25. elokuuta 2008

Palkat nousevat ja mutta nouseeko ihmisten ostovoima?

Kirjoitin aikaisemmin aiheesta "Rahvasta höynäytetään taas", mutta nyt pientä päivitystä asiaan. YLEnanto näet uutisoi, että inflaatio onkin jo 4,5 - 4,8%. Mikäli palkankorotuksesi oli tänä vuonna siis jotain 3% luokkaa, köyhdyt tänä vuonna 1,8%. Huolimatta ammattiyhdistyksesi "edunvalvonnastasi".

Toisaalta, YLEnanto kertoo, että keskimäärin palkat nousivatkin huimat 5,7% tänä vuonna. Tämä on varsin käsittämätön luku, koska mistään suunnasta ei ole kuulunut ainakaan palkkaneuvotteluita, joissa olisi noin huimia korotuksia tippunut. Yllättäen, valtion palkat nousivat keskimäärin peräti 7,1%. Tai no, mitä yllättävää siinä on, että kirstunvartijat itse tajuavat pelin hengen (eli miten rahvasta höynäytetään) ja nostavat itse reilusti inflaatiota enemmän palkkojaan.

Kertauksen vuoksi todettakoot, että inflaatio johtuu vain ja ainoastaan siitä, että rahaa painetaan lisää. Rahankin hinta määräytyy näet kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Hyödykkeen X erityinen hinnannousu (vaikkapa öljyn kallistuminen) ei ole inflaatiota, koska siinä kallistuu vain hyödyke X. Inflaatiossa kaikki kallistuu.

8 kommenttia:

Mikko Ellilä kirjoitti...

YLEnanto kertoo, että keskimäärin palkat nousivatkin huimat 5,7% tänä vuonna. Tämä on varsin käsittämätön luku, koska mistään suunnasta ei ole kuulunut ainakaan palkkaneuvotteluita, joissa olisi noin huimia korotuksia tippunut.

Tämä johtuu siitä, että monet palkansaajat ovat itse neuvotelleet työnantajiensa kanssa paremmat palkankorotukset kuin ammattiliitot.

Markus Jansson kirjoitti...

Apropoo nauroin, kun katsoin, että sairaanhoitajien saamat "ennätykselliset palkankorotukset" ovat tänä vuonna yhteensä 5%. Kun inflaatio on siinä 4,8% pintaan niin sairaanhoitajien ostovoima kasvaa huimat, historialliset 0,2% tänä vuonna!

Ja Tehy-idiootit juhlivat mokomaa ja media-apinat julistivat niin ikään palkankorotuksen historiallista suuruutta! Voi vittu mikä kusetus. Ja AY-väki nielee tietysti kaiken kyseenalaistamatta pätkääkään, kuten yleinen mielipidekin. Kun sitten hoitsut vaativat seuraavaksi palkankorotusta, tulee jotain 0,5-1% luokkaa varmaan ja sanotaan, että "tehän saitte jo valtavat korotukset justiinsa".

Helvetti. Lopettaisivat tuon AY-mafian kertakaikkisesti ja antaisivat vapauden itse neuvotella palkoista!

Mikko Ellilä kirjoitti...

Apropos, inflaatiota ei voida mitata noin tarkasti. Ainoa järkevä tapa mitata inflaatiota on tarkkailla valtionpankin liikkeellelaskeman rahamäärän kasvuvauhtia. Tavaroiden ja palveluiden hintatason nousuhan on olevinaan liikkeelläolevan rahamäärän kasvu miinus tavaroiden ja palveluiden kokonaistuotannon reaaliarvon kasvu. Miten tätä mitataan? Ei mitenkään. Sen tarkka mittaaminen on loogisesti mahdotonta.

Miten esimerkiksi voitaisiin mitata autojen hintoja, kun markkinoille tulee jatkuvasti lisää uusia automalleja? Ei ole olemassa mitään tuotetta nimeltä "auto", jonka hinta eri vuosina olisi selvästi mitattavissa. On olemassa tuhansia erilaisia autoja, joiden hinnat eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Jos auton X hinta nousee 3% ja auton Y hinta 15%, miten tästä voidaan päätellä "autojen" hintatason keskimääräinen nousu? Onko mitään järkeä laskea kaikkien tuhansien automallien keskimääräistä hintaa? Vuonna 2008 myynnissä olevat automallit ovat keskimäärin paljon parempia kuin esim. vuonna 1988 myynnissä olleet mallit. Jos keskimääräisen auton hinta on nykyään esim. kaksinkertainen 20 vuoden takaiseen keskimääräisen auton hintaan verrattuna, voidaanko sanoa autojen hintatason kaksinkertaistuneen? Ei, koska ne eivät ole samoja autoja! Jos mersu maksaa enemmän kuin lada, tämä ei kerro ladan hinnannoususta mitään.

Tästä syystä kaikki viralliset kuluttajahintaindeksit ym. inflaatioindikaattorit ovat lähtökohtaisesti epäluotettavia.

Markus Jansson kirjoitti...

> Ainoa järkevä tapa mitata
> inflaatiota on tarkkailla
> valtionpankin
> liikkeellelaskeman
> rahamäärän kasvuvauhtia.

Jeps. Mistähän tuon tiedon muuten saisi? Ei varmaan mistään. Miksi ei?


> Tavaroiden ja palveluiden
> hintatason nousuhan on
> olevinaan liikkeelläolevan
> rahamäärän kasvu miinus
> tavaroiden ja palveluiden
> kokonaistuotannon reaaliarvon
> kasvu.

