13. lokakuuta 2010

Suomen Pankki ei tiedä ja Finanssivalvonta ei kerro, mistä raha tulee!

Kysyin Suomen Pankista, miten kassavarantovelvoite käytännössä toimii, jos ihminen tallettaa pankkiin 100 euroa: Voiko pankki merkitä tuosta 10 euroa kassavarannokseen ja lainata 90 euroa eteenpäin, vai voiko pankki merkitä koko 100 euroa kassavarannokseen ja lainata 900 euroa eteenpäin. Molemissa tapauksissahan "varantoon" jää se 10% kokonaissummasta. Tähän kysymykseen en ole saanut pompottelusta huolimatta vastausta, vaikka kysymykseni välitettiinkin Suomen Pankista oikein Finanssivalvonnan asiantuntijoiden vastattavaksi.

Miksi Suomen Pankki ei osaa vastata noin yksinkertaiseen kysymyksiin liittyen pankkien toimintaan ja rahan luomiseen, vaan ylipäätään joutuu kysymään asiaa Finanssivalvonnan asiantuntijoilta? Miksi Finanssivalvonnan vastausta ei ole tähän päivään saakka kuulunut? En voi nähdä tähän kuin kolme hyvin yksinkertaista syytä:
  1. Sen enempää Suomen Pankki kuin Finanssivalvontakaa ei tiedä edes pankkitoiminnan perusteista mitään, joten he eivät osaa vastata. Tämä selittäisi itse asiassa aika paljon siitä, miksi nykyinen pankkitoiminta, rahajärjestelmä ja talous on näin umpihullu mitä se on.
  2. He eivät halua vastata, koska kysymys on niin kiusallinen ja vastaus, jonka tietysti julkaisisin, olisi kovin harmillinen julkaistavaksi. Sitten olisi jotain konkreettista, fyysistä todistetta rahan valheesta kansalle kerrottavaksi suoraan pääkallopaikalta.
  3. He ovat "unohtaneet" tai "hukanneet" ko. kysymyksen ja/tai vastauksen. Se, että heidän tehtävässään erilaisia asioita "unohtuu" tai "hukkuu", selittäisi sekin aika paljon nykyistä pankkitoiminnan, rahajärjestelmän ja talouden tilaa...
Miettikää ihmiset näitä asioita nyt edes pikkuisen.

Alimpana on Suomen Pankin nettisivujen kautta lähettämäni kysymys ja sen yläpuolella saamani vastausviesti. Huomatkaa, että en ole siis tähän päivään mennessä kuullut Finanssivalvonnalta vastausta kysymykseeni.



Arvoisa Markus Jansson, tiedustelunne kuuluu Finanssivalvonnan vastuualueeseen ja Suomen Pankki on ystävällisesti välittänyt viestinne meille. Laitan asianne eteenpäin asiantuntijoiden vastattavaksi. 
yst.terv. Margit Galkin

Margit Galkin
viestintäassistentti | Informationsassistent | Communications Assistant
Finanssivalvonta | Finansinspektionen | FIN-FSA
+358 10 831 5267 | www.finanssivalvonta.fi

Finanssivalvonta (Fiva) on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt, arvopaperikeskus ja pörssi. Lisäksi Fiva valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuutta ja kaupankäyntiä arvopapereilla. Toiminnan rahoittavat pääosin valvottavat. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen.



-----Original Message-----
From: info@suomenpankki.eu [mailto:info@suomenpankki.eu]
Sent: 28. syyskuuta 2010 13:40
To: Viestintä
Subject: www.bof.fi palaute

Aihe: Kysymykset

Palaute: Tuosta kassavarantovelvoitteesta hieman... Ymmärrän kyllä, että selitetään, että pankeilla on esim. 10% kassavarantovelvoite. Mutta kumpaa tämä käytännössä tarkoittaa, jos pankkiin talletetaan 100 euroa rahaa?

A) Pankki voi pistää kassavarantoon 10 euroa ja lainata loput 90 euroa jollekulle
B) Pankki voi pistää kassavarantoon koko 100 euroa ja lainata 900 euroa jollekulle

Haluan, että minuun otetaan yhteyttä: X

Nimi: Markus Jansson
Sähköposti: markus.jansson@gmail.com

30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Professori Pentti Kouri kirjoittaa kirjassaan

”Suomen omistaja ja elämäni muut roolit”, että ”Markku Puntilasta, Mauno Koivistosta, Rolf Kullbergista, Harri Holkerista ja Erkki Liikasesta olen varma. He tuhosivat Suomen talouden 1980-luvun lopulla. Pankkien rauniot, työttömien joukkohaudat, hirressä roikkuvat yrittäjät, Suomen Bosnia. Sotarikolliset ovat täälläkin vapaalla jalalla. Mutta he pelkäävät. Riitaantuvat keskenään. Historian tuomio on ateria, joka syödään aina kylmänä".

