Anti-rasistinen Hitler "pelastaa" Israelin mokutuksella

Tämä video ei varmaan tarvitse sen enempää kommentointia. Kaikki olennainen on oikeastaan todettu siinä. Katsokaa ja nauttikaa ja naurakaa (tai itkekää).

Mokutuksen ja punavihreän "suvaitsevaisuuden" taustoista ja päämääristä

Löytyipäs verkosta ytimekäs ja selkeä tietopläjäys tähän asiaan. Tähän voisi tiivistää ainakin minun käsitykseni siitä, miksi meillä on tänään punavihreää yltiösuvaitsevaisuutta ja mokutusta. Puhumattakaan siitä, että mistä tämä kaikki hullutus juontaa juurensa ja mikä sen perimmäinen tarkoitus on. En ole näet koskaan ymmärtänyt, miksi ns. suvaitsevaisto ja mokuttajat kannattavat mm. islamisaatiota, vaikka islamin suhtautuminen homoihin, eläimiin ja naisiin on täysin ristiriidassa ns. suvaitsevaiston omien arvojen kanssa. Tämä selittää varsin tyhjentävästi tuon ilmiselvän ja rajun ristiriidan. Katsokaapa rauhassa tuo muutaman minuutin pätkä, ehkä silmänne aukeavat.

Eihän se nyt salaisuus ole ollut, että nykyisistä mm. vihreistä suurinosa on entisiä stalinisteja (mm. Satu Hassi) tai muuten vaan kommareita (Heidi Hautala), jotka ovat vain vaihtaneet väriään muodikkaampaan ajaakseen epäsuorasti samoja päämääriä kuin aikaisemminkin. Hyvin ovat onnistuneetkin siinä. Hämmästyttävän hyvin. Mediakaan ei ole vaivautunut kaivelemaan heidän menneisyyttä esille. Punaviherpesu on tehnyt tehtävänsä. Mutta he ovat vain jäävuoren huippu. Suuremman kuvion näkyvä ja ilmiselvä osa, kuten avoimesti uusvasemmistolaisetkin (esim. Paavo Arhinmäki) ovat.

Uskoakseni suurinosa uusvasemmiston pauloihin joutuneista tai heidän kätyreinään toimijoista on vain "hyödyllisiä idiootteja" (esim. Astrid Thors), jotka eivät ymmärrä uusvasemmiston keinoja ja päämääriä, tai sitten vain mukautuvat niihin oman henkilökohtaisen asemansa parantamiseksi (esim. Mika Illman). "Menee tuulen mukana" niin sanotusti. Demokratiassa kun ollaan niin mikäs sen tärkeämpää onkaan kuin haistella muotivirtauksia ja imeytyä niihin mukaan. Seurauksilla ei niin väliä ole, kunhan tulee uudelleen valituksi taas vaaleissa tai saa mukavan ja vastuullisen suojatyöpaikan valtiolta.

Mokutus ja feminismi on nykyään trendi, jota vastaan oleminen on poliittinen ja sosiaalinen itsemurha. Päästäksesi politiikassa, sosiaalisissa suhteissa ja työelämässä etenemään (ainakin valtiolla ja kunnalla), yleensä myös koulutuksessa, sinun on oltava kaiken suvaitseva mokuttajafeministi. Mieluusti vielä johonkin vähemmistöön kuuluva. Pahinta, mitä kukaan voi olla, on valkoihoinen lihaa syövä (konservatiivinen) heteromies, jolla on ihan tavallinen ydinperhe. Sellaista lähinnä pilkataan ja naureskellaan.

Viherfasismi, mokutus ja "suvaitsevaisuus" jyräävät kaikilla sektoreilla. Koululaitos ja yliopistot ovat tämän klikin hallussa, oikeuslaitos Demlan miehittämä ja virkamieskoneisto solutettuna. Media on niin ikään pienen piirin hallussa, alistettu palvelemaan sitä ja toisaalta sen verran realisteja, että ei halua tehdä poliittista itsemurhaa nousemalla vastustamaan "trendiä". Samaan aikaan väestöpolitiikka on ajettu sellaiseksi, että kulttuurisesti, kielellisesti ja etnisesti heterogeeninen valtaväestö arvoineen on jäämässä hitaasti, mutta varmasti, islamisaation ja maahanmuuton jalkoihin.

Eikä se ole sattumaa. Se on koko jutun tarkoituskin. Ilman sitä uusvasemmisto ei olisi voisi nousta valtaan eikä voisi jo nyt pitää näin paljon valtaa hyppysissään.

