6. syyskuuta 2008

Köyhän miehen versio puolustuksen uudelleenjärjestelyksi

Olen saanut palautetta, että äskeinen kirjoitukseni Suomen puolustuksen uudelleenjärjestelyksi ei ollut taloudellisesti ajatellen realistinen. Tietysti olen eri mieltä. Tein nyt kuitenkin "köyhän miehen vaihtoehdon" äskeisestä esityksestäni. Tätä tuskin kukaan voi väittää epärealistiseksi. Palautetta otetaan toki vastaan. :)

Joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista. Palvelus kestää vuoden, jonka jälkeen sitoutuu reserviin 15v ajaksi. Tämän lisäksi ammattisotilaita on koko ajan palveluksessa 20000. Palkkakustannukset siis 40000 henkilöä x 2500€/kk x 12 = 1,2 miljardia euroa vuodessa. Tämä siis oletuksena, että palkka olisi keskimäärin 2500 kuussa eikä sosiaaliturvamaksuja tarvitsisi maksaa (sen verran voi laskea tulevan takaisin veroina jne.).

20000 sotilasta per vuosi x 15v + 20000 sotilasta = 320000 sotilasta. Pyöristetään se mukavaan tasalukuun, eli 300000 sotilaaseen, jotka jakautuisivat seuraavanlaisesti:
- 2 Panssariprikaatia, 15000 sotilasta.
- 8 Jääkäriprikaatia, 50000 sotilasta.
- 25 erillistä pataljoonaa, 30000 sotilasta.
- 250 erillistä komppaniaa, 40000 sotilasta.
- Merivoimat ja rannikkopuolustus, 25000 sotilasta.
- Ilmavoimat ja ilmapuolustus, 40000 sotilasta.
- Erikoisjoukot, sissit sun muut, 30000 sotilasta.
- Ylijohto ja johtamisjärjestelmät, 20000 sotilasta.
- Paikallisjoukot, 50000 sotilasta.

Panssariprikaati x 2
7500 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A6 EX, 128 kpl
- CV9035mk3, 128 kpl
- MT-LBV, 600 kpl
- PzH 2000, 54 kpl
- AMOS, 54 kpl
- MLRS 270A1, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 25 kpl (1 kpl per komppania + 9 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 3 kpl

Jääkäriprikaati x 8
6250 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A4+, 64 kpl
- AMV, 128 kpl
- MT-LBV, 400 kpl
- PzH 2000, 36 kpl
- AMOS, 36 kpl
- HIMARS, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 14 kpl (2 kpl per pataljoona + 6 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 1 kpl

Merivoimat ja meripuolustus
- A26, 8 kpl
- Hamina 2000, 24 kpl
- F124, 4 kpl
- NH-90 (NFH), 15 kpl
- Brahmos maalavetti, 40 kpl

Ilmavoimat ja ilmapuolustus
- F-35B Lightning II JSF, 120 kpl
- NH-90 (TTH), 25 kpl
- Vera-S/M, 5 kpl
- Silent Sentry, 10 kpl
- CELLDAR, 5 kpl
- Phalcon, 3 kpl
- Erieye, 10 kpl
- Aster 30 SAMP/T, 8 kpl
- SPYDER-MR, 36 kpl
- Pantsir-S1E, 138 kpl
- Igla-S, 840 kpl


Kokonaishankintamäärä, kalusto ja hinnat (miljoonaa euroa):
- 200000 kpl Dragon Skin luotisuojaliivi; 1000
- 300000 kpl Taistelijan varustus vm2005; 600
- 150000 kpl mini N/SEAS valonvahvistin/tähtäin; 700
- 256 kpl Leo2A6 EX panssarivaunu; 2000
- 512 kpl Leo 2A4+ (päivitetty Leo2A4) panssarivaunu; 900
- 256 kpl CV9035mk3 rynnäkköpanssarivaunu; 1500
- 4400 kpl MT-LBV kuljetuspanssarivaunu; 2800
- 1024 kpl AMV + Protector M151 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo; 1500
- 400 kpl PzH 2000 panssarikanuuna; 2600
- 400 kpl AMOS kranaatinheitinjärjestelmä; 1700
- 36 kpl MLRS 270A1 raketinheitin; 600
- 144 kpl HIMARS raketinheitin; 3600
- 1800 kpl Eurospike pst-ohjus; 1800
- 30000 kpl MTB-LAW kertasinko; 900
- 240000 kpl M72 LAW kertasinko; 200
- 1800 kpl Igla-S it-ohjus; 2200
- 300 kpl Pantsir-S1E kohdeilmatorjuntajärjestelmä; 4400
- 60 kpl SPYDER-MR alueilmatorjuntajärjestelmä; 2900
- 8 kpl Aster 30 SAMP/T alueilmatorjuntajärjestelmä; 2200
- 120 kpl F-35B Lighting II, JSF monitoimihävittäjä; 10000
- 40 kpl NH-90 monitoimihelikopteri; 1000
- 5kpl Vera-S/M passiivinen ilmavalvontasensori; 1000
- 10 kpl Silent Sentry passiivinen ilmavalvontasensori; 600
- 5 kpl CELLDAR passiivinen ilmavalvontasensori; 800
- 3 kpl Phalcon AWACS; 1200
- 10 kpl Erieye AWACS; 1200
- 8 kpl A26-luokan sukellusvene; 4000
- 24 kpl Hamina 2000-luokan ohjusvene; 1200
- 4 kpl F124-luokan fregatti; 2000
- 40 kpl Brahmos -meritorjuntaohjus maalavetti; 1600
Ostosten hinta 60 miljardia euroa. Jos tämän jaksottaa vaikkapa 15 vuoden ostoina, niin vuosittain pitää ostoihin käyttää siis 4 miljardia euroa. Palkkauskulut olivat siis 1,2 miljardia vuodessa. Muut kustannukset tuplaten sen mitä nykyään ovat, eli 1,8 miljardia vuodessa. Satunnaiset kalustohankinnat 1 miljardia vuodessa.

Puolustusbudjetin pitäisi siis olla 8 miljardia euroa vuodessa.

Lisärahoitusta siis tarvitaan nykyisestä 5,5 miljardia yhteensä. 4,2 miljardia saadaan maksamalla valtionvelka pois ja loppusumma saadaan eroamalla EU:sta, jolloin säästyy puolisentoista miljardia vuodessa.

3. syyskuuta 2008

Ehdotus puolustuksen uudelleenjärjestelyksi

Vaatimatonta olettaa, että pystyisin suunnittelemaan koko Suomen Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen uudelleen. ;) Mutta koetetaan, ihan piruuttaankin. Tarkoitukseni siis on vääntää rautalangasta ja laskea, mitä Suomen puolustuksen järjestäminen uudelleen maksaisi ja miten se tehtäisiin.

Olen näitä laskelmia ja suunnitelmia tehnyt omaksi huvikseni (joojoo, on meillä kullakin omat hupinsa ja oudot mielenkiinnon kohteensa, myönnetään) jo pidemmän aikaa itse asiassa. Älkää kuvitelko, että tämän kirjoituksen sisältö on pullahtanut hetkessä mieleeni ja luvut olen ns. repinyt päästä. Kaikki on laskettu ja laskelmoitu huolella. Nyt on aika laittaa ne julkisiksi. :)

Moni voi lukiessaan kirjoitustani esittää pohdintoja vaikkapa omasta mielenterveydestäni, koska luvut ja kustannukset ovat suuria. Mikäli näin on, muistutetaan, että jokainen voi huoletta vaikka jakaa kaikki esittämäni lukumäärät 2:lla tai jos ei riitä, niin piru vieköön, vaikka 3:lla. Siltikin maanpuolustus olisi pahuksista paremmin järjestetty, kuin mitä se nykyään on. Voitte myös mielivaltaisesti jättää vaikka kokonaisia asejärjestelmiä (JSF, sukellusveneet, helikopterit, alueilmatorjuntaohjukset, jne.) pois laskuista tai korvata asejärjestelmiä toisilla (esim. AMV:n MT-LBV:llä) mikäli hinta hirvittää. Tarkoitukseni on näyttää, mikä minun käsitykseni mukaan olisi erittäin tehokas ja vielä tarpeeksi edullinen panostus Suomen puolustamiseksi. Eri mieltä saa olla, kommentteja saa heittää.



Olennaista suunnitelmassani on, että puolustus ei perustuisi asevelvollisuusarmeijaan, eikä sen kustannuksia piilotettaisi asevelvollisten selkänahasta orjatyön muodossa revittäväksi, vaan sotilaan ammatti olisi kuten poliisin tai palomiehenkin ammatti. Ei ketään väitä, että kaikkien suomalaisten miesten (miksi helvetissä naisia ei tämän pitäisi koskea?) pitäisi kerran elämässään leikkiä poliisia tai palomiestä ilmaiseksi vuoden ajan, mutta jostain syystä samaa oletetaan asevelvollisuuden muodossa kuitenkin heiltä sotilaan hommista.

