5. toukokuuta 2010

Vitamiineista, hivenaineista ja ravinnosta

Olen suhtautunut hyvin skeptisesti kaikenlaisiin "luontaistuote" tai "vitamiini/hivenaine" höpötyksiin. Jos näiden alojen puuhamiehiä- ja naisia olisi uskominen, miltei kaikki maailman sairaudet ja vaivat johtuvat jonkun aineen puutoksesta tai ainakin sen oireita voidaan sopivalla ravintolisällä helpottaa. Aihepiiriin liittyy myös paljon kansanomaisia uskomuksia, jotka jatkavat elämäänsä, vaikka ne on tieteellisin tutkimuksin osoitettu paikkaansa pitämättömiksi.

Asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Nykyihmisen ravinto ei ole optimaalista, eikä se ole ehkä ollut optimaalista luolamiesaikoinakaan. Pitkälle jalostetut ruoka-aineet (sokeri, kevytlevitteet, jne.) eivät varmasti ole mitenkään "luontaista" ravintoa ja toisaalta, harvapa meistä syö edes sen mukaan, mitä ravintoaineympyrä tms. kehoittaa syömään. Niin ja ne ravintosuosituksetkin muuttuvat tasaiseen tahtiin...

On myös totta se toteamus, että vitamiinit ja hivenaineet ovat suurille lääkeyhtiöille punainen vaate, koska niitä ei voi patentoida ja myydä. Lääkeyhtiölle on tietysti parempi kehittää, patentoida ja myydä kallishintainen lääke vitamiini/hivenainepuutoksen aiheuttamaan sairauteen tai sen ehkäisyyn, kuin kehoittaa ihmisiä syömään edullista, firman X valmistamaa vitamiinia siihen. Joku voi pitää tätä paranoidina ajatteluna, mutta miettikääpä hieman. Pelkästään verenpaine- ja kolesterolilääkkeillä lääkeyhtiöt tienaavat valtavia summia rahaa, vaikka parempi lääke noihin vaivoihin olisi terveellisempi ravinto ja liikunnan lisääminen (jos hieman koholla oleva verenpaine ja kolesteroliarvot nyt edes merkittävä terveysriski sinällään ovat). Osteoporoosin lääkehoito on lääkefirmoille paljon tuottoisampaa bisnestä kuin mitä kalsiumin ja d-vitamiinin syöntiin ja liikuntaan kehoittaminen on. jne. jne.

Monesti kuuluu puhuttavan "päivittäisestä saantisuosituksesta" ja siitä, että "kyllä ihminen saa kaiken tarvitsemansa ravinnosta tai yhdestä multitabsista". "Päivittäinen saantisuositus" vaikkapa vitamiineista ei ole kuitenkaan sama asia kuin "optimaalinen määrä". Kuukausittainen saantisuositus vaikkapa rahan suhteen voi hyvinkin olla vaikkapa 600 euroa, mutta optimaalinen määrä rahaa on sekin tietysti melkoisesti suurempi. Toinen kertoo, miten pienellä määrällä juuri ja juuri voi keskivertoihminen tulla jotakuinkin toimeen ja toinen kertoo, mikä olisi paras mahdollinen määrä saatavaksi. Tämä ero on tärkeää huomata. Puutostaudin esto ei ole sama asia kuin terveyshyötyjen maksimoiminen.

Otetaanpa esimerkiksi nyt vaikkapa d-vitamiini. D-vitamiinia saa ravinnosta hieman ja sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ihmisen ihossa ja riittävästi aurinkoa saava ihminen saakin d-vitamiinia luultavasti tarpeeksi. Ongelmana on, että esimerkiksi Suomessa talvisin ei auringonvaloa ole riittävästi saatavilla. Myöskin se, että töitä tehdään entistä enemmän sisällä, vähentää altistusta auringolle. Oma lukunsa on tietysti myös otsonikadolla ja ihosyövällä pelottelu, jonka seurauksena auringonottoa vältetään.

On esitetty, että nimenomaan d-vitamiinivaje voi edesauttaa esimerkiksi influenssan ja flunssan leviämistä, koska nämä taudit leviävät aina silloin, kun ko. maanosassa olevien ihmisten auringonvalon saanti (ja sitä kautta d-vitamiinin saanti) vähenee. Toisin sanoen flunssat ja influenssat tuppaavat leviämään myöhäisestä syksystä varhaiseen kevääseen saakka. Kesällä niitä ei näy eikä kuulu. D-vitamiinin onkin esitetty olevan rokotuksia tehokkaampi keino estää flunssaa. On myös merkittävää huomata, että vaikka Suomessa käytetään maitotuotteita runsaasti, silti meillä esiintyy paljon osteoporoosia...yksi syy tähän voi olla juurikin d-vitamiinivaje, jonka seurauksena maitotuotteiden kalsium ei imeydy ja sitoudu luustoon tehokkaasti (toisin kuin esimerkiksi etelä-Euroopassa, jossa kalsiumia saadaan vähemmän mutta osteoporoosia on vähemmän). Jokainen voi miettiä, miten vaikkapa laitoshoidossa oleva vanhus saa tarpeeksi d-vitamiinia, kun ei ehkä pääse uloskaan kuin kerran kahdessa viikossa...