Kiihotusjutun tiedostoja lisätty

Olen lisännyt Google Drive -kansiooni (Illmanismi) aikaisemmin lähettämäni vastineeni käräjäoikeudelle sekä kansion (Tuomiolauselma käräjäoikeudesta), josta saamani tuomiolauselma löytyy. Olen poistanut ko. dokumenteista henkilökohtaiset tietoni, kuten osoitteeni ja sotuni.

Poliittisesti korrekti versio ajatusrikostuomion perusteena olevasta kirjoituksestani

20 kulttuurinrikastuttajan ryhmä rikastutti lapsia kylpylässä

En ole yhtään yllättynyt, että poliittisesti korrekti media ei tietenkään uutisoi tästä Suomessa mitään: Noin 20 Euroopan eteläpuoliselta mantereelta ja Euroopan, Afrikan ja Aasian mantereen yhtymäkohdan alueelta peräisin olevaa yhteiskunnan kultamunaa rikastutti lapsia kylpylässä Ruotsissa. Ryhmä pakkorikastutti ainakin 11-vuotiaan tytön, sekä repi mm. uimapukuja pois muiltakin tuonikäisiltä tytöiltä. Ryhmä ahdisti osan tytöistä luolaan ja teki heille seksuaalista väkivaltaa. Osa paikalla olleista pojista yritti suojella tyttöjä, mutta eivät tietenkään voineet mitään moiselle ryhmälle aikuisia miehiä. Sokerina pohjalla on, että poliisi ei pidättänyt ketään tapahtuman johdosta!

Nyt jumalauta alkaa tulla mitta täyteen tuollaisten lastenrikastuttajien kanssa!

Tuollaiset niukasti yleissivistystä omaavat epäinhimilliset rikastuttajat pitää lähettää takaisin ei-ihmisoikeuksia noudattaviin kehittymättömiin maihinsa välittömästi tai mieluiten toivoa heidän maallisen vaelluksensa päättyvän heti tavattaessa. Ketut mokutuksesta. Ketut päänsilittelystä. Ketut länsimaiseen oikeuskäytäntöön kuuluvasta syytettyjen oikeusturvasta ja oikeuskäytännöistä. Lentokoneeseen vain ilman mitään selittelyitä, valituksia, käsittelyitä ja paskanjauhantaa, seuraavan pysäkin ollessa jokin Euroopan eteläpuolisella mantereella ja Euroopan, Afrikan ja Aasian mantereen yhtymäkohdan alueella oleva ei-ihmisoikeuksia noudattava kehittymätön maa, jonka ei-ihmisoikeuksiin he ovat mitä ilmeisemmin paremmin sopeutuneetkin. Palautuksen voi mieluusti tehdä suoraan "lennosta" ja ilman pudotusta vaimentavaa apuvälinettä.

Ja minkä ihmeen takia tuollaisia kulttuurinrikastuttajia ylipäätään tuodaan tänne sosiaaliturvalla elelemään ja rikkomaan maan lakeja? Miksi ihmistä, joka ei ole kulttuurisesti sopeutunut eikä halukas sopeutumaan länsimaiseen yhteiskuntaan, tietentahtoen otetaan tänne sosiaaliturvalla elelemään kunnollisten ihmisten rahoilla? Minkä vuoksi ruotsalaisten lastenkin pitää omassa maassaan pelätä toiseutta edustavia, Arabian niemimaalta 600-luvulla syntynyttä uskontoa harrastavia, vieraita (mutta tietenkin täysin tasa-arvoisia ja yhtä hyviä kuin mitä meidän tapamme ovat) tapoja omaavia ei-sivistyneitä kulttuurinrikastuttajia, jotka satuttavat heitä? Kenen idea tämä hullutus oikein on? Kuka tästä oikeasti hyötyy? Kuka kantaa vastuun?

Muistakaa, että Arabian niemimaalla 600-luvulla syntynyt uskonto on lapsirakas uskonto. Se hyväksyy lasten rikastuttamiset, kyseisen uskonnon ilmiselvästi psyykkisistä sairauksista kärsivä profeettakin rakasti pikkulapsia ja harrasti pikkulasten rikastuttamista. Siinä, että kyseisen uskonnon edustajat siis rakastavat lapsia ja rikastuttavat lapsia, ei ole mitään ihmeellistä tai outoa, päinvastoin, heidän profeetan kaikki teothan ovat kaikkien kyseiseen uskontoon kuuluvien ikuisen jäljittelyn ja ihailun kohteita.