Lähtökohtani olisi, että joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista. Saapumiseriä olisi vuodessa kaksi, jotta riittävää valmiutta voitaisiin ylläpitää. Palvelus kestää vuoden, jonka jälkeen sitoutuu reserviin 20v ajaksi. Tämän lisäksi ammattisotilaita on koko ajan palveluksessa tuollaiset 50000 kouluttajina ja teknisimmissä jutuissa. Palkkakustannukset noista on 70000 henkilöä x 2500€/kk x 12 = 2,1 miljardia euroa vuodessa. Tämä siis oletuksena, että palkka olisi keskimäärin 2500 kuussa eikä sosiaaliturvamaksuja tarvitsisi maksaa (sen verran voi laskea tulevan takaisin veroina jne.).

Mihin tuo sotilaiden määrä sitten riittäisi? Keskimäärin 20000 per vuosi x 20v + 50000 sotilasta = 450000 sotilasta. Pyöristetään se mukavaan tasalukuun, eli 400000 sotilaaseen, koska voidaan olettaa, että osa sotilasta ei kuitenkaan olisi siviilityönsä vuoksi käytettävissä kriisitilanteessa. Nämä 400000 sotilasta jakautuisivat mielestäni seuraavanlaisesti:
- 4 Panssariprikaatia, 30000 sotilasta.
- 8 Jääkäriprikaatia, 50000 sotilasta.
- 25 erillistä pataljoonaa, 30000 sotilasta.
- 250 erillistä komppaniaa, 40000 sotilasta.
- Merivoimat ja rannikkopuolustus, 30000 sotilasta.
- Ilmavoimat ja ilmapuolustus, 60000 sotilasta.
- Erikoisjoukot, sissit sun muut, 40000 sotilasta.
- Ylijohto ja johtamisjärjestelmät, 20000 sotilasta.
- Paikallisjoukot, 100000 sotilasta.

Laskin joukkoihin kuuluvaksi siis myös 100000 sotilaan paikallisjoukot. On kuitenkin kyseenalaista, minkä suuruiseksi kyseinen joukko lopulta muodostuisi. Kriisitilanteessa ehdittäisiin luultavasti nimittäin kouluttaa ja varustaa lisää joukkoja paikallisjoukkojen tehtäviin. Jos siis kriisi ei ala yllättäen. Myös osa jo reservivelvoitteistaan vapautuneista voisi vapaaehtoisesti tulla palvelukseen paikallisjoukkoihin tai muihin. Paikallisjoukkojen lopullinen määrävahvuus voisi siis olla huomattavasti suurempikin. Tietystikään kriisitilanteessa kaikkien paikallisjoukkojen ei tarvitse kaikenaikaa olla pyssy kädessä poterossa, vaan he voivat toimia välillä normaaleissa siviiliammateissaan. Vasta kun tarve vaatii, he voivat napata varusteensa kotoaan tms. ja siirtyä asemapaikkaansa joukkonsa osaksi. Lisäksi paikallisjoukkoja voisi tukea Suojeluskunnat, jonka ikärakennetta ja lukumäärää on vaikea arvioida.

Entä reservit? Suunnitelmassani reserviä ei suoranaisesti ole lainkaan. Tämä on tietysti ongelma. Voidaan kuitenkin olettaa, että osa paikallisjoukkoihin varatuista sotilaista olisi käytettävissä reservinä esimerkiksi prikaateissa. Niin ikään kriisin uhatessa voitaisiin kouluttaa lisää sotilaita. Edelleenkin, myös Suojeluskuntien osuus ja merkitys tulisi muistaa. On lisäksi huomattava, että arvioni vain 20000 sotilaan kouluttamisesta joka vuosi voi olla hyvin alakanttiin arvioitu. Nykyäänkin päästäisiin luultavasti tuollaiseen lukuun kun sotilaille ei makseta käytännössä mitään palkkaa. Palkan ollessa jotakin parin tuhannen euron luokkaa kuussa, on hyvinkin mahdollista, että koulutettavia olisikin 40000 joka vuosi. Mikä olisikaan parempi tapa tienata rahaa vaikka opiskeluita varten kuin viettää vuosi täysihoidossa palkkaa keräten...

Valmius herättää varmasti myös pohdiskelua. Tehokkain tapa toimia esittämääni armeijaa vastaan olisi tietysti estää sen liikekannallepano ja tuhota sen varustus suoraan varastoihinsa. Tämä on ongelma. Oletan kuitenkin, että jos puolustus järjestettäisiin kuten minä sen suunnittelisin, valmiutta kohotettaisiin ripeästi pienemmästäkin todellisesta tai edes teoreettisesta uhasta johtuen. Kuten aiemmin sanoin, mielestäni Georgian konfliktin syntyessä olisi pitänyt järjestää itärajan tuntumassa kymmeniätuhansia sotilaita sisältävä sotaharjoitus. Myöskään Suojeluskuntien merkitystä valmiuden kohottamisessa ja kodinturvajoukkoina toimimisessa ei pidä unohtaa. Puhumattakaan tietysti ilmavoimien ja ilmapuolustuksen rungon pitämisestä riittävässä valmiudessa jo rauhan aikana. On kuitenkin selvää, että palveluksessa olevat, 50000 ammattisotilasta ynnä 15-25000 koulutuksessa olevaa sotilasta, on melkoinen valmius jo sinällään.



Tietysti sitten tulee se toinen juttu, eli millä nuo varsinaiset joukot varustettaisiin ja miten paljon se maksaisi? Lähtökohdaksi otan, että joukot varustetaan hyvin. Minulle ei kelpaa se, että "puolustuskykymme pidetään jatkossakin nykytasolla", vaan haluan, että nimenomaan puolustuskykymme nousee selvästi. Tähän tarvitaan kalustoa. Uutta kalustoa. Tehokasta kalustoa. Kaiken lisäksi, sitä tarvitaan aika helvetin paljon. Eri mieltä saa olla, uskon, että monen mielestä esittämäni kalustomäärä- ja laatu on täysin yliampuvaa liioittelua. Minusta ei, kun otetaan huomioon, minkälaisen maan kanssa meillä on yli tuhat kilometriä rajaa.

Moni ehkä hämmästyy ehdotuksestani erityisesti tykistön suuresta määrästä. Tykistö on yhä tärkeä ja älykkäiden ampumatarvikkeiden aikakaudella suorastaan murskaavan tehokas lukumäärän tasoittaja. Lisäksi tykistö mahdollistaa suurienkin vihollisjoukkojen murskaamisen ilman, että yksikään oma joukkomme joutuu ottamaan taistelukosketusta siihen maastossa. Erityisesti kauaskantoinen raketinheittimistö täsmäammuksineen tarjoaa täysin uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa vihollisen joukkoihin jo ennen kuin ne edes ehtivät taisteluun. On typerää yrittää voittaa vihollinen ase-asetta, panssari-panssaria vastaan taistelukentällä kulutussodassa, kun se voidaan voittaa epäreilusti ns. pommittaen paskaksi ilman että se voi sille yhtään mitään.

Varmasti myös MT-LBV:n ja AMV:n ostot ihmetyttävät. Miksi panssariprikaateille antiikkista MT-LBV kalustoa ja sitten suuria määriä kalliita AMV:tä jääkäriprikaateille? Vastaus: Telat ja liikkuvuus. Jääkäriprikaatien käyttötarkoitus ja liikuntakyky on toisenlainen kuin panssariprikaatien. AMV toimii hyvin taistelukentän nopeana yleistaksina, mutta samanlaisiin maastossa rämpimisiin kuin MT-LBV siitä ei ole. Toisaalta MT-LBV on halpa ja sen korvaaminen kokonaan vaikkapa rynnäkköpanssareilla on täysin tarpeetonta rahanhaaskaamista. En ole laskuissani huomioinut, että Lappiin sijoitettaville joukoille luultavasti MT-LBV on parempi vaihtoehto kuin AMV, vaikka tämä tietysti vääristäisi kokonaisostosmääriä ja myöskin hintoja melkoisesti...oletettakoot, että ylijäävät AMV:t käytetään toisiin tarkoituksiin ja MT-LBV:t ovat niin halpoja, ettei niiden hankkiminen AMV:n korvaajiksi Lappiin näy juuri missään.

Listalla on myös taistelu- ja kuljetushelikoptereita. Joidenkin mielestä tämä on hölmöä, koska helikopterit ovat nykyaikaisella taistelukentällä vain lihavia maalitauluja. Tämä pitääkin tavallaan paikkaansa. Helikoptereilla on kuitenkin - jos rahaa löytyy (toisin kuin nykyään), omia tärkeitä tehtäviään esimerkiksi meripuolustuksessa ja joukkojen siirtelyssä. Myös rauhan aikana niitä voidaan käyttää tehokkaasti erilaisissa virka-aputehtävissä ja etsinnässä. Taisteluhelikopterit pystyvät sotatilanteessa toimimaan hyvin, mikäli niiden ei tarvitse yrittää lennellä vihollisen hallussa pitämän maan yläpuolella vihollisen hallitessa ilmatilaa...omien joukkojen tukeminen ratkaisevalla hetkellä yhdessä muiden aselajien kanssa on niiden järkevämpää käyttöä.

