28. heinäkuuta 2018

Valitukseni hovioikeuteen Korjakoffin määräämästä järjestyssakosta

Järjestyssakkofarssini etenee. Alla Helsingin hovioikeudelle lähettämäni valitus Mitja Korjakoff määräämästä järjestyssakosta Ilja Janitskin oikeudenkäynnin nauhoittamiseen liittyen. Minähän annoin asiassa jo hieman samansisältöisen lausuman Korjakoffille, mutta tämä siitä huolimatta määräsi minulle lakiin perustumattoman 1000€ järjestyssakon. Katsotaanpa, laittaako hovioikeus tämän hämärän tuomari Mitja Korjakoffin ojennukseen vaiko ei. En toivo liikoja, koska olen jo liian tottunut oikeusmurhiin, mutta olisihan se kiva poikkeus, että edes joskus voisi saada oikeutta Suomessa.

Piffiläisten ja muiden viranomaisuskovaisten reaktiot tiedän jo ennalta:
- Jos voitan, niin nämä paskahousut mätäpaiseet sanovat:"Mitä se Jansson ulisee, se voitti juttunsa ja sai oikeutta, Suomessa on toimiva oikeuslaitos."
- Jos häviän, niin nämä paskahousut mätäpaiseet sanovat:"Mitä se Jansson ulisee, se hävisi juttunsa kuten pitikin, Suomessa on toimiva oikeuslaitos."



HELSINGIN HOVIOIKEUDELLE                                                                                         VALITUS



Alioikeustiedot: Helsingin käräjäoikeus 29.6.2018, käräjätuomari Mitja Korjakoffin päätös 18/129764

Asia: Järjestyssakon tuomitseminen

Valittaja: Markus Mikael Jansson 



VALITUS JA VAATIMUKSET

1) Pyydän, että minulle myönnetään asiassa jatkokäsittelylupa, koska on aihetta epäillä käräjäoikeuden tuomion laillisuutta valituksessani ilmenevistä syistä ja perusteista johtuen, sekä siitä syystä, että kyseessä on ennakkotapaus nauhoittamisesta määrättävään järjestyssakkoon liittyen.

2) Pyydän, että asiassa järjestetään suullinen pääkäsittely joko Helsingin hovioikeudessa, tai mieluummin Vaasan hovioikeudessa (Porissa), koska olen nimennyt todistajan ja aion esittää todistelua asiassa.

3) Ensisijaisesti kiistän käräjätuomari Mitja Korjakoffin määräämän järjestyssakon laillisuuden ja vaadin sen hylkäämistä, sekä korvauksia minulle aiheutuneista kuluista korvausvaatimukseni mukaisesti.

4) Toissijaisesti kyseenalaistan käräjätuomari Mitja Korjakoffin määräämän järjestyssakon kohtuullisuuden ja vaadin sitä alennettavaksi esim. 100€ suuruiseksi.

5) (Perustelut oikeudenkäynnin maksuttomuudelle, henkilökohtaisia tietoja jne.)
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX



KORVAUSVAATIMUKSET

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun 9 luvun 1 a §:n nojalla vaadin, että minulle
korvataan valtion varoista lausumispyynnön noutamis, laatimis, tarkastuttamis, lähettämis, sekä valituksen laatimis jne. kuluina 14 tunnin työpanokseni mukaan 210€ päätöksen antamispäivästä lukien 30 vuorokauden sisällä laillisine korkoineen lähettäjätiedoissa mainitulle tilille. Erittely kuluista:
- 0,75h lausumapyynnön noutaminen haastemieheltä.
- 2,0h lausumapyyntöön / järjestyssakkoasiaan perehtyminen.
- 1,5h
lukuisat puhelinkeskustelut Helsingin käräjäoikeuteen useisiin eri osastoihin, jotta joku osaisi vastata asiaan liittyviin kysymyksiini. Osaston 3 kanssa käyty erikseen pitkät puhelinkeskustelut.
- 0,5h sähköpostikirjeenvaihto Helsingin käräjäoikeuden laamanni
Tuomas Nurmen kanssa asiaan liittyen.
- 1,25h katselmus vastaavanlaisiin tapauksiin, tietojen kerääminen asiaan liittyen.
- 2,0h lausuman laatiminen ja lähettäminen Helsingin käräjäoikeuteen.
- 2,0h päätöksen
vastaanottaminen ja siihen perehtyminen.
- 1,0h tietojen keruu hovioikeuden valitusta varten.
- 2,5h valituksen laatiminen ja lähettäminen hovioikeuteen.
- 0,5h valituksen tarkistuttaminen ulkopuolisella taholla.