...periaatteessa juurikin noin. Joo, on mahdotonta sanoa varmuudella, miten paljon minkäkin tuotteen hinnanmuutoksesta johtuu mistäkin syystä, esim
- Valtion tukiais- tulli- ja veropolitiikan muutoksesta
- Tuotteen myyjän proviikan viilaamisesta suuntaan tai toiseen
- Tuotteen tuotanto- tai kuljetuskustannusten noususta (ja mistä ne kaikki sitten johtuvat!)
- Hyödykkeen tuotannon, jakeluportaan tai kaupan toiminnan tehostumisesta
- Rahan arvon muutoksesta
- Kuluttajien kulutustottumusten muutoksesta ja sitä kautta kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti tapahtuneista hinnanmuutoksista
- jne.jne.jne.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Markus Jansson kirjoitti...

> Ainoa järkevä tapa mitata
> inflaatiota on tarkkailla
> valtionpankin
> liikkeellelaskeman
> rahamäärän kasvuvauhtia.

Jeps. Mistähän tuon tiedon muuten saisi? Ei varmaan mistään. Miksi ei?

Kyllä se on täysin julkista tietoa ja on nähtävissä valtionpankin julkaisuista. Suomessa siis asian voi tarkistaa Suomen Pankin sivuilta tai EKP:n sivuilta.

http://www.suomenpankki.fi/Stats/default.aspx?r=%2ftilastot%2frahalaitosten_lainat_talletukset_ja_korot%2ftaseet_ja_raha_aggregaatit%2fpt_rahamaarat_ja_vastaerat_fi

Suomen rahalaitosten euroalueen rahamääriin ja niiden keskeisiin vastaeriin sisältyvät erät

M1:een sisältyvät erät

Määrä, milj.euroa (6/2008)
54 487

12 kk:n muutos, %
2,6

Tämä on itse asiassa yllättävän pieni muutos. Jos rahamäärän kasvuvauhti olisi vain tuota luokkaa, hintataso pysyisi kutakuinkin ennallaan.

M2 ja M3 ovat kuitenkin kasvaneet paljon nopeammin: 17,1% ja 11,6% viime vuoden vastaavasta ajasta.

Useimpien taloustieteilijöiden mielestä M2 ja M3 ovat parempia rahamäärän indikaattoreita kuin M1.

GoldenHawk kirjoitti...

Ei välttämättä inflaatio johdu pelkästään rahamäärän kasvusta taloudessa. Nimittäin, kun Suomessa räjähtää eläkepommi käsiin, yrityksille koittaa työvoimapulan aika. On vähemmän väkeä tuottamassa tavaroita ja enemmän elantoa tarvitsevia. Eikö tällöin voi tapahtua niin, että talous laskeekin? Tulee talouslaskua. Vähän samanlaista, jos syntyisi jokin katastrofi, minkä takia tuotanto tippuu puoleen, totta vitussa hinnat nousee kysynnän ja tarjonnan takia. Totta kai hinnat nousee, jos työvoimaa ei saada tilalle ja maahanmuuttajille "rikastetaan" kulttuuriamme.

Markus Jansson kirjoitti...

> On vähemmän väkeä tuottamassa
> tavaroita ja enemmän elantoa
> tarvitsevia. Eikö tällöin voi
> tapahtua niin, että talous
> laskeekin? Tulee talouslaskua.

Talouden laskusuhdanne on täysin eri asia kuin inflaatio. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei mitään.


> Vähän samanlaista, jos syntyisi
> jokin katastrofi, minkä takia
> tuotanto tippuu puoleen, totta
> vitussa hinnat nousee kysynnän
> ja tarjonnan takia.

Tuollainen katastrofi ei koske kaikkea tuotantoa, vaan jotain tiettyä tuotannon alaa vain. On eri asia puhua siitä että hyödykkeiden X, Y ja Z hinnat nousevat kuin siitä, että inflaation vuoksi KAIKKIEN hyödykkeiden hinnat nousevat.

Mikko Ellilä kirjoitti...

Hintataso riippuu liikkeelläolevan rahamäärän suuruudesta suhteessa markkinoilla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrään.

Hintataso voi esim. kaksinkertaistua, jos liikkeelläoleva rahamäärä kaksinkertaistuu suhteessa tavaroiden ja palveluiden määrään.

Näin voi tapahtua esim. rahamäärän kaksinkertaistuessa ja tavaroiden & palveluiden määrän pysyessä ennallaan tai teoriassa myös rahamäärän pysyessä ennallaan ja tavaroiden & palveluiden määrän tippuessa puoleen entisestä.

Rahamäärä riippuu vain ja ainoastaan siitä, kuinka paljon rahaa valtionpankki (euroalueella Euroopan keskuspankki) on laskenut liikkeelle. Tavaroiden ja palveluiden määrä riippuu siitä, kuinka paljon niitä markkinoilla tuotetaan. Teoriassa jossain ääritapauksessa tuotanto voisi romahtaa esim. 50% jonkin totaalisen sodan tms. katastrofin vuoksi. Tällöin hintataso kaksinkertaistuisi, jos liikkeelläoleva rahamäärä pysyisi ennallaan.

Tämä on kuitenkin lähinnä teoreettinen mahdollisuus. Yleensä hintataso nousee siksi, että valtionpankki kasvattaa liikkeelläolevaa rahamäärää. Talouskasvu eli tavaroiden & palveluiden kokonaistuotannon kasvuvauhti ollessa esim. 3% ja rahamäärän kasvuvauhdin ollessa esim. 7% hintataso nousee n. 4%.