31. elokuuta 2007

Mikä on työvoimatoimiston tarkoitus?

Työministeriön (miksi sellaista tarvitaan?) sivuilta löytyy kammottava lista eri puolilla Suomea sijaitsevista puljuista, joissa sinunkin verovarojasi tuhlataan surutta papereiden pyörittelyyn joka päivä. Kuten tässä esimerkissä Turun Työvoimatoimistosta, joka vaatimattoman kokoisena, uutena kolmikerroksisena rakennuksena Aurajoen rannalla kuluttaa arvokasta tonttimaata olemattomaan tehtäväänsä.

Tein vierailun kyseiseen puljuun, nyt kun työsuhteeni kerran loppui ja piti käydä "ilmoittautumassa". Huvittavaa oli, että toisessa kerroksessa oli ainakin 34 huonetta virkailijoille asiakaspalvelua varten. Jokaisella oli siis oma huone. Paikalla oli kymmenkunta virkailijaa. Missä loput 24 olivat virka-aikaan? Olivatko he kaikki sattumalta lomalla? Palkka heille varmasti ainakin juoksee joka tunnilta. Niistä kymmenkunnasta jotka paikalla olivat, yksi otti vastaan asiakkaita. Kyllä. Luitte oikein. Mitä loput 9 tekivät jäänee mysteeriksi, havaintojen mukaan käytävällä keskustelu, kaikenlaisten paperien pyörittäminen ja netissä surffailu veivät melkoisesti heidän aikaansa. Tämän vuoksi sainkin luvan odotella miltei kaksi tuntia pääsyä herra virkailijan luokse. Tästä kaikesta minulle tuli mieleen kolme kirjainta. D ja D ja R.

No mitä herra virkailija minusta? Eipä juuri mitään. Iski kasan esitteitä kouraan, kirjoitti hieman jotain tietoihini, kopioi työtodistukseni ja kehoitti palaamaan asiaan parin viikon kuluttua ja katsomaan netistä ja muualta töitä. Byrokratiaa ja paperisotaa. Ei muuta.

Tämänkö takia on verovaroillani pystytetty tuollainen kolossi Aurajoen rantaan ja palkattu se täyteen kaikenlaista paperinpyörittäjää ja sossuämmää? Ilmeisesti. Tai sitten hörhöt luulevat, että normaali ihminen ei osaa itse katsoa mitä eri opiskelu- ja työmahdollisuuksia on tarjolla tai ottaa itselleen työttömyysvakuutusta tms.? Tai sitten hörhöt vain haluavat tekotyöllistää kavereitaan työvoimatoimistoihin kasapäin?

Säätelytaloutta kannattavat hörhöt kuvittelevat, että säätelemällä, byrokratisoimalla, viranomais- ja sosiaalitanttojen hyysäys- ja kyykytyspolitiikalla työttömyys(kin!) saadaan hoidettua. Eli tavallaan työttömyys (tai mikä tahansa todellinen, kuviteltu ja/tai itse aiheutettu ongelma) sinällään johtuu vain siitä, että markkinavoimat eivät oikein toimi kunnolla. Tämän epäkohdan korjaamiseksi pitää sitten rakentaa kattava verkosto erilaisia virkamiehiä, sossuja ja pykäliä, joilla "varmistetaan" asian "korjaantuminen".

Jos ongelma ei poistu, luodaan lisää ja uusia pykäliä, byrokraatteja, viranomaisia ja säätelyä siinä toivossa että ongelma heidän ansiostaan poistuisi. Koska hörhöjen mielestä vian on pakko olla valtiovallan liian vähäinen asioihin puuttuminen, ainoa oikea lääke on hörhöjen mielestä lisätä valtiovallan sekaantumista ja verovarojen käyttöä. Kierre on loputon.

Eli sen sijaan että puututtaisiin työttömyyden syihin ja annettaisiin ihmisten itse tehdä mitä työtä haluavat tehdä sellaisilla ehdoilla kun he haluavat tehdä, tai järjestää työttömyysturvansa kuten itse haluavat järjestää, pitää valtion ja byrokraattien (ynnä sossuämmien) sekaantua asiaan. Tämä on hyvinvointivaltion yksi sairaimmista ilmenemismuodoista. Jos välttämättä halutaan varmistua siitä, että kaikilla ihmisillä on perusturva, sen voisi toteuttaa yksinkertaisesti perustulolla ilman mitään säätelyä, byrokratiaa ja virkamieskoneistoa.

