17. syyskuuta 2007

Suomen puolustusvoimien alasajo jatkuu

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala kertoi puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Suomen armeijan määrävahvuutta ollaan taas leikkaamassa. Kun nyt määrävahvuus sotatilanteessa on n. 350000 sotilasta, ensi vuosikymmenellä määrä laskee 250000 sotilaaseen. Perusteluna on taas se vanha tuttu "määrän sijaan laatua" -fraasi.

Thomas Ries kirjoitti kirjassaan "Cold Will", että Suomen armeijan määrävahvuus olisi 80-luvun alussa ollut sotatilanteessa jopa 720000 sotilasta. Virallisesti on myönnetty, että määrävahvuus olisi ollut jotain 600000 sotilaan luokkaa. Pudotus on melkoinen, eikä selitettävissä ikäluokkien pienentymiselläkään. Syy on paljon yksinkertaisempi: Ei ole rahaa varustaa tykinruokajoukkojakaan, koska puolustusmäärärahat ovat yhä naurettavan pienet ja teknologia senkun kallistuu.

Ei vaadi suurtakaan matematiikkaa laskea, että 250000 sotilaan armeijan saaminen vastaamaan voimaltaan puolen miljoonan sotilaan armeijaa vaatii melkoisia investointeja ja oletuksia. Ihan esimerkiksi liikkumisen suhteen. Vaikka puolen miljoonan miehen armeijasta suurinosa vain istuisi miltei paikallaan, se antaisi paremman "maton" aluepuolustukseemme kuin pelkästään 200000 kehnosti liikkuvaa sotilasta antaa. Tietysti molempi parempi, eli pidettäisiin yllä sekä neljännesmiljoonan vahvuista paikallisjoukkoja että samansuuruista liikkuvaa ja tulivoimaista joukkoa - hyvin varustettuja yleisjoukkoja.

Kaikkea ei voi saada, mutta paikallisjoukkojen varustaminen edes kohtuullisen nykyaikaisilla jalkaväenaseilla ei ole mitenkään tuhottoman kallista. Nimenomaan paikallisjoukot voitaisiin hyvinkin pienin kustannuksin varustaa aivan kelvollisesti. Kriisitilanteessa kaikkia paikallisjoukkojakaan ei tarvitse pitää aseissa 24/7, joten vaikutukset talouselämälle ja muulle eivät välttämättä ole niin suuret kuin usein peloitellaan. Suomalaisessa maastossa paikallisjoukot pääsevät oikeuksiinsa, hidasten, kuluttaen ja estäen vihollista pääsemästä nopeasti syvälle kohteisiinsa. Irakissa tämä ei toiminut tietenkään aavikolla, mutta kaupungeissa Bagdadia lukuunottamatta se toimi melkoisen hyvin (vaikka joukkojen motivaatio- ja koulutustaso oli aivan toista kuin Suomessa on).

Operatiivisten joukkojen kanssa rahaa kuluukin sitten enemmän, tosin järkevästi kohdennettuna ei mahdottomasti. Kuljetuskopterit - joita ei vieläkään ole yhtään edes saatu - ja muut höpötykset pitäisi suosiolla jättää pois kenraalien märistä unelmista. Mutta esimerkiksi armeija olisi saanut yhden CV-9030 rynnäkköpanssarivaunun hinnalla 4 kpl käytettyjä Leopard2A4 panssarivaunuja ja 1 kpl kuljetuspanssarivaunuja. Ei liene epäselvää, kumpi olisi parempi - yksi CV9030 vaiko 4 Leopardia ja yksi kuljetuspanssarivaunu...ainiin, mutta kuljetuspanssarivaunu ei ole NATO-yhteensopivaa kalustoa! Mm. tästä ja muusta mielipuolisuudesta kertoo hyvin Pekka Kantakoski kirjassaan:"Maanpuolustusta vai Strategisia virheitä".

Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti se, että Suomen armeija ei saa sen enempää määrää - kuin laatuakaan. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole tarpeeksi. Määrää voidaan supistaa, koska tykinruokajoukkoja ei haluta enää pitää, mutta laatu on edelleen kovin heikkoa. Kolmella valmiusprikaatilla ei Suomea puolusteta, eikä vajavaisesti varustetuilla panssariprikaateillakaan. Merivoimat ja ilmavoimat voivat hieman loistaa kalustollaan, mutta ne ovat lukumääräisesti niin vähäiset ettei niillä sotatilanteessa (itänaapurimme kanssa) ole juurikaan käytännön merkitystä.

