17. maaliskuuta 2010

Ehdotus kultakantaan perustuvan rahan vaihtoehdoksi

Olen kirjoittanut blogissani nykyisen pankkijärjestelmän ja koko rahakannan valheellisuudesta ja vaarallisuudesta useasti aikaisemminkin (esim. tässä, tässä ja tässä). En nyt enää suoranaisesti palaa tähän aiheeseen, joten jos ette aikaisemmin ole noita kirjoituksiani lukeneet, niin vilkaiskaapa ne nyt, jotta ymmärrätte, mistä ja miksi aion seuraavaksi puhua.

Kultakantaan palaamista vieroksutaan monista syistä, joista miltei kaikki ovat tietysti turhia pelkoja tai suoranaisia valheita. Kultakantaan perustuvan rahajärjestelmän yksi ongelma on kuitenkin se, että kullan arvo ei ole vakaa ja kultaa toisaalta louhitaan lisää koko ajan. Nämä ovat toki täysin mitättömiä ongelmia verrattuna nyt käytössä olevaan fiat-rahaan ja sen heiluntaan ja painantaan, mutta kuitenkin, ei kultakantakaan ole täysin ongelmaton.

Kultakantaan siirtymiseen yksi ongelma on myös se, että kulta ei jakaannu mitenkään tasaisesti eri maihin tai ihmisille. Mikäli kultakantaan siirryttäisiin juuri nyt, varallisuus jakaantuisi täysin uudelleen, mistä olisi varmasti huimia sosioekonomisia ongelmia seurauksena, epäoikeudenmukaisuuksista puhumattakaan. Myöskin kullan hamstraus jne. voisivat merkittävästi lisääntyä kun kultakantaan oltaisiin siirtymässä, mikä antaisi mahdollisuuksia etenkin rikkaille rikastua entisestään (köyhillä ei olisi rahaa ostaa merkittävästi kultaa, joten he eivät siitä hyötyisi). Kulta on myöskin hieman epäkäytännöllistä, koska sillä ei oikeasti ole sinällään mitään arvoa (paitsi korut ja jotkin elektroniikan sovellukset), se ei ole mitään "konkreettista" tavallaan...muuta kuin kultaa...sitä ei voi syödä, eikä siinä voi kasvattaa mitään.

Uskon kuitenkin, että kultakannalle voisi olla varsin käypä vaihtoehto, jos puhutaan siis siitä ajatuksesta, että valtion pitäisi painaa rahaa (eikä yksityisten yritysten ja pankkien omia valuuttojaan) ja taata tuon rahan arvo. Tämä ajattelemani vaihtoehto välttäisi miltei kaikki kultakantaan liittyvät ongelmat, mutta tarjoaisi silti erittäin vakaan valuutan vaihdannan välineeksi.

Miltä kuulostaisi maan omistukseen perustuva valuutta?

Ajatelkaapa hetki. Maata ei ole mahdollista väärentää. Sitä ei voi kukaan eikä mikään taho luoda lisää. Sitä ei voi oikeastaan edes varastaa (sen haltijakirjan voi varastaa, mutta maata itsessään ei voi mitenkään kukaan ikinä varastaa). Sitä ei voi viedä ulkomaille pakoon. Se on ja pysyy siinä valtiossa, missä se ikinä onkaan. Siihen perustuvan rahan voisi myös koska tahansa lunastaa kelpoksi käyttöasiaksi, eli maapläntiksi siltä valtiolta, jonka alueella tuo maapläntti sijaitsee ja jonka raha se on!

Entäpä, jos vaikkapa Suomen valtio (eroaisi toki ensin EU:sta, jotta saisimme oman valuutan, mutta miksei tämä toimisi myös EU:n alueellakin) alkaisi painaa erittäin vaikeasti väärennettäviä seteleitä, joista jokainen oikeuttaisi vaikkapa 10 tai 1 neliömetrin, tai johonkin näitäkin pienempään satunnaiseen maaplänttiin Suomen valtiolta? Maapläntin sijainti voitaisiin vaikka arpoa, jos setelin haluaa lunastaa maaksi joku päivä. Kunnat voisivat niin ikään painaa näitä seteleitä ja "lyödä rahoiksi" omistamallaan maa-alueella.