Vastuu Suomen Pankilla ja hallituksella

"On käsittämätöntä, että valtionvarainministeri Liikasen finanssipolitiikka tuki luottoekspansion inflatorisia vaikutuksia. Holkerin hallituksen aikana Suomi johdettiin turmion tielle. Syyllisiä suureen lamaan olivat Mauno Koivisto, Suomen Pankki ja Holkerin hallitus. He ovat vastuullisia kansantalouden epäterveeseen kehitykseen. He ovat syyllisiä kurjuuteen ja kärsimykseen. He tuhosivat Suomen talouden."

Huomatkaa että Erkki Liikanen joka oli tuhoamassa Suomen taloutta 1990-luvulla
onkin yllättäen päässyt takaisin mielipuuhiinsa.
Tällä kertaa Suomen Pankkiin.

Erkki Liikanen on nykyään Suomen Pankin
johtokunnan puheenjohtaja!

Näin järjestelmä toimii Suomessa.
Kun teet pahaa maallesi ja aiheutat suunnatonta
vahinkoa ja kärsimystä niin sinulle annetaan
korkea palkkiovirka, kalliiden luontaisetujen
kera.

Onko Liikasella liian pieni palkka
vai miksi vastauksen antaminen kestää niin
kauan?

Terv. G.Iljotine

Anonyymi kirjoitti...

Tässä toimet, jotka pitäisi tehdä:

1) Keskuspankkien laillistetun petoksen eli uuden rahan tekemisen kieltäminen. Kun antiikin ruhtinaat halusivat hieman ylimääräistä valuuttaa, he raapivat veroina kannetuista kolikoista ohuen siivun pois ja sulattivat ja löivät siivuista uusia kolikoita. Tämä oli selvästi petos. Nykyisin sama petos on huomattavasti helpompaa, koska setelit ja kolikot eivät kevene kun niitä tehdään lisää tai niitä lisätään bitteinä tileille. Rahamarkkinat tulisikin vapauttaa kilpailulle, mikä todennäköisesti johtaisi hyödykepohjaisten (kuten kulta ja hopea) rahojen nousuun.

2) Pankkien laillistetun petoksen eli olemattoman rahan lainaamisen kieltäminen. Nykymaailmassa pankeilla on osittainen kassavarantovelvoite (fractional reserve banking), eli ne voivat lainata ulos enemmän rahaa kuin niillä on talletuksia sisällä, ts. ne voivat lainata olematonta rahaa tai lisätä uusia bittejä lainatileille. Jos asuntolainat nostettaisiin käteisenä, käytännössä pankki joutuisi painamaan väärää rahaa. On siis selvää, että pankeilla tulisi olla täysi kassavarantovelvoite (full reserve banking), jolloin ne voisivat lainata asiakkailleen vain toisilta asiakkailta saatuja talletuksia.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Vastaus on A. Ihmettelen, että sinulle ei ole vastattu suoraan.

Anonyymi kirjoitti...

LOL ET TIEDÄ MISTÄÄN MITÄÄN VITUN PELLE

Anonyymi kirjoitti...

Todennäköisin vaihtoehto on se, että eivät halua muuten vain vastata. Jos alkaisivat vastailemaan kysmyksiin, niin sinne lähetettäisiin vaikka kuinka paljon kaikenlaisia kysymyksiä. Finanssivalvonnan toimenkuvaan ei kuulu kuluttajaneuvonta tms.

Anonyymi kirjoitti...

Markus, oletkos pannut merkille että viimeaikoina pankeilla on ollut vaikeuksia maksaa palkkoja ja muita etuuksia asiakkaiden tileille. Sattumaa vai onko taustalla jotain isompaa?

Markus Jansson kirjoitti...

> Markus, oletkos pannut merkille
> että viimeaikoina pankeilla on
> ollut vaikeuksia maksaa palkkoja
> ja muita etuuksia asiakkaiden
> tileille. Sattumaa vai onko
> taustalla jotain isompaa?

Niinpä. Todella mielenkiintoista. Jos taustalla on jotain isompaa, siitä ei varmasti kerrota mitään ennen romahdusta. Pitää seurata tilannetta. On se kyllä outoa, että järjestäen eri pankeissa ja muualla on vaikeuksia maksaa palkkoja tileille.

