28. tammikuuta 2007

Vaalikoneista - huh

No, tulipa nyt sitten täytettyä melkeinpä viimeisetkin vaalikoneet. MTV3, Hesarin, Ylen, Uskonnonvapaus.fi, Talousvaalikone ja Nuortenvaalikone on täytettynä. Turun Sanomat ja Kepan vaalikoneistus ei ole vielä suonut minulle tunnuksiaan, liekö syynä heidän laiskuutensa tai sitten vain heidän harjoittamansa poliittinen syrjintä, mene ja tiedä...

Vaalikoneet sinällään ovat aivan pirun hyviä. Niiden avulla äänestäjä voi vertailla, kuka ehdokkaista (edes teoriassa väittää) ajaa hänen linjaansa. Periaatteessa, jos ehdokkaat puhuvat totta ja vaalikone on hyvä, se antaa itse asiassa erittäin tarkan tuloksen ja ohjaa oikean ehdokkaan luokse. Ilman vaalikonetta ehdokkaan valinta perustuu n. 99% pärstäkertoimeen, tunnettavuuteen, mainoksiin ja "sitä on ennenkin äänestetty" -perusteella tehtävään hakuammuntaan.

Ongelmana tietysti vaalikoneissa on, että ensinnäkin, ne eivät usein ole kovin kattavia ja hyviä. Kysymyksiä on liian vähän (toisaalta, jos niitä olisi enemmän, ihmiset eivät jaksaisi käyttää niitä). Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi minusta naurettavia...ne ovat leimaavia, pelkistäviä. Ikäänkuin tyyliin:"Nostetaanko veroja vai annetaanko vanhusten nääntyä nälkään" (vanhukset eivät näänny automaattisesti nälkään vaikka veroja alennettaisiin). Tai tyyliin:"Tuleeko rakentaa tie X paikasta Y paikkaan Z" (minusta asia ei kuulu poliitikkojen päätettäväksi lainkaan, joten mitähän tuohon pitäisi vastata). Tai "tuleeko teollisuuden kilpailukykyä parantaa polkemalla palkkoja" (minusta teollisuuden kilpailukyky paranee sen mitä paranee jos paranee jos sen annetaan toimia miten se parhaiten itse katsoo toimivansa - valtiolle asia ei kuulu taaskaan pätkääkään).

Toinen ongelma on tietysti, että poliitikot tuppaavat valehtelemaan. Ehkä valehtelu on huono sana. Kyseessähän on petos paremminkin sanottuna. Kansan kusettaminen. Tyhmien idioottien, aikaansa seuraamattomien ja politiikasta kiinnostumattomien hölmöjen äänten kalastelu valheilla, tyhjillä lupauksilla ja merkityksettömillä, kauniilta kuulostavilla puheilla. Kun ihmiset kritiikittä uskovat kaiken sen kusetuksen mitä poliitikot heille suoltavat vaalikoneiden vastauksissaan (ja vaali- ja muissa puheissaankin), tulos ei ole ns. kuluttajaystävällinen. Mutta, kuten sanottua, kansa saa demokratiassa tasan tarkkaan niin hyvän hallinnon mitä se ansaitsee...tyhmä kansa joka sallii itseään kusetettavan tulee kusetetuksi vaaleissa ja saa paskan hallinnon josta tyhmä kansa itse maksaa laskun. Heh.

Minusta olisi tosin hienoa, jos äänestyskoppiin laitettaisiin laite, johon ihminen syöttäisi ehdokkaansa numeron. Sitten laite arpoisi vaikkapa kymmenen kysymystä poliittisista kannoista ja äänestäjän pitäisi vastata niihin. Sitten laite vertaisi äänestäjän vastauksia sen poliitikon vastauksiin, jota äänestäjä on aikonut äänestää. Jos vähemmän kuin 9/10 vastauksista olisi yhtenevät, kone mitätöisi äänestäjän äänen ja iskisi äänestäjän otsaan ison "idiootti" -leiman. Bonuksena äänestyskopissa voisi alkaa sireeni huutamaan ja valot vilkkumaan, jotta muut paikallaolijat huomaisivat, että kopissa oli idiootti...idiootti, joka oli aikeissa äänestää ehdokasta joka ei aja sellaista politiikkaa jota äänestäjä itse kannattaa.

Vaikka edellä kuvaamani systeemi voisi tuntua julmalta ja jopa epädemokraattiselta, on siinä kuitenkin selviä etuja nykysysteemiin nähden. Kuluttajansuoja toteutuisi. Äänestäjä ei voisi äänestää ehdokasta, joka ei ole sellainen jota hän ei halua. Ihan samaan tapaan, jos asiakas menee kauppaan ja haluaa ostaa telkun, mutta saakin kouraansa leivänpaahtimen, äänestäjä joka haluaa äänestää vihreitä mutta äänestääkin Kokoomusta, tulee kusetetuksi. Kun kerran on laitonta myydä televisiota ostavalle leivänpaahdinta, tulisi myös vihreitä kannattavan olla laitonta äänestää Kokoomusta. Kuluttajansuoja ei silloin toteudu. Asiakas ei saa sitä, mitä on halunnut.

Jos ihmiset uskaltaisivat ottaa selvää mitä ehdokkaat oikeasti ovat mieltä asioista ja millaista politiikkaa he ovat ajaneet ja äänestäisivät 100% sen tiedon pohjalta, eduskunnan voimasuhteet ja kokoonpano menisi kerralla totaalisen uusiksi. Juuri sitä valtapuolueet pelkäävätkin. Kansan poliittista heräämistä ja kansan vaatimusta saada sellaiset poliitikot valtaan, jotka oikeasti ajavat sellaista politiikka jota kansa haluaa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"
Kun kerran on laitonta myydä televisiota ostavalle leivänpaahdinta, tulisi myös vihreitä kannattavan olla laitonta äänestää Kokoomusta. Kuluttajansuoja ei silloin toteudu. Asiakas ei saa sitä, mitä on halunnut.
"

En oikein ymmärtänyt logiikkaa? Olen toki sitä samaa mieltä, että jos asiakas haluaa television, mutta kauppias kusettaa ja myy leivänpaahtimen televisiona, niin siinä on tapahtunut petos.

Mutta miten se voi olla petos, jos asiakas itse käy katselemassa televisioita, mutta erehtyykin vahingossa ostamaan vieressä olevan leivänpaahtimen??

Markus Jansson kirjoitti...

Äänestäjät haluavat äänestää henkilöä, joka ajaa asiaa X ja on mieltä Y. Poliitikot ja media kusettavat heitä luulemaan, että poliitikko N on "heille sopiva ehdokas" ja siksi äänestäjä äänestää ehdokasta N, vaikka ehdokas N ei aja asiaa X eikä ole mieltä Y.

Politiikassa on tietysti se huono homma, että äänestäjä ei tajua tulleensa kusetetuksi. Normaalisti jos ihminen menee ostamaan telkkua mutta kotona huomaakin laatikosta tulevan leivänpaahtimen, hän havaitsee tulleensa huijatuksi. Politiikassa juttu ei ole näin ilmiselvä ja konkreettisesti havaittavissa.

Anonyymi kirjoitti...

Toi äänestyskoppi homma vois toimia, ja se ois oikeestaan ihan hyvä juttu, sillä sitten sä et ainakaan sais ääniä, sillä kuka idiootti ois sun kanssa samaa mieltä mistään.