En yhtään ihmettele, että maahanmuuttokriittisten poliitikkojen ja puolueiden kannatus kasvaa kasvamistaan. Sentään jotkut ovat heräämässä (valtamedian ja poliitikkojen manipuloinnista huolimatta) tosiasioiden edessä. Toivon hartaasti, että Suomesta ei koskaan tule Ruotsin kaltaista ihanan väreilevää, kaunista, monikulttuurista yhteiskuntaa.

Iltalukemiseksi ja katsottavaksi vaikkapa tämä, tämä, tämä ja tämä linkki.

Tuomio tuli - Suomen mätä oikeuslaitos ei pettänyt odotuksiani

Sain tänään tuomion, jossa minut todettiin syylliseksi kiihottamiseen kansanryhmää kohtaan ja maksettavakseni määrättiin 50 päiväsakkoa, sekä kyseistä kirjoitustani sensuroitavaksi. Tuomiolauselma oli sanasta sanaan kopioitu Mika Illmannin ulostamasta syytekirjelmästä ja tuomiokin oli Mika Illmannin vaatima 50 päiväsakkoa. Mikään esittämäni tosiasiaväite eikä mihinkään seikkaan vetoaminen ei siis vaikuttanut millään tavalla tuomiooni tai tuomitsemiseeni.

Tuomio oli täsmälleen se, minkä tiesin tulevaksi jo heti kun syytekirjelmän sain käteeni ja ylipäätään se, että saan tuomion, oli minulle selvä asia heti kun poliisitutkinta asiasta alkoi. Suomalainen oikeusjärjestelmä on tässä mielessä samankaltainen kuin mitä Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan oikeusjärjestelmä: Kun syytetty tiedetään niin tuomiokin annetaan, ennen kuin poliisi ehtii keksittyä rikosta edes tutkia.

Kommentoin tuomiota tarkemmin hieman myöhemmin ja tietenkin julkaisen täällä hovioikeuteen lähettämäni valituksen jahka saan sen valmiiksi. Koska on käynyt jälleen selväksi, että millään minun sanomisellani tai tekemisilläni ei ole mitään merkitystä tuomion kannalta, aion tekemässäni valituksessa keskittyä lähinnä vittuilemaan kusipäille natsituomareille ja läpimädälle oikeusjärjestelmällemme. Oikein kunnolla. Annan tulla oikein olan takaa. Mitään säästelemättä ja mitään sensuroimatta. Avaudun oikein helvetisti.

Ei sillä tietenkään mitään merkitystä ole mihinkään, korkeintaan saan syytteet oikeuden halventamisesta, mutta voi pojat siitä sitten vasta hupaisaa tuleekin. Mutta ainakin joutuvat nämä sananvapauden viholliset lukemaan vittuiluni läpi ja kirjoittamaan jotain siihen vastineeksi. Ja verovaroja palaa. Se on sentään kiva juttu, että voin minulle tulevien 500 euron maksujen vastapainoksi polttaa verovaroja ja ääliötuomareiden aikaa varmaan tuhansien eurojen edestä. Puhumattakaan tulossa olevista valituksistani korkeimmalle oikeudelle ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Pelataan tämä sirkus nyt sitten loppuun saakka vain, evvk minulle.

Kuten jo aikaisemminkin toin esille, en missään tapauksessa tule maksamaan kyseisiä sakkoja enkä sensuroimaan kyseistä nettikirjoitustani. Repikööt väkisin ulosoton kautta sitten rahat ja poistattakoot Bloggerin kautta vaikka koko blogini sitten, mutta minä en millään tapaa myönny enkä auta heitä siinä. I will not comply.

badBIOS, todella ilkeä ja vaarallinen haittaohjelma

Piti lukea tämä uutinen ja siihen liittyvät analyysit pariin kertaan, jotta tuon viruksen kauheus valkeni minulle. Kyseessä on siis virus, joka mitä ilmeisimmin on tarttunut usb-tikun firmwaresta tietokoneen biossiin (tai muihin komponentteihin) ja tämän jälkeen tartuttaa tietokoneen käyttöjärjestelmän aina uudelleen ja uudelleen. Eikä siinä vielä kaikki, virus kykenee tartuttamaan niin Windowsit, Linuxit, OpenBSD:t kuin Macitkin. Ja jottei menisi vieläkään turhan helpoksi, niin virus kykenee viestimään saastuttamiensa koneiden kanssa myöskin käyttäen tietokoneen äänikorttia ja mikrofonia, eli ultraäänellä.