Joint Strike Fighterin valinta ei liene kuitenkaan yllätys. F/A-18C Hornet alkaa vähitellen muuttua vanhanaikaiseksi - tai itse asiassa se on sitä jo nyt, eikä se enää nykyäänkään pärjää esimerkiksi Venäjän uusimmille hävittäjille. F-35B Lightning II on lyhyttä kiitorataa tai pystysuoraa nousua varten tarkoitettu malli, joka sopii siten hyvin Suomen olosuhteisiin. Kappalehinta on noin 60 miljoonaa euroa, mutta laskin hinnaksi 83 miljoonaa, koska aseita sun muita pitää myös ostaa. Ensimmäiset F-35B:t alkavat tulla käyttöön muutaman vuoden päästä, joten lienee realistista odottaa, että Suomi saisi omansa käyttöön joskus 2020.

Toisaalta, moni ehkä ihmettelee suurta panostusta ilmatorjuntaan. Suorastaan järjettömän suurta, varsinkin kun otetaan huomioon JSF hankinnat ilmavoimille. Perustelen ilmapuolustukseen panostamista, varsinkin useisiin päällekkäisiin järjestelmiin, sillä, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmatoiminta on kaiken A ja O. Ei vain joukkojen moukaroinnissa, vaan myös ilmatiedustelun osalta esimerkiksi lennokein. On myös syytä huomioida, että Ilmavoimatkin tarvitsevat ilmatorjuntaa voidakseen suojata hävittäjiensä tukeutumisalueet kunnolla. Ohjusjärjestelmien hankinnassa olen myös ottanut huomioon ns. selkäänpuukotuselementin, eli sen, että jonkin valmistajan tai maan järjestelmiin olisi olemassa takaportti. Kun eri maiden eri järjestelmillä rakennetaan toisiaan tukeva ja päällekkäin oleva ilmatorjuntajärjestelmä, on vähemmän todennäköistä, että millään kuviteltavissa olevalla vastustajalla olisi kyky esimerkiksi häiritä niitä kaikkia (ainakaan samaan aikaan) tehokkaasti.



Käsittelen nyt maavoimien osalta vain panssariprikaatit ja jääkäriprikaatit. Erilliset komppaniat ja pataljoonat, erikoisjoukot ja paikallisjoukot voidaan varustaa "ylijäämäkalustolla" sekä vanhemmallakin materiaalilla, eli sillä, jota Puolustusvoimilla nyt on jo varastoissaan, joten en laske niitä nyt tähän mukaan. Lisäksi osa ilmapuolustuksen materiaalista tulee niiden käyttöön, samoin osa kokonaishankintoihin laittamistani varusteista (esim. suojaliivit, kertasingot ja it-ohjukset).

Panssariprikaati x 4
7500 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A6 EX, 128 kpl
- CV9035mk3, 128 kpl
- MT-LBV, 600 kpl
- PzH 2000, 54 kpl
- AMOS, 54 kpl
- MLRS 270A1, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 25 kpl (1 kpl per komppania + 9 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 5 kpl

Jääkäriprikaati x 8
6250 sotilasta, Dragon Skin + mini N/SEAS
- Leo 2A4+, 64 kpl
- CV9035mk3, 64 kpl
- AMV, 500 kpl
- PzH 2000, 36 kpl
- AMOS, 36 kpl
- HIMARS, 18 kpl
- Eurospike, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- MBT-LAW, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- Igla-S, 96 kpl (2 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- Pantsir-S1E 14 kpl (2 kpl per pataljoona + 6 kpl erillistä)
- SPYDER-MR, 3 kpl

Merivoimat ja meripuolustus
- A26, 12 kpl
- Hamina 2000, 24 kpl
- F124, 4 kpl
- NH-90 (NFH), 20 kpl
- Brahmos maalavetti, 40 kpl

Ilmavoimat ja ilmapuolustus
- F-35B Lightning II JSF, 180 kpl
- Eurocopter Tiger HAD, 45 kpl
- NH-90 (TTH), 60 kpl
- Vera-S/M, 5 kpl
- Silent Sentry, 20 kpl
- CELLDAR, 5 kpl
- Phalcon, 3 kpl
- Erieye, 15 kpl
- Aster 30 SAMP/T, 16 kpl
- SPYDER-MR, 48 kpl
- Pantsir-S1E, 108 kpl
- Igla-S, 848 kpl



Kustannukset ovat niin tarkkoja kuin mahdollista. Lähteinä olen käyttänyt eri julkisista lähteistä saamiani tietoja. Mikäli lähteitä on ollut useita, olen laskenut niistä keskiarvon. Olen pyöristänyt summia kuitenkin yläkanttiin, jotta varmasti kaikki kustannukset tulisivat otetuiksi huomioon. Näin esimerkiksi materiaalin huolto- ja varaosakustannuksetkin näkyisivät jossakin. Toisaalta olen laskenut eräiden materiaalikulujen osalta halvimmat mahdolliset tarjoushinnat, joilla esim. Leopard panssarivaunuja on saatu ostettua maailmalta, koska esimerkiksi kyseistä panssarivaunua on todellakin ollut saatavilla täysin polkumyyntihintaan. Luvut ovat siis realistisesti ajatellen suuntaa-antavia.

Kokonaishankintamäärä, kalusto ja hinnat (miljoonaa euroa):
- 200000 kpl Dragon Skin luotisuojaliivi; 1000
- 300000 kpl Taistelijan varustus vm2005; 600
- 150000 kpl mini N/SEAS valonvahvistin/tähtäin; 700
- 512 kpl Leo2A6 EX panssarivaunu; 3300
- 512 kpl Leo 2A4+ (päivitetty Leo2A4) panssarivaunu; 750
- 1024 kpl CV9035mk3 rynnäkköpanssarivaunu; 4000
- 2500 kpl MT-LBV kuljetuspanssarivaunu; 1300
- 4000 kpl AMV + Protector M151 panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo; 4800
- 504 kpl PzH 2000 panssarikanuuna; 3000
- 504 kpl AMOS kranaatinheitinjärjestelmä; 2100
- 72 kpl MLRS 270A1 raketinheitin; 1100
- 144 kpl HIMARS raketinheitin; 3600
- 1800 kpl Eurospike pst-ohjus; 1800
- 30000 kpl MTB-LAW kertasinko; 900
- 240000 kpl M72 LAW kertasinko; 200
- 2000 kpl Igla-S it-ohjus; 2500
- 320 kpl Pantsir-S1E kohdeilmatorjuntajärjestelmä; 4600
- 92 kpl SPYDER-MR alueilmatorjuntajärjestelmä; 3200
- 16 kpl Aster 30 SAMP/T alueilmatorjuntajärjestelmä; 4000
- 180 kpl F-35B Lighting II, JSF monitoimihävittäjä; 15000
- 45 kpl Eurocopter Tiger HAD taistelukopteri; 2000
- 80 kpl NH-90 monitoimihelikopteri; 2000
- 5kpl Vera-S/M passiivinen ilmavalvontasensori; 1000
- 20 kpl Silent Sentry passiivinen ilmavalvontasensori; 1200
- 5 kpl CELLDAR passiivinen ilmavalvontasensori; 800
- 3 kpl Phalcon AWACS; 1200
- 15 kpl Erieye AWACS; 1900
- 12 kpl A26-luokan sukellusvene; 6000
- 24 kpl Hamina 2000-luokan ohjusvene; 1200
- 4 kpl F124-luokan fregatti; 2000
- 40 kpl Brahmos -meritorjuntaohjus maalavetti; 1600
Yhteensä nämä ostokset maksavat noin 80 miljardia euroa. 80 miljardia! Hirveä summa, eihän siihen voi koskaan olla rahaa - eikö?



Tehdään pientä laskutoimitusta puolustusbudjetin suhteen. Palkkauskuluthan olivat sen 2,1 miljardia vuodessa, kuten aiemmin laskettiin. Oletetaan, että muut kustannukset kuten kaluston varastointi ja varuskuntien ylläpito sun muuta, olisivat tällä kalustomäärällä ja valmiustasolla kolminkertaiset siitä mitä nykyisin ovat, eli yhteensä 2,4 miljardia vuodessa. Tehdään vielä olettamus, että lisäksi tehtäisiin erilaisia satunnaisia kalustohankintoja näiden nyt esittämieni lisäksi n. 1,5 miljardia vuodessa...siis perushankintoja lähinnä, ammuksia, telttoja, suksia, miinoja, viestivälineistöä, tiedustelulennokkeja, sen semmoista tavaraa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä nykyään tehdään kokonaisuudessaan kaikkia kalustohankintoja Puolustusvoimille vuodessa. Kustannukset olisivat siis, kun kaikki muut paitsi aikaisemmissa kappaleissa esittämäni kalusto-ostot huomioidaan, 6 miljardia euroa vuodessa.