Pyydän oikeutta lisäksi korvaamaan myös itse hovioikeuden käsittelypäivästä johtuvat matka- majoitus- ajankäyttö- yms. kulut, joista esitän erillisen korvausvaatimuksen ko. käsittelyssä, kun ko. kulut ovat selvillä.



VALITUKSEN PERUSTELU

(3.) Suullisen käsittelyn taltioinnista säädetään laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370
"4. luku Suullinen käsittely
21 § Suullisen käsittelyn taltiointi
Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti."

On huomioitavaa, että kyseisen 21§ rikkomisesta ei ole säädetty mitään rangaistusta tai seuraamusta missään laissa. Näin myös asiantuntijat vahvistavat:
"Ongelma on siinä, ettei julkisen oikeudenkäynnin kuvaaminen ole laissa kielletty. Siitä ei voi rangaista. Oikeuden puheenjohtaja voi enintään poistaa kuvaus- tai tallennuskieltoa uhmaavan salista."

Se tosiasia, että nauhoittamisesta oikeussalissa ilman- tai vastoin puheenjohtajan lupaa ei voida rangaista, käy myös ilmi esimerkiksi tästä uutisesta, jossa Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelaa on haastateltu:
"Lännen Median lehdet kertoivat kaksi viikkoa sitten, että maahanmuuttovastainen aktivisti Junes Lokka kuvasi salaa Oulun suurta huomiota saaneen insestioikeudenkäynnin ja julkisti luvatta tekemänsä tallenteet netissä. Videoilla ei näy oikeussalin tapahtumia, mutta keskustelut ovat tallenteilla kuultavissa. Lokka toimi luvatta, sillä oikeuden puheenjohtaja salli kuvaamisen oikeussalissa vain oikeuden istunnon aluksi. Oulun käräjäoikeuden laamannin Antti Savelan mukaan oikeudenkäynnin puheenjohtaja kävi Lokan julkistamat videot läpi ja tarkisti onko niihin tallennettu myös oikeudenkäynnin salassapidettäviä osia.
- Näin ei ole tapahtunut, joten asia on meidän osalta loppuun käsitelty. Meillä ei ole lain mukaan mahdollista alkaa muihin toimenpiteisiin, Savela sanoo."

Kyseisen oikeuskäsittelyn taltiointia koskevan lain rikkomisesta ei siis ole olemassa rangaistussäädöksiä. Taltioiminen oikeussalissa ilman lupaa tai vastoin kieltoa ei ole rikos, eikä siitä voida asettaa mitään seurausta tai rangaistusta, paitsi korkeintaan salista poistaminen, mikäli puheenjohtaja havaitsee oikeudenkäyntiä häiritsevän nauhoittamisen kesken oikeudenkäynnin. Tämän vuoksi kenellekään ei ole järjestyssakkoakaan siitä voitu määrätä, kuten esimerkiksi yllä olevastakin esimerkistä käy ilmi. Järjestyssakko tulee täten hylätä.

Järjestyssakosta sanotaan oikeudenkäymiskaaressa 1.1.1734/4:

14.luku asian käsittelystä oikeudessa
6 § (31.3.2006/244)
Tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset. Puheenjohtaja voi määrätä istuntosalista poistettavaksi sen, joka häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy muutoin sopimattomasti.

