27. kesäkuuta 2016

Parannusehdotuksia väestönsuojiin

Itse olen kiinnostunut erilaisista turvallisuuteen ja selviytymiseen liittyvistä jutuista, niin tulipa tämmöinenkin mieleen. Eli miten parantaa väestönsuojia, tai paremminkin korjata niissä nykyisin olevia puutteita.


  1. Ovi lukittavaksi sisäpuolelta, jotta hampuusit eivät saa sitä auki ja voi vaarantaa suojassa olijoiden turvallisuutta.
  2. Hätäpoistumistiet takaisin maan alle, jotta sieltä oikeasti pääsee pois jos talo romahtaa niskaan.
  3. Porakaivo vesitarvetta tyydyttämään (vesijohtovesi sanoo esim. sähkökatkotilanteessa kaputt 24-48h kuluessa).
  4. Vesivessat joko imeytyskentällä tai ihan vaan kylmästi pumppaamalla jätteet ulos.
  5. Sähkön saanti ja sitä kautta ilmastointi, valaistus jne. turvattava aggregaatilla ja 1500l polttoöljysäiliöllä (säilyy vuosikymmeniä).
  6. Puhelin kiinteästi numeroineen kaikkineen seinälle, myös muiden väestönsuojien jne. numerot sinne kanssa.
  7. Radio siltä varalta, että puhelinverkko sanoo kaputt, myös käsiradiopuhelimet suojan henkilöstölle.
  8. Kaikki varastokopit suojaan sisälle ja jokaisesta varastokopista perheelle/asunnolle oma tilansa, edes pienellä yksityisyydensuojalla.
  9. Kaikkiin varastokoppeihin laverit (220x80cm) neljään kerrokseen makuupaikoiksi, normaalioloissa voi käyttää hyllyinä tavaroiden säilytykseen.
  10. Hätämuonat jokaiselle 14vrk ajaksi suojaan valmiiksi, koska idiootit eivät kuitenkaan pidä kotivaraa vaikka pitäisi.
  11.  Käsiaseet (revolverit) suojan hoitohenkilöstölle turvallisuutta parantamaan.

13 kommenttia:

  1. Useimpiin näihin kysymyksiisi on sama vastaus: Näitä asioita ei voi edes harkita, koska ne tulisivat maksamaan liikaa. Tämän Suomessa n.70 vuotta vallinneen syvän rauhan aikana ihmiset ovat tuudittautuneet siihen uskoon että sotaa ei enää koskaan tule. Aivan kuten ihmiset tuudittautuivat ennen edellistäkin sotaa. Useimmat meistä eivät koskaan opi.

    VastaaPoista
  2. Väestönsuojiin mahtuu vain hyvin pieni osa väestöstä. Aika turhia ovat siis. Ihmiskunta ei varmaan kuitenkaan kuole sukupuuttoon, jos Suomeen tulee sota.

    VastaaPoista
  3. Yks toonen Turkkulaanen on sitä mieltä, että myöskään aseita ei missään nimessä voi laittaa sinne suojaan, koska mehän kaikki tiedämme, että:

    A) Ei niille ole mitään käyttöä, koska kukaan ei tietenkään sekoa tai hampparoi siellä suojassa tai muutenkaan aiheuta minkäänlaista uhkaa toisilleen.
    B) Aseet on vaarallisia.
    C) Aseet on pahoja.
    D) Aseet tappaa.
    E) Kukaan ei tarvitse aseita. Paitsi poliisi ja politiikkojen henkivartijat.
    F) Ei niille aseille ole mitään oikeata käyttöä. Esim. joku säteilysairaudesta kärsivä ja kuolemantuomion saanut ihminen on helpompi lopettaa vasaralla. Mutta eihän siis tämmöistäkään koskaan voi tapahtua. Kyllä viranomaiset ja päättäjät pitävät siitä huolen.
    G) Jne.

    VastaaPoista
  4. Ei porakaivoja ihan mihin vaan voi tehdä. Tarvii sieltä sitä vettäkin löytyä. Toiseksi vesihanat kyllä toimii niin pitkään kuin vesitornissa on vettä. Ei tarvita sähköä. Porakaivo toki olisi hyvä lisä niissä paikoissa johon sen voi tehdä. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä faktaa, että väestönsuojiin mahtuu vain pieni murto-osa suomalaisista. Itse ainakaan halua veroja maksaa sen takia, että eliitti pääsee aloittamaan sotaa turvaan. Heidäthän juuri pitäisi laittaa eturintamaan

    VastaaPoista
  5. > Väestönsuojiin mahtuu vain hyvin pieni osa väestöstä.

    Väärin. Käytännössä kaikki kaupunkiväestö mahtuu väestönsuojiin Suomessa.

