Sain aikoinaan järjestyssakon, kun nauhoitin salaa Ilja Janitskin oikeudenkäyntiä. Se, että kukaan (esimerkiksi Junes Lokka oikeusoppineidenkaan mukaan) ei ole koskaan milloinkaan ikinä saanut järjestyssakkoa moisesta ja se ei ole laissa kiellettyä, eikä siitä voi rangaista, ei merkitse mitään, minä voin silti siitä saada järjestyssakon (!), vaikka kukaan muu ei voi.
Tein asiasta tietenkin vastineen, jossa toin nämä faktat esille, mutta tietenkään se ei mitään muuttanut, tosiasioilla kuin ei Suomen oikeuslaitoksessa ole mitään merkitystä ja järjestyssakoksi määrättiin 1000 euroa.
Valitin tietenkin asiasta hovioikeuteen, jossa toin taas kaikkia näitä ja muitakin faktoja esille, mutta vaikka hovioikeus eväsi minulta todistajan käytön (!), päätti se muotoseikan vuoksi palauttaa asian uudelleenkäsittelyyn käräjäoikeuteen (!). Hieno tapa väistää vastuuta.
Käräjäoikeus päätti sitten 2. käsittelyssään tietenkin määrätä minulle järjestyssakon, välittämättä yhtään mitään mistään tosiasioista, joita olin heille(kin) esittänyt. Jälleen kerran evättiin minulta asiantuntijatodistajan käyttö (!). Sakkosummaa sentään pienennettiin 500 euroon.
Valitin sitten 2. kerran hovioikeuteen ja minulta evättiin sekä oikeuteni suulliseen käsittelyyn (!), että edelleenkin asiantuntijatodistajan käyttö (!), jottei olisi tullut ikäviä tosiasioita esille asiantuntijan sanomana ja oikeuden kirjoihin ja kansiin painettuna.
Nyt tänään tuli päätös Helsingin hovioikeudesta (21/147873, asianumero R20/912, 12.11.2021), jossa 500 euron järjestyssakkopäätös pidetään voimassa ilmeisen laittomin ja valhellisin perustein. Päätös perustuu useampaan olennaiseen ja valheelliseen väittämään, jotka puran seuraavassa:
- "Asiaa koskeva sääntely ei ole sillä tavoin vaikeaselkoista, että sen soveltaminen edellyttäisi oikeustieteen asiantuntijan kuulemista.".
--> Siis ennakkopäätös järjestyssakon määräämisestä asiassa, josta sitä ei ole koskaan kenellekään määrätty ja jota (ks. jäljenpänä) ei laki, eikä lain valmistelutiedot mahdollista, eikä tunne, ei ole mukamas "vaikeaselkoista"? Aha. No tavallaan eihän se olekaan, koska moista sakkoa ei pidä silloin määrätä. Mutta kun määrättiin, niin eiköhän se ole sitten aika vaikeaselkoista? - "Aikaisemman, 1.10.2007 saakka voimassa olleen oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain...hallituksen esityksen mukaan puheenjohtajan antamien määräysten noudattamatta jättämisestä voitiin rangaista"
--> Niin, aikaisemman lain. Aikaisemman. Ei nykyisen. Aikaisemman. Nyt on nyt. Silloin oli silloin. Helsingin hovioikeuden mielestä voidaan ilmeisesti jälkijättöisesti soveltaa vanhoja lakeja nykypäivään, vaikka ne onkin siinä välissä kumottu. Odotan mielenkiinnolla, milloin alkavat jälleen oikeudenkäynnit noituudesta ja aviorikoksista, koska se, että ne lait eivät enää ole voimassa, ei ilmeisesti Helsingin hovioikeutta sido millään muotoa. - "...joka ei noudata puheenjohtajan (14. luvun) 6 §:n nojalla antamia määräyksiä..."
--> Niin se 6§ oli JÄRJESTYSTÄ koskeva pykälä. Ei nauhoitusta, joka on aivan eri pykälä (4. luku 21§). Ilmeisesti Helsingin hovioikeuden mielestä jos jossain pykälässä lukee, että poliisi voi antaa rikesakon sen pykälän rikkomisesta, poliisi voi yhtä hyvin antaa rikesakon vaikkapa murhastakin, kun se rikesakkopykälä kerran on jonkun (toisen) pykälän kohdalla mainittu, ei se niin tarkkaa ole ilmeisesti, minkä kohdalla. Aha. - "...Ennen 1.10.2006 voimassa olleen oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n (362/1960) mukaan..."
