Nykyisenlainen Suomi ei ole enää pelastettavissa

Suomi on ajautumassa yhä syvemmälle kriisiin. Mielipuolinen hyväveliviranomaisten toiminta, täysin demlaantunut oikeusjärjestelmä ja talouden syöksykierre nakertavat koko yhteiskunnan perustaa. Hallitsematon maahanmuutto, kansalaisten perusturvallisuuden järkkyminen ja valtaapitävien käsikassarana toimivan valtamedian mädätys vain nopeuttaa tätä vääjäämätöntä kehityskulkua. Kulttuurimarxilainen punaviherhullutus ei pysty enää kauaa ylläpitämään illuusiotaan ja pian edessä on totaalinen romahdus, kuin Neuvostoliitossa konsanaan.

Olisi hienoa, jos asiaan olisi olemassa helppoja ratkaisuja. Olisi kivaa, jos voisimme muutamalla lakipykälällä tai päättäväisellä toiminnalla korjata virheet ja jatkaa eteenpäin. Emme me voi. Koko järjestelmä natisee liitoksistaan ja siihen on aivan järkevä selitys: Järjestelmä on aivan läpeensä mätä. Läpeensä mätä puu ei kestä, kun myrsky nousee. Eikä kerran mädätettyä puuta saa terveeksi enää mitenkään, vaikka kuinka yrittäisi ja haluaisikin.

Ainoa toimiva ratkaisu on kitkeä puu juurineen kaikkineen irti, pilkkoa palasiksi ja hävittää kokonaan. Aloittaa alusta. Kokonaan alusta. Terveeltä, kestävältä pohjalta. Mikäli pienikin pala vanhaa mätää jätetään paikoilleen, ongelma palaa hyvin nopeasti takaisin.

1. Suomen viranomaiskoneistoa pitää keventää vähintään 3/4, mieluiten 90%. Mitä vähemmän virkamiehiä, sitä vähemmän mädätettäviä. Luonnollisesti virkamiestehtäviä ei saa jakaa poliittisin perustein, eli koko ala ja systeemi tarvitsee aivan totaalisen puhdistuksen tältä osin. Virkamiesten kytkökset esim. vapaamuurareihin, puolueisiin, yhdistyksiin, säätiöihin jne. pitää selvittää huolellisesti ja kieltää yksiselitteisesti.
2. Oikeusjärjestelmämme tarvitsee totuuskomission ja perustuslakituomioistuimen. Politiikka on poistettava oikeusjärjestelmästämme kokonaan ja prosesseja on kevennettävä merkittävästi tusinarikollisuuden osalta, mutta toisaalta todelliset epäkohdat ja valitukset on saatava perinpohjin tutkittavaksi. Oikeuslaitos ei saa olla Demlan käsikassara eikä kumileimasin. Oikeusprossessien tulee olla maksuttomia kansalaisille ja asianajajien ylivalta pitää purkaa kokonaan. Oikeista, uhrillisista rikoksista pitää antaa jatkossa tuntuvat tuomiot. Sanomattakin lienee selvää, että vankilan ei pidä enää olla mikään lepokoti.
3. Talous ei voi toimia näin massiivisen verotuksen ja byrokratian alla. Verotusta pitää huomattavasti yksinkertaistaa ja keventää, sekä byrokratia purkaa aivan kokonaan. Perustulo, tasavero ja valtion tukemat sairaskuluvakuutukset käyttöön välittömästi, jotta työttömyys katoaa ja ihmiset saadaan aktivoitua, sekä julkinen sektori perattua totaalisesti. Eurosta on pakko erota ja ottaa käyttöön oma valuutta, joka voisi olla esimerkiksi kultaan, bitcoineihin tai maa-alueeseen nojaava ja siitä arvonsa saava. Pahoinvointivaltio ja kestämätön, velkarahaan perustuva talousjärjestelmä on lakkautettava.
4. Schengen-alueesta on irroittauduttava välittömästi. Ilman EU-kansalaisuutta tai viisumia ei Suomeen pidä olla mitään asiaa mistään. Ei-EU-kansalaisille ei pidä antaa mitään suojaa, elatusta, terveydenhoitoa tai diskorahoja. Ei mitään. Ei yhtään mitään. Täällä jo olevat maahantunkeutujat pitää sulkea leireille tai karkoittaa maasta välittömästi siihen maahan, josta ovat Suomeen tulleet. Pakolaisia on otettava vain pakolaisleireiltä ja turvapaikkaa voitava anoa vain ulkomailla olevista lähetystöistä käsin, pääpainon ollessa poliittista turvapaikkaa hakevilla.
5. Kadut on saatava turvallisiksi ja järjestys palautettua, mikä toki helpottuu kummasti, kun kohdan 4 asiat toteutetaan. Yleinen aseenkanto-oikeus tai mieluumminkin suorastaan velvollisuus, olisi myös yksi askel tähän suuntaan. Vähintäänkin Suojeluskunnat tarvitaan takaisin.
6. Yleisradio on lakkautettava tai supistettava täysin minimaaliseksi, valtion toiminnasta kertovaksi asiakanavaksi. Valtamedia kuolee itsestään pois hyvää vauhtia tälläkin hetkellä, mutta täysi sananvapaus ja kaikenlainen nettisensuurin poistaminen edesauttaa kummasti tämänkin toteutumista.
7. Kulttuurimarxismi on tunnustettava yhteiskunnalliseksi syöväksi ja siihen sotkeutuneet erotettava kaikista viroista välittömästi. Toki, kun kohdan 1 mukaisesti viranomaiskoneistoa kevennetään ja kohdan 2 mukaisesti oikeuslaitoksemme perataan, tämäkin tapahtunee miltei itsestään. Jäljelle jäävät toki erilaiset kasvatus- ja sosiaalipuolen mädättäjät sekä Vihreä Uskonto dogmeineen ja sakramentteineen, jotka tosin nekin vähentyvät kuin itsestään, kun kohdan 3 mukaisesti pahointivaltio ja byrokratiat puretaan.
8. Sananvapauden ja muiden yksilönvapauksien puolustaminen on otettava yhteiskunnan tärkeimmäksi tehtäväksi. Yhteiskunta, joka ei kestä sananvapautta, ei ansaitsekaan pysyä pystyssä. Kenellekään ei pidä olla mitään velvollisuutta, eikä oikeutta tukea yhteiskuntaa, joka alistaa jäsenensä orjikseen, oli tekosyynä sitten enemmistön tahto, uskonto tai kulttuuri.

