Eric Butler on kehittänyt ja julkaissut "
Firesheep" ohjelman/lisäosan
Firefox-selaimeen. Kyseinen lisäosa mahdollistaa mm. suojaamattomassa langattomassa lähiverkossa (wlan) kulkevan tiedon automaattisen kaappaamisen ja hyväksikäytön erittäin helposti ja tehokkaasti. Käytännössä ko. lisäosa kaappaa uhrien
evästeet, joita he ovat saaneet tunnistauduttuaan erilaisiin palveluihin ja mahdollistaa näiden evästeiden väärinkäytön hyökkääjän itsensä tarpeisiin. Hyökkääjä voi käyttää napattuja evästeitä tunnistautuessaan ko. uhrin ko. palveluun (esim. Facebook), eli toisin sanoen päästä sisälle ko. palveluun uhrin tunnuksilla!
Ohjelmaa pystyy käyttämään myös muissa kuin suojaamattomissa langattomissa verkoissa, koska esim. "lankaverkkoja" (kuten yrityksissä ja talonyhtiöissä olevissa lähiverkkoja) voi helposti huijata vaikkapa blogissanikin linkatulla
Cain & Abel ohjelmalla siten, että hyökkääjä pääsee kuuntelemaan niiden liikennettä. Mikään ei tietenkään estä operaattoreiden päässä tai muualla nettipiuhan varrella olevia tekemästä samaa temppua (mutta tämä riskihän on aina ollut olemassa). Päähuomio on nyt kuitenkin se, että tällä ohjelmalla voi kuka tahansa helposti hyökätä ei-suojattuja langattomia verkkoja käyttävien kimppuun mm. kirjastoissa, nettikahviloissa, julkisissa tiloissa, jne., vaikka vain kiusanteon ja ilkivallan mielessä. Useissa tapauksissa sitä voi käyttää jopa erilaisiin nettipankkeihin jne. tunkeutumiseen. Firesheep on siis todellinen vaaratekijä kaikkien nettipalvelujen käyttäjille.
Miten tämä hyökkäys on ylipäätään mahdollinen?
Nettipalveluiden tarjoajat käyttävät usein salattuja (
https) yhteyksiä kirjautumissivuillaan, jotta käyttäjätunnukset ja salasanat kulkevat salattuina. Mutta, nettipalveluiden tarjoajat antavat käyttäjille heidän salasanatunnistautumisensa jälkeen evästeen, joka jatkossa tunnistaa heidät (sen istuntokerran ajaksi yleensä), eikä tätä evästettä useasti lähetellä eikä vaadita lähetettäväksi salattuja yhteyksiä (https) pitkin! Firesheep iskee tähän väliin ja nappaa salaamattomana kulkeva evästeet ja sitä kautta saa käyttöoikeuden uhrin käyttämään nettipalveluun. Esimerkiksi
Facebookin kirjautumissivun voi valita salattuna, mutta kun sinne on kirjautunut, niin yhteys onkin sen jälkeen muotoa http://www.facebook.com, eikä siis enää https-alkuinen...joka kerta, kun Facebook lähettää sinulle tietoa tai sinä sinne, eväste kulkee koneeltasi Facebookin palvelimelle salaamattomana ja tähän Firesheep iskee kiinni.
Miten ongelma sitten pitäisi korjata?
Yksinkertaisesti sanottuna, kaikkien nettipalveluntarjoajien pitäisi käyttää kaikessa tiedonsiirrossaan salattuja (https) yhteyksiä vähintäänkin silloin, kun käyttäjää tunnistetaan (vaikka vain tämän evästeellä). Salaamattomia yhteyksiä ei saisi missään tapauksessa sallia ko. tehtävään. Varsinainen "hyötykuorma", eli esimerkiksi se Facebookin sivu, voisi teoriassa kulkea salaamattomana vielä, kunhan ko. evästeet kulkisivat vain ja ainoastaan salattuja yhteyksiä pitkin. Paras vaihtoehto olisi tietysti käyttää aina vain salattuja yhteyksiä. Esimerkiksi Google tarjoaa jo mahdollisuuden käyttää
aina salattua yhteyttä gmail-palvelussaan, jolloin mitään tietoja, mukaanlukien kaapattavissa olevat evästeet ja lähettämäsi ja vastaanottamasi sähköpostit, eivät ole salakuunneltavissa nettiyhteyttäsi kuuntelemalla. Google tarjoaa myöskin
salattuja internet-hakuja, joka estää linjojasi kuuntelevia pääsemästä selville, mitä haet netistä (samaa ja paremmalla tietosuojalla tarjoaa tosin myös
Ixquick-hakupalvelu).