--> Voisiko joku kertoa Helsingin hovioikeudelle, että elämme vuotta 2021 ja tapahtumahetkellä oli vuosi 2018? Kiitos. - "...Voimassa olevan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa
annetun lain 21 §:ssä... laissa ei ole säännöksiä sen varalta, että tallentaminen tapahtuu ilman puheenjohtajan lupaa tai hänen määräystensä vastaisesti, eikä tällaisen tilanteen seurauksia ole käsitelty myöskään lain esitöissä."
--> HELSINGIN HOVIOIKEUS MYÖNTÄÄ, ETTÄ ILMAN PUHEENJOHTAJAN LUPAA TAPAHTUVA TALLENTAMINEN EI OLE LAISSA KIELLETTYÄ - MUTTA SILTI TUOMITSEE MINULLE SAKON ILMAN PUHEENJOHTAJAN LUPAA TAPAHTUVASTA TALLENTAMISESTA!!! Voisiko joku kertoa, miten hovioikeus voi määrätä sakon, joka ei perustu lakiin? Kertokaa, pliis. - "... Lainmuutosta koskevissa esitöissä (HE 271/2004 vp) ei ole erikseen käsitelty tilannetta, jossa
oikeudenkäynnin tallentaminen tapahtuu puheenjohtajan määräysten vastaisesti."
--> HELSINGIN HOVIOIKEUS MYÖNTÄÄ, ETTÄ LAIN ESITÖISSÄKÄÄN EI OLE ANNETTU LUPAA SANKTIOIDA LUVATTOMASTA TALLENTAMISESTA - MUTTA SILTI TUOMITSEE MINULLE SAKON LUVATTOMASTA TALLENTAMISESTA!!! Ei, tämä ei ole vitsi. Tämä on totista totta. Jep. - "...Oikeudenkäynnin tallentamista ja kurinpitoseuraamuksia koskevien edellä selostettujen säännösten ja niiden esitöiden perusteella ei ole täysin yksiselitteistä, voidaanko kurinpitoseuraamus määrätä puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisestä ja oikeudenkäynnin luvattomasta tallentamisesta silloinkin, kun menettely ei tosiasiassa häiritse
istuntotilaisuutta ja tulee tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen..."
--> Äsken Helsingin hovioikeus myönsi, ettei lain mukaan moista voi tehdä ja nyt hovioikeus väittää, että asia ei olekaan yksiselitteinen. Aha.
--> Helsingin hovioikeuden mielestä myöskin oikeusperiaate "in dubio pro reo" (jos asia voidaan katsoa syytetylle eduksi tai haitaksi, se katsottaisiin eduksi) ei päde Markus Janssonin kohdalla . Muiden kohdalla kyllä tämä periaate on käytössä, mutta jostain syystä Markus Janssonin kohdalla ei ole, vaan epäselvä tapaus tuomitaan Markus Janssonille haitaksi. Aha. Hupsista vaan oikeusvaltioperiaatteet. - "Pykälän sanamuodosta ei myöskään ilmene, että järjestyssakko voitaisiin määrätä vain,
mikäli istunnon kulku puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisen johdosta häiriintyy."
--> Pykälän sanamuodoista ei myöskään ilmene, että järjestyssakko voitaisiin määrätä vain, jos tuomarilla ei ole hassua keltaista hattua päässään ja hän hyräile Maamme-laulua samaan aikaan...eli siis aina kun puheenjohtajalla ei ole hassua keltaista hattua päässään ja hän hyräile Maamme-laulua, järjestyssakkoa ei voida määrätä kenellekään mistään syystä? Häh? Eiköhän laissa pidä määritellä tarkkaan missä olosuhteissa jokin asian on kiellettyä ja kaikki muu on sitten sallittua, eikä päinvastoin?!?
--> Jälleen "in dubio pro reo" periaatteen rikkominen, koska hovioikeus katsoo, että koska asiasta ei ole selvää sanamuotoa, on asia tulkittava minulle epäedulliseksi eikä edulliseksi. Hupsista vaan taas oikeusvaltioperiaatteet. - "Tuomioistuimella on oltava käytössään tehokkaita keinoja tällaisen menettelyn estämiseksi, eikä lain sanamuodosta johdu estettä järjestyssakon käyttämiselle tällaisena keinona."