On hyvin epätodennäköistä, että muutos voisi tapahtua ilman väkivaltaista yhteenottoa. Teoriassa toki, jos meillä nousisi tyhjästä puolue, joka saisi 101 paikkaa eduskunnassa ja olisi täysin yksimielinen, valta voisi vaihtua ilman väkivaltaa. Niin ei tule tapahtumaan. Vallassa olevat poliitikot ja massiivinen virkamieskoneisto, sekä sitä passiivisesti tukeva lammaslauma ei suostu näkemään totuutta, eikä myöntymään sille romahduksenkaan hetkellä. Neuvostoliitto kituutteli vuosia täysin romahduspisteessä ja Pohjois-Korea on kituutellut kuolemankielissä jo vuosikymmeniä. Ihmisten haluttomuus ja kyvyttömyys nähdä se, mitä he eivät halua nähdä ja mitä heitä ei ole opetettu näkemään, on uskomaton. Niin ikään kaikki haluavat pitää kiinni saavuttamistaan eduista ja etuoikeuksista, tukien järjestelmää epätoivon vimmalla. Vanhasta ei haluta luopua, vaikka se on läpeensä mätää.

Tulee kuitenkin hetki, jolloin kansa saa tarpeekseen ja alkaa spontaanisti nousta kapinaan järjettömyyttä ja mätää vastaan. Mikä sen laukaisee, sitä emme osaa etukäteen sanoa. Jossain, joku ottaa aloitteen käsiinsä ja toteaa, että nyt riittää ja toteaa, että häntä ei enää kiinnosta, mitä mieltä ns. yhteiskuntamme on siitä, että hän ei enää suostu jatkamaan tätä pelleilyä. Se voi olla poliisi. Se voi olla joku armeijan kantahenkilökuntaan kuuluva. Se voi olla joku varusmieskin. Se voi olla poliitikko. Se voi olla jokin yritys tai yhdistys, joka saa tarpeekseen tästä kaikesta. Se voi olla pieni kansalaistottelemattomuuden ilmauskin. Se voi olla kuka tahansa, yksittäinenkin ihminen, joka laittaa lumipallon pyörimään, laukaisee tilanteen.

Sanonta sanoo, että kyseessä on sota, kun valtaa pitävät kertovat kansalle, kuka vihollinen on ja kun kansa itse tajuaa, kuka vihollinen on, kyseessä onkin sitten vallankumous. Ja sen voittajat sanelevat lait ja muutokset, sekä niiden oikeutuksen.

Mitä tavallinen ihminen sitten voi tehdä? Valmistautua, tietenkin. Varautua epävakaaseen aikaan, huolehtia kotivarastaan, läheisistään, pitää käteistä rahaa, kultaa, bitcoineja jne. jemmassa jne. Kaikkien niiden, jotka haluavat muuta kuin vain selviytyä, eli osallistua itse aktiivisesti muutokseen, kun se hetki koittaa, on syytä alkaa järjestäytymään, aseistautumaan ja varautumaan, sekä huolehtimaan siitä, että kaikissa tilanteissa kommunikaatio ja yhteistoiminta onnistuu muiden samanmielisten kanssa. Aikaa ei ole hukattavissa.

Tämä laiva on uppoamassa ja nopeasti.