Olemassa olevat, kaupunkien ja valtion maalla olevien kiinteistöjen omistajat voisivat lunastaa niihin oikeuttavat paperit ilmaiseksi ja saada näin itselleenkin pääomaa. Maanomistajat voisivat pantata maansa valtiolle ja saada vastineeksi sen verran rahaa (riskinä tietysti ollen, että joku lunastaa oman rahansa ja sattuu saamaan osan tai kaiken tuosta maanomistajan valtiolle panttaamasta maasta). jne. jne. Alkusysäyksenä ja porkkanana voisi hyvinkin olla juuri sellainen talouden vapauttaminen, että jokaiselle annettaisiin vaikkapa ilmaiseksi hänen asuntonsa tontin alla sijaitseva maapläntti...tavallaan uudenlaista maareformia, heh.

Mikään pakko ei tietenkään olisi kaupata maata tuohon hintaan (1 valtion seteli = 1 neliömetri), vaan kuka tahansa voisi vaatia mitä tahansa omasta maastaan...eri asia on, suostuisiko kukaan ostamaan ja olisiko kaupankäynnin väline sittenkään tuo seteli vaiko kulta tai jokin toinen maapläntti jostain muualta jne. Markkinoille syntyisi varmasti erilaisia johdannaisia ja maanomistukseen liittyviä rekistereitä sun muita, joista voisi vaikkapa varmistaa ihmisten oikeuksia eri maapläntteihin ja käydä kauppaa maan omistuksesta täysin vapaasti, koska tietysti maan arvo eri paikoissa olisi erilainen. Joku voisi tarjota "3000 neliötä satunnaista valtionmaata" vastineeksi vaikkapa 1000 neliön yksityisen omistamasta tontista - kuten sanoin, eri asia on, hyväksyisikö yksityinen omistaja tuollaisen hinnan vai vaatisiko maksuksi enemmän. Voisi syntyä uusia valuuttoja, kuten "Sampo Pankin Premium-maaraha" (= Kehä 3 sisäpuolella oleva satunnainen maa) ja "S-Pankin Perusmaa" (Kainuun korvesta tai Suomenlahden pohjalla oleva satunnainen maapläntti) jne.

Olennaista olisi, että kun valtio ja kunnat käyttäisivät maahan perustuvia rahoja kaikessa toiminnassaan ja veroissaan, niistä tulisi de facto maan valuutta. Väärentämätöntä, inflaatiolle täysin immuunia, erittäin vaihtokelpoista, käytännöllistä ja luotettavaa pääomaa, jota kukaan ei voisi viedä mukanaan etelänmeren saarille. Toki, maasetelin voisi viedä ja niitä voisi koettaa väärentää, mutta maata sellaisenaan ei voisi ja sen omistamisen todistava asiakirja olisi tietysti varmasti sellaisenaankin käypä vaihdon väline. Mikäli maan omistamisesta pidettäisiin kirjaa, voitaisiin myös rikollisten omistama maa takavarikoida helposti valtiolle ja/tai jakaa vahingon kärsineille ihmisille.

Onko aivan hullu ajatus?

On selvää, että maanomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista pitäisi ensin tehdä jotain päätöksiä. Mitä tehdä maassa nyt kulkeville vesijohdoille sun muille? Entä kauttakulkuoikeudelle maanomistajan omistaman maan läpi? Entä maanomistajan rakennusoikeus ja kuntien kaavoitusmonopolit? Jne. Ilman näiden asioiden määrittelyä tai niiden uudelleenmäärittelyllä myöhemmin voitaisiin huomasti vaikuttaa tiettyjen maaplänttien arvoon. En kuitenkaan näe, että tämä olisi jokin ylitsepääsemätön ongelma. 