Okei, eli ajatteleppa nyt tätä. Sinulla voi olla yksi tietokone, jota et ole ikinä päästänyt verkkoon. Siinä ei välttämättä edes ole verkkokortteja. Olet turvallisuustietoisena asentanut siihen vielä jonkun uuden Linuxin version ja käytät sitä esimerkiksi sähköposti salauksen purkamiseen tai Bitcoinilla maksamiseen. Mutta jos tuo tietokone on saastunut huomaamattasi tällä viruksella, vaikkapa sen muistitikun kautta jolta asensit sen käyttöjärjestelmän, virus voi silti kommunikoida nettiin (ja takaisin oletettavasti) ultraäänellä toisen saastuneen tietokoneen kanssa, jolla on nettiyhteys.

On ihme ja kumma, että tuollainen virus edes löytyi. Olisi vielä suurempi ihmetys, mikäli tuo olisi ainoa virustartunta koko maailmassa. Tuollainen virus on takuuvarmasti tiedustelupalveluiden (NSA, Mossad, GRU, MI6 jne.) tekosia, en voi uskoa, että muilla tahoilla olisi intressiä tai kykyä tuollaisen viruksen luomiseen. Levitystapahan on sinällään helppo, kuten esimerkki G20 kokouksesta osoittaa. Virus hyödyntää niin monimutkaisia tartunta- ja viestintävälineitä, että ne eivät ole tavallisten hakkerien saatavilla. Viruksen luominen on vaatinut usb-muistitikun firmwaren (niin, tiesittekös muuten että niissäkin on sellainen) manipuloimista sellaiseksi, että se hyödyntää jotain tuntemattomia haavoittuvuuksia käyttöjärjestelmien usb-ajureissa, pystyy livahtamaan pääkäyttäjän oikeuksiin, "päivittämään" tietokoneen biossin (ja/tai muut komponentit) juuri niihin sopivilla haittaohjelmilla, sekä kaappaamaan niiden avulla juurikin oikealla tapaa kyseisen tietokoneen kokonaan haltuunsa. Eri Windowsin, Linuxin ja Mac versioiden usb-haavoittuvuuksien hyödyntäminen ja riittävän laaja bios (ja/tai muiden komponenttien) valikoima eri emolevyjen (ja muiden komponenttien) saastuttamiseksi vie paljon aikaa, vaivaa ja tilaa. Yksittäisiä esimerkkiviruksia on toki tehty ennenkin, mutta ne eivät ole kyenneet tartuttamaan kuin yksittäisiä, tiettyjä tietokoneita.

Mikäli edellinen ei vielä pelota, niin pohtikaapa, mitä tapahtuisi, jos jokin muistitikkuja valmistava tai valmistusvaiheessa tikkuihin käsiksi pääsevä taho laittaisi tuollaisen viruksen muistitikkuihinsa? Entäpä, jos kyseinen virus hakkeroisi myös verkkokortin firmwaren ja pitäisi salattua yhteyttä vaikkapa Tor-verkon kautta ylläpitäjäänsä? Entäpä, jos se pystyisi myös leviämään saastuttamalla netin kautta verkkokorttien- ja laitteiden firmwaret? Huhhuh. Se ei välttämättä ole kaukana.

Ei, en usko, että tällä on mitään tekemistä viimeaikaisen ulkoministeriön urkintakohun kanssa, enkä myöskään, että tällä olisi mitään tekemistä ylioppilaskirjoitusten hakkeroinnin kanssa. Mutta tällä, tällä, tällä ja tällä aikaisemmalla kirjoituksellani saattaa olla jotain tekemistä tämän uutisen kanssa.

Kokemuksiani Lubuntu Linuxista

Olen aikaisemminkin testaillut erilaisia Linuxeja, mutta testit ovat olleet pettymyksiä. Eivät enää. Olen nyt käyttänyt useita viikkoja vain Lubuntu Linux -käyttöjärjestelmää ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Lubuntu on Ubuntu-tuoteperheen versio, josta on karsittu kaikki ylimääräinen pois. Se on eräällä tapaa siis perussettiä, kevyt, turvallinen ja erittäin helppokäyttöinen. Niin ja tietenkin ilmainen ja viimeisen päälle ylläpidetty ja tuettu.

Lubuntu on niin kevyt, että uudella tietokoneella se pyörii käsittämättömän nopeasti verrattuna mihin tahansa Windowsiin, uusimmista Windowseista nyt puhumattakaan. Jos siis arvelet, että tarvitset tehokkaamman tietokoneen, etenkin läppärin, niin mieti uudelleen. Ehkä tarvitset vain tehokkaamman käyttöjärjestelmän. Etenkin nyt, kun Windows XP:n päivitysten tuki alkaa loppua, voi uudelle ja kevyelle käyttöjärjestelmälle olla paljonkin kysyntää raskaiden Windows Vistan, Windows 7 ja Windows 8 sijaan.