Jos nuo aikaisemmissa kappaleissani esittämien kalustohankintojen kustannukset, 80 miljardia euroa, jaetaan vaikkapa 16 vuoden kalustohankintana, voidaan ynnätä, että tarvitaan vuodessa 5 miljardia euroa rahaa siihen tarkoitukseen. 16 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta tietysti voidaan miettiä, että jos tähän systeemiin olisi siirrytty vaikkapa vuonna 2000, niin koko kalusto-ostorypäs olisi jo puoliksi hankittu. 16 vuotta ei kuitenkaan maanpuolustuksellisessa ajassa tarkasteltuna ole mitenkään pitkä aika. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että kalusto on todellakin "viimeistä huutoa", eikä siis ole vanhenemassa ihan heti käsiin, lukuunottamatta ehkä panssarintorjunta- ja it-ohjuksia, joiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi joskus 2025. Mikäli puolustusbudjetti pidetään samalla tasolla kuin se esimerkissäni on, ei tämäkään ole mikään ongelma, vaikka kaluston hinta nouseekin luultavasti tulevaisuudessa yhä enemmän.

Nämä kalustohankinnat plus nuo äsken lasketut muut vuosittaiset kulut, niin lopputulos on, että puolustusbudjetin pitäisi olla yhteensä 11 miljardia euroa vuodessa. Tällöin se vastaisi suurinpiirtein sitä, mitä Israelilla on suhteessa kaikkiin valtion menoihin tai bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä puolustusbudjettimme on 2,5 miljardia euroa. Jostain pitäisi siis kaivaa 8,5 miljardia lisää rahaa maanpuolustukseen joka vuosi.

Vuoden 2008 talousarvio paljastaa, että tuo puuttuvat reilu 8,5 miljardia saataisiin kyllä kursittua kokoon, vieläpä ilman että mistään tarvitsisi oikeasti luopua tai veroja korottaa. Valtiovelan korot ja lyhennykset saadaan kuoletettua heti myymällä valtion omaisuutta, tästä tulee jo 4,2 miljardia euroa joka vuosi. Säästöjä syntyy myös eroamalla välittömästi EU:sta, jolle maksamme jäsenmaksuja (laskentatavasta riippuen 1,4-1,8 miljardia vuodessa). Loput, noin 2,5 miljardia vuodessa saadaan esimerkiksi lakkauttamalla Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka toimialaa on lähinnä alaansa liittyvä elinkeinoelämän ja markkinoiden sekoittaminen erilaisilla säätelyillä ja verotukiaisilla. Tai vaihtoehtoisesti vaikkapa lakkauttamalla työmarkkinoiden säätely ja sitä kautta työttömyys.

Miltä kuulostaa? Maksetaan valtionvelat pois, erotaan EU:sta ja lakkautetaan turha byrokratiavirasto tai työmarkkinoiden turha säätely, sekä käytetään niistä säästyvät rahat maanpuolustuksemme nostamiselle tasolle, jolla se ei koskaan ole ollut aikaisemmin? Tasolle, joka olisi varmasti niin korkea, että esimerkiksi Venäjä ei viitsisi villeimmissä unelmissaankaan harjoittaa "rauhanturvaamista" Suomen alueella. Tasolle, jossa NATO:lla ei olisi meille edes mitään konkreettista annettavaa (paitsi ydinaseet, ok, myönnetään).

Vahva, itsenäinen puolustus yhdessä puolueettomuuspolitiikan kanssa on turvallisuutemme paras tae. Ne, jotka eivät tätä usko, katsokaa Sveitsiä.



Päivitystä 4.9.08
- Lisätty JSF hankintoihin.
- Lisätty Vera-S/M passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty Silent Sentry passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Lisätty CELLDAR passiivinen sensorijärjestelmä hankintoihin.
- Erotettu mini N/SEAS -valonvahvistin omaksi hankinnakseen selvyyden vuoksi taistelijan varustus vm2005:stä.
- Lisätty paikallisjoukot ja reservipohdinnat.
- Hieman muutettu hankintamääriä, pientä pilkunviilausta.
- Hieman laskettu menoja uudelleen ja puolustusmäärärahoja viilattu.


Päivitystä 5.9.08
Tämä kirjoitukseni taitaa nyt hieman "elää" koko ajan. Olen saanut yhteydenottoja, joissa on tarkennettu muutamia hintatietoja eri asejärjestelmien osalta. Näin ollen olen myöskin laskenut uudelleen kokonaishintoja ja viilannut hankintamääriä, jotta koko paketti olisi mahdollisimman todenmukainen. Luultavasti määrät ja hinnat ja jopa järjestelmätkin tulevat jatkossakin muuttumaan hieman, joten koettakaa pysyä ajantasalla... :)

28. elokuuta 2008

Kiihotusta kansanryhmää kohtaan

Digitoday uutisoi jälleen ajatuspoliisin toiminnasta Suomessa. Tällä kertaa poliisi on päättänyt ryhtyä etsintäkuulutettujen rikollisten, rikollisjärjestöjen, murhaajien, raiskaajien, ryöstäjien ja muiden yhteiskuntamme kukkasten sijaan vainoamaan mitättömän pientä äärioikeistolaista musiikkikulttuuria. Hyvin on taas resurssit allokoituna poliisillamme, ei voi muuta sanoa.

Tutkintanimikkeinä on kiihotus kansanryhmää kohtaan ja mahdollisesti myös julkinen kehottaminen rikokseen. Kiihotus kansanryhmää kohtaan määritellään seuraavasti:

Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tässäpä täky Gestapollemme, odotan yhteydenottoanne poliisikuulustelujen ja syytteiden muodossa (jostain syystä en usko että niitä tulee, osaako joku arvata miksi?):

Suomalaiset, ateistit maitonaamat heteromiehet ovat alinta pohjasakkaa mitä maa päällään kantaa, laivatkaa kaikki pohjoisnavalle saatana! Näyttäkää tuolle saastalle taivaan merkit ja kaapin paikat, ei tuollaista roskaväkeä tarvitse sietää helvetti soikoon! Ei noilla ole mitään asiaa astua kodistaan edes ulos kaupungille ainakaan! Allahu Akbar! La ilaaha illa-Allah!

Täyttyyköhän muuten myöskin tuo "julkinen kehottaminen rikokseen" tuolla? En tiedä. Ehkäpä se selviää. Tai sitten ei. Lakihan ei tunnetusti ole kaikille sama Suomessa. Vaikka joidenkin oikeusvaltion periaatteisiin uskovien mielestä pitäisi olla. Jotain semmoista taidetaan sanoa jossain Suomen perustuslaissakin, jos silläkään nyt tietenkään mitään virkaa on.

25. elokuuta 2008

Palkat nousevat ja mutta nouseeko ihmisten ostovoima?

Kirjoitin aikaisemmin aiheesta "Rahvasta höynäytetään taas", mutta nyt pientä päivitystä asiaan. YLEnanto näet uutisoi, että inflaatio onkin jo 4,5 - 4,8%. Mikäli palkankorotuksesi oli tänä vuonna siis jotain 3% luokkaa, köyhdyt tänä vuonna 1,8%. Huolimatta ammattiyhdistyksesi "edunvalvonnastasi".

Toisaalta, YLEnanto kertoo, että keskimäärin palkat nousivatkin huimat 5,7% tänä vuonna. Tämä on varsin käsittämätön luku, koska mistään suunnasta ei ole kuulunut ainakaan palkkaneuvotteluita, joissa olisi noin huimia korotuksia tippunut. Yllättäen, valtion palkat nousivat keskimäärin peräti 7,1%. Tai no, mitä yllättävää siinä on, että kirstunvartijat itse tajuavat pelin hengen (eli miten rahvasta höynäytetään) ja nostavat itse reilusti inflaatiota enemmän palkkojaan.

Kertauksen vuoksi todettakoot, että inflaatio johtuu vain ja ainoastaan siitä, että rahaa painetaan lisää. Rahankin hinta määräytyy näet kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Hyödykkeen X erityinen hinnannousu (vaikkapa öljyn kallistuminen) ei ole inflaatiota, koska siinä kallistuu vain hyödyke X. Inflaatiossa kaikki kallistuu.

24. elokuuta 2008

Vielä vähän asuntojen hintojen ja rakentamisen järjettömyydestä nyky-Suomessa

Kirjoitin asiasta jo aiemminkin blogissani, mutta nyt siis vähän lisää asiaa...

Aamulehti kertoo esimerkkejä, millaisia asuntoja saa 200000 eurolla kaupunkien keskustoista. Jutusta käy ilmi, että asuntojen keskineliöhinta on nyt 2000 euroa. Suomen Pravda eli Helsingin Sanomat puolestaan kirjoittaa asuntorakentamisen ongelmista ja asuntojen hinnoista, uskomatonta, mutta asiaa tällä kertaa. HS kertoo, että asuntorakentaminen on jämähtämässä Helsingissä. Syynä on tietysti, kuten jo aiemminkin totesin kirjoituksessani, kunnan kaavoitusmonopolin aiheuttama regulointi. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä kivunneet jopa 9000 euron neliöhintaan.