D-vitamiinista löytyy lisää infoa esimerkiksi: D-vitamiini hidastaa vanhenemista ja antaa lisää terveitä elinvuosia ja d-vitamiinin puutos on suuri terveysriski.

Asiantuntijat ovat vaatineet jo pitkään d-vitamiinisuositusten rajua nostamista. Nykyisin puhutaan 10 mikrogramman päivittäisannoksesta ja raskaana olevan tulisi saada tämän lisäksi vielä ekstrana toiset 10 mikrogrammaa. Oikea, optimaalinen annos d-vitamiinia voisi olla jopa 50 mikrogrammaa päivässä. Nykytiedon mukaan vasta 500-1000 mikrogramman päivittäinen saanti voisi olla "liikaa", joten tässä mielessä mitään pelkoa yliannostuksesta ei ole, vaikka suositusannosta nostettaisiin kymmenkertaiseksi nykyisestä, eli 100 mikrogrammaan vuorokaudessa.

Nykyisin maidossa on d-vitamiinia litraa kohden 5 mikrogrammaa. Harvapa meistä juo litran verran maitoa päivässä, mutta optimaalisen d-vitamiinimäärän saamiseksi maitoa pitäisi juoda 10 litraa per vuorokausi. Jos ja kun d-vitamiinilisiä ei ravintoon merkittävästi laiteta lisää, d-vitamiinin saanti ei ole optimaalinen, eli niitä pitäisi ottaa vaikkapa tabletteina. Suomesta ei saa kovinkaan suuria d-vitamiiniannoksia sisältäviä tabletteja, mutta ulkomailta niitä voi toki tilata (hintakin on selvästi halvempi kuin Suomessa). Homeopaattisia määriä d-vitamiinia ei kannata ottaa, se on rahan haaskausta, annoskoon tulisi olla vähintään 20 mikrogrammaa päivässä...

Subjektiivinen kokemus on tietysti vain anekdootti. Kehoitan kuitenkin itse kutakin ihmistä kokeilemaan. Omat kokemukseni d-vitamiinilisästä (n. 125-250 mikrogrammaa päivässä) ovat olleet positiivisia. Vaikka, kuten sanoin, en voi todistaa mitään ja kyse voi olla vain plasebovaikutuksesta, niin esimerkiksi flunssalta/influenssalta olen nyt saanut olla rauhassa, oireet ovat olleet korkeintaan hyvin lyhyet ja heikot (verrattuna "normaaliin" sairastelukauteen). Pitkän aikavälin vaikutuksia on tietysti mahdotonta yksilötasolla mitata mitenkään ja ehkä viime aikoina lisääntynyt liikunnan määräkin varmasti tekee oman osansa terveyteni hyväksi.

D-vitamiini on nyt vain yksi esimerkki. Myös kalaöljyt (DHA ja E-EPA) ovat viime aikoina saanut osakseen huomiota, esimerkiksi sen arvellaan lisäävän muistia, keskittymiskykyä ja älykkyyttä, sekä lisäksi on viitteitä sen hyödyistä esimerkiksi masennuksen hoidossa, dementiassa ja verenpainetaudissa, sekä myöskin korkean kolesterolin hoidossa.