Koska Lubuntusta on karsittu kaikki ylimääräinen pois, siinä on myös huomattavan vähän hyökkäyspintaa ja näin ollen se on periaatteessa käyttövalmis ja turvallinen sellaisenaan, ilman mitään ihmeellisempiä säätöjä. Käytännössä on kuitenkin järkevää asentaa Gufw-palomuurin säätöohjelma ja laittaa se estämään kaikki saapuvat yhteydet koneelle, sekä laittaa kaikki ohjelmisto päivitykset asentumaan automaattisesti (software updater). Siinä onkin sitten oikeastaan kaikki, mitä peruskäyttäjän tarvitsee tietoturvan suhteen murehtia.

Vaativampi käyttäjä voi valita koko kiintolevyn salauksen tai vain oman hakemistonsa salauksen asennusvaiheessa (tai kikkailla sen päälle myöhemminkin). Hän voi myös asentaa esimerkiksi ClamAV virustentorjuntaohjelman ja Bleachbit pyyhintäohjelman. Netin käytön anonymoidakseen voi myös käyttää OpenVPN-pohjaisia palveluita (esim. IPredator) ja tietenkin Tor Browser Bundlea. Lubuntuun on helppo asentaa myös esimerkiksi Truecrypt ja Gnu Privacy Assistant salausta varten.

Suurinosa kaikista ohjelmista on asennettavissa suoraan Ubuntun ohjelmakeskuksesta, joka on Lubuntussa sisäänrakennettuna. Se on ikäänkuin Google Play, Mac App Store tai Windows Store...mutta se ei vaadi mitään rekisteröitymistä, kirjautumista, eikä muitakaan tietoja sinusta! Tarjolla on ilmaisia ohjelmia niin toimistoon, videoiden katseluun ja editointiin, kuvankäsittelyyn ja...no, ihan kaikkea mahdollista. Ohjelmat ovat ulkonäöltään ja toiminnaltaan hyvin samanlaisia kuin vastaavankaltaiset ohjelmat Windowsissa ovat. Lisäksi kaikki Ubuntun ohjelmakeskuksesta asennetut ohjelmat pysyvät aina ajantasalla automaattisesti.

Mikäli vanha Windows koukuttaa yhä, tai haluat esimerkiksi pelata sen vanhoja pelejä, voi Lubuntuunkin aina asentaa Windows-emulaattorin, tuttavallisesti sanottuna Winen. Sen kanssa kikkailemalla onnistuu vanhojenkin pelien tai uusienkin Windows-ohjelmien ajaminen kätevästi. Tietoturvan kanssa kannattaa olla kuitenkin tarkkana, koska Wine voi saastua Windowsin haittaohjelmista siinä missä Windowskin!

Sitten se huono uutinen. Mikäli haluat käyttää Lubuntua, englanninkielen perusteiden osaaminen on tarpeen. Ubuntu ja sen ohjelmat löytyvät toki suomenkielisenäkin, mutta Lubuntussa homma pyörii pääsääntöisesti englannilla. Sinällään tämä on hyvä asia englantia osaaville, koska yksi asia, jossa Linux pieksee Windowsin 10-0 on asiantuntevan tuen tarjonta. Ubuntun foorumeilta ja toki netistä löytyy hetkessä ratkaisu mihin tahansa pulmatilanteeseen, ihan ihmisten vastaamana. Myös vastaavia suomenkielisiä foorumeita löytyy toki netistä niitä hakevalle. Vastaavankaltaista palvelua on turha odottaa Microsoftin tuotteille.

Lubuntun voi asentaa cd-levyltä, muistitikulta tai muistikortilta. Yksinkertaisimmillaan asennus ja lataaminen käy niin, lataat vain levykuvan ja poltat sen levykuvana rompulle ja käynnistät tietokoneen siltä käsin. Itse käytin muistikorttiasennusta, koska tässä läppärissä ei ole cdrom-asemaa. Lubuntua ei ole myöskään pakko asentaa heti, sitä voi rauhassa koekäyttää asennusmedialta käsin ja tutustua siihen niin paljon kuin haluaa. Sen voi myös myös asentaa Windowsin rinnalle jos niin haluaa. Periaatteessa asennus onnistuu myös ulkoiselle muistitikulle tai muistikortille, mikä tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden käynnistää tietokone turvallisesti aivan eri käyttöjärjestelmään joka sen omalla kiintolevyllä majailee.