Kirjoitin jo aikaisemmin blogissani puolustusvoimien alennustilasta ja miten sitä pitäisi parantaa. Sen enempää tuota kirjoitusta referoimatta todettakoon, että veroja ei tarvitsisi nostaa eikä mistään luopua, jotta puolustusmäärärahat saataisiin riittävälle tasolle. Kyse on siis lähinnä tahdosta. Suomalaisilla poliitikoilla ei ole tahtoa panostaa Suomen puolustamiseen. Kenties siksi, että kun oma puolustus saadaan ajettua riittävän alas, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin liittyä NATO:n jäseneksi. Suomi ollaan ajamassa pakkotilanteeseen, samalla pelaten uhkapeliä siitä, että sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan ei ehdi syntymään ennen NATO-jäsenyyttä. (Puhumattakaan siitä uhkapelistä, että luotetaan NATO:n antamaan suojaan.)

Toivoa sopii, että joku herää tilanteeseen ennen kuin on liian myöhäistä.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä, että mokomaa pienennetään. Armeija on valtiollinen instituutio, joka kustannetaan verorahoin ja joka rikkoo yksilönoikeuksia. Mitä vähemmän miehiä joutuu mokomaan orjuuttamiseen, sen parempi. Muutetaan palkka-armeijaksi.

Markus Jansson kirjoitti...

Heh, no jos siirryttäisiinkin palkka-armeijaan niin sitten. Mutta kun ei olla siirtymässä. Siihen ei ole rahaa. Siihen on (muka) rahaa, että orjatyövoimalla puolustetaan maata. No, se raha tulee eri taskuista kuin palkka-armeijan ylläpito.

Mutta kyllä armeijaa tarvitaan, jottei itänaapuri päätä tehdä vielä suurempia yksilönvapauden loukkauksia meitä kohtaan...

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka puolustusmäärärahat 10-kertaistettasiiin, niin Suomi häviää Venäjälle. Puolustusvoimien tarkoitus onkin vain asettaa viholliselle riittävän suuret tappiot, jotta sen ei alun alkaenkaan kannata hyökätä. Pari ydinpommia ajaa asian oikein mainiosti. Muuten puolustusvoimat voidaankin lakkauttaa kokonaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Markus erinomaisesta kirjoituksesta ja asiantuntemuksesta.

Suomen puolustusvoimat on viime
kädessä Suomen henkivakuutus
ja kansakunnan olemassaolon takaaja.

Ilman uskottavaa puolustusta kynnys suunnata joko Suomea kohtaan tai Suomen kautta sotilaallinen isku kasvaa.

Armeijan rungon ja selkärangan
muodostaa maavoimat - nyt ja
tulevaisuudessa.

Sillä on oltava sekä määrällisesti että laadullisesti niin paljon joukkoja ja aseistusta käytössään että se kykenee tarvittaessa torjumaan mahdollisen iskun.

Tykistöä on joskus kutsuttu
sodan jumalaksi. Eikä syyttä.
Toisessa maailmansodassa, ja
varsinkin Suomen rintamilla sillä
oli ratkaiseva merkitys hyökkäyksen
torjumisessa.

Tähän päivään tultaessa tykistö on kehittynyt paljon. Mutta sen päätarkoitus on edelleen sama. Suuntaamalla oikeaan paikkaan oikealla hetkellä suuri tulivoima estetään tai jopa tuhotaan huomattavia osia vihollisen ryhmityksistä. Raketit
ja ohjukset ovat tulleet tykistön
rinnalle.

Pahoin pelkään että tässäkin on
laiminlyöty tärkeä asia. Nimittäin
sellaisen tykistön kehittäminen
joka pystyy ampumaan kauas, ja sellaisilla ammuksilla jotka
suurella pinta alalla aiheuttavat
tuhoa.

Viime kädessä kukaan muu ei puolusta Suomea kuin suomalainen itse. On petollista tuudittautua
siihen käsitykseen että NATO jollakin tavalla huolehtisi Suomen turvallisuudesta ja koskemattomuudesta.