Nyt jos koskaan lienee syytä ainakin nostaa tileiltä paljon käteistä rahaa - kun sitä vielä sieltä voi nostaa! Hopean ostaminenkaan ei ole hullumpi ajatus (AGD-sijoitushopean lähinnä).

Anonyymi kirjoitti...

Ihan simppelisti ja lyhyesti sanottuna raha on uskon asia. Vaihdon väline, jolle on luotu uskottavat takeet.
Kyllä se joskus romahtaa, mutta ei yhdellä rysäyksellä ellei sitten satu jotain kovasti mullistavaa, kuin vaikkapa asteroidin törmäys maahan.

Silti en jaksa uskoa, että ihmiset siirtyisivät hyödykkeiden vaihdossa jälleen takaisin oravannahkoihin, simpukankuoriin tai muihin vastaaviin alkeellisiin välineisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Toisin sanoen, kun rahan tai muun arvotavaran säilyttäjät tietävät, että kaikki tallettajat eivät tule yhdellä kertaa vaatimaan arvo-omaisuuttaan takaisin, niin he voivat lainata ulos enemmän takeita (siis kuittia siitä, että sen takeena on oikeasti jotain arvo-omaisuutta), kuin sisään oikeasti saavat.

Rajatusti joskus niinkin kyllä käy, kuten Argentiinassa taannoin, kun ihmiset menettivät talletuksensa ja maan rahajärjestelmä romahti.

Markus Jansson kirjoitti...

> Ihan simppelisti ja lyhyesti
> sanottuna raha on uskon asia.

Kuinkahan moni uskoisi nykyiseen rahaan ja talousjärjestelmään, jos tietäisi yhtään, mihin se perustuu ja miten se toimii ja millä seurauksin? Kansan suurten massojen tietämättömyys mahdollistaa tämän nykyisen tilanteen.

"It is well enough that the people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning."
- Henry Ford

Anonyymi kirjoitti...

Elliläkin vois sanoo jotrain,

Ei sa, kun tietää, että kyseessä ovat lumerahat.

Vaihtoehto?

Kertokaa te!

Jarkko kirjoitti...

Vastaus on A. Ihmettelen, että sinulle ei ole vastattu suoraan.

Ja vastaukselle B ei ole vielä esitetty mitään todisteita, joten eiköhän tuo toisen postauksen kommenteissa käsitelty väittely ole käsitelty.

Markus Jansson kirjoitti...

> Ja vastaukselle B ei ole vielä
> esitetty mitään todisteita,
> joten eiköhän tuo toisen
> postauksen kommenteissa
> käsitelty väittely ole käsitelty.

On se, että se ei ole mitenkään kassavarantovelvoitteen vastaista. Jos pankilla on 100 kassavarannossaan, se voi lainata (10% velvoitteella) 900 euroa rahaa. Se, että raha luodaan lainantekohetkellä, on ihan perusfaktatietoa pankkien toiminnasta ja lainoituksesta.

Lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä, koska 100 talletuksesta tulisi 91, 82, jne. euroa lainaamalla lopulta sama summa, eli tyhjästä uutta rahaa 900 euroa. Tämä on tietysti se pääpointti.

Hannu Hanhi kirjoitti...

Kuinkahan moni uskoisi nykyiseen rahaan ja talousjärjestelmään, jos tietäisi yhtään, mihin se perustuu ja miten se toimii ja millä seurauksin? Kansan suurten massojen tietämättömyys mahdollistaa tämän nykyisen tilanteen.

Jaa-a. Uskoisin, että useimmat hyväksyisivät nykyisen järjestelmän kaikesta huolimatta, sillä mikä olisi vaihtoehto?

Kultakimpaleillako meinaisit ihmisten suorittavan päivittäiset ruokaostoksensa tai muut kulunsa (vuokrat, puhelinlaskut yms.)?

Jarkko kirjoitti...

On se, että se ei ole mitenkään kassavarantovelvoitteen vastaista. Jos pankilla on 100 kassavarannossaan, se voi lainata (10% velvoitteella) 900 euroa rahaa. Se, että raha luodaan lainantekohetkellä, on ihan perusfaktatietoa pankkien toiminnasta ja lainoituksesta.

Ei tunnu olevan kun et ole onnistunut lähdettä tuolle antamaan. Kassavarantovelvoite tietysti täyttyy, mutta missään ei sanota että pankki voisi suoraan luoda sen rahan tyhjästä.


Lopputuloksen kannalta sillä ei ole merkitystä, koska 100 talletuksesta tulisi 91, 82, jne. euroa lainaamalla lopulta sama summa, eli tyhjästä uutta rahaa 900 euroa. Tämä on tietysti se pääpointti.

