28. toukokuuta 2008

Pojille nukkeja - HAH!

En ole taas vähään aikaan nauranut näin makeasti. Ilta-Sanomat uutisoi, että Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja, lastenpsykiatri Tuula Tamminen tyrkyttää nukkeja pojille. Onpa mokoma täti vielä mukana jossain nukkemainoksissakin, joissa vanhempia kehoitetaan ostamaan myös pojille nukkeja. Ajatuksena on rikkoa sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja ilmeisesti jotenkin "osoittaa" että sukupuoli tarkoittaa vain eroa sillä mitä on jalkojen välissä.

Taitaapa olla lastenpsykiatriksi pääsemisen kriteerit melko löysiä nykyään. MLL:n puheenjohtajuuden kriteereistä nyt puhumattakaan.

Järjestäen kaikki pojat paitsi ilmoittivat, niin myös käytännössä osoittivat, ettei heitä kiinnosta nuket pätkän vertaa. Kyllä, siitäkin huolimatta, että patriarkaalinen alistamiskoneisto ja heteronormatiivisuus (LOL!) eivät ole ehtineet noin nuoriin vielä vaikuttaa. Kyllä, täysin omasta vapaasta tahdostaan ja omista preferensseistään pojat pitävät autoista ja tytöt nukeista. Kategorisesti. Poikia eivät voineet nuket oikeastaan vähempää edes kiinnostaa.

Sivuhuomautuksena todettakoot, että minä sain lahjaksi serkuiltani joskus liekkö 6v ollut, nuken. Ihmettelin mokomaa tovin, sitten se päätyi hyllyn päälle. Siellä se oli, kunnes se siirrettiin toisaalle säilöön. Taitaa olla yhäkin säilössä vanhempieni vintillä. Kertaakaan en sillä leikkinyt ensimmäisen n. 30s kestävän ihmettelyn jälkeen. EVVK.

Jos joku ei vakavissaan usko edellä mainittua, niin tehkää ihmeessä koe jollekin poikalapsiparalle ja antakaa tälle lahjaksi nukke. Voitte olla varmoja, että seurauksena on vain parkua ja kiukkua tyyliin "mitä mä tällä teen, olisitte antaneet edes karkkia prkl". Mutta älkää toki minua uskoko, kyllä hyväpalkkaiset naistutkijat ja lastenpsykiatrit ovat varmasti oikeassa ja minä väärässä. Niin ja se poikalapsiparkakin on tietysti väärässä kun hän ilmoittaa, että EVVK, kyllä hän oikeasti varmaankin haluaa sillä nukella leikkiä. Vai mitä?

Jostain syystä edellä mainittu on kovin vaikeaa femakkojen, naistutkijoiden ja nähtävästi myös lastenpsykiatrien ja lastensuojelutyöntekijöiden tajuta. Sukupuoli tarkoittaa muutakin kuin sitä, mitä jalkojen välissä sattuu olemaan. Sukupuoli ei ole mikään "häilyvä", "muuttuva", "sosiaalinen konstruktio" ja muuta paskaa mitä naistutkijat verovaroillamme koettavat meille koko ajan valehdella. Pojat pitävät autoista, pyssyistä, riehumisesta, tekniikasta ja muusta ihan oikeasti kivasta ;) kun taas tytöt valmistautuvat jo lapsuudessa äidin rooliinsa.

Voin jo nähdä mielessäni miten joku telaketjufeministilesbo kiekuu raivosta lukiessaan edellä olevaa virkettäni. Hyvä niin.



PS. Tsekatkaapa muuten tämä www.lasikatto.net -sivusto. Kyseessä on yhdistys, joka ajaa sukupuolista tasa-arvoa, mm. asevelvollisuuden ja muidenkin miehiä syrjivien asioiden poistamiseen keskittyen. Taas femakkoja ärsyttää ja hyvä niin.

10 kommenttia:

Mikko Ellilä kirjoitti...

Voin kertoa vastaavia kokemuksia omasta lapsuudestani.

