Kirjoitin asiasta jo aiemminkin blogissani, mutta nyt siis vähän lisää asiaa...
Aamulehti kertoo esimerkkejä, millaisia asuntoja saa 200000 eurolla kaupunkien keskustoista. Jutusta käy ilmi, että asuntojen keskineliöhinta on nyt 2000 euroa. Suomen Pravda eli Helsingin Sanomat puolestaan kirjoittaa asuntorakentamisen ongelmista ja asuntojen hinnoista, uskomatonta, mutta asiaa tällä kertaa. HS kertoo, että asuntorakentaminen on jämähtämässä Helsingissä. Syynä on tietysti, kuten jo aiemminkin totesin kirjoituksessani, kunnan kaavoitusmonopolin aiheuttama regulointi. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä kivunneet jopa 9000 euron neliöhintaan.
Vertailun vuoksi kerrottakoot, että Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat aivan toista luokkaa, oman asuntoni sain n. 500 euron neliöhintaan. Rautalangasta vääntäen: Samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista koko rappukäytävän asunnot. Toistan, samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista 18 asuntoa eli pienen kerrostalon koko rappukäytävän kaikki asunnot. Miettikääpä ihan oikeasti, kannattaako asua Helsingissä? Kannattaako ottaa järjettömästi asuntolainaa ja maksaa sen korkojakin mielipuolisia summia vain siksi, että pääsee asumaan Helsinkiin? Töitä löytyy kyllä Kehä 3-ulkopuoleltakin.
Mutta takaisin siis Helsingin ja ylipäätään tähän miltei koko maata kattavaan asuntojen järjettömään hinnoitteluun.
Väännän vielä rautalangasta, että asuntojen järjettömät hinnat johtuvat vain ja ainoastaan kuntien säätelystä. Helsingissä näet ei saa rakentaa kerrostaloja, joiden keskimääräinen asuntojen pinta-ala on alle 75 neliömetriä. Lisäksi rakennusten korkeutta on rajoitettu, eli esim. 100-kerroksista pilvenpiirtäjää ei saa rakentaa, eikä vanhoja rakennuksia purkaa useinkaan uusien tieltä. Jos säätelyä ei olisi, Helsinkiin rakennettaisiin kilvan korkeita asuintaloja, joissa olisi juurikin sellaisia asuntoja joita ihmiset haluaisivat ostaa (esimerkiksi pieniä tässä tapauksessa). Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tästä seuraisi automaattisesti, että asuntojen hinnat laskisivat.
Nyt tilanne on järjetön. Pravdan jutun mukaan rakennusliikkeet eivät kuitenkaan rakenna edes niitä vähiä määriä mitä kaavoitusmonopoli antaisi mahdollisuuden, koska taloista isot asunnot ovat jo niin kalliita, ettei kenelläkään ole niihin varaa. Pienille olisi kysyntää, mutta koska niitä ei saa rakentaa (kuin vastapainoksi isoille asunnoille), niin on pattitilanne. Ei rakenneta edes sitä vähää, mitä voisi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat nousevat entisestään, jolloin rakentaminen - kiitos tämän mielipuolisen määräyksen, hyytyy totaalisesti. Ja asuntojen hinnat vain kohoavat.
Tilanne on todellakin täysin järjetön ja hyödyttää vain ja ainoastaan niitä, joilla on sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla. Sekä tietysti pankkeja, jotka saavat ihmiset "velka-orjuuteen" asuntolainoihinsa, joita he joutuvat maksamaan vuosikymmenet. Laajemmin katsottuna koko tilanne haittaa kansantalouttakin (mikä sellainen muuten on - minusta on vain yksityishenkilöiden talouksia?), koska seurauksena on resurssien epätäydellistä allokoitumista ja kustannusten kasvua. Lisäksi ympäristön kannalta ei ole hyvä asia, että ihmiset joutuvat hankkimaan asunnon kaukaa pääkaupungissa olevista työpaikoistaan ja sitten ajamaan autolla järjettömän pitkiä matkoja joka päivä päästäkseen töihin.
Jossain vaiheessa tilanne räjähtää käsiin Helsingissä(kin). Tulee hetki, jolloin rakennusala menee syvään lamaan rakentamisen muuttuessa täysin kannattamattomaksi säätelyn vuoksi. Liike-elämä kärsii, koska työvoimaa ei kerta kaikkiaan voida saada Helsinkiin, koska sillä ei ole varaa asua missään järjellisen työmatkan päässä...vaihtoehtona olisi nostaa palkkoja, mutta siihen yrityksillä taas ei ole varaa (ja jos olisi, se vain nostaisi asuntojen hintoja entisestään). Samaan aikaan maassa on työttömyyttä ja Helsingissä olisi valtavasti töitä tarjolla, muttei asuntoja joissa ihmiset voisivat asua järkevään hintaan (bonuksena mainittakoot, että Helsingissä on myöskin valtavasti maahanmuuttajia, jotka mieluummin notkuvat rautatieaseman nurkilla sossun rahoilla kuin tekevät töitä)!