250 000 miestä ei riitä puolustamaan Suomea!

Sen tietävät Strategian laitoksen
opettajatkin - mutta he eivät voi
sanoa sitä ääneen.

Markus Jansson kirjoitti...

> Suomen puolustusvoimat on viime
> kädessä Suomen henkivakuutus
> ja kansakunnan olemassaolon
> takaaja.

Nimenomaan. Tätä eivät monet johtavista poliitikoistakaan halua tunnustaa. Puolustusvoimat on se viimeinen lukko pitkässä ketjussa, jonka tarkoitus on Suomen kansakunnan olemassaolon ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen.

> Armeijan rungon ja selkärangan
> muodostaa maavoimat - nyt ja
> tulevaisuudessa.

Niin, ilma- ja merivoimat näyttelevät omaa osaansa, mutta ilman vihollisen maavoimia (ja omien maavoimiemme puutetta) ei maata voida milloinkaan miehittää.

> Suuntaamalla oikeaan paikkaan
> oikealla hetkellä suuri tulivoima
> estetään tai jopa tuhotaan
> huomattavia osia vihollisen
> ryhmityksistä. Raketit
> ja ohjukset ovat tulleet tykistön
> rinnalle.

Valitettavasti Suomen ostamat MLRS raketinheittimet eivät ole modernisoituja, eivätkä siten kykene käyttämään nykyaikaista ampumatarvikevalikoimaa. Lisäksi niitä on aivan liian vähän. Jos Suomi panostaisi uusiin HIMARS heittimiin tai MLRS modernisoituihin versioihin, tykistön ulottuvuus ja tulivoima kasvaisi aivan käsittämättömiin mittoihin.

> On petollista tuudittautua
> siihen käsitykseen että NATO
> jollakin tavalla huolehtisi
> Suomen turvallisuudesta ja
> koskemattomuudesta.

Sopimukset ovat aina vain pala paperia, eivät muuta.

> Sen tietävät Strategian laitoksen
> opettajatkin - mutta he eivät voi
> sanoa sitä ääneen.

Kai ideana on pyrkiä puolustamaan vain pääkaupunkiseutua, siihen nuo joukkomäärät riittävätkin kutakuinkin. Tämä olisi vain hyvä kertoa myös muulle Suomelle, jotta voisivat itse tuumia, onko järkeä ylipäätään edes kuulua valtioon, joka ei todellisuudessa aio puolustaa HEITÄ.

Anonyymi kirjoitti...

Minun puolesta puolustusvoimien määrärahoja voidaan lisätä reilustikin kunhan ketään ei pakoteta maksamaan. Ne, jotka haluavat maksaa voivat perustaa oman Sekoomus-osuuskunnan, joka kerää jäseniltään rahat.

On hirvittävää meininkiä aseella uhaten kerätä ihmisiltä rahat. Se ei eroa mitenkään kommunistien hyökkäyksestä. Ei Neuvostoliitto olisi ketään tappanut, jos Suomi olisi antautunut. Hekin tahtoivat vain suomalaisten parasta - aivan kuten ne sekoomuslaiset, jotka haluavat kerätä puolustusmäärärahoja. Moraalisesti täysin verrattavia asioita.

Ja kyllä sekoomuslaisetkin ovat valmiita tappamaan ihmisiä. Jätäppä verot maksamatta ja linnottaudu momaan asuntoosi. Kyllä karhuryhmä lopulta tulee aseiden kera. Jos pistät vastaan, niin he ampuvat sinut.

On täysin subjektiivista kumpaa pitää pahempana: sekoomuslaisia varkaita vai neuvostoliittolaisia kommunisteja. Kumpikaan ei luultavasti tapa, jos vaan suosiolla antautuu. Huvittavaa, että jotkut kuvittelevat tietävänsä muidenkin mielipiteet asiasta ja sitten pakottavat muut tahtoonsa.

Kai minäkin sitten voisin leikkiä suunnitelmatalousfundamentalistiä. Pakotan kaikki ostamaan banaaneita ja välttämään omenoita, koska mielestäni banaanit on hyviä ja omenat pahoja. Koskaan en kyllä ole omenoita maistanut joten en tiedä. Saa toki olla eri mieltä teoriassa, mutta ei käytännössä, koska silloin teloitan. En hyväksy, että ihmiset saavat olla ihan oikeasti eri mieltä asioista

Markus Jansson kirjoitti...