Vertailun vuoksi kerrottakoot, että Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat aivan toista luokkaa, oman asuntoni sain n. 500 euron neliöhintaan. Rautalangasta vääntäen: Samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista koko rappukäytävän asunnot. Toistan, samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista 18 asuntoa eli pienen kerrostalon koko rappukäytävän kaikki asunnot. Miettikääpä ihan oikeasti, kannattaako asua Helsingissä? Kannattaako ottaa järjettömästi asuntolainaa ja maksaa sen korkojakin mielipuolisia summia vain siksi, että pääsee asumaan Helsinkiin? Töitä löytyy kyllä Kehä 3-ulkopuoleltakin.

Mutta takaisin siis Helsingin ja ylipäätään tähän miltei koko maata kattavaan asuntojen järjettömään hinnoitteluun.

Väännän vielä rautalangasta, että asuntojen järjettömät hinnat johtuvat vain ja ainoastaan kuntien säätelystä. Helsingissä näet ei saa rakentaa kerrostaloja, joiden keskimääräinen asuntojen pinta-ala on alle 75 neliömetriä. Lisäksi rakennusten korkeutta on rajoitettu, eli esim. 100-kerroksista pilvenpiirtäjää ei saa rakentaa, eikä vanhoja rakennuksia purkaa useinkaan uusien tieltä. Jos säätelyä ei olisi, Helsinkiin rakennettaisiin kilvan korkeita asuintaloja, joissa olisi juurikin sellaisia asuntoja joita ihmiset haluaisivat ostaa (esimerkiksi pieniä tässä tapauksessa). Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tästä seuraisi automaattisesti, että asuntojen hinnat laskisivat.

Nyt tilanne on järjetön. Pravdan jutun mukaan rakennusliikkeet eivät kuitenkaan rakenna edes niitä vähiä määriä mitä kaavoitusmonopoli antaisi mahdollisuuden, koska taloista isot asunnot ovat jo niin kalliita, ettei kenelläkään ole niihin varaa. Pienille olisi kysyntää, mutta koska niitä ei saa rakentaa (kuin vastapainoksi isoille asunnoille), niin on pattitilanne. Ei rakenneta edes sitä vähää, mitä voisi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat nousevat entisestään, jolloin rakentaminen - kiitos tämän mielipuolisen määräyksen, hyytyy totaalisesti. Ja asuntojen hinnat vain kohoavat.

Tilanne on todellakin täysin järjetön ja hyödyttää vain ja ainoastaan niitä, joilla on sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla. Sekä tietysti pankkeja, jotka saavat ihmiset "velka-orjuuteen" asuntolainoihinsa, joita he joutuvat maksamaan vuosikymmenet. Laajemmin katsottuna koko tilanne haittaa kansantalouttakin (mikä sellainen muuten on - minusta on vain yksityishenkilöiden talouksia?), koska seurauksena on resurssien epätäydellistä allokoitumista ja kustannusten kasvua. Lisäksi ympäristön kannalta ei ole hyvä asia, että ihmiset joutuvat hankkimaan asunnon kaukaa pääkaupungissa olevista työpaikoistaan ja sitten ajamaan autolla järjettömän pitkiä matkoja joka päivä päästäkseen töihin.

Jossain vaiheessa tilanne räjähtää käsiin Helsingissä(kin). Tulee hetki, jolloin rakennusala menee syvään lamaan rakentamisen muuttuessa täysin kannattamattomaksi säätelyn vuoksi. Liike-elämä kärsii, koska työvoimaa ei kerta kaikkiaan voida saada Helsinkiin, koska sillä ei ole varaa asua missään järjellisen työmatkan päässä...vaihtoehtona olisi nostaa palkkoja, mutta siihen yrityksillä taas ei ole varaa (ja jos olisi, se vain nostaisi asuntojen hintoja entisestään). Samaan aikaan maassa on työttömyyttä ja Helsingissä olisi valtavasti töitä tarjolla, muttei asuntoja joissa ihmiset voisivat asua järkevään hintaan (bonuksena mainittakoot, että Helsingissä on myöskin valtavasti maahanmuuttajia, jotka mieluummin notkuvat rautatieaseman nurkilla sossun rahoilla kuin tekevät töitä)!

Tässä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.

Lopettakaa kaavoitusmonopolit totaalisesti ja avatkaa reilusti ulkomaisellekin kilpailulle myös rakentaminen työvoimineen. Seurauksena olisi varmasti, että Helsinkiin nousisi korkeita asuinrakennuksia, joissa olisi "ei-ehkä-ihan-viimeisen-päälle" kaikki, mutta paljon pieniä asuntoja sisällä. Se pudottaisi asuntojen hintoja tavallisten ihmisten ulottuville takaisin, vähentäisi työmatkoja ja tehostaisi talouden toimintaa.

Mutta, niin, ne tahot, jotka asioista päättävät, ovat juurikin niitä, joilla on oma lusikka sopassa. Poliitikot ja byrokraatit omistavat itse sijoitusasuntoja eikä heillä ole mitään syytä tehdä mitään, joka pitkällä juoksulla vähentäisi heidän omaisuutensa arvoa ja tuottoa. Pukki on kaalimaan vartijana siis tässäkin asiassa, joten tuskin mitään ratkaisua tulee tapahtumaan.

23. elokuuta 2008

Suomen puolustusministerikin kaipaa lisää rahaa armeijalle!

Hienoa nähdä, että sentään jotain pientä valoa tuntuu tunnelin päässä olevan, kun jo puolustusministeri Jyri Häkämieskin uskaltaa vaatia lisärahoitusta Puolustusvoimille. Summa, jota Häkämies esittää on tietysti täysin naurettavan pieni, merkityksetön 50 miljoonaa per vuosi, mutta suunta on sentään edes oikea.

Samalla kansalaiset jatkavat ruususen untaan olympialaisia katsellen ja kaljaa sohvalla litkien. Heräävät ehkä vasta, kun aamulla kadulta kaikuu kasakan nauru tai telaketjujen kolina. Sitten on jo tietysti liian myöhäistä.

19. elokuuta 2008

Maantieteelle emme voi mitään

Ryssä taas tekee Georgiassa sen minkä ryssä aina kaikkialla tekee, eli ryöstää, raiskaa, tuhoaa ja kyyditsee Siperiaan tai hautaan ei-toivottuja henkilöitä tai kansoja. Summittaisesti hyökkää kaupunkeihin ja toimittajien kimppuun, pommittaa ja ampuu kaikkea mitä sattuu. Sekä jatkaa sotatoimia huolimatta lupauksista sodan lopettamiseksi ja tietysti valehtelee muutenkin kaikesta mahdollisesta.

Älkää edes viitsikö kysyä lähteitä tähän, jokainen osaa googlettaa tapahtumista tarpeeksi. Minulle mikään näistä ei tietenkään ole mikään yllätys. Sen verran olen historiaa lukenut ja Tsetsenian tilannettakin seurannut. Niille, jotka eivät ole, suosittelen vaikkapa Anna Politkovskajan kirjaa "Toinen Tsetsenian sota" tai "Putinin Venäjä".

Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin toiminnassa on paljonkin pielessä, mutta onneksi hänen huumorintajussaan ei Iltalehden siteeraaman puheen mukaan ainakaan ole mitään vikaa:

Venäjä tai Neuvostoliitto ei ole koskaan aloittanut sotaa. Emme ole hyökänneet mihinkään, toimineet vain rauhanturvaajina.
- Dmitri Medvedev

Uskoisin, että Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Unkari, Tsekkoslovakia, Afganistan, Tsetsenia ja nyt viimeksi Georgia voivat olla Medvedevin lausunnosta hieman eri mieltä. Suokaa anteeksi, jos unohdin joitain maita, ei sitä kaikkia ryssän hyökkäyksen uhreja voi millään muistaa ulkoa, niitä on niin paljon.

No joo, Georgia oli se, joka ensimmäisenä ilmeisesti ampui ja eteni. Mutta kun katsoo kokonaisuutta, tajuaa, että Venäjä oli vain odottanut tilaisuuttaan ja luultavasti järjestänyt tai vähintään provosoinut koko jutun eivätkä Georgian hermot enää pitäneet. Antoivat Venäjälle muodollisen syyn hyökätä. Venäjä oli huolellisesti kasannut alueelle huomattavia sotavoimia jo viikkoja ennen tapahtunutta ja eteni salamana sotimisen alettua. Kyse ei ollut sattumasta, vaan suunnitellusta poliittisesta ja sotilaallisesta operaatiosta. Georgia meni lankaan.