Äitini kuulemma yritti muutamia kertoja kokeilla, olisinko kiinnostunut leikkimään nukeilla sisareni kanssa. En ollut koskaan ollenkaan kiinnostunut, en sitten yhtään. Olin silloin niin pieni, että en itse edes muista asiasta mitään. Minulla ei ole mitään muistikuvaa, että minulle olisi sanottu: "Tässä on nukke, leiki sillä." En muista tätä itse, vaan minulle on kerrottu tästä jälkeenpäin; koska olin niin pieni, että asia ei edes jäänyt muistiin, olin varmasti myös niin pieni, että yhteiskunnassa vallitsevat kulttuurilliset sukupuoliroolit eivät olleet ehtineet vaikuttaa mieltymyksiini. Kiinnostuksenkohteeni olivat siis määräytyneet ihan suoraan biologisen sukupuoleni perusteella, ilman "sosiaalisesti konstruoitujen" sukupuoliroolien vaikutusta.

Kuulemma katselin innostuneena autoja kadulla, lelukaupassa ja televisiossa jostain 2-3-vuotiaasta asti. 5-vuotiaaksi mennessä minulle oli hankittu 57 leluautoa. Muistan tämän, koska laskin ne ja kirjoitin määrän lyijykynällä puisen leluautotallini kattoon: "57 AUTOA" - tikkukirjaimin kirjoitettuna, allekirjoituksena: "MIKKO 5 V."

Huolimatta siitä, että minulla oli 57 autoa, sisareni ei koskaan halunnut leikkiä niillä. Heh. Femakkojen mielestä hänkin oli tietysti jo jonain 2-3-vuotiaana patriarkaatin aivopesemä. Eihän asia voi olla niin, että sukupuoliroolit olisivat biologisia. Eihän testosteronilla, estrogeenillä, adrenaliinilla ja serotoniinilla ole mitään vaikutusta ihmisen ajatteluun ja käytökseen. Eikä maapallo kierrä aurinkoa!!!

Kekke kirjoitti...

Asevelvollisuutta ei pitäisi minusta lähteä juurimaan pois niinkään heppoisella perusteella kuin muutaman miesasia-aktivistin mielipide.

Laajennetaan naisiin koko höskä jos tasa-arvo on sellainen issue. Nykyajan tytöntylleröille tekisi ihan hyvää jonkinlainen muutaman kuukauden lottakurssi ensiaputaitojen opettelemisine kaikkineen.

Anonyymi kirjoitti...

Sulle Jansson voisi ostaa ainakin nukkeja, etenkin olkinukkeja. Vai kelpaisko vaaleanpunaiset hempeät Barbitkin?

Markus Jansson kirjoitti...

> Sulle Jansson voisi ostaa ainakin
> nukkeja, etenkin olkinukkeja. Vai
> kelpaisko vaaleanpunaiset hempeät
> Barbitkin?

Terve Simo. :)

Anonyymi kirjoitti...

Joo on lähipiirissä parikin tutun tuttua (naista), jotka ovat yrittäneet saada pojan kiinnostumaan nukeista, mutta luopuneet yrityksestä toivottomana.

Pekka kirjoitti...

Kylläpä taas lapsia aliarvioidaan. Olen aivan varma, että jos lapsi tahtoo nukeilla leikkiä niin hän kyllä kaupassa pyytää vanhempiaan sellaisen itselleen ostamaan. Miksi ihmeessä pitäisi yrittää tyrkyttää jollekulle jotain mikä häntä ei kiinnosta? Siksikö, että hän on niin nuori ettei osaa vielä tehdä minkään sortin itsenäisiä päätöksiä? Herranjestas....

Sanottakoon kuitenkin, että jos poika haluaa leikkiä nukeilla tai päinvastoin tyttö haluaa leikkiä autoilla niin sitäkään ei suotta tarvitse kauhistella. Ainakaan minusta.

Anonyymi kirjoitti...

