Ilmavoimien uusi hävittäjä(politiikka)

Mielenkiintoista lukea Yleannon uutista siitä, että "Jokin näistä on Suomen uusi hävittäjä – Hornetin seuraajan etsintä alkaa". Uutisessa annetaan, kansalaisten aivopesumielessä tietenkin, ymmärtää, että vaihtoehtoja on oikeastaan vain F-35A Lightning II, Jas 39E Gripen NG, Sukhoi Su-35s, Sukhoi PAK FA eli T-50 ja Dassault Rafale. Sanatarkasti Ylenanto sanoo:"Monimutkaisen valintaprosessin takia suomalaisten vaihtoehdoiksi jää nyt esillä olevista koneista viisi...Lisäksi jokerikortiksi voi nousta täysin uusi toimittaja. Esimerkiksi Etelä-Korea ja Kiina sekä Japani ovat satsanneet valtavia summia hävittäjien kehitystyöhön." Siis mitäh? Viisi oikeata vaihtoehtoa? Jokerikorttina jotain tuntemattomia koneita? Sayes who?

Koneita on paljon muitakin mahdollisia. Ellei siis jo ole etukäteen päätetty, mikä kone tullaan ostamaan ja "valinnassa" ole kyse vain silmänlumeesta. Näinhän F/A-18 Hornet hävittäjän hankinassa tehtiin ja nyt sen myöntää jopa silloinen puolustusministerikin (vaikka minun aiheesta tekemäni tutkielman aikaan moiset väitteet, joita silloin esitin, tuomittiin joutavina salaliittoteorioina tietenkin). Tällöinhän voidaan surutta kaventaa mukamas mahdollisten koneiden listaa ja välttyä turhalta byrokratialta ja keskustelulta asian tiimoilta, valinta kun on jo todellisuudessa tehty. Valitsemalla listalle mahdollisimman poliittisesti epäkorrekteja konetyyppejä ne voidaan "sopivasti" sitten pudottaa pois listalta (kuten kaikki venäläiset koneet)...sama pätee myös "ei tota kukaan muukaan oikein osta"-argumenttiin, jolla voidaan pudottaa Gripen ja Rafale pois listalta. Huppista, mikäs jääkään jäljelle, ihan sattumalta tietenkin?

Olen itse täysin varma, että valinta on todellakin jo tehty ja koneeksi tullaan valitsemaan F-35A. Ihan vain siksi, että Suomi halutaan väkisin änkeä Naton jäseneksi savimajoja pommittamaan. F-35A tulee maksamaan aivan mielipuolisesti ja se ei tule olemaan hintansa väärti. Mahdollisesti koko kone on täysi susi, eikä tule pärjäämään esimerkiksi venäläisille uuden sukupolven hävittäjille lainkaan ja loistaa tutkassa ja infrapunalla kuin joulukuusi. Lisäksi koneiden lukumäärää joudutaan supistamaan ehkä 40 koneeseen, jotta se on taloudellisesti ja poliittisesti mahdollinen ostos. Siltikin muusta maanpuolustuksesta joudutaan tinkimään tämän hankinnan vastapainoksi ja korkeat käyttökulut syövät vähiä puolustusmäärärahoja aivan liiaksi.

Tarkemmat perustelut miksi F-35A on surkea, löytyvät esimerkiksi täältä, täältä ja täältä. Ja ei, F-35B tai F-35C eivät ole yhtään sen paremmat, päinvastoin, vielä huonommat ja kalliimmat. Mutta katsokaa ja ihmetelkää, Suomi tulee varmasti ostamaan F-35A:n, koska Nato-kiima ja savimajojen pommitus katsotaan tärkeämmäksi kuin Suomen puolustaminen. Valinta ei ole sotilaallinen, vaan puhtaasti poliittinen farssi ja lopputulos tulee olemaan täysi katastrofi, kuten nyt arvata saattaa.

No mutta mitäs nämä muut ehdotetut koneet sitten?

Gripenilla olisi paljon hyviä puolia. Eikä vähiten se, että se on kuin luotu Suomen olosuhteisiin. Maantiekiitoradat, nopeat ja helposti tehtävät huollot, sekä edullinen hinta ovat todellakin melkoisia valttikortteja. Gripen voidaan uudelleenaseistaa ja varustaa 10 minuutissa varusmiesten toimesta ja on siis nopeasti taas ilmassa. Todella nopeasti, jos verrataan muihin koneisiin. Gripenin verkottuneisuusominaisuudet olisivat hienoja, mutta Suomi on valitettavasti alkanut "downgradedamaan" omaa ilmapuolustuksen verkottuneisuuttaan (kiitos Nato-kiima tästäkin) siirtymällä mm. Link-16 järjestelmään kotikutoisesta (ja paljon paremmasta) "VIIRI"-järjestelmästä. Samalla ns. "SIHTI" järjestelmä jäi kokonaan ottamatta käyttöön, vaikka se olisi ollut luultavasti maailman edistyksekkäin tietovuojärjestelmä. Tietenkin nyt harmittaa myös se, kun Suomi ei alunperin ostanut Hornettien sijaan aikoinaan Gripeneitä, olisi helppoa ja mukavaa siirtyä vain uudempaan sukupolveen vanhasta tutusta hävittäjäkoneesta.