Kannattaa myös muistaan, että venäläiskenraali(t) on nyt sitten jo uhanneet Puolaakin ydiniskulla, mikäli Puola ottaa osaa USA:n ohjuskilpihankkeeseen. Niinhän sitä pitää. Minulla ei ole mitään epäilystä, etteikö Venäjä olisi myöskin täysin valmis toteuttamaan uhkauksensa. Lisäksi Venäjä "harkitsee" ydinaseita Itämeren laivastoonsakin.

Kaikki tämä tavallaan alustuksena varsinaiseen aiheeseen, eli Suomen puolustuspolitiikan ja puolustustarpeen uudelleenarviointiin. Idioottien mielestä tietenkään mihinkään sellaiseen ei ole mitään syytä, koska kaikki on hyvin ja telkusta tulee olympialaisiakin. Totta on kyllä se, että ei Georgian tilanne mitään muuttanut, se vaan muistutti jälleen, minkälainen valtio meillä on rajanaapurina. Tämän vuoksi minun lienee syytä myöskin muistuttaa jälleen, missä mennään.

Tämän "Taistelukenttä" filmin tapahtumat voivat olla lähempänä kuin uskottekaan. Katsokaapa ajatuksella läpi mitä voi olla tulossa ja miettikää sitten, kannattaisiko meidän varautua siihen paremmin?




Idiootit luulevat, että Suomella on maanpuolustusasiat hyvin nyt. Ei ole. Miten voisi olla?

Emme ole NATO:n jäseniä, joten NATO ei edes teoriassa anna mitään turvaa. Olemme kuitenkin vaarassa päätyä NATOn jäseneksi, joten muodostamme uhan Venäjälle sitä kautta. Näinhän ei olisi, mikäli olisimme avoimesti puolueettomia. EU taas ei ole sotilasjärjestö, eikä sillä ole mitään sotilaallista voimaa, eikä toisaalta haluakaan Venäjää vastaan, koska se on täysin riippuvainen Venäjän öljystä ja etenkin kaasusta.

Oma puolustuksemme on rappiolla, kuten jo aiemminkin olen kirjoittanut mm. tässä ja tässä. Vähien puolustusmäärärahojemme (jotka eivät ole nousseet käytännössä mihinkään vuosikymmeniin!) tuhlaaminen kansainväliseen toimintaan, helikoptereihin ja valmiusjoukkoihin pahentaa tilannetta entisestään. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Joidenkin ihmisten on todellakin mahdotonta tajuta, että kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole, niin kalustoakaan ei voi olla. Jotkut ihmiset luulevat, että aseet ja kalusto ei maksa mitään, vaan olemattomalla summalla voidaan hankkia riittävästi ja hyvää, ainakin Suomeen. Jotkut ihmiset luulevat, että Suomen armeija on jotenkin erikoistapaus, eikä sitä koske esimerkiksi inflaatio tai sotamateriaalien kallistuminen lainkaan. Tai että Suomen armeija on jotenkin niin mystinen laitos, että se kykenee täysin uskomattomiin suorituksiin puutteellisesti varustettunakin. Uskotaan myös, että mitään ongelmia ei ole, eikä voi olla, koska julkisesti kukaan ei uskalla myöntää mitään.

Nykyinen tilanne ja suunta on hyvin epämiellyttävä. Ehkä on syytä nukkua passi tyynyn alla ja Thaimaan valuuttaa kukkaro täynnä. Se on parempi vaihtoehto kuin kuolla turhaan, jos Venäjä päättää aggressiotaan taas vaihteeksi ryhtyä tähän ilmansuuntaan laajentamaan. Ainakaan minä en katso olevani mitenkään velvollinen kuolemaan sodassa vain siksi, että olen mies (naisiahan moinen hupi ei koske) ja muut suomalaiset eivät ole vuosikymmeniin suostuneet antamaan lisärahoitusta puolustuskykymme nostamiselle järkevälle tasolle.



Mutta jos suomalaiset nyt joskus yllättäisivät minut ja tajuaisivat äänestää sen mukaan, mitä mieltä asioista oikeasti ovat (eikä sen mukaan mitä mieltä asioista pitäisi olla), voisi tapahtua muutosta. Miltä seuraavanlainen ehdotus esimerkiksi kuulostaa:

Suomen tulisi välittömästi ottaa käyttöön joko yleinen asevelvollisuus sekä miehille että naisille, tai vaihtoehtoisesti tehdä koko armeijasta palkka-armeija. Asepalveluksen kestoa tulisi kasvattaa 8, 10 ja 12kk mittaiseksi, jotta myöskin riittävä valmiustaso olisi aina olemassa. Nyt armeijassa on pääasiassa vain juuri varusmiespalveluksensa aloittaneita alokkaita, joista ei mihinkään tietenkään ole. Niin, ja Suojeluskunnat takaisin ja heti.

(Älkää viitsikö selittää, että palkka-armeija tulisi kalliiksi, nykyisin sama raha vedetään varusmiesten selkänahasta orjatyönä. Idiooteille tiedoksi, että palkka-armeijan ei tarvitse olla koko ajan aseissa, vaan se voi tarkoittaa vain sitoumusta maksua X vastaan kouluttautua ja tarvittaessa puolustaa maata asein.)

Kun ikäluokasta saataisiin koulutettua 40-50000 sotilasta vuodessa, voitaisiin sodan ajan joukkojen määrää ja laatua parantaa miehistön osalta. Esimerkiksi palvelukseen tarvitsisi kutsua vaikkapa pitkään jatkuvassa kriisissä vain 20-25v miehet ja naiset, joiden poissaolo siviilistä ei aiheuttaisi rasitusta taloudelle ja yhteiskunnalle. Myöskin 30v nainen lienee parempi tykinruoka-tarkoitan tietysti sotilas-kuin 50v kaljamahainen äijänköriläs. Lapsia ja yhteiskuntaa jääkööt pyörittämään ne, ketkä soveltuvat siihen paremmin - sukupuolesta ja iästä riippumatta!

Kalustoa pitäisi tietysti hankkia selvästi lisää, hyvä setti olisi vaikkapa tässä aiemmin esittämässäni. Materiaalitilanne on nimittäin tällä hetkellä Suomen armeijalla surkea, kalustoa on vain paraateja varten.

Kuten jo aiemmissa kirjoituksissani totesin, rahaa tarvitaan maanpuolustukseen lisää ja paljon. Puolustusmenot olisi vähintäänkin tuplattava. Ne voitaisiin varsin helposti itse asiassa vaikka triplata, eikä mistään tarvitsisi luopua eikä veroja korottaa. Jokainen voi itse miettiä vaikkapa vuoden 2008 talousarviota lukemalla, mistä voisi helposti napsauttaa muutaman miljardin maanpuolustuksen tarpeisiin joka vuosi. Laskuvinkki: Velat + korot - valtionyhtiöiden myynti.

Mutta muutakin tarvitaan kuin sotilaita, kalustoa ja rahaa. Tarvitaan tahtoa. Tarvitaan puolustuskyvyn osoittamista. Venäjän vyöryessä Georgiaan olisi ollut hyvä tilaisuus vaikkapa käynnistää nopeasti laajat sotaharjoitukset jossain itä-Suomessa. Kun joku olisi ihmetellyt niitä, voisimme sanoa, että "harjoittelemme rauhanturvaamista", eli samaa mitä Venäjä oman kertomansa mukaan on aina harjoitellut ja harjoittaa yhä Georgiassa. Ei kait siitä voisi kukaan suuttua?

10. elokuuta 2008

Miksi ihmiset käyttävät nimimerkkejä jos meillä on sananvapaus?

Tuli tuossa mieleeni tuommoinen ihmeellinen asia, kun eräitä foorumeita seurailin. Äärimmäisen harva kirjoittelee esimerkiksi nettifoorumeille omalla nimellään, vaan miltei poikkeuksetta käytetään nimimerkkejä, joista alkuperäisen kirjoittajan identiteettiä ei suoraan saa selvitettyä. Toisaalta, ihmiset ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että Suomessa on sanan- ja mielipiteenvapaus.

Näettekö ristiriidan?

Jos meillä on oikeasti sanan- ja mielipiteenvapaus, niin miksi kenenkään tarvitsee käyttää nimimerkkiä missään? Jos me voimme hyväksyä sen, että jokaisella ihmisellä on erilaiset mielipiteet ja näkemykset ja halut ja toiveet ja mieltymykset, miksi niitä tarvitsee peitellä? Jos tajuamme, että ihminen on aivan sama ihminen tiedämme sitten asian X hänestä vaiko emme, miksi pelkäämme kertoa asiaa X?

No, monet sanovat tietysti, etteivät halua identifioitua johonkin tiettyyn puoliksi leikillään tehtyyn, kiivaaseenkin kirjoitukseen jossain netissä. Sillä voisi olla negatiivisia seurauksia omassa yksityis- ja työelämässäkin. Jos vaikkapa tuleva työnantaja saisi selville, että olet kysellyt aasialaisen pornon perään foorumeilla, et välttämättä saisi sitä työtä jota haet. Tai jos sukulaisesi saisivat kuulla, että kannatat vaikkapa somalien karkoittamista maasta, he voisivat pitää sinua kamalana rasistina ja sosiaalinen elämäsi kärsisi heidän katkaistessaan välinsä sinuun.