7 § (31.3.2006/244)
Joka
1) ei noudata puheenjohtajan 6 §:n nojalla antamia määräyksiä,
2) käyttää istunnossa tai tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa taikka
3) muutoin häiritsee käsittelyä tai käyttäytyy sopimattomasti,
voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko.
...
Tuomioistuin määrää 1 ja 2 momentissa tarkoitetut seuraamukset omasta aloitteestaan. Seuraamuksen määrääminen ei estä nostamasta syytettä samasta teosta, jos siitä on muualla laissa säädetty rangaistus. Järjestyssakkoa ja säilöön ottamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Minun tapaukseeni ei päde 14. luvun 7§ 1. momentissa mainittu puheenjohtajan 6§ nojalla antamat määräykset, koska ne voivat koskea vain oikeudenkäynnin järjestyksen noudattamista koskevia määräyksiä tai salista poistamiskäskyn noudattamatta jättämistä. Järjestyksen noudattaminen tarkoittaa esimerkiksi salissa liikkumista, saliin asettumista, käsittelyn aloittamista, yleisön poistamista salista, käsittelyn päättämistä, puheenvuorojen jakoa ja niin edelleen. Näitä minä en ole rikkonut. Minua ei ole myöskään käsketty poistumaan ko. salista ko. käsittelyssä, joten poistamiskäskyn noudattamatta jättäminenkään ei päde minuun.

Puheenjohtajan määräämä taltiointikielto EI OLE järjestyksen noudattamista koskeva määräys, eli 14. luvun 6§ liittyvä määräys, vaan se on oikeudenkäymiskaaressakin määritelty täysin eri kohdassa (4. luku 21§). Kyseisessä 4. luvun 21§:ssa ei mainita, että mikäli kyseistä pykälää rikkoo, joutuisi 14. luvun 7§ mukaisten toimenpiteiden, eli järjestyssakon kohteeksi, kuten ei myöskään 14. luvun 6§ ja 7§ viitata tai mainita mitään liittyen 4. luvun 21§ nauhoituskiellon rikkomiseenkaan. Toisin sanoen, mikäli järjestyssakko olisi mahdollista määrätä nauhoituskiellon rikkomisesta, siitä mainittaisiin varmasti jommassa kummassa lain kohdassa, mutta näinhän asia ei ole!

Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö 1/2006 vp kertoo, missä tilanteissa ko. järjestyssakkoa on tarkoitus käyttää:
"Tuomioistuimen olisi mahdollista määrätä häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle järjestyssakko."

Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö 1/2006 vp toteaa selkeästi, että järjestyssakko on tarkoitettu käytettäväksi vain häiritsevästi käyttäytyvän henkilön ojentamiseen. Koska en käyttäytynyt häiritsevästi oikeudenkäynnissä, perusteita järjestyssakon määräämiselle ei ole.

Lain esitöidenkin (HE 271/2004) mukaan järjestyssakko ei ole rikosoikeudellinen rangaistus, vaan kurinpidollinen seuraus. Tuomioistuimen kurinpitoa koskevien säännösten tarkoituksena on häiriön poistaminen, eikä häiriötä aiheuttavan henkilön rankaiseminen. Koska tosiasiallista häiriötä ei ole oikeuskäsittelyssä aiheutettu nauhoittamisella, perusteita järjestyssakon määräämiseksi ei ole.

Haluan vielä huomauttaa, että käräjätuomari Mitja Korjakoff on väittänyt ratkaisun perusteluissaan:"Tallentamis- ja kuvauskielto on olennaisesti liittynyt järjestyksen noudattamiseen istunnossa. Ilman tällaista kieltoa pääkäsittelyn häiriötön sujuvuus olisi yleisöstä johtuvista syistä varsin todennäköisesti vaarantunut." Korjakoff vihjaa, että yleisönä on ollut henkilöitä, joilla olisi jotenkin ns. tapana käyttäytyä järjestystä häiriten ja aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia. Tämä väite on törkeä, mielivaltainen, perusteeton ja perustelematon. Koen tämänlaisen perustelun loukkaavana, ennakkoluuloisena ja lakiin perustamattomana syrjintänä salissa olleita kohtaan, myös siis minua kohtaan. Mitään tosiasiasyitä sen enempää olettaa tällaista ei ole, kuin ei ole myöskään tosiasiasyitä väittää läsnä olevien henkilöiden mahdollisesti (omilta paikoiltaan suoritaman) oikeudenkäynnin nauhoittamisen jollain tavalla voivan vaarantaa oikeudenkäynnin häiriöttömän sujumisen. Itse asiassa se seikka, että minun suorittamaani nauhoittamiseen ei reagoitu käräjätuomarin taholta oikeudessa osoittaa nimenomaan itsessäänkin kiistattomasti sen, ettei siitä aiheutunut mitään häiriötä oikeudenkäynnille!