Asiaa voisi tarkastella kahdenkin eri vaihtoehdon kautta. Ensimmäinen on nykyisenkaltainen maanomistusasia, eli että mikäli jokin toiminta X ei maanomistajalle aiheuta vahinkoa, sen kieltämiseksi muilta pitää olla jotain oikein hyviä perusteluita. Maassa olevat vesijohdot eivät sinällään aiheuta ongelmia. Iso metsäalue, jossa satunnaiset ihmiset kulkevat polkuja pitkin ja poimivat marjoja, joita maanomistaja ei itse poimi tai poimituta, ei ole mikään vahinko eikä haitta maanomistajalle. Tietysti valtion ja kuntien omistamalle maalle pitäisi voida vieläkin vapaammin tehdä kaikenlaista. Toinen vaihtoehto on maanomistajan miltei täydellinen oikeus tehdä mitä tahansa omalle maalleen, esim. aidata se ja periä maksuja kauttakulusta jne.

Tietysti voidaan myös pohtia, pitäisikö kaikki valtion ja kuntien maa jakaa tasaisesti tai jonkin kaavan mukaan kaikille suomalaisille, eli yksityistää. Ei hullumpi ajatus sekään ja mitenkäs muuten se parhaiten kävisikään, kuin painalla maahan perustuvia seteleitä ja jakamalla ne kansalaisille. Niiden realisointi käyväksi maanomistusdokumentiksi pitäisi mahdollistaa valtion ja kuntien toimesta vaikkapa esittämälläni "satunnainen neliömetri" perusteella jossain valtion ja/tai kuntien virastossa.

Kaikenlaisissa eri omistus- maanomistajan oikeus- ja muissa vaihtoehdoissa on omat puolensa, mutta se ei ole mielestäni kovin olennaista käsitellä nyt, koska puhumme maahan perustuvasta rahasta, emme omaisuuden uudelleenjaosta tai maanomistajien oikeuksien muuttamisesta.

Olennaista on puhua valtion (ja kuntien) omistamasta maasta ja rahajärjestelmästä. Nämä kaksi voisi mielestäni oikein mainiosti yhdistää. Kun vaihdon välineeksi tulisi painokoneesta vapaasti suolletun leikkirahan sijasta kultakantaan - tai vielä vakaampaan maanomistukseen perustuva raha, koko talousjärjestelmästä tulisi aivan jumalattoman vakaa ja luotettava, eikä siinä voisi sen enempää valtio, keskuspankki, pankit kuin talousrikolliset ja keinottelijatkaan huijata ihmisiä vaikkapa juuri inflatoimalla heidän rahaansa.

(Taloustieteen Nobelia tästä keksinnöstä odotellessani...)

11 kommenttia:

  1. "kullan arvo ei ole vakaa"

    Kullan arvo on vakaa, mutta fiat-rahan arvo on epävakaa ja se näkyy kullan hinnassa. Fiat-rahojen poistuessa tämäkin ongelma poistuu.

    "kultaa louhitaan lisää koko ajan"

    Uutta kultaa louhitaan hyvin vähän suhteessa olemassa olevaan kultavarantoon. Kullan määrä suhteessa hyödykekoriin on hiljalleen pienentynyt. Tuottavuuden lisääntyminen on ollut siis nopeampaa kuin kullan louhinta. Tässä asiassa vallitsee yksimielisyys, niin itävaltalaisten kuin keynesiläistenkin keskuudessa. Tästä johtuen kultaa syytetään pikemminkin deflaatiosta kuin inflaatiosta.

    "kulta ei jakaannu mitenkään tasaisesti eri maihin tai ihmisille"

    Sama koskee maata ja fiat-rahaa. Esim. Suomessa on 17 asukasta neliökilometrillä ja Intiassa on 350.

    "Mikäli kultakantaan siirryttäisiin juuri nyt, varallisuus jakaantuisi täysin uudelleen, .."

    Sama koskee maata.

    "Myöskin kullan hamstraus jne. voisivat merkittävästi lisääntyä kun kultakantaan oltaisiin siirtymässä .."

