään soveltamilla toimenpiteillä. Niihin tyytymättömällä viranhaltijalla ja työntekijällä on mahdollisuus saattaa kysymys työnantajien menettelyn syrjivyydestä yleisen tuomioistuimen tutkittavaksi yhdenvertaisuuslain 16 §:n sekä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §:ssä ja kunnallisen viranhaltijalain (304/2003) 12 §:ssä säädettyjen syrjintäkieltojen nojalla. He voivat vaatia palvelussuhteestaan johtuvaa taloudellis ta etua, viranhaltija hallintolainkäytön järjestyksessä ja työntekijä suorituskanteella yleisessä alioikeudessa (KHO 1999:80, KKO 2002:59).

...

Saatan vastaisen varalle työmarkkinalaitoksen tietoon tämän käsitykseni ja tuon vielä esille, että työmarkkinalaitosta viranomaistehtävässä sitoo viranomaisille yhdenvertaisuuslain 4 §:ssä säädetty erityinen velvoite edistää yhdenvertaisuuden toteutumista.

...

Saatan sekä valtiovarainministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi, onko esillä olevassa asiassa ilmenneiden seikkojen valossa kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen ulkopuolella olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien katsottava toteutuneen riittävässä määrin.

Harkinnassa tulisi ottaa muun muassa huomioon lainsäädännössä oleva sopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisen mahdollisuus syrjintäkieltoja loukkaavalla tavalla sekä sopimuksen ulkopuolella olevien rajoitettu mahdollisuus saattaa kysymys sopimuksen syrjivyydestä työtuomioistuimeen tai yhdenvertaisuuslain 10 §:n mukaiseen arviointiin.

Ministeriöiden tulee 31.5.2010 mennessä ilmoittaa harkintansa tuloksista ja mahdollisista lain-
säädännöllisistä ja muista toimenpiteistään.

Että silleen. Pitääköhän hommata nyt se juristi ja vetää VSSHP oikeuteen syrjinnästä, kun on ainakin oikeuskanslerin näkemyksen mukaan siihen perusteet olemassa?

Entä Tehy, miltä tuntuu valittaa aina (naisiin) kohdistuvasta syrjinnästä ja nyt itse syyllistyä syrjintään? Vituttaako kun teette itsestänne täysin pellen?