Lopputuloksen kanssa tuolla on paljon merkitystä ja siitä väänsimme kättä tuossa toisessa ketjussa. Tuolla sinun tavallasi rahaa voi syntyä paljon enemmän kuin tuo 900 €.

Markus Jansson kirjoitti...

> Jaa-a. Uskoisin, että useimmat
> hyväksyisivät nykyisen
> järjestelmän kaikesta
> huolimatta,
> sillä mikä olisi vaihtoehto?
> Kultakimpaleillako meinaisit
> ihmisten suorittavan
> päivittäiset
> ruokaostoksensa tai muut kulunsa
> (vuokrat, puhelinlaskut yms.)?

Vaihtoehtoja on lukuisa joukko. Ei kultaa tai hopeaa tarvitse mukanaan kuskata, vaikka se olisikin rahajärjestelmän perusta. Vapaan kilpailun kautta järjestyisi varmasti paras mahdollinen rahajärjestelmä.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Kultakanta ei tarkoita sitä, että ihmisten pitäisi kanniskella mukanaan fyysisiä kultakimpaleita. Kultakannan vallitessa rahayksikkönä on kullan painoyksikkö. Rahaa voidaan edelleen pitää pankkitileillä, kuten nykyäänkin. Pankkitilien saldo vain lasketaan eurojen sijasta kullassa. Tällä hetkellä kulta maksaa n. 30 euroa per gramma; on sama asia, onko tilin saldo esim. 300 euroa vai 30 grammaa kultaa. Kultakannan vallitessa pankki voi nykyiseen tapaan lähettää asiakkailleen kerran kuussa tiliotteen, jossa ilmoitetaan tilin saldo ja kuukauden aikaiset tilitapahtumat. On pankkitoiminnan kannalta yhdentekevää, onko tilin saldo ilmoitettu euroissa, dollareissa, punnissa vai kultagrammoissa.

Maksut voidaan hoitaa korteilla tai paperirahalla. Kultakannan vallitessa paperiraha on kuitti, jota vastaan pankista voi hakea kultaa. On kätevämpää pitää lompakossa näitä tiettyä kultamäärää edustavia seteleitä kuin kultahippuja.

Väite, että kultakanta muka tarkoittaisi fyysisten kultakimpaleiden kanniskelua taskunpohjalla maksuvälineinä, on olkinukke.

Torsti kirjoitti...

Mielenkiintoinen bloggaus. Älä jää hengittämättä odottamaan vastausta.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että tietääkö kukaan miten nykyinen raha- ja pankkijärjestelmä oikeasti toimisi OIKEUDENMUKAISESTI. Vaikuttaa siltä, että ketään ei kiinnosta, joka on valitettavaa.

Mitä mieltä olet tästä ehdotuksesta:

http://nettoveronmaksaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49603-pankkijarjestelman-uudelleensuunnitteluehdotus-ja-malli-kritiikkia-kiitos

Torsti kirjoitti...

Mielenkiintoinen bloggaus. Älä jää hengittämättä odottamaan vastausta.

Vaikuttaa siltä, että ketään ei kiinnosta miten tai missä rahaa luodaan. Eihän tuo raha- ja pankkijärjestelmä ole kenenkään valvovan viranomaisen hallussa ja kokonaiset valtiot maksavat korkoa jonnekin - kenelle?

Mitä mieltä olet tästä ehdotuksesta:

http://nettoveronmaksaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49603-pankkijarjestelman-uudelleensuunnitteluehdotus-ja-malli-kritiikkia-kiitos

Markus Jansson kirjoitti...

> Mitä mieltä olet tästä
> ehdotuksesta:

No ei se ainakaan huonompi ole kuin nykysysteemi. Itse kannatan kyllä vapaata valuuttaa.

Anonyymi kirjoitti...

No kultakantahan tarkoittaisi joka tapauksessa vaatimatonta, jopa laskevaa talouskehitystä eikä resession vaarakaan olisi poissuljettu. Siitä esim. 30-luvun lama USA:ssa.

Anonyymi kirjoitti...

Torstille:

Tuo ois kauhean monimutkainen ja tarjoaisi vilpille paljon sijaa.

Rahan vapauttaminen kaikesta taakastaan olisi parasta, mutta ei realistinen vaihtoehto.

Tarkoitan vapaudella sitä, että vaihdon välinettä ei kukaan sido mihinkään, ei kultaankaan.