    Hamstraus on aivan turha pelko. Kullan hamstraamista koskevat samat kysynnän ja tarjonnan lainalaisuudet kuin maan ja fiat-rahan hamstraustakin. Lisäksi hamstraajan on tarjottava toisille jotain sellaista, jota nämä arvostavat enemmän kuin kultaansa. Hamstraamisen lisääntyessä kullan hinta nousee, jolloin heidän on tarjottava yhä enemmän vastiketta. Hamstraaminen ei siis ole keneltänkään pois.

    "Kulta on myöskin hieman epäkäytännöllistä, koska sillä ei oikeasti ole sinällään mitään arvoa"

    Kulta on hyödyke, siinä missä rauta ja puu.

    "Miltä kuulostaisi maan omistukseen perustuva valuutta?"

    Kulta on tasalaatuista, mutta maa voi olla mitä tahansa suon ja soraharjun väliltä. Se voi myös sijaita metropolin keskuksessa tai tiettömässä korvessa. Metsäpalo, kuivuus, ydinlaskeuma jne. voi romahduttaa sen arvon. Siltä löytyvä esiintymä voi räjäyttää sen arvon pilviin. Sen arvon määräytyminen on siis on huomattavasti monimutkaisempaa kuin kullan. Maalta puuttuu lisäksi helppo osiinjaettavuus.

    Kun saat käsiisi paperinpalan, joka edustaa plänttiä maata, niin sen todellisesta arvosta ei voi olla pienintäkään varmuutta. Koska se ei ole tasalaatuista, niin markkinoiden pitäisi arvottaa yksilöidysti jokaisen maaneliön hintaa reaaliaikaisesti. Se on mahdotonta.

    Kulta ja hopea ovat valikoituneet vapailla markkinoilla käytetyimmäksi rahaksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että niiden ominaisuudet ja edut rahana olisivat muuttuneet.

    On oikeastaan toisarvoista pohtia, mikä on paras raha. Pääasia on raha- ja rahoitustoiminnan täydellinen vapauttaminen. Vapaat markkinat löytävät luonnollisen järjestyksen kautta parhaan rahan.

    http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/

    VastaaPoista
  2. Miksei samantein perusteta talousjärjestelmää kauran kautta laskien?
    Kaura on vissiin ainut ravinnonlähde jota pelkästään syömällä pysyy immeinen hengissä. Kultaa syömällä voi lähteä henki.

    VastaaPoista
  3. Vapaiden markkinoiden kautta rahaksi valikoituu paras mahdollinen vaihtoehto, oli se sitten kulta tai maa. Kulta on kuitenkin todennäköisempi.

    VastaaPoista
  4. > Tästä johtuen kultaa syytetään
    > pikemminkin deflaatiosta kuin
    > inflaatiosta.

    Kultaa joka tapauksessa tulee lisää enemmän kuin maata, jota ei tule yhtään lisää ikinä.


    > Sama koskee maata ja fiat-rahaa.
    > Esim. Suomessa on 17 asukasta
    > neliökilometrillä ja Intiassa on
    > 350.

    Aivan, mutta maata ei voi siirtää toisaalta toisaalle. Tämän(kin) vuoksi suomalaisten valuutaksi olisi mitä mainioin Suomen maaperään sitoutettu raha.


    > Sama koskee maata.

    Täysin eri tavalla.


    > Kulta on hyödyke, siinä missä
    > rauta ja puu.

    Kullalla ei vaan sinällään tee oikeastaan mitään, vaan sen arvo perustuu yksinomaan siihen, että joku muukin haluaa sitä juuri nyt. Maapläntillä voi vaikka viljellä tai pitää kaivostoimintaa, kultahipulla ei voi.


    > Kulta on tasalaatuista, mutta
    > maa voi olla mitä tahansa suon
    > ja soraharjun väliltä. Se voi
    > myös sijaita metropolin
    > keskuksessa tai tiettömässä
    > korvessa.

    Juuri siksi tuo "satunnaiseen plänttiin maata", jolloin tämä tasoittuisi.