    > Ei porakaivoja ihan mihin vaan voi tehdä. Tarvii sieltä sitä vettäkin löytyä.

    Suomessa pohjavettä löytyy käytännössä kaikkialta.

    > Toiseksi vesihanat kyllä toimii niin pitkään kuin vesitornissa on vettä. Ei tarvita sähköä.

    Ja vesitornissa riittää vettä 24-48h maksimissaan siitä, kun sähkön tulo verkkoon loppuu. Ilman sähköä vettä ei saada puhdistettua, pumpattua vesitorneihin eikä jätevettä pumpattua pois putkistoista ja puhdistettua. Ei sähköä, ei vettä siis.

    VastaaPoista
  6. Ottaen huomioon jo rakennetut väestösuojat, vaikka nyt tehtäisiinkin muutoksia säädöksiin, jotka tulisivat voimaan peruskorjausten yhteydessä, kestäisi vähintään 30 vuotta että ne olisivat suurella osalla käytössä. Toki lainsäädännöllä voitaisiin velvoittaa muutoksiin nopeamminkin, mutta saadaanko ko. investoinneilla paras mahdollinen hyöty?

    Hätäpoistumistiestä olen samaa mieltä, sieltä pitää päästä pois vaikka rakennus sortuisi.

    Lukittavuus on vähän niin ja näin. Pommisuojina ovea voi useimmiten aukoa, huonoa tuuria jos juuri silloin osuu kohdalle. Kemikaali ja säteilysuojina taasen pitäisi olla ilmalukko, toisen oven ei tarvitse olla järeä, vain tiivis.

    Rakennettua väestönsuojainfraa on paljon (työpaikoilla ja kaupunkien kerrostaloissa), pientä modernisointia voisi tehdä, mutta miten paljon kannattaako investoida ja ylläpitää varustusta seisomassa? Osalla yksityishenkilöitä on aggregaatteja, radiopuhelimia ja muita varusteita yksityisomaisuutena, näitäkin tullaan hyödyntämään jos tarve syntyy. Esim. auton moottori ja laturi tarjoaa 12V sähköä niin kauan kun tankissa on löpöä, invertterillä saa 230V. Ne joilla on kesämökki tod.näk. lähtevät ennemmin sinne kuin istuvat betonikolossa.

    Mielestäni paljon oleellisempi olisi rakentaa nopeasti käyttöön otettavaa väestönsuojelua kemikaali-, biologisia ja radiologisia onnettomuuksia ja terroritekoja vastaan. Nykyisinhän väestönsuojien käyttöönotto kestää 24h-48h, en muista tarkemmin. Esim. kirjastoja, ruokakauppoja, terveyskeskuksia jne. voisi rakentaa siten että tila olisi mahdollista sulkea tiiviisti ja ylipaineistaa suodatetulla ilmalla 30:ssä minuutissa. Ruokakauppojen etu on että kaikki tarvittava löytyy hyllyistä vähintään 72h selviämiseen.

    Henk. koht. käyttäisin rahat ennemmin terveydenhuoltoon ja CFS:n tutkimiseen kuin väestönsuojiin.

    Ihmiselämä on pitkä, uhkatilannetta ja varautumissuunnitelmia pitää toki päivittää eikä vain luottaa että asiat järjestyvät. Olisi mielenkiintoista saada arviota millä todennäköisyydellä nyt syntyvä tulee tarvitsemaan väestönsuojelua elinaikanaan (80v). En olisi yllättynyt jos todennäköisyydeksi arvioitaisiin 5-15%. Tämä voisi herätellä ihmisiä miettimään asiaa.

    VastaaPoista
  7. > Käytännössä kaikki kaupunkiväestö mahtuu väestönsuojiin Suomessa.

    Suomessa väestönsuojiin mahtuu noin 3 miljoonaa asukasta (Googleta vaikka). Silloinkin kapasiteetti on laskettu siten, että yhdelle henkilölle tilaa on 0,75 neliömetriä. Ihan kauheen montaa tuntia ei noin pienessä tilassa mahdu olemaan.

    En oikein ylipäätään keksi tilannetta, jossa väestönsuojassa tarvisi olla montaa päivää. Sen takia pidänkin ehdotuksiasi liian kalliina hyötyyn nähden. Sotatilanteessa nyt ei ainakaan mitään järkeä kauaa ole siellä olla. Jos todella tulee tilanne, että väestönsuojassa täytyy olla pitkiä aikoja sotatilanteessa, niin sota on jo hävitty.

    VastaaPoista
  8. > Ottaen huomioon jo rakennetut väestösuojat, vaikka nyt tehtäisiinkin muutoksia
    > säädöksiin, jotka tulisivat voimaan peruskorjausten yhteydessä, kestäisi
    > vähintään 30 vuotta että ne olisivat suurella osalla käytössä. Toki
    > lainsäädännöllä voitaisiin velvoittaa muutoksiin nopeamminkin, mutta saadaanko
    > ko. investoinneilla paras mahdollinen hyöty?

