21. huhtikuuta 2008

Ruoan hinta kallistuu - mitä hittoa?

Viime aikoina on saatu lukea, että ruoan hinta kallistuu ja on kallistunut jo melkoisesti. Puhutaan, että se on jopa tuplaantunut maailmalla. Erityisesti viljan hinta on noussut huimasti ja sen myötä myös liha- ja maitotuotteiden hinnat tietysti tuppaavat nousemaan, koska viljaa syötetään karjalle rehuna.

Kaupassa ruoan hinta myös kasvaa, vaikka lopputuotteen hinnasta raaka-aineen osuus on vain muutamia prosentteja. Jos raaka-aineen hinta tuplaantuu, hinta voi kaupassa nousta 5-10% tästä johtuen. Toki kauppias mieluusti nostaa sitä paljon enemmänkin, kunhan asiakas on hölmö ja valmis maksamaan. Joten kuluttajan kannattaa olla tarkkana ja jättää ylihinnoiteltu tuote hyllyyn ja vaihtaa tuotetta tai kauppaa!

Miksi ruoan hinta nousee tällä tapaa?

On totta, että Intian ja Kiinan vaurastuminen nostaa lihan kysyntää ja siten sen hintaa markkinoilla (oho, yllätysyllätys, hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan demariystäväiseni). Kun lihan hinta nousee, lihaa aletaan tuottamaan enemmän koska siitä on saatavissa enemmän voittoa ja se vaatii lisää rehua ja rehun eli pääasiassa viljan hinta taas nousee, koska sen kysyntä kasvaa jne. jne. Ajan myötä viljankin tuotanto nousee (mikäli byrokraatit ja poliitikot eivät sitä estä rajoittamalla tuotantoa erinäisin tavoin) ja sen hinnan nousu tyrehtyy ja viljan hinta alkaa laskea.

Kaikki maataloustuet ovat tietysti typeriä, koska ne vääristävät markkinoita ja estävät siten niiden optimaalisen toiminnan. Eli sen, että jos Huan haluaa syödä lihaa huomenna enemmän, hänen täytyy maksaa siitä enemmän, koska muuten Xian syö sen lihapalan. Kun molemmat haluavat syödä lihaa ja ovatpa vielä valmiita maksamaankin siitä, lihan kysyntä kasvaa. Kauppiaat voivat ja heidän on pakkokin nostaa lihan hintaa, jottei se lopu kesken kaupasta. Kun lihan hinta nousee, lihan tuottajat saavat hintojensa nousun myötä signaalin siitä, että lihaa kannattaa tuottaa ja vieläpä enemmän jatkossa, koska siitä saa enemmän rahaa. Kas kummaa, tästä seuraa, että he tuottavat, ihan itse, ilman mitään valtion tukia tai ohjausta tai määräystä, enemmän lihaa. Siihen he tarvitsevat rehua, eläimiä ja muuta, mikä taas nostaa niiden hintaa ja lisää niiden tuotantoa markkinoilla.

Näin ne markkinat toimivat. Ilman mitään valtion säätelyä ja sekaantumista. Onko yllättävää?

Jos valtio sekaantuu kuvioon esimerkiksi tukemalla kanojen tuotantoa ja nostamalla tullimuureja ulkomaiselle rehulle, tulee ongelmia, koska markkinamekanismit eivät toimikaan enää. Ei kanojen tuotanto ole muodostunut kannattavammaksi siksi että kanoja oikeasti haluttaisiin syödä enemmän, vaan siksi että verovaroja poltetaan siihen. Kanaloiden omistajat voittavat ja veronmaksajat häviävät. Eikä rehuista ole välttämättä tullut enempää kysyntää vaan kotimaisen rehun tuotanto on vain tullut kannattavammaksi kun halpa ulkomainen rehu ei enää pääse hyvin markkinoille. Kotimaiset rehunvalmistajat voittavat ja kaikki rehua käyttävät häviävät.

jne. jne. jne.