    > Maalta puuttuu lisäksi helppo
    > osiinjaettavuus.

    Maa voidaan jakaa osiin ihan paperillakin. Kultaa ei voi, vaan se pitää fyysisesti jakaa, kuljettaa jne.


    > Kun saat käsiisi paperinpalan,
    > joka edustaa plänttiä maata,
    > niin sen todellisesta arvosta ei
    > voi olla pienintäkään varmuutta.

    Juuri siksi maarahan tulisikin olla "satunnaiseen valtion maaplänttiin" sidottu.


    > Kulta ja hopea ovat
    > valikoituneet vapailla
    > markkinoilla käytetyimmäksi
    > rahaksi. Ei ole mitään syytä
    > olettaa, että niiden
    > ominaisuudet ja edut rahana
    > olisivat muuttuneet.

    Ehkäpä, mutta kerrohan, onko jossain edes kokeiltu maahan perustuvaa rahaa? Ei tietääkseni.


    > On oikeastaan toisarvoista
    > pohtia, mikä on paras raha.
    > Pääasia on raha- ja
    > rahoitustoiminnan täydellinen
    > vapauttaminen. Vapaat markkinat
    > löytävät luonnollisen
    > järjestyksen kautta parhaan
    > rahan.

    Exactly.

    VastaaPoista
  5. Kullan arvolla mitattuna varakkaimmat ihmisryhmat ovat tassa jarjestyksessa:

    -Intialaiset naiset
    -Kansainvaliset, lahinna brittilaiset ja saksalaiset pankkiiriperheet, jos Lehman Brothers lasketaan perheyritykseksi
    -Kiinan keskuspankki
    -Lansimaiset keskuspankit
    -Kongon demokraattinen tasavalta
    -Australian monarkia
    -Etela-afrikan tasavalta
    -Venaja
    -Suursijoittajat, kuten Greenspan ja Samsung Ltd.
    -Muut valtiot

    Samat kullan omistajat ovat myos suurmaanomistajia...

    VastaaPoista
  6. Seppo Lehto finnish dissident has fought against this kind of integration. What was a result?
    2 years 4 months prisonery about critising islam, paedofile prophet muhammed, xenofile mafia in authorities ( = demlamafia = stasibackground people in Finland)
    So where is support to my actions?
    Nowhere and harlekinos are dancing?

    Hava a nice day

    VastaaPoista
  7. Kulta on ollut rahaa viimeiset 5 000 vuotta, ja se on edelleenkin sitä rahaa jota maailman valtiaat haluavat. Joten kultakanta on ehdottomasti paras vaihtoehto valuutaksi.

    Ps. Pelkkää kauraa syömällä saat sellaisen ruikulin että viikkoon ei tarvitse pöntöltä nousta !

    VastaaPoista
  8. Inflaatio. Inflaatiolla tarkoitetaan kierrossa olevan rahamäärän kasvua. Rahan kvantiteettiteorian mukaan tämä alentaa rahan arvoa. Tämä rahan arvon aleneminen sitten ”koetaan” kuluttajahintojen nousuna, puhutaan hintainflaatiosta. ”Liian paljon rahaa jahtaa liian pientä määrää tuotteita ja palveluja”. Tämä on pelkkää paskaa.

    Kvantiteettiteoria on kehitetty jo 30-luvulla ja hylätty, koska se ei vastaa reaalimaailman tapahtumia, eikä ole mitenkään uskottava. Monetaristit ottivat sen kuitenkin takaisin käyttöön 70-luvulla omien teorioidensa kulmakiveksi. Mutta edelleenkään suurin osa ekonomisteista ei pidä sitä oikeana.

    Oikeasti inflaatio johtuu korosta. Koska kaikki raha on velkaa (98 prosenttia liikepankkirahaa, loput keskuspankkirahaa) ja tuo raha pitää maksaa korkoineen takaisin, johtaa se tilanteeseen jossa velkaa on aina enemmän kuin liikkeellä olevaa rahaa. Tämä kilpailu liian vähästästä rahasta johtaa hintojen nousuun, hintainflaatioon.