Ongelman vaikutusta voi toki helpottaa jo nyt, vaikkapa käyttämällä Firefoxissa
ForceTLS tai
HTTPS Everywhere -lisäosia (Muille selaimille vastaavia lisäosia ei ole tarjolla). Nämä pakottavat Firefoxin käyttämään aina salattua yhteyttä nettisivuille, jos sellainen vaan on saatavilla ja sitä kautta vähentävät tämän Firesheep-hyökkäyksen tehoa merkittävästi. Kaikki nettisivut eivät kuitenkaan tue https-yhteyksiä, joten täydellinen ratkaisu tuo ei todellakaan ole.
Toinen vaihtoehto ongelman helpottamiseen on olla käyttämättä suojaamattomia langattomia lähiverkkoja, eli oman verkon ollessa kyseessä
suojaamalla se WPA2-PSK salauksella (ja vahvalla salasanalla tietysti) sekä vaihtamalla tukiaseman/reitittimen oletussalasana (vahvaksi salasanaksi tietysti). Julkisia verkkoja kannattaa siis välttää, koska pelkästään se, että verkko on salattu, ei anna turvaa, jos ja kun salausavain on muidenkin saatavissa (kuten vaikkapa kahviloissa tms. on kaikkien asiakkaiden saatavilla).
Mikäli julkisia verkkoja on pakko käyttää, kannattaa ehdottomasti käyttää
VPN-systeemeitä, kuten vaikkapa maksullista
iPredatoria, joka salaa kaiken liikenteesi omalta koneeltasi iPredatorin palvelimille saakka (Ruotsiin) vahvalla salauksella (yhtä vahva kuin iPredatorin salasanasi). iPredator on erinomainen muutenkin käytettäväksi, kun olet vaikkapa ulkomailla ja käytät hotellin tms. verkkoja. iPredator myöskin suojelee yksityisyyttäsi, koska se piilottaa alkuperäisen
ip-osoitteesi, eivätkä paljasta identiteettiäsi muutenkaan vaikkapa Suomen viranomaisille (paitsi jos sinua epäillään jostain todella törkeästä rikoksesta). Jos haluat VPN-yhteyden ilmaiseksi, voit aina käyttää vaikkapa
Ultra VNC:tä ja luoda kannettavalta tietokoneeltasi sillä yhteydet turvalliseen kotikoneeseesi ja sitä kautta "suojaamattomana" internettiin.
Ongelma on siis paha, mutta siltä voi suojautua melko hyvin, jos tietää, mitä tekee.
Firesheep on hyvä ohjelma ja on hyvä, että se julkistettiin. Muutoin ei näet tätä perustavaa laatua olevaa ongelmaa saataisi korjattua näin rivakasti. Vain paljastamalla ongelma ja tuomalla sen hyväksikäyttö kaikkien ulottuville pakotetaan internetpalveluiden tarjoajat reagoimaan asiaan ja parantamaan järjestelmiensä turvallisuutta. Pohjimmaisena ongelmana tässä, kuten monissa muissakin nettiin liittyvissä turvallisuus- ja yksityisyysasioissa on, että salausta ei käytetä oikein eikä tarpeeksi. Mikäli internetissä käytettäisiin aina päästä-päähän-salausta (vahvaa sellaista, ei pilipalikryptoa), monet urkinta, vakoilu, häirintä ja hyökkäysmenetelmät muuttuisivat tehottomiksi, koska liikenteeseen ei pääsisi käsiksi eikä sitä pääsisi väärentämään. Kun netin käyttäjät voisivat sitä kautta luottaa aina tahoon, johon ovat yhteydessä, monet ongelmat häviäisivät.
Tietysti moisen järjestelmän vaarana olisi, että samalla alettaisiin Isoveljen toimesta vaatia päästä-päähän tapahtuvaa vahvaa tunnistautumista (esimerkiksi sähköisen henkilökortin tms. kautta), joka voisi aiheuttaa erittäin pahan tietosuojaongelman, isoveljen voidessa varmuudella seurata kaikkien ihmisten toimintaa saadessaan ko. avaimet haltuunsa. Parempi siis ehkä toivoa, että sen sijaan, että keskusjohtoisesti nettiä ryhdytään salaamaan, eri nettipalvelut tajuaisivat itse parantaa tietoturvansa tasoa nykyisin olemassaolevia keinoja täysimääräisesti käyttäen. Se olisi ehdottomasti paras ratkaisu.