20. elokuuta 2007

Selvennys ja lisäys "Mitä on pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna" - kirjoitukseeni

Koska pyörää on turha keksiä uudelleen, laitan yksinkertaisesti linkin Antti Peltolan erinomaiseen, selkeään ja kuvaavaan kirjoitukseen asiasta. Itse en osannut asiaa kertoa noin selkeästi ja osuvasti kuin Antti sen kertoo, pahoittelen... :)

Viimeistään tuo Antin tekstin lukemalla jokaiselle edes kutakuinkin järjissään olevalle ihmiselle pitäisi selvitä millaisesta asiasta on kysymys nykyisessä pankkijärjestelmässämme. 1000 euroa sinulta muuttuu valtion ja pankkien kautta euroalueella 2 500 000 euroksi pankeille ja valtiolle. Kyllä. Tämä ei valitettavasti ole aprillipila.

1 kommentti:

Mikko Ellilä kirjoitti...

Viittaat selvästi tähän:
"Euroalueella pankkien varantosuhde on 2 prosenttia. Ne siis saavat tehdä lisää kierrossa olevaa rahaa tyhjästä. Esimerkki: Keskuspankilla on talletuksia 1 000 euroa avomarkkinaoperaatiosta. Keskuspankki voi myöntää 50 000 euron edestä lainoja pankeille. Pankit voivat lainata 50 000 euroa eteenpäin 2,5 miljoonana. Pankkitalletuksesi ei ole korkeavoimaista keskuspankkirahaa, joten niihin sovelletaan jakolaskua kertolaskun sijaan edelleen lainatessa. Valtion 1 000 euron joukkovelkakirja laajeni esimerkissä 2,5 miljoonaksi rahajärjestelmässä."

Tämä on kyllä virheellinen laskelma. Antti Peltola ja sinä olette ymmärtäneet väärin kassavarantovelvoitteen aiheuttaman luotonlaajenemisprosessin. Pankit itsessään eivät saa luotonlaajenemisprosessin ansiosta ilmaista rahaa tyhjästä. Vain keskuspankki luo rahaa tyhjästä.

Muuten kyllä sinä ja Peltola olette oikeassa sen suhteen, että euro on katteetonta pellerahaa. Euroopan keskuspankki voi levittää liikenteeseen niin paljon euroja kuin sitä huvittaa. EKP voi halutessaan vaikkapa kaksinkertaistaa liikkeellä olevan eurojen määrän yhden vuorokauden sisällä, jolloin hintataso kaksinkertaistuu välittömästi (=euron ostovoima tippuu puoleen nykyisestä).

Jos rahana olisi kulta, rahayksikön ostovoima kasvaisi jatkuvasti - markkinoillahan on tarjolla jatkuvasti enemmän ja enemmän tavaroita ja palveluita suhteessa maailmassa olevaan kultamäärään, joten kysynnän ja tarjonnan lain mukaan kullan reaalinen ostovoima suhteessa muihin hyödykkeisiin nousee jatkuvasti. Toki tässäkin on satunnaisia heilahteluja, esim. jonain vuonna kullan ostovoima voi nousta 2% ja jonain vuonna 7%; olennaista on kuitenkin se, että pitkällä aikavälillä kullan ostovoima nousee jatkuvasti. Katteettoman rahayksikön (euro, dollari, punta, kruunu, jeni jne.) ostovoimalle ei ole mitään taetta, vaan keskuspankki voi alentaa sen ostovoimaa kasvattamalla liikkeellä olevaa rahamäärää täysin mielivaltaisesti.