Paras paikka kaivaa lisätietoa ja kokemuksia Linuxista ja etenkin (L)Ubuntusta lienee suomalainen nettisivusto http://www.ubuntu-fi.org ja wiki-sivusto http://wiki.ubuntu-fi.org. Youtubesta löytyi vielä suomeksi selitetty tutustuminen Lubuntuun.

Tuomioistuinkäsittely pidetty - mitä jäi käteen?

Ajattelin aluksi kirjoittaa, että oikeuskäsittely pidetty, mutta sitten muistin jälleen, että Suomessa ei ole oikeuslaitosta, koska oikeuttahan se ei tunnetusti jaa. Sanotaan siis, että tuomioistuinkäsittelyni liittyen tähän tapaukseen oli tänään täällä Raumalla. Noin parin tunnin mittaista verovarojen tuhlausta oli paikalla oli yleisönä vain kolme henkilöä, eikä mediaa tapaus kiinnostanut, mustamaalaukseni tapahtui jo aikaisemmin paikallislehden jutussa.

Minulla ei ollut asianajajaa, joten sain hoitaa ja etenkin puhua itse asiani. Vaikka perusasiat oikeudenkäynnin touhuista ja kulusta tiesin toki ennestäänkin, oli tapahtuma tietysti hieman haastava ja vähän jännittäväkin. Haastava ja jännittävä siksi, että, että osaanko ja muistanko sanoa olennaiset asiat oikeassa kohdassa ja vastata kaikkiin syyttäjän esittämiin väitteisiin riittävän kattavasti. Koska tiedän olevan oikeassa väitteissäni ja pidän sanomisiani sananvapauteen kuuluvina, minulla ei ollut sen puolesta mitään pelättävää. Seisoin puolustamassa oikeaa asiaa. Täysin riippumatta syyttäjän, tuomioistuimen tai minkä tahansa muun tahon tai keiden tahansa muiden ihmisten mielipiteestä kyseiseen asiaan.

Prosessina juttu eteni byrokraattisesti syytekohtien lukemisena ja toistelemisena ja vaatimusten esittämisenä ja vahvistamisena jne. Itse asiasta syyttäjä totesi kaiken sen, joka jo aikaisemmin on tullut todetuksi, hokien loputtomasti kaikissa kohdin väitettä, jonka mukaan koko kirjoitukseni oli suunnattu nimenomaisesti maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita, pakolaisia, islaminuskoisia jne. tms. vastaan. Vastasin tietysti kategorisesti, että syyttäjä on väärässä, kirjoitukseni oli suunnattu pedofiilejä ja etenkin ko. jutussa mainittua 20 henkilön roskasakkia kohtaan, joka raiskasi yhden ja ahdisteli seksuaalisesti suurta joukkoa pikkutyttöjä kylpylässä. Mitä tuomioistuin siitä sitten tulkitsee, jää nähtäväksi.

Syyttäjän toimista paistoi läpi jonkinlainen osaamattomuus tai perehtymättömyys itse juttuun ja sananvapausasioihin. Sinällään se on ymmärrettävää, koska syytteen oli laatinut Mika Illman ja paikallinen syyttäjä vain ajoi sitä Illmannin puolesta. Oli valitettavaa, ettei Illman itse saapunut paikalle, olisi ollut hupaisaa saada lyödä jauhoja kyseisen sananvapauden vihollisen suuhun. Mutta ei minun käräjäni kaiketi ollut tarpeeksi korkean profiilin juttu, että Hänen Pyhyytensä ja Armonsa, Suomen Ajatuspoliisin Pääinkvisiittori, Mika Illman (ks. Illmanismi) olisi viitsinyt vaivautua paikalle tulemaan.

Yksi hupaisa episodi oikeudenkäynnissä oli, kun syyttäjä veti hihastaan paperin, jossa oli muuta blogissani ollutta materiaalia. Ajattelin ensin kieltää sen käyttämisen oikeudessa, koska siitä ei ole ollut mitään mainintaa kuulustelupöytäkirjassa eikä syytekirjelmässä, mutta kun kuulin mitä syyttäjä oli kaivanut esille, annoin homman olla ja edetä, naurua pidätellen. Syyttäjä kysyi minulta, tai tarkemmin sanottu totesi halveksuvasti, että minun käsitykseni sananvapaudesta on tämmöinen joka blogissanikin lukee:"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa." Ilmeisesti syyttäjän tarkoitus oli saattaa minut huonoon valoon ja vihjata oikeudelle, että haistatan pitkät Suomen sananvapauslainsäädännölle ja yleiselle käsitykselle siitä, mitä sananvapauteen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu.