> Minun puolesta puolustusvoimien
> määrärahoja voidaan lisätä
> reilustikin kunhan ketään ei
> pakoteta maksamaan. Ne, jotka
> haluavat maksaa voivat perustaa
> oman Sekoomus-osuuskunnan, joka
> kerää jäseniltään rahat.

Ahaa. No juu, sopiihan se. Sitten kun joku haluaa tulla ryöstämään vaikka sun rahasi ja ampumaan sunt, niin siinäpä sitten itket.


> Ei Neuvostoliitto olisi ketään
> tappanut, jos Suomi olisi
> antautunut.

Skeidaa. Neuvostoliitto pisti miljoonia-kymmeniä miljoonia ihmisiä keskitysleireille siperiaan, vaikka nämä eivät olleet tehneet mitään pahaa tai vastustaneet Neuvostoliittoa. Sama olisi ollut suurimman osan suomalaisistakin kohtalo.

Anonyymi kirjoitti...

"Ahaa. No juu, sopiihan se. Sitten kun joku haluaa tulla ryöstämään vaikka sun rahasi ja ampumaan sunt, niin siinäpä sitten itket."

Voin muiden kanssa tietenkin perustaa omat puolustusvoimat, kunhan en loukkaa yksilönvapauksia. Nykyisiä puolustusvoimia en halua rahoittaa.

Markus Jansson kirjoitti...

> Voin muiden kanssa tietenkin
> perustaa omat puolustusvoimat,
> kunhan en loukkaa yksilönvapauksia.

Sanoo kuka ja millä oikeudella? Mikä takaa, etteivät loukkaa? Entä sitten, vaikka perustat, jos niistä ei ole mihinkään kun muut jyräävät ne?

> Nykyisiä puolustusvoimia en halua
> rahoittaa.

Puolustusvoimat ja valtion väkivaltakoneisto on valitettava, pienempi paha.

Anonyymi kirjoitti...

"> Voin muiden kanssa tietenkin
> perustaa omat puolustusvoimat,
> kunhan en loukkaa yksilönvapauksia.

Sanoo kuka ja millä oikeudella? Mikä takaa, etteivät loukkaa? Entä sitten, vaikka perustat, jos niistä ei ole mihinkään kun muut jyräävät ne?"

Yksilönvapauteen kuuluu myös oikeus perustaa mitä järjestöjä tahansa, kunhan ei loukkaa muiden yksilöiden vapautta. Mikään ei takaa sitä etteivät joukot loukkaisi muiden vapautta. Toisaalta taas mikään ei takaa sitä ettet sinä loukkaisi muiden yksilöiden vapautta. Pitäisikö sinut siis laittaa vankilaan?

Käsittääkseni yksilö on vapaa niin kauan kuin ei puutu muiden yksilöiden yhtälaiseen vapauteen.

Jos joukkoni ovat heikot, niin mitä sinä siitä välität? Oikeuttaako sinun subjektiivinen mielipide joukkojeni heikkoudesta ryöstämään minulta rahat?


"> Nykyisiä puolustusvoimia en halua
> rahoittaa.

Puolustusvoimat ja valtion väkivaltakoneisto on valitettava, pienempi paha."

Olen eri mieltä. Ja vaikka olisitkin oikeassa, niin se ei oikeuta sinua loukkaamaan muiden yksilöiden vapautta. Kyllä minäkin väitän, että omena on epäterveellisempää kuin banaani, mutta en siltä kiellä ihmisiä syömästä omenaa.

Markus Jansson kirjoitti...

> Yksilönvapauteen kuuluu myös
> oikeus perustaa mitä järjestöjä
> tahansa, kunhan ei loukkaa muiden
> yksilöiden vapautta. Mikään ei
> takaa sitä etteivät joukot
> loukkaisi muiden vapautta.

Niinpä juuri. Riski on suuri.

> Toisaalta taas mikään ei takaa
> sitä ettet sinä loukkaisi muiden
> yksilöiden vapautta. Pitäisikö
> sinut siis laittaa vankilaan?

On eri asia puhua jonkun yksittäisen yksilön mahdollisesti aiheuttamasta uhasta, kuin yksityisen armeijan aiheuttamasta uhasta. Kokoluokka on hieman eri.