No, ruoan hinnannousun taustalla on toki muitakin tekijöitä. Yksi niistä on biopolttoainebuumi. Tai tarkemmin sanottuna biopolttoainehullutus. Tai tarkemmin sanottuna se, että valtiot vääristelevät maatalousmarkkinoita tukemalla keinotekoisesti biopolttoaineiden tuotantoa ja pakottavat käyttämää biopolttoaineita enemmän kuin mitä olisi järkevää. Tästä, kuten kaikesta muustakin valtioiden sekaantumisesta markkinoiden toimintaan, seuraa vain ikävyyksiä ja naurettavuuksia, kuten se, että nautoja kuljetetaan etelä-Suomesta Lappiin teurastettaviksi, koska siellä teurastettavasta naudasta saa kolminkertaisesti EU-tukirahaa. Siis sinun verovarojasi.

Koska peltoalaa on rajoitetusti, tai ainakaan se ei merkittävästi kasva kovin äkkiä, tulee ongelmia kun osa siitä otetaan pois ruoantuotannosta. Kun peltoläntti X tuottaakin jatkossa verovaroista maksettavien tukien vuoksi biopolttoaineita eikä ruokaa, jää jäljelle vähemmän peltolänttiä jossa ruokaa tuotetaan. Ruoan tuotanto siis vähenee. Koska tarjonta vähenee, hinta nousee. Simppeliä.

Mikä siis avuksi ruoan hinnan nousua vastaan?

Jos luit kirjoitukseni ja ymmärsit lukemasi, ei liene vaikea päätellä lääkettä: Kaikkien tukien, säätelyjen ja tullimuurien poistaminen maataloustuotteilta(kin). Tällöin markkinamekanismit toimivat tehokkaimmin ja tasapaino löytyy nopeasti. Keinottelu ja verovarojen tuhlauskin loppuu samalta istumalta kuin seinään. Kaikki voittavat. Paitsi tietysti keinottelijat ja byrokraatit. Niin ja kontrollifriikit poliitikot, jotka haluavat kontrolloida kaikkea mahdollista, myös maataloutta ja sitä, mitä ja miten paljon ihmiset suuhunsa pistävät.

Jos Huan, Xian ja Mahdu haluavat syödä lihaa, syökööt aivan vapaasti. Viljellään me avarilla pelloillamme viljaa, kun siitä saa entistä paremman hinnan, raivataan vaikka lisää peltoja vielä tuotantoa varten! Työllistyy väkeä oikeasti kannattaviin työpaikkoihin ja rahaa tulee! Laivataan vilja rehuiksi heidän haluamiaan eläimiä varten, tai kasvatetaan me ne eläimetkin täällä. Niin tai pistetään lihoiksikin ja myydään Atrian ja HK:n pihveinä heille. Ihan miten vaan. Molemmat osapuolet voittavat. Me ja he. Kuten vapaassa markkinataloudessa aina.

16 kommenttia:

  1. Jos Suomessa maksettaisiin alkutuottajalle KÄYPÄ hinta tuottamistaan raaka-aineista, ei luonnollisesti tukiaisia tarvittaisi. Luultavimmin maitolitra maksaisi siis n. 5euroa.

    Olisitko valmis tähän?

    On selvää, että Suomen kaltaisissa luonnonolosuhteissa alkutuotanto on kallista ja työlästä. Tästä tukiaiset johtuvat.EU:n tavoitteena eittämättä on, että Suomen kaltaisesta maasta alkutuotanto lopetetaan. Itse ainakin mielummin maksan verovaroista tukiaisia suomalaiselle Heikille kuin puolalaiselle Januczekille.

    VastaaPoista
  2. > Jos Suomessa maksettaisiin
    > alkutuottajalle KÄYPÄ hinta
    > tuottamistaan raaka-aineista, ei
    > luonnollisesti tukiaisia
    > tarvittaisi.

    Käypä hinta = markkinahinta. Kuluttajat sen päättäisivät siten että mitä ovat valmiita maksamaan.


    > Luultavimmin maitolitra maksaisi
    > siis n. 5euroa.
    > Olisitko valmis tähän?

    Nykyään maksan siitä maitolitrasta 4 euroa veroina ja 1 euron kaupan kassalla, joten mitään eroa ei olisi siihen, että maito maksaisi suoraan 5 euroa kassalla kun tuet lopetetttaisiin kokonaan.