Minun oli hupaisaa todeta, että olen todella pettynyt syyttäjään, mikäli hän on eri mieltä sananvapaudesta tuon lauseen kanssa. Sanoin, että minä olen tuota mieltä sananvapaudesta ja niin on Euroopan Ihmisoikeustuomioistuinkin ja onneksi sillä, mitä mieltä syyttäjä tai oikeuslaitos siitä on, ei ole mitään merkitystä, koska EIT:n näkemykset jyräävät heidän näkemyksensä aina ja kaikissa tilanteissa. Koko lainaushan (jonka oikeudessa kerroinkin) on peräisin Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta ja se kuului:

"Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa."
- Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin

Että silleen.

Toinen hupaisa kohta oli, että vaikka syyttäjä vaati langettavan tuomion tullessa minua poistamaan kyseiset kohdat blogistani, hän ei esittänyt tämän vaatimuksen tueksi mitään uhkasakkoa tms. Käräjätuomari kyseli vielä, että onko jotain sanktiovaatimuksia tämän tueksi tms. mutta syyttäjä haparoi ja totesi, että ei ole. Eli, vaikka (kun) oikeus tuomitsisi minut poistamaan ko. jutun blogistani, sen poistamatta jättäminen ei tule aiheuttamaan minulle mitään ikäviä seuraamuksia (kuten vaikkapa lisäsakkoja tms.). Hahahahahaa! Amatöörimäistä. Mutta kiva tietysti minun kannaltani.

Jään odottelemaan tuomiota. Tuomio annetaan kansliapäätöksenä 7.11.2013.

Bitcoinista ja turvallisuudesta

Bitcoin on digitaalinen valuutta, jonka käyttö ja arvo on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana. Bitcoin mahdollistaa sensuroimattoman ja käytännössä anonyyminkin tavan maksaa oikeastaan mitä tahansa ja missä tahansa. Maksutapahtuman voi tehdä omalta tietokoneelta tai vaikka älypuhelimesta. Bitcoinit siirtyvät hetkessä mihin tahansa maailmassa, eikä mikään taho voi sitä mitenkään estää eikä verottaa, ei nyt eikä jatkossakaan. Bitcoineja voi myös painaa paperille tai vaikka arvometallikolikoille jos haluaa ja käyttää niitä sellaisenaan vaihdannan välineenä. Parasta bitcoineissa kuitenkin on se, että niitä ei voi luoda tyhjästä lisää mielivaltaisia määriä, kuten tavallisia valuuttoja voivat keskuspankit ja liikepankitkin luoda...bitcoinit eivät ole minkään keskuspankin tai valtion kontrollissa nyt eivätkä tulevaisuudessakaan, vaan hajautetun, valtavan laskentakapasiteetin luomassa turvassa.

Bitcoin perustuu noin (raa'asti) yksinkertaistettuna SHA-256 tiivistefunktion käyttämiseen rahojen luonnissa (louhinta) ja elliptisten kurvien kryptografiaan (ECC) rahojen siirrossa ja säilytyksessä. Kaikkeen tähän tarvitaan sitten vielä satunnaista dataa, jotta homma toimii turvallisesti.

On tietysti selvä asia, että mikäli tietokone tai muu härpäke, jolla Bitcoin-sovellusta käytetään, vaarantuu esimerkiksi haittaohjelmasta, kyseisissä "lompakoissa" olevat rahat voivat olla vaarassa. Niin ikään, mikäli käytetään jotain nettipohjaista lompakkopalvelua (esim. blockchain wallet), sen vaarantuminen voi vaarantaa lompakon sisällön. Onneksi bitcoin-sovelluksissa ja nettipalveluissakin käytetään vahvaa salausta, joka suojaa salasanasi kautta lompakon sisällön suoralta väärinkäytöltä (mutta ei tietenkään mitenkään salasanasi varastavalta haittaohjelmalta). Käytännössä bitcoinin käyttö on käyttäjän toimesta mahdollista tehdä hyvinkin turvalliseksi, toisin sanoen huomattavasti turvallisemmaksi kuin mitä esimerkiksi luottokortin tai käteisen rahan käyttö nykyään on.

Bitcoinilla on kuitenkin ollut ja on yhä tietoturvaan liittyviä, ei-käyttäjälähtöisiä ongelmia. Sellaisia, joihin käyttäjä ei voi vaikuttaa oikein millään tavalla, eli ongelmia, jotka johtuvat bitcoinin sovelluksista tai bitcoinissa käytetyistä ominaisuuksista itsestään.