Niin, mutta miksi he niin tekisivät, jos kerran meillä on sanan- ja mielipiteenvapaus?

Teen tästä sen johtopäätöksen, että ihmiset harrastavat doublethinkingiä. Toisaalta ovat sitä mieltä, että Suomessa on sanan- ja mielipiteenvapaus mutta samaan aikaan toimivat ajatellen, ettei Suomessa ole sanan- ja mielipiteenvapautta. Vai onko ihmisten käsitys sanan- ja mielipiteenvapaudesta niin Orwellimainen, että sanan- ja mielipiteenvapaus tulee tietysti olla kaikilla, paitsi niillä, jotka eivät ole samaa mieltä kanssani kaikista asioista?



Fiksut ihmiset (ja ne, jotka muutenkin kannattavat sanan- ja mielipiteenvapautta) eivät anna sen, että olet eri mieltä jostain asiasta kuin he ovat, sellaisenaan vaikuttaa suhtautumiseensa sinuun. Olet sama ihminen kuin olit ennenkin, kun tietoa mielipiteestäsi Y ei ollut vielä muiden tiedossa. Lisäksi, fiksut ihmiset tajuavat, että jokaisella on omat mielipiteet ja halut ja kiinnostuksen kohteet...sinä voit olla kiinnostunut aasialaisesta pornosta ja fiksu ihminen itse voipi olla kiinnostunut vaikkapa amatööripornosta...so what? Jos työtehtäväsi on vaikkapa ihmisten hiuksien leikkaaminen ja kampaaminen, miksi sinä olisit muka huonompi vaihtoehto siihen kuin joku toinen - onko ihan oikeasti muka hiusten hoitamisen kannalta välttämätöntä pitää amatööripornosta aasialaisen pornon sijaan?!? Tai onko ylipäätään sinun mielipiteilläsi jne. mitään merkitystä, jos hoidat ihmisten hiukset hyvin eli teet työsi kunnolla? Minusta ei.

Vai onko pohjimmiltaan ongelmana vain se, että ihmiset ovat ennakkoluuloisia, omahyväisiä ja suvaitsemattomia idiootteja? Eikö silloin vika ole heissä itsessään, eikä niissä, jotka sananvapautta käyttävät? Vai onko niin, että ennakkoluulottomat, avoimet ja suvaitsevaiset ihmiset ovat niin kerta kaikkiaan vähemmistönä, että enemmistö saa tyrannisoida tätä vähemmistöä mielensä mukaan? Sellaisessa maassako me oikeasti asumme - miksei sitä sanota ääneen? Miksi keskustelu sananvapaudesta jämähtää pintapuoleiseksi raapimiseksi - onko pinnan alla niin epämiellyttäviä havaintoja kanssaihmisistämme ja koko yhteiskunnastamme, ettei niitä uskalleta ajatellakaan?

Idiooteille tiedoksi: On eri asia omata jokin mielipide jostain asiasta ja sanoa se ääneen, kuin tehdä jotakin, mikä loukkaa toisten fyysistä koskemattomuutta tai omaisuuden suojaa.

3. elokuuta 2008

Ympärileikkausasiaa

Kirjoitin Turun Sanomien yleisönosastolle asiasta kirjoituksen. Ajattelin jo ikäänkuin valmiiksi kirjoittaa vastineen sille vastineelle, jonka tiedän olevan tulossa kirjoitukseeni. Olen niin varma saamani vastineen sisällöstä jo nyt, vaikken ole vielä siis edes kuullut että sellaista olisi joku kirjoittamassa, että voin siis jo vastata siihen. Niin typeriä ja ennalta-arvattavia ympärileikkausten kannattajien kommentit näet ovat.

Ympärileikkaus on vanhaan kulttuuriin kuuluva perinne. Kulttuureita, etenkin vanhoja, pitää arvostaa ja suvaita.

- Viikinkien tapana oli irroittaa vihamiehiltään päät miekalla ja tämän jälkeen tehdä heidän kalloistaan juoma-astia. Jos vanhoja kulttuureita pitää suvaita, oletan, että minulla on siis myöskin oikeus suvaita ja harrastaa viikinkikulttuuria, eli katkoa vihamiesteni kaulat ja tehdä heidän kalloistaan kaljatuoppeja. Vai koskeeko tuo vanhojen barbaarikulttuurien suvaitseminen jostain syystä vain muslimien ja juutalaisten barbaarikulttuureita?

Ympärileikkausten fanaattinen vastustaminen on juutalaisen kulttuurin vastustamista, eli antisemitismiä.

- Viikinkien kaulojen katkomisen ja kalloista kaljatuoppien tekemisen vastustaminen on...öööhhh...antiskandinavismia. Vai onko jostain syystä antisemitismi paha, mutta antiskandinavismi hyvä juttu ja millä perusteella?

Ympärileikkauksella on myös tiettyjä terveydellisiä hyötyjä, se ei ole turha toimenpide.

- Terveydelliset hyödyt ovat olemattomat ympärileikkauksessa. Sen sijaan, jos niitä halutaan, ehdotan, että jatkossa kaikilta naisilta poistetaan heidän lupaansa kysymättä heidän molemmat rinnat. Rintasyöpä on erittäin yleinen ja vaarallinen sairaus ja rintojen poisto ehkäisee erittäin tehokkaasti sitä.

Kyse on pienestä toimenpiteestä, eikä mistään isosta asiasta.

- Pikkulapsen tukistaminenkin on monen mielestä "pieni toimenpide", mutta kas kummaa, se on laitonta Suomessa. Itse asiassa on käsittämätöntä, että samaan aikaan kun lasten fyysinen kuritus on saatu kiellettyä, niin nyt ollaankin sitten silpominen sallimassa.

Mutta minä haluan, että lapseni ympärileikataan. Kyse on minun oikeudestani harjoittaa uskontoani!

- Vastasitkin jo itse. Kyse on todellakin sinun halustasi ja sinun oikeudestasi harjoittaa uskontoasi. Missä on lapsesi halu ja oikeus harjoittaa omaansa? Unohtuiko se johonkin? Ainiin, minä haluan katkoa kaulat vihamiehiltäni ja tehdä heidän kalloistaan kaljatuoppeja, eikö minulla ole omaan kulttuuriini ja uskontooni sitten yhtäläistä oikeutta?

Ympärileikkauksia kuitenkin tehdään. Parempi dekriminalisoida ne ja tehdä ne sairaaloissa kuin ottaa riski tulehduksista ja muista puoskaroinnin seurauksena tulevista komplikaatioista.

- Ihmisiä kuitenkin pahoinpidellään kaduilla, vaikka se onkin laitonta. Parempi olisi, että kuka tahansa voisi raahata haluamansa ihmisen sairaalaan ja hakata siellä ilman oikeudellisia seurauksia. Sairaalassahan olisi lääkärit ja leikkaussali valmiina hoitamaan tuota piestyä ihmistä. Vai kuinka? Miten on muuten, pitäisikö myös nopeusrajoitukset ja huumeiden kieltolaki lopettaa, koska monet ihmiset joka tapauksessa ajavat ylinopeutta ja käyttävät huumeita?

Puhe poikien ympärileikkauksesta vie huomion pois todellisista ongelmista, kuten tyttöjen ympärileikkauksista.

- Päinvastoin. Molemmat ovat ongelmallisia ja molempia pitäisi jos ei nyt ennaltaehkäistä niin ainakin tutkia ja tekijät tai teettäjät tuomita törkeästä pahoinpitelystä ja ottaa lapsen pakolla huostaan. Mikäli tekijät ovat ulkomaalaisia, heidät voisi myös karkoittaa maasta.

Poikien ympärileikkaus on sallittu useissa länsimaissa, se pitäisi sallia myös Suomessa.

- Lähinnä siis USA:ssa. USA:ssa on myös kuolemantuomiot, Guantanamot ja muuta hullua. Pitääkö meidän aina kopioida hullutuksia muualta sen sijaan, että ajattelisimme itse asioita vähän? Miten muuten se, että jossain on tehty jotain todistaa, että se, mitä on tehty, on eettisesti ja loogisesti kestävällä pohjalla?

Minut on itse ympärileikattu, enkä koe, että vanhempani olisivat pahoinpidelleet minua tai tehneet muuten jotain väärää minua kohtaan.

- Monia ihmisiä on myöskin seksuaalisesti hyväksikäytetty vanhempiensa tai muiden ihmisten toimesta, eikä se, että he eivät koe mitään väärää tapahtuneen, tarkoita, etteikö jotain väärää olisi tapahtunut. He eivät tiedä vaihtoehdosta mitään. Aivan kuten ei sekään, joka on ympärileikattu lapsena.

Ympärileikkaus parantaa seksielämää jne.