    Luultavasti Suomeen kannattaisi tuoda ulkomailta ruokaa, esim. maitoa Saksasta tai Virosta. Hyvä niin. Ei täällä tehdä omia tietokoneen prosessoreitakaan verotukiaisilla, vaan nekin tulevat ulkomailta.


    > On selvää, että Suomen
    > kaltaisissa luonnonolosuhteissa
    > alkutuotanto on kallista ja
    > työlästä. Tästä tukiaiset
    > johtuvat.

    Suomessa on tietokoneiden prosessoreidenkin tuotanto kallista ja työlästä. Pitäisikö sen vuoksi tuhlata valtavasti verovaroja omien tietokoneprosessorien valmistuksen tukemiseksi vai olisko vain järkevämpää ostaa ne muualta? Sama juttu ruoan kanssa. Typeryyttä on maksaa verovaroista tukia johonkin joka voitaisiin hankkia halvemmalla muualta.

    Ainoa ketkä tuista hyötyvät ovat maajussit. Kaikki veronmaksajat kärsivät niistä. Pieni joukko hyötyy kaikkien muiden kustannuksella, kuten tuissa yleensäkin.


    > Itse ainakin mielummin maksan
    > verovaroista tukiaisia
    > suomalaiselle Heikille kuin
    > puolalaiselle Januczekille.

    Miksi haluat maksaa ylipäätään tukia (muiden verovaroista)?

    VastaaPoista
  3. Näin on. Sairaanhoitajiakin me saamme halvemmalla muualta.

    VastaaPoista
  4. > Näin on. Sairaanhoitajiakin me
    > saamme halvemmalla muualta.

    Jepulis. Jos suomalaiset haluavat, että heitä hoitaa kielitaidoton Filippiiniläinen hoitsu, siitä vaan. Jos eivät, maksakoot enemmän suomalaisesta hoitsusta. Olkoon valinta jokaisen oma. Kuten maataloustuotteidenkin kanssa.

    Verovaroja ja tullimuureja ei pidä kumpaankaan käyttää.

    VastaaPoista
  5. Enpä usko että kuluttajilla olisi mahdollisuutta päättää alkaa maksaa esim 1 euro litralta maidosta, koska maitoa ei välttämättä tulisi markkinoille ollenkaan tuohon hintaan - kotimainen kallista ja jos tuontimaitoon tulisi kuljetuskuluja 1+x euroa. Joten aina ei välttämättä voi puhua kuluttajan päättämisestä jos kulurakenne on tullainen.

    VastaaPoista
  6. > Enpä usko että kuluttajilla olisi
    > mahdollisuutta päättää alkaa
    > maksaa esim 1 euro litralta
    > maidosta, koska maitoa ei
    > välttämättä tulisi
    > markkinoille ollenkaan tuohon
    > hintaan

    En nyt tajua mitä haet takaa? Maito maksaisi sen mitä se maksaisi, eli miten sen hinta markkinoilla muodostuisi. Piste. Joko ihmiset hyväksyisivät sen ja ostaisivat maitoa tai jättäisivät ostamatta. Luultavasti hinta muuttuisi ja ihmisten kulutustottumuksetkin voisivat muuttua.

    En todellakaan tajua mitä ajat takaa nyt. Ihmisillä on nykyään varaa maksaa ruoan hinnasta esim. 3 euroa maataloustukena ja 2 euroa kassalla, joten en ymmärrä miksei ihmisellä olisi varaa maksaa samasta tuotteesta 0 euroa maataloustukea ja 5 euroa kassalla.

    VastaaPoista
  7. Tietysti hinnat määräytyvät markkinoilla. Mutta yritykset eivät myy tuotteita tappiolla, joten markkinat vaikuttavat hintoihin vain jos tuotteita kannattaa tehdä alkuunkaan. Eli lähinnä täsmensin tuota mitä aiemmin olet kirjoittanut, että kuluttajat/markkinat päättävät hinnan. Näin siis kyllä tapahtuu, mutta tietyissä rajoissa, koska hinnoille on aina se alaraja (valmistamiskulut). Eli markkinat voivat painaa hinnat vain noiden valmistamiskulujen suuruisiksi (tappiolla yritykset eivät myisi ja kyllähän yrityksellekin pitäisi jotain jäädä) ja jos se hinta on korkeampi kuin mitä kuluttaja on valmis maksamaan niin se on kuluttajan voi voi :) Tietysti tuotannon tehostaminen vaikuttaa hintaan ym. mutta sekin vain johonkin rajaan asti.