Onks Y-kromosomista muuten löydetty jo se geeni joka luo kiinnostuksen polttomoottoreita ja pyssyjä kohtaan? Mites se menee kun ruoanlaittovietti on ainoastaan tytöillä, muttei koskaan pojilla, niin x-kromosomissa olevat ominaisuudet näkyy aina dominoivina pojilla. Eli mihin geeniin mm. Barbiet sijoittuvat? Kun ei tuo sosiaalinen konstruktio kerran vakuuta.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä minä ainakin leikin pienenä nukeilla ;) Mutta ne olivat kyllä pojille suunnattuja Action Man "nukkeja" :)

Anonyymi kirjoitti...

Mmm, tässä on kyllä perää mutta ptruu! Mietitäänpä vielä vähän syvemmin, koska tähän alkaa tulemaan sellaista "ellilämäistä" jankkaamista, tarkoitan sellaista että esim. tietynvärisillä ihmisillä on raiskaamis- ja toisen omaisuutta-luvatta-ottamis-geenejä. Onko totta että jos opettelen kaikki Shakespearen teokset ulkoa ja opetan ne lapsilleni ulkoa jotka opettavat sen taas lapsilleen jne. kunnes jotkut kaukaisemmat jälkeläiseni vain nähdessään Shakespearen niteen alkavat quotata sitä täydellisesti silmät kiiluen vaikka eivät olisi herrasta ikinä kuulleetkaan? Koska monet tuntuvat olevan sitä mieltä että pyörän varastaminen kulkee geeneissä, niin miksei tuokin? En todellakaan kiellä tätä mies/nais-hommaa mutta meidän täytyy muistaa että kaikkia asioita ei pysty selittämään biologialla. Pointtinihan tässä on tietysti se että osaako Valtteri 3 v koota moottorin tai vaihtaa renkaan, olettaen että hänellä olisi siihen tarvittava lihasvoima? Käykö se teini-ikäisenäkin opettamatta? Miten Bratzeilla leikkiminen kehittää hoivataitoja? Vauvanuket ymmärrän, mutta...? Niin, onhan vauvoja ollut iät ajat, mutta autoja vain vuosikymmeniä. Talojakin (vieläpä suhteellisen monimutkaisia konstruktioita) on ollut kauemmin kuin autoja muttei kukaan osaa pelkillä vaistoillaan rakentaa edes risumajaa muuta kuin yrityksen ja erehdyksen kautta.

Anonyymi kirjoitti...

Kaksivuotias poikani on ollut jo pitkään kiinnostunut eläimistä, paljon moottoreita ja tekniikkaa enemmän. Siksi hän leikkii paljon sellaisilla karvaisilla eläimiä esittävillä nukeilla/nallelilla.

Noin puolivuotiaana poika osasi matkia auton ääntä ja ajoi pikkuautoilla, asumme tosin keskustassa, jossa poika on altistunut ehkä liikaakin autoille.

Ainoa ihmisnukkehahmo, jonka kanssa poika leikkii, on legohahmo, joka rakentaa, seikkailee tai kulkee leluautolla.

Nyt olen huomannut poikani hakeutuvan lelukaupassa ns. poikien lelujen puolelle. Tyttöjen nuket eivät kiinnosta. Tosin nalletkin ovat vielä kovaa kamaa. Lisäksi hän seuraa autoja ja kertoo minulle niiden ominaisuuksista.

Meillä ei ole autoa ja olen muutenkin jatkuvasti pelännyt kasvattavani pojasta 'likkamaista'. Poika on ollut koko elämänsä tiiviisti kanssani, eikä ole juuri saanut vaikutteita muualta. Joskus olen tosin sanonut vaimolleni jonkun olevan likkojen juttu.

Teen kotona töitä, siivoan ja hoidan lapsia. Vaimoni tekee töitä muualla ja on muutenkin ottanut sen vanhan miehen roolin, joka muuten on naisilla usein tapana meidän ikäluokassa.

Kokemusteni perusteella olet siis taas kerran täysin oikeassa. Pojat haluavat poikien leikkejä, eikä sille voi mitään. Jopa neuvolan tädit ovat sanoneet samaa.