Tässä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Lopettakaa kaavoitusmonopolit totaalisesti ja avatkaa reilusti ulkomaisellekin kilpailulle myös rakentaminen työvoimineen. Seurauksena olisi varmasti, että Helsinkiin nousisi korkeita asuinrakennuksia, joissa olisi "ei-ehkä-ihan-viimeisen-päälle" kaikki, mutta paljon pieniä asuntoja sisällä. Se pudottaisi asuntojen hintoja tavallisten ihmisten ulottuville takaisin, vähentäisi työmatkoja ja tehostaisi talouden toimintaa.
Mutta, niin, ne tahot, jotka asioista päättävät, ovat juurikin niitä, joilla on oma lusikka sopassa. Poliitikot ja byrokraatit omistavat itse sijoitusasuntoja eikä heillä ole mitään syytä tehdä mitään, joka pitkällä juoksulla vähentäisi heidän omaisuutensa arvoa ja tuottoa. Pukki on kaalimaan vartijana siis tässäkin asiassa, joten tuskin mitään ratkaisua tulee tapahtumaan.
Aamulehti kertoo esimerkkejä, millaisia asuntoja saa 200000 eurolla kaupunkien keskustoista. Jutusta käy ilmi, että asuntojen keskineliöhinta on nyt 2000 euroa. Suomen Pravda eli Helsingin Sanomat puolestaan kirjoittaa asuntorakentamisen ongelmista ja asuntojen hinnoista, uskomatonta, mutta asiaa tällä kertaa. HS kertoo, että asuntorakentaminen on jämähtämässä Helsingissä. Syynä on tietysti, kuten jo aiemminkin totesin kirjoituksessani, kunnan kaavoitusmonopolin aiheuttama regulointi. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä kivunneet jopa 9000 euron neliöhintaan.
Vertailun vuoksi kerrottakoot, että Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat aivan toista luokkaa, oman asuntoni sain n. 500 euron neliöhintaan. Rautalangasta vääntäen: Samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista koko rappukäytävän asunnot. Toistan, samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista 18 asuntoa eli pienen kerrostalon koko rappukäytävän kaikki asunnot. Miettikääpä ihan oikeasti, kannattaako asua Helsingissä? Kannattaako ottaa järjettömästi asuntolainaa ja maksaa sen korkojakin mielipuolisia summia vain siksi, että pääsee asumaan Helsinkiin? Töitä löytyy kyllä Kehä 3-ulkopuoleltakin.
Mutta takaisin siis Helsingin ja ylipäätään tähän miltei koko maata kattavaan asuntojen järjettömään hinnoitteluun.
Väännän vielä rautalangasta, että asuntojen järjettömät hinnat johtuvat vain ja ainoastaan kuntien säätelystä. Helsingissä näet ei saa rakentaa kerrostaloja, joiden keskimääräinen asuntojen pinta-ala on alle 75 neliömetriä. Lisäksi rakennusten korkeutta on rajoitettu, eli esim. 100-kerroksista pilvenpiirtäjää ei saa rakentaa, eikä vanhoja rakennuksia purkaa useinkaan uusien tieltä. Jos säätelyä ei olisi, Helsinkiin rakennettaisiin kilvan korkeita asuintaloja, joissa olisi juurikin sellaisia asuntoja joita ihmiset haluaisivat ostaa (esimerkiksi pieniä tässä tapauksessa). Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tästä seuraisi automaattisesti, että asuntojen hinnat laskisivat.
Nyt tilanne on järjetön. Pravdan jutun mukaan rakennusliikkeet eivät kuitenkaan rakenna edes niitä vähiä määriä mitä kaavoitusmonopoli antaisi mahdollisuuden, koska taloista isot asunnot ovat jo niin kalliita, ettei kenelläkään ole niihin varaa. Pienille olisi kysyntää, mutta koska niitä ei saa rakentaa (kuin vastapainoksi isoille asunnoille), niin on pattitilanne. Ei rakenneta edes sitä vähää, mitä voisi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat nousevat entisestään, jolloin rakentaminen - kiitos tämän mielipuolisen määräyksen, hyytyy totaalisesti. Ja asuntojen hinnat vain kohoavat.
Tilanne on todellakin täysin järjetön ja hyödyttää vain ja ainoastaan niitä, joilla on sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla. Sekä tietysti pankkeja, jotka saavat ihmiset "velka-orjuuteen" asuntolainoihinsa, joita he joutuvat maksamaan vuosikymmenet. Laajemmin katsottuna koko tilanne haittaa kansantalouttakin (mikä sellainen muuten on - minusta on vain yksityishenkilöiden talouksia?), koska seurauksena on resurssien epätäydellistä allokoitumista ja kustannusten kasvua. Lisäksi ympäristön kannalta ei ole hyvä asia, että ihmiset joutuvat hankkimaan asunnon kaukaa pääkaupungissa olevista työpaikoistaan ja sitten ajamaan autolla järjettömän pitkiä matkoja joka päivä päästäkseen töihin.