Sovelluksissa olevista ongelmista lienee hyvä ja tuore esimerkki Androidin bitcoin-sovelluksessa ollut tietoturvabugi, joka teki salausavaimista ei-satunnaisia ja mahdollista bitcoinien varastamisen. Ongelma oli toki helposti korjattavissa uudella sovelluksen versiolla, mutta herätti kyllä ainakin minussa pohdintaa siitä, millainen on bitcoinia väsäävien ihmisten ymmärrys salauksesta ja kyky implementoida sitä asianmukaisesti.

Perinpohjaisia ongelmia bitcoinissa ovat minusta sen käyttämät salausalgoritmit. Ne kun eivät ole minusta lainkaan riittävän turvallisia. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että ne voisi helposti tehdä turvallisiksi tai ottaa käyttöön jonkun muun bittivaluutan, jossa ne olisi käytössä alunperinkin.

SHA1/2-tuoteperheen tiivistefunktioissa on ilmeisesti perustavaa laatua olevia bugeja tai takaportteja, siksihän uusi tiivistefunktio onkin otettu käyttöön, SHA-3 joka perustuu ihan erilaiseen systeemiin. Parasta olisi kryptovaluutta, joka käyttäisi aina automaattisesti kahta eri tiivistefunktiota, esim. juuri SHA-3 ja RIPEMD-320...todennäköisyys, että kahdesta eri tiivistefunktiosta löytyy molemmista samanlainen haavoittuvuus ja sen seurauksena MOLEMMAT lopputulokset voidaan samalla tapaa väärentää, on jo täysin tähtitieteellinen, käytännössä siis mahdoton.

ECC jota Bitcoinissa käytetään, voi olla NSA:n takaportittama. Aika hassua, että tästä ei juurikaan pidetä meteliä. Joka tapauksessa avainkoon pitäisi olla 1024bit jos halutaan turvamarginaalia mahdollisiin tulevaisuuden murtoihin ajatellen, nythän se on vain 256bit, joka on oikeasti todella vähän. Parasta olisi toki kehittää sellainen ECC:n versio, joka ei ole tullut suoraan NSA:lta kuten nyt käytössä oleva versio on (Secp256k1). Mikä se sitten olisi, onkin parempi kysymys johon en suoralta kädeltä osaa vastata.

Bitcoin on kuitenkin, näineenkin, turvallisempi ja parempi kuin vaikkapa luottokortti tai edes käteinen. Siitä on kuitenkin hankala kehittää enää turvallisempaa, koska se vaatisi koko sen perustavaa laatua olevien rakenteiden muuttamisen. Esimerkiksi SHA256:lla louhitut rahat eivät voisi kelvata vaan niiden arvo putoaisi nollaan, mikäli louhinnassa otettaisiin käyttöön jokin muu tiivistefunktio. On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään Bitcoinia tullaan käyttämään ennen kuin se korvaantuu toisenlaisella, toivottavasti vielä turvallisemmalla systeemillä. Olettaisin kuitenkin, että Bitcoinilla on edessään ainakin kymmenen- ehkä kaksikymmentä vuotta vielä. Se on paljon, paljon enemmän kuin mitä esimerkiksi eurolla tulee missään nimessä olemaan.

Suosittelen siis yhä bitcoinia. Mutta pitäkää silmät ja korvat auki uusien bittirahojen suuntaan, sieltä voi avautua hienoja tilaisuuksia paitsi osallistua uudenlaisen rahan kehittämiseen ja käyttöön, niin myöskin sievoiseen tienistiin. Kehitys laukkaa eteenpäin. Tätä kehitystä ei voida pysäyttää ja sepäs bankstereita ja poliitikkoja niin suunnattomasti kismittääkin.

Miksi USA ja sen kamut sotivat etenkin Lähi-Idässä, osa2

Edellistä kirjoitustani voidaan pitää epäluotettavana paranoidina vuodatuksena, jonka joku foliohattupää on ulostanut Youtubeen. Etenkin, jos ei viitsi tarkistaa siinä esitettyjen asioiden todellista laitaa vaikkapa netistä. Mutta entäs tämä hemmo, joka uudessa Suomen Kuvalehdessä sanoo itse asiassa miltei identtisesti sen, mitä minä olen sanonut jo pitkän aikaa? Onko hänkin paranoidi foliohattupää?

 

Lukekaapa ja kauhistukaa. Kyllä, teille on valehdeltu poliitikkojen ja valtamedian toimesta vuosikaudet ja valehdellaan yhä. Lakatkaa jo ihan oikeasti uskomasta mitään virallista totuutta, jota media teille tuputtaa.