    Tästä syystä meillä on stagflaatio. Yhdistelmä taantumaa (stagnation) ja hintainflaatiota. Taantumassa kierrossa oleva rahamäärä supistuu eli kyseessä on deflaatio. Deflaation aikana ei mielellään nosteta hintoja vaan ensin leikataan kuluja (irtisanomiset). Tämä johtaa tietenkin yhä enemmän rahankierron vähenemiseen, jolloin lopulta tullaan tilanteeseen, että hintoja on nostettava jotta selviydytään koroista.

    Ongelmamme ei siis ole liian paljon rahaa taloudessa, vaan liian vähän rahaa taloudessa (koron erotus). Tämä johtaa hintainflaatioon ja stagflaatioon.

    Eikä sillä ole merkitystä onko kultakanta vai Fiat-raha. Kun raha luodaan velkana ja siihen lisätään korko, tulos on aina tämä. Tämän voi helposti todeta katsomalla yhdysvaltain inflaatiotietoja 1800-luvulta lähtien. Koroton valtion laskema Fiat-raha (greenbacks, colonial money jne.) eivät ole koskaan olleet inflatorisia. Inflaatio on ollut ongelma vain niin kauan kuin velka on ollut ongelma. Kultakanta säilyi 70-luvulle asti ja oli ihan yhtä inflatorinen kuin nykyinen takaamaton Fiat-raha.

    Kultakanta eikä mikään muukaan maakanta ole ratkaisu. Ratkaisu on valtion korottomasti liikkeelle laskema Fiat-raha. Valtio kuluttaa sen yhteiskuntaan. Pankit muutettaisiin kuntapankeiksi, jolloin korko palautettaisiin yhteiskunnan hyväksi siihen kuntaan mistä laina on otettu (koulut, terveydenhuolto jne.). Ja jotta velkaa ei olisi enemmän kuin rahaa kierrossa, valtio kuluttaisi erotuksen yhteiskuntaan laskemalla liikkeeseen korotonta pysyvää Fiat-rahaa esim. perustulon muodossa. Jos ikinä tulisi tilanne, että rahaa olisikin liikaa, voidaan sitä poistaa verotuksen avulla.

    Markku, koska olet hyvällä asialla niin hyppää mieluummin tuonne Talousdemokraattien leiriin...

    VastaaPoista
  9. Lisäys vielä edelliseen kommenttiin.

    Inflaatio ei ole nykyisen järjestelmän ainoa huono puoli. Vienti-orjuus, taloudellinen vientisota on suora väistämätön seuraus velkarahasta. Koska ulkoa tuleva raha on ainoa keino maksaa korko, ellei haluta velkaantua lisää, joka tietenkin lisää korkoa entisestään.

    Nousu ja laskukaudet ovat väistämätön ja täysin ennustettavissa oleva asia nykyisessä rahajärjestelmässä. Ne ovat suoraan verrannollisia kierrossa olevaan rahaan eli velkaan.

    Eli nykyinen järjestelmä on 100 prosenttisen epävakaa ja kestämätön.

    Tämä järjestelmä vaatii ikuisen velan kasvun, ja sitä myöten ikuisen koron kasvun, ja sitä myöten ikuisen talouskasvun...

    Ja nuo kaikki kun tarkastaa uusimmista tilastoista, voi helposti päätellä yhden asian. Kolmen vuoden sisällä nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän.

    VastaaPoista
  10. > Kvantiteettiteoria on kehitetty
    > jo 30-luvulla ja hylätty, koska
    > se ei vastaa reaalimaailman
    > tapahtumia, eikä ole mitenkään
    > uskottava.

    Millä perusteella kysynnän ja tarjonnan laki ei pidä paikkaansa? Juuri se määrittelee rahan arvon aivan kuten kaiken muunkin arvon. Rahan lisääminen aiheuttaa inflaatiota, ks. esim. Zimbabwe jne.