Kuulen jo mielessäni vastarinnan nousevan ja soraäänten huudon, joten vastaan siihen heti kättelyssä:
"Ei ennenmuinoinkaan ole tarvittu lisäravinteita"
- Ai ei vai? Ennenmuinoin ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä puutostauteihinkin ja elinikä oli olematon.
"Tasapainoisesta ravinnosta saa kaiken tarvitsemansa"
- Syötkö täysin tasapainoista ravintoa ja mikähän mahtaisi olla sellainen ravinto oikeasti?
"Vitamiinien yliannostuksella on merkittivä terveysriskejä"
- Joillakin vitamiineilla, kuten A-vitamiini, voi olla hyvin suurina annoksina nautittuna terveydellisiä haittoja. Annoskoot ovat kuitenkin massiivisia ja spesifejä tiettyihin vitamiineihin liittyviä. Vitamiinien puutoksella on niin ikään hyvin merkittäviä terveysriskejä.
"Jos tarvitsisimme jotain lisäravinteita ja hivenaineita, niitä lisättäisiin jos ruokiimme jne. viranomaisten toimesta. Emme tarvitse siis mitään."
- Nykyäänkin lisäätään mm. jauhoihin seleeniä, suolaan jodia, vesijohtoveteen fluoria jne. koska EMME saa niitä riittävästi luonnosta. Niin ja sitä d-vitamiinia lisätään maitotuotteisiin ihan samasta syystä (joskin annoskoko ei liene riittävä).
"Terveyttä ei saa purkista"
- Muista tuo, kun seuraavaksi haet antibioottireseptin tai nitroja...vai kuinka?
"Liikunta ja ravinto ovat tärkeimmät, eivät poppokonstit"
- Varmasti ovatkin, vaikka luultavasti ihmisen perimä on vieläkin tärkeämpi tekijä, kun mietitään, miten terve kukin on. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nykyisessä ravitsemuksessamme olisi sellaista, mitä voisi parantaa helposti.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia kansanterveydellisiä vaikutuksia ja rahallisia säästöjä saataisiin aikaan, jos ihmiset saisivat optimaalisia määriä erilaisia ravintolisiä? En usko, että vaikutukset olisivat kovinkaan pieniä. Mikäli julkinen terveydenhuolto lakkautettaisiin ja siirryttäisiin yksityisiin vakuutuksiin jne. niin varmasti kiinnostus terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn olisi suurempi kuin nyt, kun "veronmaksaja senkun maksaa", eikä mitään tulosvastuullisuutta ole. En jaksa uskoa, että yksikään yksityinen vakuutusyhtiö suostuisi maksamaan ihmisille kalliita patenttilääkkeitä, jos sairauden syynä on vain henkilön omat ruokailutottumukset ja/tai yksinkertaisten vitamiinien tms. puutostilat.

6 kommenttia:

Amagi kirjoitti...

It's about quality, not quantity!

Muistan taannoin lukevani sinulta anti-luomukirjoituksen. Suunta on oikea. Lisäravinteet voi varmastikin olla hyväksi, onhan maaperän luontaiset ravintoaineet tehiviljelyssä köyhtyneet merkittävästi. NPK-tyypisillä lannotteilla pyritään tuottamaan paljon satoa, jossa on paljon vettä. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta tuottaa fytoravinteiltaan rikasta ruokaa (esimerkiksi banaanin c-vitamiinipitoisuus on tippunut 90-vuodessa alle 20%iin...). Mutta hyvin on ollut kysyntää kliinisen näköisille herneille (niissä ei enää olekaan matoja! - mietitäänpä mistä se kertoo) tai muille vihanneksille, joita "tuholaiseläimet" ei ole näykkineet. Niin ja tuskin ne tuottajat niin tyhmiä olisi, että torjunta-aineet huuhtelemalla lähtisi, silloinhan sadevesikin veisi ne pois!
Vaikka sadossa olisikin vain "turvallinen määrä" niitä torjunta-aineita, niin kovin turvallisia ne ei niille elukoille olleet, enkä voi itse käsittää miten aine, jonka tarkoitus on tappaa biologista elämää, ei olisi meille vuosikymmenien altistumisen aikana haitallista. Mutta nyt poikkean jo aiheesta...


Ravintolisien hyödyllisyydessä kyse ei ole silti niin mustavalkoisesta asiasta, kuin jostain muutamien tunnettujen molekyylien lisäämisestä suuhumme. On lukuisia tutkimuksia jossa on osoitettu lisäravinteiden käytön haitallisiksi (mainitsemasi A-vitamiini esimerkiksi...tai oikeastaan tiedän tutkimuksen beta-karoteenista, jossa sen vaikutukset oli lähinnä, että se lisäsi syöpien riskiä tai e-vitamiini dl-alfatokoferoli)

Mutta ongelma ei ole itse vitamiineissa, vaan, että daa - ne ovat synteettisiä. Esimerkiksi askorbiinihappo ei ole sama asia kuin C-vitamiini. Jo perunalla ollaan parannettu keripukkia (jossa on alle 30mg askorbiinihappoa), mutta samaa parannustehoa ei saada 500mg askorbiinihappopillerillä.
Luontainen C-vitamiini on monien osasten toimiva yhdistelmä. Samoin E-vitamiinia (dl-alfatokoferoli) et löydä luonnosta mistään. Esim. sen antioksidatiivinen vaikutus on promillessa siitä mitä luonnossa esiintyvillä e-vitamiineilla (d-alfatokoferoli, d-beta totokoferoli, d-delta tokoferoli, tokotrienolit jne.)