Jokainen, joka ymmärtää edes perusasioita taloudesta ja/tai yksilönvapauksista, tuskin voi olla kannattamatta kaikkien työvoimatoimistojen välitöntä lakkauttamista. Yksi pitäisi ehdottomasti jättää jäljelle ja säilöä (mieluiten työntekijöineen päivineen mutta se ei taida onnistua) muoviin, jotta jälkipolvetkin voisivat ihmetellä kyseistä hullutusta. Kyse on nimenomaan (suuruuden)hulluudesta. Työvoimatoimistoilla ei ole tietenkään yhtään mitään järkevää olemassaolon perustetta. Vaikka joku voisikin sellaisen jostain syystä väittää keksineensä, ei sekään voi selittää sitä, että työvoimatoimiston pitää olla niin massiivisen kokoinen ja niin täynnä henkilökuntaa joka ei oikeastaan tee mitään kovinkaan olennaista.

Vapaassa markkinataloudessa ihmiset käyttäisivät yksityisiä työnhakufirmoja etsiäkseen työtä, jota olisi tarjolla kaikille halukkaille, koska minimipalkat eivät aiheuttaisi työttömyyttä (sulkemalla työmarkkinoiden ulkopuolelle ne, joiden työpanoksen arvo on vähäisempi kuin mitä heille pitäisi palkkaa maksaa). Yksikään yksityinen yritys ei voisi omistaa työvoimatoimiston kaltaista kolossia, jossa suurinosa työntekijöistä ei näytä edes tekevän itse työtä, koska se menisi moisen tuhlailun seurauksena äkkiä konkurssiin. Mutta julkinen valta voi käyttää täysin mielipuolisia summia täysin tehottomaan ja järjettömään näpertämiseen, koska se ei voi mennä konkurssiin eikä se ole tulosvastuullinen. Jos kustannukset karkaavat käsistä, voidaan aina vain nostaa veroja eli maksattaa koko tuhlailu veronmaksajilla. Jos yksityinen yritys nostaisi hintojaan, asiakkaat menisivät kilpailevan firman asiakkaiksi.

Jään kauhulla odottamaan, koska minun pitäisi asioida KELA:ssa...

5 kommenttia:

  1. Kela on oikeasti vielä hirveämpi pulju kuin työkkäri. Harrastavat täysin mielivaltaista ja älytöntä lakien ja hakukaavakkeiden tulkintaa minkä kruunaavat ilmeisesti vetämällä päätökset hatusta.

    Kirjoituksessasi mainitut byrokratiadinosaurukset + sossu tulisi lakkauttaa välittömästi. Olisi meinaan niille rahoille oikeaakin käyttöä.

    VastaaPoista
  2. > kruunaavat ilmeisesti vetämällä
    > päätökset hatusta.

    Niinpä. Kela antaa normaalisti lausuntonsa mm. työkyvyttömyyseläkeasioihin edes näkemättä potilasta. Potilas on voinut käydä samalla lääkäriasemalla tai samalla erikoislääkärillä vuosikausia ja lääkäri olla 100% varma ettei hänestä ole työhön enää. Mutta, Kelan viisaat lääkärit työpöytiensä takaa toimistostaan papereita katsomalla sanovat, onko ihminen työkykyinen vaiko ei.

    Aivan järjetöntä ja täysin epäeettistä lääkärin antaa lausuntoja ihmisestä, jota ei ole koskaan edes nähnyt, saatikka tuntenut. Mutta näin toimii Kela.

    VastaaPoista
  3. kävin eka kertaa työvoimatoimistossa 60-luvun lopulla, käsiä leviteltiin ja laiskana pidettiin. Etsin itse työpaikan. 70-luvulla menin toisen kerran. Sillä kertaa olin yrittäjä, jolle ei mitään tukea kuulunut antaa.
    Etsin itse työpaikan, josta lähdin eläkkeelle. Menin KELA:lle hyvissä ajoissa selvittämään eläkeasioita. Ensin ei ollut alan asiantuntijaa paikalla. Seuraavalla viikolla selitin sille "asiantuntijalle", mitä olisin halunnut tietää. Tiesi sen jälkeen, kun olin hänelle suomentanut.
    Virka-ajan ulkopuolella ihan fiksuja ihmisiä, mutta...

    VastaaPoista
  4. Kelasta puheenollen, katsokaapa, saatteko selville, miten lasketaan työmarkkinatuen määrä:

    http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200701132559EH?openDocument

    VastaaPoista
  5. > Kelasta puheenollen, katsokaapa,
    > saatteko selville, miten lasketaan
    > työmarkkinatuen määrä:

    Tuo on vielä sentään helppoa. Entäs jos olet yksinhuoltaja ja opiskelija, joka käy vielä sivutoimisena töissä ja satut sairastumaan vaikka pariksi viikoksi? Mitähän tukia, millä tapaa ja missä määrin ja mistä pitäisi hakea?

    VastaaPoista