    > Oikeasti inflaatio johtuu
    > korosta. Koska kaikki raha on
    > velkaa (98 prosenttia
    > liikepankkirahaa, loput
    > keskuspankkirahaa)

    Tietysti kun velkaa = rahaa tehdään koko ajan lisää, syntyy inflaatiota. Tämä ei johdu korosta, vaan siitä, että rahaa tulee koko ajan lisää markkinoille velkakirjojen jne. muodossa.


    > Tämä kilpailu liian vähästästä
    > rahasta johtaa hintojen nousuun,
    > hintainflaatioon.

    Jos rahaa on liian vähän, seurauksena on deflaatio, ei inflaatio. Tietysti jos vain oikeasta rahasta on pulaa, mutta velkakirjarahaa on yllinkyllin, seurauksena on inflaatiota.


    > Eikä sillä ole merkitystä onko
    > kultakanta vai Fiat-raha. Kun
    > raha luodaan velkana ja siihen
    > lisätään korko, tulos on aina
    > tämä.

    Kultaan perustuva raha ei todellakaan luoda velkana, jonka joku muka tulevaisuudessa ehkä maksaa takaisin. Se perustuu kultaan. Tietysti, jos kultakannassa pankkien annetaan vapaasti luoda leikkirahaa mielinmäärin, ongelma on aivan sama kuin nykyäänkin, mutta kultakannassa tuollainen toiminta on käsittääkseni selvä petos, koska pankilla EI OLE kultaa antaa vastineeksi rahasta, jonka tiskiltä käteesi tai tilillesi antavat.


    > Kultakanta säilyi 70-luvulle
    > asti ja oli ihan yhtä
    > inflatorinen kuin nykyinen
    > takaamaton Fiat-raha.

    Roskaa. Lue esim.
    http://fi-lib.blogspot.com/2005/04/kultakanta-ja-1930-luvun-lama.html


    > Ratkaisu on valtion korottomasti
    > liikkeelle laskema Fiat-raha.

    Talousdemokraattien uskonnollinen dogma. Korko on hyvitys riskistä, että lainan ottaja ei kykene maksamaan velkaansa takaisin, sekä toisaalta myös ohjaa rahaa järkeviin hankkeisiin (pitää miettiä tuottaako hanke enemmän kuin siihen lainatun pääoman korko kuluttaa rahaa, eli onko ko. toiminta riskit ja hyödyt huomioon ottaen järkevää vaiko ei). Koroton raha johtaa väistämättä tuhlailuun ja kannattavien hankkeiden hyytymiseen.


    > Markku, koska olet hyvällä
    > asialla niin hyppää mieluummin
    > tuonne Talousdemokraattien
    > leiriin...

    Nimeni on Markus, enkä katso haluavani osallistua sosialistiseen ja uskonnolliseen toimintaan, kuten Talousdemokraattien touhuilu.

    VastaaPoista
  11. > Vienti-orjuus, taloudellinen
    > vientisota on suora väistämätön
    > seuraus velkarahasta. Koska
    > ulkoa tuleva raha on ainoa keino
    > maksaa korko, ellei haluta
    > velkaantua lisää, joka tietenkin
    > lisää korkoa entisestään.

    Korko voidaan maksaa tekemällä työtä, joka tuottaa hyödykettä, jolla korko kuitataan.


    > Tämä järjestelmä vaatii ikuisen
    > velan kasvun, ja sitä myöten
    > ikuisen koron kasvun, ja sitä
    > myöten ikuisen talouskasvun...

    Ikuinen talouskasvu on tosiasia. Jatkuvasti opitaan uusia tapoja tehdä asiat vielä vähän tehokkaammin.


    > Ja nuo kaikki kun tarkastaa
    > uusimmista tilastoista, voi
    > helposti päätellä yhden asian.
    > Kolmen vuoden sisällä nykyinen
    > järjestelmä on tullut tiensä
    > päähän.

    Paljonko lyödään vetoa, että olet(te) väärässä?

    VastaaPoista