    En tiedä haluaisiko ihminen, joka saisi maksamansa maataloustuet käteensä käyttää ne täysin maataloustuotteiden ostamiseen. Oma valinta se on tietysti. Voi kuitenkin olla, että tällaisessakaan tilanteessa yhtä moni kuluttaja ei maksaisi 5e maitolitrasta kuin jos se olisi 1e tuettuna tai tukemattomana. Tiedä häntä.

    Kansantaloustiede on hieno laji!

    VastaaPoista
  8. > Mutta yritykset eivät myy
    > tuotteita tappiolla,

    Myyvät jatkuvasti. Oletko kuullut "tarjouksesta"? On halvempaa myydä tuote pois tappiolla kun kärrätä se kaatopaikalle suuremmalla tappiolla tai pitää hyllytilaa viemässä.


    > Hinnoille on aina se alaraja
    > (valmistamiskulut).

    Pitkällä aikavälillä harva yritys myy tappiolla koko ajan tuotetta. Paitsi tietysti markkinointimielessä esimerkiksi sisäänvetotuotteena.

    Mutta mikä tässä on ongelmana? Jos tuotetta ei olla valmiita ostamaan siihen hintaan jolla sen tuottaminen kannattaa, sitä ei osteta eikä tuoteta. Simppeliä ja tehokasta. Mikä on vaihtoehtona? Tuottaa väkisin verovaroilla tuotteita joita ihmiset eivät todellisuudessa tarvitse/halua tai pakottaa ihmiset ostamaan ylihintaisia tuotteita?


    > En tiedä haluaisiko ihminen, joka
    > saisi maksamansa maataloustuet
    > käteensä käyttää ne täysin
    > maataloustuotteiden ostamiseen.
    > Oma valinta se on tietysti.

    Niinpä. Nyt ei voi valita.

    VastaaPoista
  9. Enhän mä tässä ole mitään ongelmaa nähnytkään. En siis muuten ole kumpikaan ketjun aloittaneista anonyymeistä, ettei mene sekaisin. Muuten vaan rupattelen.

    Jep, tarjouksista kuulin kerran huhuja. Tarjoukset ja sisäänvetotuotteet on hinnoiteltu tietysti alas siten, että niiden on katsottu kasvattavan muiden tuotteiden myyntiä niin että kattavat yhden tuotteen tappiot. Yleensä nuo on kaljaa, kahvia, vaippoja tms. Ihan perusjuttu vähittäiskaupassa. Kyllä asiakkaat on taidettu varsin hyvin profiloida :) Mutta kuten tuossa itsekin kirjoitit, ei tappiollisilla tuotteilla pidetä firmaa pystyssä. Ja siis se tarjoustuotehan voi olla tappiollinen hetkellisesti kaupalle, muttei välttämättä valmistajalle. Kun kirjoitin aiemmin "Mutta yritykset eivät myy tuotteita tappiolla", tarkoitin siis juuri tätä että pitkään tuotetta ei tuoteta tappiollisin hinnoin.

    Se mikä joskus aiheuttaa ongelmia taloudessa on, että joitakin tuotteita käytetään aina (ruoka, vesi, asumukset), joita ilman ei oikein pärjää. Eli näissä hinnat voi toisaalta joskus muodostua ongelmaksi. Etenkin nyt nuo kehitysmaiden ruokamellakat ovat esimerkki näistä ongelmista mitä voi syntyä. En nyt sano, että suomessa näin kävisi ihan heti. Kuitenkin näkyy, että joku raja on, eli kun ihmiset joutuvat käyttämään liian suuren osan tai kaikki tuloistaan pelkästään esim ruokaan niin seuraukset on ikäviä. Hintojen muuttuessa niihin tietysti talous ja ihmiset sopeutuu niihin eri tavoin, mutta yleensä se sopeutumisvaihe voi olla ikävä, kuten 90-luvun alun lama :)