No miksi se sitten pitää tehdä pikkulapselle? Tiedän kyllä, että eräissä ympärileikkausta harrastavissa barbaariuskonnoissa esimerkiksi 7-vuotiaan nussiminen on ihan ok juttu ja oikein profeetankin itsensä esimerkillä siunaama, sitä nyt tarkoitetaan vai mitä? Eikö jokainen aikuinen voisi sitten itse mennä - ilman puudutusta tietysti, leikkauttamaan kikkeliään jos tuohon uskoisi? Itse asiassa, aikuisena ympärileikatut voisivat ihan oikeasti havaita konkreettisen eron seksielämässään ennen - ja jälkeen ympärileikkauksen. Ne, jotka on ympärileikattu ennen seksielämän alkamista, eivät tietenkään voi huomata mitään eroa, koska eivät ole koskaan harjoittaneet seksielämää ilman ympärileikkausta.


jne.jne.jne.

2. elokuuta 2008

Järjen ulottumattomissa

Vaikea keksiä suomennosta, joka parhaiten kuvaisi sitä, mitä tarkoitan. Englanniksi ko. toteamus olisi "Beyond reason". Eli tavallaan, asia tai henkilö, joka on järjen ulottumattomissa. Asia, johon järjellä ei ole mitään osaa eikä arpaa. Juttu, johon todellakaan mikään järjellinen ei voi vaikuttaa tai muuttaa mitenkään.

Hyvä esimerkki olisi, että väännät rautalangasta ihmisille, mitä numerot 1, 2 ja 3 tarkoittavat. Sitten väännät rautalangasta, miten yhteenlasku tapahtuu ja miksi. Jengi oivaltaa tämän kaiken. Otat vaikka omenoita sitten ja kysyt ihmisiltä: Jos minulla on 1 omena ja otan tästä korista toisen, montako omenaa minulla on? Ihmiset vastaavat, että 2 tietysti. No, sitten otatkin kolmannen omenan ja kysyt, montako omenaa minulla on? Ihmiset vastaavatkin, että 2 tietysti.

Eli täysin riippumatta siitä, että ihmiset ilmiselvästi tuntuvat tajuavan yhteenlaskua ja omin silmin näkevät, että omenia on nyt yksi enemmän kuin äsken kun niitä oli 2, siltikään he eivät tajua, että niitä on nyt 3. Kaikki loogiset perustelut, käytännön laskutoimitukset ja havainnoinnit eivät muuta asiaa miksikään. Ihmiset ovat täysin vakuuttuneita että omenoita on yhä 2. Ihmiset keksivät kaikenlaisia hevonpaskaselityksiä sille, miksi niitä on (muka) yhä 2 eikä kolme. Tai eivät vain osaa antaa mitään selitystä sille, että niitä on (muka) yhä 2 eikä kolme. Kun tarpeeksi koetat selittää heille, että omenia onkin 3, he luultavasti siirtyvät henkilökohtaisiin loukkauksiin sinua kohtaan ja lopettavat kuuntelemisen kokonaan.

Psykoottiset ihmiset on yksi hyvä esimerkki järjen ulottumattomissa olevista ihmisistä. Riippumatta mistään osoitetusta tosiasiasta, mistään perusteluista, mistään logiikasta, mistään konkreettisesti itse tehdyistä havainnoistakaan, ihminen pitää kiinni ajatuksesta, että vaikkapa katossa oleva lamppu on kamera. Asiasta on turha edes ryhtyä väittelemään, koska se ei johda mihinkään. Milloinkaan, ikinä, koskaan. Toisaalta, ei pidä ryhtyä tukemaankaan psykoottisen ihmisen käsitystä siitä, että katossa olisi kamera. Parempi vain todeta, että minä en siinä kameraa näe vaan lampun. Psykoottinen ihminen on näet yleensä täysin sairaudentunnoton, eikä kykene havaitsemaan, että kärsii sairaudesta. Todellisuudentaju on niin pahasti vääristynyt. Tätä on todellakin vaikea kuvata ihmisille, jotka eivät ole koskaan olleet tekemisissä vaikkapa psykoottisten ihmisten kanssa, mutta ehkäpä tajuatte nyt perusasetelman?

Nettifoorumeilla järjen ulottumattomissa olevia ihmisiä on kasapäin. Mike Reed on tehnyt asiaan liittyen kasapäin karikatyyrejä, joista etenkin otsikon kuvassakin oleva Ferrous Cranus sopinee tähän tarkoitukseen parhaiten.

Muita esimerkkejä järjen ulottumattomissa olevista ihmisistä on esimerkiksi osa feministeistä, viherhörhöistä, uskonnollisista hihhuleista, monikulttuurisuusfanaatikoista, melkoinen osa äänestäjistä, jne. Mitkään tosiasiat ja järkiperustelut eivät horjuta heidän vääristynyttä maailmankuvaansa.

No, eteenpäin.

On siis olemassa joukko ihmisiä, joita ei pysty järkiperustein tavoittamaan. Heitä voi tavoittaa esimerkiksi valehtelemalla, tunteisiin vetoamalla tai johdattelemalla. Mutta ei asiaperusteluin. Heiltä ikäänkuin logiikkapiirit ovat syystä tai toisesta kokonaan off-tilassa. Heille perustelu 1+1=2 on aivan yhtä hölmöltä kuulostava kuin 1+1=4. Toisaalta, heille perustelu yksi plus yksi on kolme on täysin järkevältä tuntuva.

Miten näiden ihmisten toimintaa, tietoja ja maailmankuvaa pystyy sitten korjaamaan siten, että heidän toimintansa, tietonsa ja käsityksensä ympäröivästä maailmasta vastaisi todellisuutta? Jos jonkin patenttiratkaisun osaisin kertoa, saisin varmaan lääketieteen Nobelin. Psykoosia voidaan hoitaa yleensä melko tehokkaasti lääkkeillä, mutta muut järjen ulottumattomissa olevat tuntuvat olevan myös avun ulottumattomissa. Valitettavasti.

Jos luulette minun olevan väärässä ja kuvittelette, että järjen ulottumattomissa olevia ihmisiä voi jotenkin "käännyttää" tai "parantaa", kokeilkaapa huviksenne. Tilatkaapa vaikka lähimmästä Valtakunnansalista kotiinne käymään pari Jehovan todistajaa ja yrittäkää rauhassa. Ette tule onnistumaan.

Ainoa keino, jolla ihminen voi muuttua niin, että on jälleen järjen tavoitettavissa, lähtee ihmisestä itsestään. Ihmisen olisi opeteltava ajattelemaan. Nimenomaan opeteltava, kyse ei ole mistään maagisesta riitistä tai mahdottomasta tehtävästä, johon vain harvat ja valitut pystyvät. Kyse on ennen kaikkea halusta ja uskalluksesta tajuta asioita. Oppaaksi voin suositella vaikkapa Paholaisen Asianajaja -kirjaa.

Mutta mikä sitten ongelma siinä, että jotkut ihmiset ovat järjen ulottumattomissa? Eivätkö ihmiset saa olla ja uskoa mitä lystää?

Ongelma ei minusta niinkään ole suoranaisesti se, että jotkut ihmiset ovat järjen ulottumattomissa, vaan nimenomaan seuraukset, joita tuosta seuraa. Epäloogisesti ja ilman tosiasiatietoa toimiva ihminen esimerkiksi äänestää vaaleissa luultavasti aivan päin seiniä, eli toimeenpanee sitä kautta järjettömiä päätöksiä, jotka koskevat muitakin ihmisiä. Järjen ulottumattomissa oleminen aiheuttaa helposti ongelma myös omassa henkilökohtaisessa elämässä, koska esimerkiksi tulee otettua liikaa velkaa tai tehtyä mielipuolisia valintoja.

Ilkeästi ottaen voisi todeta, että ongelman ydin on nimenomaan siinä, että nämä järjen ulottumattomissa olevat ihmiset aiheuttavat ongelmia muille ihmisille. Niille, joilla on älliä ja logiikkaa tajuta asioita. He lopulta maksavat veroissaan ja kaventuneessa vapaudessaan ne huonot päätökset, joita järjen ulottumattomissa olevat tekevät esimerkiksi äänestyskopissa. He kärsivät järjen ulottumattomissa olevien ihmisten aiheuttamat luottotappiot ja muut omassa pankkilaskussaan.

Onko patenttiratkaisu taas vaikkapa minarkia tai muu merkittävä yksilönvapauden parannus?

Heh, itse asiassa, on. Järjen ulottumattomissa olevia se ei pelasta, päinvastoin, heidät se saattaa syöstä suurempiin ongelmiin, kun he eivät pystyisi omien hölmöjen toimien seurauksia maksattamaan muilla ihmisillä. Mutta, tuo varmasti sinällään toimisi houkuttimena yrittää paremmin olla järjen tavoitettavissa, sekä palkitsisi ne, joilla on älliä ja logiikkaa ja jotka kykenevät muodostamaan realistisen maailmankuvan ja toimimaan sen mukaan järkevällä tavalla.

Aikaisemminkin olen sivunnut aihetta esimerkiksi tässä, tässä ja tässä kirjoituksessani.