Jossain vaiheessa tilanne räjähtää käsiin Helsingissä(kin). Tulee hetki, jolloin rakennusala menee syvään lamaan rakentamisen muuttuessa täysin kannattamattomaksi säätelyn vuoksi. Liike-elämä kärsii, koska työvoimaa ei kerta kaikkiaan voida saada Helsinkiin, koska sillä ei ole varaa asua missään järjellisen työmatkan päässä...vaihtoehtona olisi nostaa palkkoja, mutta siihen yrityksillä taas ei ole varaa (ja jos olisi, se vain nostaisi asuntojen hintoja entisestään). Samaan aikaan maassa on työttömyyttä ja Helsingissä olisi valtavasti töitä tarjolla, muttei asuntoja joissa ihmiset voisivat asua järkevään hintaan (bonuksena mainittakoot, että Helsingissä on myöskin valtavasti maahanmuuttajia, jotka mieluummin notkuvat rautatieaseman nurkilla sossun rahoilla kuin tekevät töitä)!
Tässä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Lopettakaa kaavoitusmonopolit totaalisesti ja avatkaa reilusti ulkomaisellekin kilpailulle myös rakentaminen työvoimineen. Seurauksena olisi varmasti, että Helsinkiin nousisi korkeita asuinrakennuksia, joissa olisi "ei-ehkä-ihan-viimeisen-päälle" kaikki, mutta paljon pieniä asuntoja sisällä. Se pudottaisi asuntojen hintoja tavallisten ihmisten ulottuville takaisin, vähentäisi työmatkoja ja tehostaisi talouden toimintaa.
Mutta, niin, ne tahot, jotka asioista päättävät, ovat juurikin niitä, joilla on oma lusikka sopassa. Poliitikot ja byrokraatit omistavat itse sijoitusasuntoja eikä heillä ole mitään syytä tehdä mitään, joka pitkällä juoksulla vähentäisi heidän omaisuutensa arvoa ja tuottoa. Pukki on kaalimaan vartijana siis tässäkin asiassa, joten tuskin mitään ratkaisua tulee tapahtumaan.
Tiedä siitä sitten, että laskeeko Helsingissä asuntojen hinnat, vaikka kuinka saisi rakentaa. Tai, no ehkä sitten, jos kaupunki olisi täynnä pilvenpiirtäjiä.
VastaaPoistaNykyisin ainakin näyttää siltä, että kaikkia haluavat muuttaa johonkin Helsinkiin. Sinne mahtuu kuitenkin vain rajallinen määrä asukkaita. Monelta jäisi tämä suomalainen unelma saavuttamatta.
Hassu juttu muuten, että Suomessa ihmiset oikein haluavat muuttaa suurkaupunkien keskustoihin. Yhdysvalloissa rikkaat asuvat omakotitaloista koostuvissa lähiöissä. Toki pilvenpiirtäjien yläkerroksissakin on rikkaita, mutta ei kyllä muuten ydinkeskustassa
"Hassu juttu muuten, että Suomessa ihmiset oikein haluavat muuttaa suurkaupunkien keskustoihin. Yhdysvalloissa rikkaat asuvat omakotitaloista koostuvissa lähiöissä. Toki pilvenpiirtäjien yläkerroksissakin on rikkaita, mutta ei kyllä muuten ydinkeskustassa"
VastaaPoistaKeskustassa asuminen on mukavaa. Huhujen mukaan siellä ei tarvitse edes autoa! Melkein kaikki USA:n kaupungit on rakennettu täysin riippuvaisiksi yksityisautoilusta. Siellä ei "keskusta" ole niin merkittävä paikka kuin Suomen tai Euroopan kaupungeissa.
"Hassu juttu muuten, että Suomessa ihmiset oikein haluavat muuttaa suurkaupunkien keskustoihin. Yhdysvalloissa rikkaat asuvat omakotitaloista koostuvissa lähiöissä. Toki pilvenpiirtäjien yläkerroksissakin on rikkaita, mutta ei kyllä muuten ydinkeskustassa."
VastaaPoistaTämä johtunee siitä miten USA:ssa kaupungit on rakennettu, eli moottoriteiden varaan. Ihmiset levittäytyvät lähiöihin kaupungin ulkopuolelle ja käyvät autoillaan keskustassa töissä. Tästä syystä kaupunkien keskustat slummiutuvat ja puhutaan ns. "innercity problemista". Los Angeles on mainio esimerkki aivan päättömästä kaupunkisuunnittelusta: keskustassa on rykelmä pilvenpiirtäjiä ja niiden ympärillä silmänkantamattomiin leviävä pientalo meri. Ilman autoa eläminen lienee käytännössä mahdottomuus.
Muistan lukeneeni joskus, että New York ja Boston ovat ainoat kaupungit koko maassa jossa on onnistuttu säilyttämään perinteistä kaupunkikulttuuria. Eikä myöskään ole pitkä aika kuin luin lehdestä, että Chicago yrittää houkutella ihmiset takaisin keskustaan.
Suomessa älytön pelko korkeita taloja kohtaan saisi jo loppua. Jatkuvasti puhutaan siluetin pilaantumisesta, mutta onko nyt esim. New Yorkinkaan siluetti niin piloilla vaikka korkeita taloja onkin?