Luontainen ja ei-luontainen vitamiini on lähes poikkeuksetta siis hyvin eri asia. E-vitamiinin lisäksi esimerkiksi B12 = syanokobalamiini? Ei sellaista löydy luonnosta, se ei käytännössä imeydy, ja hajoamistuotteena syntyy lähinnä syanidia. Sen lisäksi siis, että synteettiset vitamiinit ovat usein eri molekyylejä kuin mitä luonnossa, synteettisellä kemikaalilla ei ole mukanaan niitä ns. co-faktoreita, jotka muodostavat solunsisällä toimivan elementin. Yhtälailla kaikki ei_niin_tunnetut fytoravinteet, entsyymit jne. puuttuvat multi-tabs kemikaaleista (kuten usein myös tehoviljellyistä kasviksista) täysin.

( Antihörhövaroitus: http://www.thedoctorwithin.com/vitaminC/Ascorbic-Acid-Is-Not-Vitamin-C/ )

Itselläni on olut deen suhteen suurinpiirtein sama annostus kuin sinulla jo muutamisen vuotta. Mutta aamusta menen kyllä aurinkoon, mitään näyttöä sillekään ei nimittäin ole, että purkin Dee olisi samaa kuin mitä auringon dee (tai sanotaanko näin, että auringonvalo saattaa tuottaa kolestrolista muutakin kuin kolekalsiferolia, joka taitaa maksassa muuttua mm. kalsidioliksi).

Vitamiinilisistä käytänkin siksi mieluusti tällaista http://www.iherb.com/New-Chapter-Organics-Every-Man-s-One-Daily-90-Tablets/92?at=0 verrattuna multitabsiin.

jaska kirjoitti...

"Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia kansanterveydellisiä vaikutuksia ja rahallisia säästöjä saataisiin aikaan, jos ihmiset saisivat optimaalisia määriä erilaisia ravintolisiä? "

Kansanterveys ja kansantalous eivät välttämättä korreloi keskenään alkuunkaan, vaikka viranomaiset usein tällaisen kuvan koittavat antaakin.

Taannoinen tutkimushan kertoi, että tupakoivat tulevat terveydenhuollolle noin 25% halvemmiksi ja ylipainoiset 15%. Molemmat ryhmäthän kuolevat nuorempina.

Aiheesta vähän sivuun: mitenköhän talouteen mahtoi vaikuttaa pyöräilykypärä"pakko", kun erään julkaistun tilaston mukaan pyöräilyonnettomuudet tapahtuvat suureksi osaksi vanhoille ihmisille.

Norsula kirjoitti...

Ovatko muiden rasvaliukosten vitamiinien saantisuositukset yhtä poskellaan?

Markus Jansson kirjoitti...

> Ovatko muiden rasvaliukosten
> vitamiinien saantisuositukset yhtä
> poskellaan?

Luultavasti.
Tietoa siitä, mikä on optimaalinen määrä niitä, ei ole olemassakaan. Ainoa tieto, mitä on, on siitä, mikä on ehdoton minimimäärä joillekin ihmisille, jolla ei tule suoranaista, havaittavaa puutostautia.

Amagi kirjoitti...

D-vitamiinin saantisuositukset tosiaan perustuvat sille minimaaliselle määrälle mikä ehkäisee riisitaudilta. Sw 100µg/d ehkäisisi jo suurta liutaa muita ongelmia (flunssia, osteoporoosia, kipua, heikko lihaskasvua yms)
Vertauksena, että 15 minuuttia auringossa keskipäivällä nudena antaa sinulle n. 250µg D-vitamiinia (mutta myrkytystä siitä ei voi saada, koska D-vitamiinia tuotetaan vain tarpeellinen määrä).

Myös sen C-vitamiinin tai kalaöljyjen saantisuositukset ovat yhtälailla erittäin alakanttiin siitä, että niiden "saantisuositusten" ylittävästä osuudesta olisi vielä pitkään lisähyötyä... (paleoihmiset saivat C-vitamiinia ja kalaöljyjä grammoittain, nyt puhutaan vaivaisista milligrammoista)

Anonyymi kirjoitti...

Olen syksystä asti ottanut D-vitamiinia 40 mikrogrammaa päivässä. Flunssia ei ole ollut, mikä kohdallani on harvinaista. Sitähän en tiedä, onko se D-vitamiinin ansiota, ja jos on, niin olisiko piemenpikin määrä riittänyt.