--> Jälleen "in dubio pro reo" periaatteen rikkominen, koska hovioikeus katsoo, että laissa pitäisi erikseen olla mainittua mikä on sallittua ja jos jotain ei ole määritelty laissa sallituksi, se on laitonta ja siitä voidaan ainakin Markus Janssonia rangaista. Voisiko joku kertoa Helsingin hovioikeudelle, miten nämä jutut toimivat? Vaikka ekan vuoden oikeustieteen opiskelija? - "Edellä selostetun perusteella oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ää ja 7 §:n 1 momenttia on perusteltua tulkita siten, että istunnon tallentamista koskevan nimenomaisen kiellon rikkomisesta voidaan määrätä järjestyssakko"
--> Niin siis ilman lakiasiantuntijan konsultaatiota, ilman puolustuksen todistajaa, ilman suullista käsittelyä, vanhentuneiden lakien, eri asiaa koskevien pykälien perusteella, vaikka laki ja lain esityötkään eivät väitä ilman lupaa tapahtuvan nauhoittamisen olevan laissa kiellettyä/rangaistavaa, tulkiten kaikki epäselvätkin asiat minun haitaksi eikä hyödyksi, ilman, että ketään muuta on koskaan voitu ikinä asiasta sakottaa, katsotaan, että minua voidaan sakottaa ilman lupaa tapahtuneesta nauhoittamisesta. Aha. - "Janssonin tahallinen toiminta vastoin puheenjohtajan määräyksiä on joka tapauksessa ollut myös käräjäoikeuden toteamin tavoin tuomioistuimen arvoa loukkaavaa ja siten sopimatonta."
--> Hetkonen, mitäs se laki sanookaa tuosta? Eli siis se Oikeudenkäymiskaari 1.1.1734/4: 14. luvun 7§...sanooko se, että tuomioistuimen arvoa loukkaava toiminta on laitonta ja siitä saa sakottaa? EI SANO! EI SANO! Laki sanoo, että "käyttää istunnossa tai tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa". Onko nauhoittavan nauhurin pitäminen huomaamattomasti taskussa "sopimaton puhe- tai kirjoitustapa"? Helsingin hovioikeuden mielestä on. Minun mielestäni asiaton huutelu tai kommentointi on. - Yhdenvertainen kohtelu olisi kiva juttu. Kun kerran on tulkittu lakeja niin, että esimerkiksi Junes Lokkaa ei voida tuomita maksamaan järjestyssakkoa luvattomasta nauhoittamisesta, olisi lakeja tulkittava kaikkien muidenkin kohdalla samalla tapaa, eli, että luvattomasta nauhoittamisesta ei voida tuomita maksamaan järjestyssakkoa. Kun oikeusnormiksi on muodostunut, ettei asiaa X katsota rangaistavaksi, eikä siitä ole ketään rangaistu, ei tätä normia ole oikeutta muuttaa ilman, että asiaankuuluvaa lakia muutetaan ensin. Jostain syystä tämmöiset oikeusvaltioiden perusperiaatteet eivät ilmiselvästi koske tässäkään oikeusjutussa Markus Janssonia.
Hae ehdottomasti valituslupaa. Suomen perustuslain 2 §:stä ilmenee oikeusvaltioperiaate, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, lisäksi kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tässä on lakia tulkittu sanamuotoa laveammin, mikä ei ole sallittua varsinkaan rikosoikeudessa; tässähän ei ollut tosin kyse rikosoikeudesta/rangaistukseen tuomitsemisesta, mutta kuitenkin uhkasakosta, joka sinun näkökulmastasi rinnastuu rangaistukseen. Lisäksi HO tuo perusteluissaan esiin, että pääkäsittely oli jo päättynyt julkaisun tultua KO:n tietoon - tämänhän pitäisi puhua uhkasakkoa vastaan, koska tallentaminen ei ole enää voinut vaikuttaa pääkäsittelyn kulkuun (mukaan lukien esim. todistajien kertomuksiin). HO sen sijaan toteaa, että koska pääasian ratkaisua ei ollut annettu ja asia oli yhä vireillä, tallentaminen olisi vaarantanut niitä etuja, joiden suojaksi tallentamiskielto on säädetty, perustelematta kuitenkaan kantaansa tarkemmin.
VastaaPoistaValituslupahakemuksessa kannattaa myös tuoda esille ylipäätään käräjäoikeustuomari Korjakoffin käytös ja epäasiallinen suhtautuminen oikeudenkäynnin julkisuuteen, esim. pienen salin valitseminen, josta usea toimittajakin jäi ulkopuolelle. Kyseessä ei ollut mikä tahansa "normaali oikeudenkäynti".
VastaaPoista