    Joskushan nuo korkeat hinnat saattavat myös haitata koko kansantalouden kasvua ilman mellakoitakin. Eli nyt esim työvoiman kysynnän ja tarjonnan maantieteellinen kohtaanto heikkenee kun porukalla ei ole varaa muuttaa riittävän lähelle työpaikkoja. Tietysti talous sopeutuu ajan kuluessa, mutta tuo prosessi voi olla vaikea ja tasaisempi kehitys voisi olla kaikille miellyttävämpi :)

    Kehitysmaissahan on se huono tilanne, että niihin viedään ruokaa, koska länsimaat ovat suojanneet oman ruoantuotantonsa tariffein ja tuin, mutta IMF on lainojensa jne ehdoilla estänyt vientitukien ja tuontitullien käytön kehitysmailta, joten vaikka niiden vienti kannattaisi, eivät ne käytännössä tuota riittävästi ruokaa, koska muualta tuotu tuettu ruoka on tuota halvempaa. Tuossa olisi yksi aika konkreettinen keino poistaa köyhyyttä köyhemmissä maissa ja saada halvempaa ruokaa. Toisaalta ruoan omavaraisuudessa on tietyt puolensa suomessa.

    VastaaPoista
  10. > Kun kirjoitin aiemmin "Mutta
    > yritykset eivät myy tuotteita
    > tappiolla", tarkoitin siis juuri
    > tätä että pitkään tuotetta ei
    > tuoteta tappiollisin hinnoin.

    Noniin, sitä mäkin jo ajattelin...


    > työvoiman kysynnän ja tarjonnan
    > maantieteellinen kohtaanto
    > heikkenee kun porukalla ei ole
    > varaa muuttaa riittävän lähelle
    > työpaikkoja.

    Tämä on totta, mutta vain nykyään kun asuntotuotanto jne. on säänneltyä. Mikäli markkinat olisivat vapaat, muuttaminen olisi helpompaa ja halvempaa. Kannattaa toisaalta muistaa, että jos työvoimasta ei ole tarjontaa, se nostaa hintoja sekä työvoimasta että sen tuotteista, joka sitä työvoimaa tarvitsee ja siten tämä HILLITSEE muuttohimoa/ja tarvetta...kun kännyköiden teko ei enää ole kannattavaa kun työvoima maksaa niin pirusti kun sitä ei ole saatavilla niin helposti niin kännyköiden hinta nousee niin eivät käy kaupaksi joten työvoimaa ei tarvitakkaan jne. jne. jne.

    Tuo mitä sanoit kehitysmaista on 100% noin. Jostain syystä kaikki hyssykät ja hyysääjät eivät vaan kannata sitä, mieluummin syytävät miljardeja kehitysapuun kuin avaavat markkinoita. Naurettavia idiootteja joiden idioottimaisuus tappaa ihmisiä nälkään kehitysmaissa.

    Ruoan omavaraisuutta ei oikeasti Suomessa ole ollut vuosikymmeniin. Traktorit sun muut tarvitsevat ulkomaisia osia ja polttoainetta, kuten kaikki teollisuus. Sellaista määrää varmuusvarastoja niitä kaikkia ei voida pitää, että ne riittäisivät vaikkapa pariksi vuodeksi. Helpommin pystyy säilymään tarvittavan määrän ruokaa ja sen raaka-aineita kuin koko alkutuotanto- ja jalostuskoneiston huoltovarmuuden.

    VastaaPoista
  11. Kyllä tuohon asuntojen hankkimiseen ja muuttamiseen vaikuttaa myös rahamarkkinat. Eli jos korot ovat korkeat tai raha muuten kallista, niin kyllä se hidastaa vapaastikin kaavoitettujen tonttien tai asuntojen hankkimista, koska lainaa tarvitaan aina. Lisäksi rahamarkkinat vaikuttavat myös vuokriin, joten pelkästään kaavoitusta ei voi syyttää, mutta kyllä sitäkin :) Riippuu siis aina tilanteesta.

    VastaaPoista
  12. Kannattaa ensin ottaa selvää mittasuhteista, ennen kuin väittää maksavansa jostain tuotteesta veroina 3 euroa ja kassalla 2 euroa tai maitolitrasta tukena 4 euroa ja kassalla 1 euron.

