Oma pankkini veloittaa Visa-kortista vuosimaksua, joten tietysti pihinä ja pankkivihamielisenä pyrin pääsemään ko. maksusta eroon. Selvitin asiaa ja huomasin, että Hypoteekkiyhdistys tarjoaa
maksutonta Visa-luottokorttia ilman mitään sitoumuksia tai kytköksiä. Eikun hakemaan vaan.
Luottokunnalta tuli kuitenkin yllätys postissa. En kelpaa Visa-luottokortin saajaksi. Miksi?
Ei, minulla ei ole luottotietohäiriöitä (tämän sentään myönsivät kirjeessään), enkä hakenut mitenkään oudolle summalle tai lyhennyksille tuota luottokorttia. Vuositulonikin ovat aivan "normaalia tasoa", keskituloa hieman korkeammat. On vakituinen työsuhde kunnallisella puolella, joten työpaikankaan suhteen ei ole pelkoja. Yksi asia taisi kuitenkin painaa vaakakupissa: Minulla ei ole velkaa ja varallisuuskin on pääosin jalometalleissa. Sehän on outoa!
En epäröi hetkeäkään, etteikö Hypoteekkiyhdistys tai mikä tahansa pankki myöntäisi minulle silmääkään räpäyttämättä vaikka 200000 euroa asuntolainaa
nykyistä asuntomarkkinakuplaa paisuttamaan, jos sellaista hakisin. Mikäs siinä. Mutta, että työssä käyvä, laskunsa aina maksava, hyvin toimeen tuleva, velaton heteromies saisi oikein luottokortin - ehei, eihän se nyt käy päinsä!
Aivan umpihullua touhua. Mielipuolista toimintaa Luottokunnalta ja/tai Hypoteekkiyhdistykseltä!
Mutta löytyy tuosta Visa Electron kortistakin ja sen käytöstä outouksia. Törmäsin sellaiseen tässä eräänä päivänä, kun käytin tuota korttiani.
Visa Electronhan veloittaa suoraan tililtä katteen summalle, jolla ostat jotain. Koska kyseessä on sirukortti, ostos ja ostaja pitää varmistaa pin-koodilla, joka pitää näpytellä lukulaitteeseen. Mikäli sirukortinlukijaa ei ole käytössä, käytetään magneettiraitaa (mikä on idioottimaista tietoturvan riskeeraamista) ja käyttäjä hyväksyy maksun omalla allekirjoituksellaan. Simppeliä ja kohtuullisen turvallistakin (olen kirjoittanut sirukorttien tietoturvariskeistä mm.
täällä ja
täällä).
No, laitoin kortin parkkimaksun maksulaitteeseen, jossa nimenomaisesti kehoitettiin käyttämään sirukorttia ja jossa oli kortinlukijaan kuuluva näppäimistö pin-koodin näpyttelyä varten. Kortti oli laitteessa ja sitten laite sylkäisi sen ulos ja ilmoitti maksun olevan ok. Tarkistin myöhemmin verkkopankista, että maksu on todellakin "varattu" tililtäni maksettavaksi. Mitä helvettiä?
En missään vaiheessa näpytellyt pin-koodiani. Miten ko. lukulaite kykeni lukemaan korttini sirusta tietoni ja veloittamaan maksun ilman sitä? Lukulaitteessa ei vaikuttanut olevan mitään magneettiraidan lukijaa ja nimenomaisesti laitteessa puhuttiin vain sirukortin lukulaitteesta, joten eipä se tainnut magneettiraitaakaan lukea. Mitä kummaa tapahtui ja miten ja millä oikeudella ko. laite veloitti ko. maksun tililtäni?
Minä en ole hyväksynyt ko. maksua maksettavaksi sen enempää allekirjoituksellani kuin pin-koodillanikaan. Silti maksu veloitettiin. Kuka tahansa voisi siis ilmeisesti veloittaa maksuja kortiltani ilman kumpaakaan noista tiedoista (tai kortin takapuolella olevaa tarkistuslukua). Mitäpä, jos laite veloittaisikin tililtäni vaikka pari tonnia? Mitäpä, jos joku varastaa korttini ja veloituttaa siltä mielivaltaisia summia?
Taidan soittaa pankkiini ja ilmoittaa, että en ole hyväksynyt ko. maksua ja vaadin saada tietää, miten se on veloitettu. Katsotaan, miten käy. Mikäli pankki vaatii minua maksamaan ko. summan, vaadin saada nähdä allekirjoitukseni sisältävän kuitin tai vaihtoehtoisesti tiedot siitä, että olen (muka) pin-koodini näpytellyt koneelle. Kumpaakaan pankki ei kykene minulle tietenkään näyttämään, joten veikkaanpa, ettei tarvitse maksaa ko. maksua. Mikäli näin käy, sehän on ilouutinen kaikille autoilijoille: Pysäköintimaksuja, jotka tällä tapaa on veloitettu, ei tarvitse lainkaan maksaa.
Mutta varsin pelottaa se on, että sirukortin tietoturva ja asiakkaan oikeusturva on näin törkeällä tavalla taas tuhottu: Sirukortti voi veloittaa mitä tahansa maksuja asiakkaan tililtä ilman sen enempää pin-tunnusta kuin asiakkaan hyväksyntää (esim. kuitin allekirjoittamista). Siitä sietäisi olla melkoisen huolissaan!