> Käsittääkseni yksilö on vapaa
> niin kauan kuin ei puutu muiden
> yksilöiden yhtälaiseen vapauteen.

Niinpä, minarkiassa kuitenkin yksilönvapauden rajoituksena on juurikin se, että sen verran rajoitetaan.

> Oikeuttaako sinun subjektiivinen
> mielipide joukkojeni heikkoudesta
> ryöstämään minulta rahat?

Ei mielipide, mutta voima. Jos sinulla on oma oikeusjärjestelmäsi, ei minulla ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä, koska en ole mitään sopinut kanssasi siitä. Minulla ei toki ole oikeutta tehdä sinulle pahaa, mutta toisaalta ei ole mitään velvollisuutta estää ketään tekemästä sinulle pahaa. Ja luultavasti kävisi hyvin äkkiä niin, että jokin rikollisjärjestö riistäisi vapautesi ja omaisuutesi, koska et pysty puolustautumaan sitä vastaan tarpeeksi hyvin.

Minarkiassa lähdetään siitä, että tuollaista riskiä ei oteta, vaan valtio väkivaltamonopolinsa turvin ehkäisee noita tapahtumasta, eli tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa yksilöt voivat solmia keskinäisiä sopimuksiaan.

> Olen eri mieltä. Ja vaikka
> olisitkin oikeassa, niin se ei
> oikeuta sinua loukkaamaan muiden
> yksilöiden vapautta.

Mikä oikeuttaa sinut perustamaan oman armeijan ja vaarantamaan ja mahdollisesti loukkaamaan vakavasti minun ja tuhansien muiden ihmisten vapautta?

> Kyllä minäkin väitän, että omena
> on epäterveellisempää kuin
> banaani, mutta en siltä kiellä
> ihmisiä syömästä omenaa.

Jos anarkokapitalismia kannatat, minulla on yksinkertainen toteamus sinulle:
- "Paras argumentti anarkokapitalismia kohtaan on, että me elämme juuri nyt anarkokapitalismissa. On vain käynyt niin paskamaisesti, että tällä alueella aseet ovat demaripaskiaisilla ja muilla, jotka haluavat loukata yksilönvapauttamme. Voit toki ryhtyä kilpailemaan heitä vastaan ja perustaa oman armeijasi, mutta heidän väkivaltakoneistonsa murskaa sen armotta. Shit happens."

Anonyymi kirjoitti...

"On eri asia puhua jonkun yksittäisen yksilön mahdollisesti aiheuttamasta uhasta, kuin yksityisen armeijan aiheuttamasta uhasta. Kokoluokka on hieman eri."

Kuitenkin itsekin olit korottamassa puolustusvoimien määrärahoja. Sinun mielestäsi siis joillakin yksilöillä on oikeus perustaa armeija, mutta toisilla ei.


"> Käsittääkseni yksilö on vapaa
> niin kauan kuin ei puutu muiden
> yksilöiden yhtälaiseen vapauteen.

Niinpä, minarkiassa kuitenkin yksilönvapauden rajoituksena on juurikin se, että sen verran rajoitetaan."

Olet täysin vapaa perustamaan minarkistisen yhteisön kunhan et loukkaa muiden yksilöiden vapautta

Kannattamassasi pakko-minarkiassa yksilönvapautta rajoitetaan enemmän kuin mitä tuossa yllä esitin.

Ajattelusi on kovin irrationaalista. Jos et kerran voi sallia alueita, jotka jäävät pakko-minarkiasi ulkopuolelle, niin mikset pyrkisi tekemään YK:sta maailman hallitusta? Sinähän vastustat kuitenkin kilpailevia armeijoita? Tällä hetkellä maan päällä on luultavasti pitkälti toistasataa kilpailevaan armeijaa.


"> Oikeuttaako sinun subjektiivinen
> mielipide joukkojeni heikkoudesta
> ryöstämään minulta rahat?

Ei mielipide, mutta voima. Jos sinulla on oma oikeusjärjestelmäsi, ei minulla ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä, koska en ole mitään sopinut kanssasi siitä. Minulla ei toki ole oikeutta tehdä sinulle pahaa, mutta toisaalta ei ole mitään velvollisuutta estää ketään tekemästä sinulle pahaa. Ja luultavasti kävisi hyvin äkkiä niin, että jokin rikollisjärjestö riistäisi vapautesi ja omaisuutesi, koska et pysty puolustautumaan sitä vastaan tarpeeksi hyvin."