Laki ei tunne rangaistussäädöksiä luvattomasta taltioimesta ja on yleisesti hyväksytty ja tiedossa oleva asia, ettei luvattomasta taltioimisesta seuraa mitään tosiasiallista seuraamusta salista poistamista lukuunottamatta (ja sekin vain jos tuomari huomaa taltioimisen). Olen nauhoittanut salaa ja julkaissut aina kaikki lukuisat oikeudenkäynnit, joissa olen ollut osallisena tai yleisönä, eikä koskaan niistä ole määrätty mitään sanktiota juurikin tästä syystä. Myöskään kenellekään muulle henkilölle ei ole koskaan määrätty järjestyssakkoa samasta teosta juurikin tästä syystä. Hiljaa, omalta paikaltaan huomaamatta tehty nauhoitus ei aiheuta järjestyshäiriöitä oikeudenkäynnissä ja jos se aiheuttaisi, ne huomattaisiin ja niihin voitaisiin puuttua heti oikeudenkäynnissä. Korjakoffin tulkinta koko järjestyssakkoasiasta on täysin yleisestä oikeudellisesta linjasta poikkeava, eikä se perustu lakiin. Koska järjestyssakon määräämiseen laissa olevat perusteetkaan eivät siis luonnollisestikaan täyty tapauksessani, tulee järjestyssakko kumota ja oikeuden korvata minulle tähän ajanhukkaan kulunut aikani esittämäni vaatimusten mukaisesti.


(4.) Määrätty 1000€ järjestyssakko on maksimirangaistus. Kyseinen summa on
määrältään on täysin kohtuuton olosuhteisiin nähden ja se tosiasia huomioon ottaen, että mitään järjestyshäiriötä ei aiheutunut salissa, eikä asian käsittely keskeytynyt,pitkittynyt tai vaarantunut millään muotoa. Määräämällä 1000€ sakko tämänlaisesta teosta annetaan vahva signaali siitä, että oikeuskäsittelyn aikana oikeussalissa huutaminen, juoksentelu, solvaaminen, epäsopiva kielenkäyttö ylipäätään, mellakointi tai mitkä tahansa muutkin huomiota herättävät ja oikeudenkäyntiä vaarantavat menettelyt ovat tietyllä tapaa "vähemmän haitallisia" tekoja, kuin hiljaa paikallaan istuminen ja nauhoittaminen, koska niistähän ei voida enää enempää sanktioida kuin mitä minua on tästä sanktioitu. Mikäli hovioikeus ei kumoa järjestyssakkoa, vaan katsoo sen minulle voitavan määrätä, pyydän oikeutta kohtuullistamaan summan esimerkiksi 100€ suuruiseksi, myös "Valitus ja vaatimukset" kohdassa nro 5. mainittuihin syihinkin vedoten.


TODISTELU

Nimeän todistajaksi Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savelan. Pyydän hovioikeutta järjestämään todistajan kuulemisen puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä oikeudenkäynnin ajaksi. Todistelun teemat:
- Aamulehden 11.11.2016 kirjoitus, jossa Savelaa haastateltu.
- Mikä on käytäntö luvattoman nauhoittamisen rankaisemisen suhteen?
- Mihin lakiin tai ohjeeseen tämä käytäntö perustuu?
- Onko tiedossa muita ihmisiä tai vastaavia tapauksia, joissa järjestyssakko
olisi määrätty, esim. Aamulehden kirjoituksessa mainittu Junes Lokkan
tapaus?
- Mikä on järjestyssakon määräämisen tarkoitus?
- Mikä on käytännössä kohtuullinen järjestyssakko eri tilanteissa?


RATKAISUSTA TIEDOTTAMINEN

Pyydän, että käräjäoikeus tiedottaa ratkaisustaan minulle sähköpostitse ja kirjallisesti lähettäjätiedoissa mainittuihin osoitteisiin ja liittää mukaan mahdolliset muutoksenhakuohjeet.

Markus Jansson
Raumalla 28.7.2018

1 kommentti:

  1. Oletko sitä mieltä että valituksen läpimenoa edesauttaa kaikenlaiset huuhaa-korvausvaatimukset sähköpostiviestittelystä ja ties mistä? Tiedät itsekin ettet tule mitään saamaan.

    VastaaPoista