    Minusta oli syytä peruskorjata ja fiksata kaikki väestönsuojat hetimiten. Ei se suuri kustannus olisi, vaikka valtio maksaisi veronmaksajien pussista tuon koko lystin. Tarpeen se olisi.

    > Mielestäni paljon oleellisempi olisi rakentaa nopeasti käyttöön otettavaa
    > väestönsuojelua kemikaali-, biologisia ja radiologisia onnettomuuksia ja
    > terroritekoja vastaan. Nykyisinhän väestönsuojien käyttöönotto kestää 24h-48h, en
    > muista tarkemmin. Esim. kirjastoja, ruokakauppoja, terveyskeskuksia jne. voisi
    > rakentaa siten että tila olisi mahdollista sulkea tiiviisti ja ylipaineistaa
    > suodatetulla ilmalla 30:ssä minuutissa. Ruokakauppojen etu on että kaikki
    > tarvittava löytyy hyllyistä vähintään 72h selviämiseen.

    Totta. Myös nykyaikaiset kerrostaloasunnot on varustettu jo nykyäänkin omilla ilmanvaihtokoneilla jne. Olisi pieni vaiva tehdä niistä myös kyvykkäät suodattamaan haitalliset aineet pois tarvittaessa. Tällöin saastevaaratilanteessa asunnotkin toimisivat hyvin suojina.

    VastaaPoista
  9. > Suomessa väestönsuojiin mahtuu noin 3 miljoonaa asukasta (Googleta vaikka).
    > Silloinkin kapasiteetti on laskettu siten, että yhdelle henkilölle tilaa on 0,75
    > neliömetriä. Ihan kauheen montaa tuntia ei noin pienessä tilassa mahdu olemaan.

    Heh, kyllä siellä voi olla.

    > En oikein ylipäätään keksi tilannetta, jossa väestönsuojassa tarvisi olla montaa
    > päivää.

    Säteilyvaaratilanne. Pitkäaikainen sähkökatko kylmänä vuodenaikana. Sota. Jne.

    > Sotatilanteessa nyt ei ainakaan mitään järkeä kauaa ole siellä olla. Jos todella
    > tulee tilanne, että väestönsuojassa täytyy olla pitkiä aikoja sotatilanteessa,
    > niin sota on jo hävitty.

    Onko parempi olla hävitty sota ja hengissä, vai hävitty sota ja kuollut, kun ei ollut väestönsuojaa johon suojautua?

    VastaaPoista
  10. Täytyy olla todella pitkäaikainen sähkökatko, jotta väestönsuojaan tarvii hakeutua. Eiköhän sitä talvivaatteilla selviä sisätiloissakin aika pitkään, kun useampi ihminen majoittuu samaan asuntoon (tai rappukäytävään. Pahin säteilyvaaratilanne on yleensä aika nopeasti ohi. Jos ei ole, niin säteilyn täytyy olla todella voimakasta. Siinä vaiheessa voikin sitten viiltää ranteensa auki, koska ulos ei ole enää kymmeniin vuosiin menemistä.

    Jos sodan takia joutuu väestönsuojassa olemaan pitkään, niin kyllä ne viholliset sieltä väestönsuojastakin sinut tulee tappamaan jos kerta ehdottomasti haluavat tappaa. Yleensä sota loppuu kyllä siinä vaiheessa, kun jompi kumpi osapuoli antautuu ja se tapahtuu paljon ennen kuin tilanne on niin paha, että väestönsuojassa tarvii viettää useita päiviä yhtämittaisesti viholliselta piilossa.

    Vähän järkeä peliin nyt hei!

    VastaaPoista
  11. Pitkäaikaista sähkökatkoa voi paeta myös julksiin rakennuksiin kuten liikuntahalleihin yms. Ja sinnehän saadaan kyllä aggregaateilla sähköt.

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoisia ideoita. Minä olen nähnyt ainoastaan väestönsuojia, joissa ei ole mitään ylimääräistä. Meillä on semmoinen myös asuintalossa, siihen pitäisikin huolto pian tehdä, edellisestä on jo aikaa. https://www.pksammutin.fi/vaestonsuojien-tarkastus-ja-huolto

    VastaaPoista
  13. Todella kiinnostava aihe. Kiitokset siis jakamisesta. Meillä on itseasiassa yritystilat rakenteilla tällä hetkellä. Myös tottakai väestönsuojan rakennuttaminen on osana sitä. En itse ole sen tarkemmin selvillä suunnitelmista, mutta on kuitenkin mukava tietää että semmoinen on tulossa.

    VastaaPoista