So? Meinaat siis riistää minulta vapauteni, koska sinun mielestäsi joku muu saattaa tehdä sen? Ilmeisesti siis kuitenkin subjektiivinen mielipiteesi minun kyvyttömyydestä puolustaa itseäni oikeuttaa sinut ryöstämään minut? Ainakin näytät edelleen kannattavan pakko-minarkiaa, joten...


"Minarkiassa lähdetään siitä, että tuollaista riskiä ei oteta, vaan valtio väkivaltamonopolinsa turvin ehkäisee noita tapahtumasta, eli tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa yksilöt voivat solmia keskinäisiä sopimuksiaan."

YK ja maailman hallitus olkoon siis sinun tavoitteesi, jos kilpailevat armeijat ovat niin paha asia.


"Mikä oikeuttaa sinut perustamaan oman armeijan ja vaarantamaan ja mahdollisesti loukkaamaan vakavasti minun ja tuhansien muiden ihmisten vapautta?"

Jos jollakin yksilöllä/yksilöillä on oikeus perustaa oma armeija, niin sellainen oikeus on myös muilla. Kaikkia saman lajin yksilöitä koskee samat moraalisäännöt. Joko siis armeijan perustaminen on kaikille hyväksyttävää tai sitten ei kenellekään. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta et ilmeisesti pidä, koska olet niin kovasti kannattamassa minarkistista armeijaa. Sinulla on siis oikeus perustaa armeija, mutta minulla ei.



"Paras argumentti anarkokapitalismia kohtaan on, että me elämme juuri nyt anarkokapitalismissa. On vain käynyt niin paskamaisesti, että tällä alueella aseet ovat demaripaskiaisilla ja muilla, jotka haluavat loukata yksilönvapauttamme. Voit toki ryhtyä kilpailemaan heitä vastaan ja perustaa oman armeijasi, mutta heidän väkivaltakoneistonsa murskaa sen armotta."

Tuolla periaatteella kaikki yhteiskunnat ovat aina anarkokapitalistisia. Ihan sama onko minarkia vai sosiaalidemokratia. Molemmat yhteiskunnat ovat sinun logiikallasi anarkokapitalistisia. Niissä vain jokin aseellinen rikollisjärjestö loukkaa muiden yksilöiden vapautta.

Mutta minkäs teet, jos enemmistö ei kunnioita moraalisääntöjä? Minarkismissa on aivan sama ongelma. Vai luuletko, että minarkistisen valtion poliitikot jotenkin pystyisivät säilyttämään minarkian, vaikka enemmistö haluaa sosiaalidemokratiaa?

Sosiaalidemokratia on nimen omaan helpompi toteuttaa silloin, kun yhteiskunnassa on väkivaltamonopoli.

Markus Jansson kirjoitti...

> Sinun mielestäsi siis joillakin
> yksilöillä on oikeus perustaa
> armeija, mutta toisilla ei.

Ei kenelläkään yksilöllä, vaan valtiolla, joka huolehtii yksilönvapauden turvaamisesta kaikille jäsenilleen.


> Kannattamassasi pakko-minarkiassa
> yksilönvapautta rajoitetaan
> enemmän kuin mitä tuossa yllä
> esitin.

Niinpä. Pienempi paha, jota ilman yksilönvapauksia ei välttämättä olisi ihmisillä lainkaan kun joku rosvojoukko alistaisi heidät. Kuten nykyään demarit ovat tehneet.


> Ajattelusi on kovin
> irrationaalista. Jos et kerran
> voi sallia alueita, jotka jäävät
> pakko-minarkiasi ulkopuolelle,
> niin mikset pyrkisi tekemään
> YK:sta maailman hallitusta?

Olkinukke.
YK ei ole libertaari valtio.


> So? Meinaat siis riistää minulta
> vapauteni, koska sinun mielestäsi
> joku muu saattaa tehdä sen?

Ei, vaan haluan taata, että kaikilla jäsenillä on vapaus, eikä vain niillä, joilla on itsellä varaa oman armeijan pitämiseen.