Valitettavasti se veisi meidät satojen vuosien taa ja lopulta palaisimme nykyiseen tai sen varianttiin.

Hyöty kokeilusta olisi liian kallis

Markus Jansson kirjoitti...

> No kultakantahan tarkoittaisi joka
> tapauksessa vaatimatonta, jopa
> laskevaa talouskehitystä eikä
> resession vaarakaan olisi
> poissuljettu. Siitä esim. 30-luvun
> lama USA:ssa.

Hyvin olet kuuliaisena lampaana uskonut näköjään ne valheet, joita sinulle on kerrottu. Menes nyt katsomaan BB:tä ja lätkää telkusta. Vaihtoehtoisesti voit ottaa hieman selvää siitä, mitä kultakannalle tehtiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa jne. niin et puhu moista paskaa.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin olet kuuliaisena lampaana uskonut näköjään ne valheet, joita sinulle on kerrottu. Menes nyt katsomaan BB:tä ja lätkää telkusta. Vaihtoehtoisesti voit ottaa hieman selvää siitä, mitä kultakannalle tehtiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa jne. niin et puhu moista paskaa.

BB ei kiinnosta sitten vähääkään. lätkä kyllä, mutta vain MM/olympialätkä. SM-liiga ei innosta. Toki toivon Tapparan pärjäävän. Tapparan fani kun oon pikkunulikasta lähtien ollu.

Täytyypi tarkistaa kuin sen kultakanna kans oli silloin. Niitähän kytköksiä on ollu 2-3 ennen kuin Nixon lopulta erotti dollarin lopullisesti kullasta 70-luvun alussa.

Nettoveronmaksaja kirjoitti...

Anonyymi voisi perustella väitteensä.

Tuohon Markuksen bloggaukseen eikö vastaus muka voisi olla vaihtoehto B, jos tämä pitää edelleen paikkansa:

http://www.askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak51/permak51.htm#F30.3%20Pankkitalletusten%20kerrannainen%20luominen

Markus Jansson kirjoitti...

> Tuohon Markuksen bloggaukseen
> eikö vastaus muka voisi olla
> vaihtoehto B, jos tämä pitää
> edelleen paikkansa:

Jepulis. Huomaa, että lopputulos on silti sama, vaikka 10% kassavarantovelvoite tarkoittaa, että 100 euron talletuksesta voidaan lainata 90 euroa ulos, tai että 100 euron talletuksesta voidaan lainata 900 euroa ulos...loppusumma vaan tulee nopeammin jälkimmäisessä tapauksessa.

Pointtina lähinnä on, että tuossa viimeksi mainitussa tapauksessa tuo kusetus ja rahan luominen on niin paljon SELVEMPÄÄ että sitä ei voi kukaan kiistää eikä selitellä mitenkään.

Nettoveronmaksaja kirjoitti...

Jotten itse syyllisty perustelemattomuuteen, niin jatketaan nyt vielä, että ON MAHDOLLISTA, että jokainen pankista ulos lainattu kassareservin ulkopuolinen osuus palaa samaan pankkiin.

Toinen perustelu esimerkiksi asuntolaina:

Esimerkiksi 20% käsirahalla voi saada 100% lainaa eli 20% talletuksella voi luoda 5-kertaisen määrän rahaa, josta sitten itse omistaa 20% eli jäljelle jää 80% eli 4-kertainen määrä + korot. Panttina tuolle 80%:lle + korot on toki asunto, mutta sen arvo taas riippuu täysin markkinatilanteesta, joka voi muuttua radikaalistikin sodasta tai hintakuplista johtuan.

Teoriassa 20% rahamäärällä voi siis asuntokaupan tapauksessa luoda 4-kertaisen määrän rahaa, jonka panttina on ilmaa jollakin todennäköisyydellä.

Anonyymi kirjoitti...

"Teoriassa 20% rahamäärällä voi siis asuntokaupan tapauksessa luoda 4-kertaisen määrän rahaa, jonka panttina on ilmaa jollakin todennäköisyydellä."

Tosi on se, että rahaa liikkuu maailmalla paljon enemmäm, kuin sen takeena olevaa komkreettista omaisuutta on olemassa.
Mutta se ei haittaa, kun harvoin sitä omaisuutta edes kysytään.

Nettoveronmaksaja kirjoitti...

http://janilaasonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51354-vipu-valuuttakauppaan-osa-2022#comment-620524

JL kirjoitti...

Vastaus Anonyymi 14. lokakuuta 2010 10.18
Noistahan pätee oikeasti vain tuo nro 2 koska keskuspankitkin ovat yksityisten pankkikartellien kynsissä.