    Tuet Suomessa ovat suunnilleen samaa suuruusluokkaa elintarvikkeissa kerättävän alv;n kanssa, esim maitolitralle tuki on alle 10 snt litra plus peltotuet eläinten rehujen osalta joitain kymmeniä senttejä litraa kohden ja jotain muita välillisiä tukia hieman.
    Esim. leivässä taas pelkkä alv on huomattavasti suurempi kuin leivässä käytetyn viljan tuottamiseen maksetut tuet.

    VastaaPoista
  13. Sä valitset näköjään kuka saa kommentoida hölynpölyäsi, ettei täysin järjettömät selityksesi kumoutuisi asiatiedolla!
    Pidä tunkkis!

    VastaaPoista
  14. > Sä valitset näköjään kuka saa
    > kommentoida hölynpölyäsi, ettei
    > täysin järjettömät selityksesi
    > kumoutuisi asiatiedolla!
    > Pidä tunkkis!

    Mikähän yläasteikäisen teiniagnstilla kirjoittama vuodatus tämä oikein mahtoi olla? Hahahaha.

    Juu, kyllä mä kuule moderoin pahimmat paskakommentit ja asiattomuuden omasta blogistani pois. Mun blogi, mun päätös. Jos ei kelpaa, evvk, perusta oma blogi ja kirjoita sinne mitä lystää ja hyväksy kaikki sonta mitä lystää. Evvk.

    BTW. Äärimmäisen harvoin jätän hyväksymättä jengin kirjoittamia kommentteja, ehkä 2-3 kuukausivauhtia.

    VastaaPoista
  15. Hyvä Markus. Kun et nyt suostu ymmärtämään asiaa, niin olisiko parempi jättää asian kommentointi nyt tähän. Maatalousmarkkinat eivät toimi perinteisillä markkinatalouden koulukirjamalleilla tai näkymättömällä kädellä. Mitä kauempaa ruokaa tuodaan, saadaan uusia ongelmia. Yleensä ei muisteta esim. sitä, että jos ruokaa alettaisiin tuoda Suomeen suuria viljalasteja Puolasta, niin sen Puolalaisen viljan hinta nousee alta aikayksikön ja laatua on myös vaikeampi valvoa. Lisäksi ruoan kuljetukset on ympäristöriskin lisäksi logistisesti ongelmallisempia järjestää pilaantumisriskin vuoksi. Siksi lähellä tuotettu ruoka on aina parempi, turvallisempi ja kokonaistaloudellisesti kannattavin. Kyllä verovarat maatalouteen tulee aika pitkälle elintarvikeketjun omien toimijoiden maksamista veroista, investoinneista ja kaupankäynnistä, sillä vaikka maatalouden osuus Suomen BKT:sta on vain muutama prosentti, niin koko elintarvikeketjun osuus on toimialoista neljänneksi suurin ja siis miljoonabisnes, jota ei kannata Suomesta lopettaa tai vaarantaa.

    Kiitos näistä ajatuksista kuitenkin.

    VastaaPoista
  16. > Siksi lähellä tuotettu ruoka on
    > aina parempi, turvallisempi ja
    > kokonaistaloudellisesti
    > kannattavin

    Et tajua markkinoiden toiminnasta mitään. Miten lähellä tuotettu voi olla kokonaistaloudellisesti halvempi, jos muualta tuotu maksaa vähemmän? Mihin se erotus siis katoaa? Jos lähellä tuotettu maksaa vaikka 1 euron ja kaukana 0,5 euroa, niin millä logiikalla se lähellä tuotettu on muka kokonaistaloudellisesti edullisempi? Myykö kauempana tuottava TAPPIOLLA koko ajan vai mitä?


    > Kyllä verovarat maatalouteen
    > tulee aika pitkälle
    > elintarvikeketjun omien
    > toimijoiden maksamista veroista,

    No sittenhän maataloustuet voidaan lakkauttaa heti huomenna. Samoja myyntivoitto yms verojahan muualta tuodutkin joutuvat maksamaan tänne näet.

    VastaaPoista