> Ilmeisesti siis kuitenkin
> subjektiivinen mielipiteesi minun
> kyvyttömyydestä puolustaa
> itseäni oikeuttaa sinut
> ryöstämään minut?

Ei minarkia edellytä ryöstöä. Rahoitus voidaan saada vapaaehtoisuuden pohjalta, haittaveroina, kansalaisuusmaksuina, jne. jne.


> YK ja maailman hallitus olkoon
> siis sinun tavoitteesi, jos
> kilpailevat armeijat ovat niin
> paha asia.

Olkinukke.
Toki, jos koko maailmaan saisi libertaarin hallinnon, sehän olisi hienoa.


> Joko siis armeijan perustaminen
> on kaikille hyväksyttävää tai
> sitten ei kenellekään.
> Jälkimmäisestä vaihtoehdosta et
> ilmeisesti pidä, koska olet niin
> kovasti kannattamassa
> minarkistista armeijaa. Sinulla
> on siis oikeus perustaa armeija,
> mutta minulla ei.

Sinusta jokaisella sekopäälläkin on oikeus omistaa atomipommi ja tappaa halutessaan miljoonia ihmisiä. Minusta ei, sellaista riskiä ei pidä ottaa, koska se vaarantaa vakavasti muiden ihmisten vapauden.


>Molemmat yhteiskunnat ovat sinun
> logiikallasi
> anarkokapitalistisia.

Ehei, minarkiassa yhteiskunta suojelee yksilönvapautta ja pitäytyy siinä. Anarkokapitalimissa yhteiskunta voi riistää yksilöitä tai naapuriyhteiskuntia, kuten nykyäänkin sosiaalidemokratiassa.


> Vai luuletko, että minarkistisen
> valtion poliitikot jotenkin
> pystyisivät säilyttämään
> minarkian, vaikka enemmistö
> haluaa sosiaalidemokratiaa?

Ainakin paremmin kuin anarkokapitalismissa.


> Sosiaalidemokratia on nimen omaan
> helpompi toteuttaa silloin, kun
> yhteiskunnassa on
> väkivaltamonopoli.

Ja anarkokapitalismi voi onnistua ja toimia vain ja ainoastaan, jos kaikki ihmiset hyväksyvät sen edellyttämän moraalin. Ne, jotka eivät hyväksy, voivat vapaasti aseistautua ja perustaa omat armeijansa ja pakottaa muita alaisuuteensa. Minarkiassa tuo ei onnistu, koska valtio estää kilpailevien väkivaltakoneistojen muodostumisen.

Anonyymi kirjoitti...

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi
Suomeen ja alkoi talvisota.
On yleisesti tunnustettu tosiasia
että Neuvostoliiton tavoitteena
oli muutamassa viikossa miehittää
Suomi.

Orkesteri, nuotit ja marssit olivat
mukana joukoilla joiden tarkoitus
oli järjestää valtausparaati ja
siihen liittyvät muut miehitysvallan toimet.

Tätä ei kuitenkaan koskaan
tapahtunut koska oli sellaisia nuoria miehiä kuten oman isoisäni
veli joka taisteli talvisodassa
Taipaleella, Terenttilän rintamaosuudella ja kaatui helmikuussa 1940.

Vihollisen hirvittävästä sotilaallisesta ylivoimasta, jatkuvasta yhtämittaisesta tykistötulesta ja
ilmahyökkäyksistä sekä massiivisista joukkojen keskityksistä huolimatta onnistuttiin Neuvostoliiton hyökkäys torjumaan.

Myös Saksan painostuksella oli
jonkinlaista osuutta asiaan -
vaikka tätä ei juurikaan noteerata
julkisesti.

Suomen kohtalona olisi ollut muiden
Baltian maiden tavoin alistua
Neuvostoliiton nukkevaltioksi.

Mutta näin ei käynyt koska sisulla
tapeltiin vastaan - ja onnistuttiin.

Elämän ja kuoleman kysymys:
"Sota on elintärkeä valtiolle, elämän ja kuoleman kysymys, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä"
- Sun Tzu

Elleivät päättäjät ymmärrä tätä asiaa Suomi tienä on perikato.
Puolustuvoimiin on panostettava
ja budjettiin asialliset korotukset.