Su-35s ja PAK-FA ovat varmasti potentiaalisia koneita, mutta ongelmaksi tulee heti kättelyssä mahdollinen "punainen nappi". Toisin sanoen, en usko, etteikö Venäjältä löytyisi takaportteja noihin koneisiin, joilla ne saisivat ne tehokkaasti neutraloitua kriisin sattuessa. Koska Venäjä on Suomen todennäköisin vastustaja seuraavassa sodassa, en pidä koneiden ostamista sieltä mitenkään järkevänä vaihtoehtona. En ainakaan, mikäli koneita olisi tarkoitus oikeasti pystyä käyttämään.

Rafale on mielenkiintoinen vaihtoehto. Siinä on erittäin tehokkaat elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja omasuojalaitteet. Se on monessa mielessä jopa parempi kuin F-35. Se voisi olla todellinen yllättäjä ja mielenkiintoinen valinta Ilmavoimille. En menisi kuitenkaan sanomaan mitään sen kyvystä operoida suomalaiseen tapaan maantiekiitoradoilta ja lieneekö ylläpitokaan kovin helppoa? Hinnaltaan se asettuu selvästi F-35 edullisemmaksi joka tapauksessa.

Mutta ne muut vaihtoehdot? Mitä ne olisivat? Onko niitä edes? Onko niistä mihinkään? Ensiksi pitäisi miettiä paria asiaa...

Ensinnäkin, miten paljon meillä on käytettävissä rahaa tähän projektiin? Oletettavasti uusien koneiden hankinta tehdään puolustusbudjetin ulkopuolelta ja hyvä niin, mutta onko valtion kassa silti pohjaton? Toivon tietenkin itse, että Suomi ottaisi rajusti vain lisää velkaa ja ostaisi mielipuolisen määrän uusia lentokoneita ja muuta aseistusta armeijallemme. Tämä siksi, että talousjärjestelmän romahdus on tulossa, eikä näitä euromääräisiä velkoja tule kukaan ikinä maksamaan, joten voimme vain voittaa ottamalla mielipuolisesti velkaa ja ostamalla jotain oikeasti hyödyllistä sillä rahalla...kun eurolla vielä on jotain arvoa. Ehkä asiasta päättävät eivät ole samaa mieltä kanssani ja heidän pitää miettiä kustannuksiakin

Toinen juttu on sitten se, että mitä oikeasti aiotaan tehdä näillä hävittäjillä? Aiommeko vakavasti ottaen koettaa varustaa Ilmavoimat sellaisiksi, että ne kykenevät oikeasti toimimaan tulevaisuuden 5+ sukupolven hävittäjäkoneita vastaan? Pyrimmekö Nato-huoraksi pommittamaan savimajoja USA:n käskystä? Vai pyrkisimmekö vain hankkimaan Ilmavoimat, joilla voidaan hoitaa rauhanajan tunnistus- ja valvontatehtävät, sekä sotatilanteessa tekemään kiusaa viholliselle? Mikäli viimeksi mainittu päätetään tehdä, konetyypin tulee olla vallan toinen ja rahaa säästyy tietenkin huimasti.

Otetaan muutama "kallis versio" hävittäjistä, joita Suomi voisi hankkia. Siis hävittäjiä, joita Ylenanto ei viitsi sen enempää mainita vakavina vaihtoehtoina:

• F/A-18E/F Super Hornet: Yhdysvaltojen laivasto on huomannut, että sillä ei tule olemaan rahaa eikä tarvetta pelkästään F-35 koneille, koska niiden asekuorma on rajallinen ja hinta on kovin suolainen. Sen sijaan SuperHornet on käytössä tällä hetkellä ja tulee olemaan käytössä Yhdysvaltojen laivastolla vuoteen 2035 saakka. SuperHornettia kaupataan yhä ja sille tulee olemaan saatavissa varaosia ja huoltoa varmasti riittävän pitkäksi aikaa Suomelle. Plussana suuri asekuorma, luotettava ja varma malli sekä takuuvarma tuki USA:sta. Niin ja kohtuullinen hinta. Miinuksia en oikeastaan keksi, paitsi että ei ole hyperhightechiä.
• Chengdu J-20: Kiinalaisten ylpeys, maan uunituore stealth-hävittäjä. Ei ehkä ole kaupan, mutta aina voisi kysyä. Teknologia pohjautuu niin Euroopasta, Venäjältä kuin USA:sta vakoiltuun ja edellekehitettyyn tekniikkaan. Hyvinkin potentiaalinen kone, F-22 tasoa ellei jopa parempikin. Plussana huipputekniikka, miinuksena luultavasti suolainen hinta ja suolainen ylläpito.
• Shenyang J-31: Kiinalaisten vastine F-35:lle. Ei yhtä hyvä kuin J-20, mutta todennäköisesti saatavilla jos niin halutaan. Plussana suorituskyky, joka lienee F-35 luokkaa, mutta hinta ja ylläpitokustannukset todennäköisesti edullisemmat. Miinuksena se, ettei koneita ole vielä tehty yhtään kappaletta.
• Mitsubishi ATD-X: Japanin kehittelemä huippuhävittäjä. Japanilla on rahaa ja tietotaitoa laittaa aseisiin ja se näkyy erinomaisena laatuna. ATD-X lienee kaikkein kehittynein ja tehokkain kaikista saatavilla olevista hävittäjäkoneista. Eikä ole pelkoa "punaisesta napista", toisin kuin ehkä Kiinan, USA:n, Venäjän tai eurooppalaisissa koneissa voi olla asian laita. Plussana se. Miinuksena mainittakoot erittäin suolainen hinta ja luultavasti kohtuusuolaiset ylläpitokulut, sekä se, että Japani ei toistaiseksi saa myydä aseitaan ulkomaille.
• HAL AMCA: Intian kehitystyön alla oleva uuden sukupolven stealth-hävittäjä. Kone lienee laadultaan hieman F-35A:ta jäljessä, asettuen luultavasti jonnekin J-31 ja J-20 välimaastoon. Plussana mainittakoot, että hinta on kuitenkin todennäköisesti edullisempi kuin kumpikaan niistä.  Miinuspuolena on, että projektin aikataulu on vielä kysymysmerkki, Intialla on ollut paha tapa edetä hitaasti tämän tyyppisissä projekteissa.
• Sukhoi/HAL FGFA: Intian ja Venäjän yhteistyön hedelmänä tuleva ilmaherruushävittäjä. Laadullisesti kone on jopa T-50 parempi, hinta pyörinee samoissa luvuissa T-50 kanssa. Miinuspuolena on, että kone on vasta suunnittelupöydällä, mutta tulossa joka tapauksessa.

Mutta entäpä edullisemmat vaihtoehdot? Niistä ei Ylenanto eikä mikään muukaan taho hiisku sanaakaan. Voitte vain miettiä, miksiköhän. No, pilaan yllätyksenne ja kerron, että tietenkin siksi, että ne eivät sovi savimajojen pommittamiseen Nato-huorana, eivätkä näytä ehkä hienoilta paraateissakaan. Mutta päteviä koneita ne tehtäviinsä olisivat. Eivät todellakaan mitään heittopusseja missään mielessä! Tässä kolme esimerkkikonetta:

• Kai FA-50 Golden Eagle: Etelä-Korealainen kevyt ja halpa hävittäjä. Löytyy Israelilainen huippuluokan tutka, yliääninopeus (mach 1,5), podimuodossa ECM-laitteistot ja laaja valikoima ohjuksia. Plussana todella edullinen hinta (25 miljoonaa euroa, vs. esim. F-35A:n 100 miljoonaa euroa), edulliset käyttökulut ja pieni koko. Miinuksena tietenkin tehot huippunykyaikaisia hävittäjiä vastaan.
• HAL Tejas: Intialainen uuden sukupolven "halpishävittäjä". Kilpailee maailmanmarkkinoilla vakavasti F-35:n kanssa, huomattavasti edullisemmalla hinnallaan. Tulee olemaan laajasssa käytössä mm. Intiassa tulevaisuudessa. Oikeastaan samat plussat ja miinukset ja ominaisuudet FA-50:n kanssa, mutta oletettavasti vähän enemmän tehoja ja vieläkin edullisempi hinta (20 miljoonaa euroa kpl).
• MiG-35: Myönnetään, Ylenanto sentään mainitsi tämän hävittäjän, mutta muuten jätti asian sikseen. MiG-35 on tehty kehittämällä ja edelleen kehittämällä kaikkea hyvää, mitä aikoinaan kehitettiin MiG-29 varten. Kone on tarkoitettu edulliseksi ostaa ja ylläpitää, sekä kestäväksi ja helpoksi käyttää. Suorituskyky on näistä kaikista "halpiskoneista" selvästi paras. Plussana edullisuus, miinuksena punainen nappi.

Mikä kone minun mielestäni sitten pitäisi ostaa Suomelle?

Asia riippuu niin lukemattomista seikoista, että on vaikea sanoa varmuudella. Super Hornet olisi hyvä valinta, mutta voipi olla vähän liian kallis ja ehkä vanhentua vähän käsiin. Gripen olisi luultavasti paras valinta Suomen olosuhteisiin ja hintakin olisi kohdallaan. FA-50 houkuttelee hinnallaan ja jäisi rahaa muuhun touhuun. Valitse noista nyt sitten... Jos pitäisi nopeasti varustautua ja rahaa piisaisi, niin Super Hornetteja 120 kpl kiitos. Jos rahaa ei ole, niin FA-50 esim. 60 kpl. Jos ollaan siinä välimaastossa, niin sitten Gripeneitä 60 kpl ja loput rahat ilmapuolustukseen. Eli ehkä, tilanne huomioiden ja realistinen ollen, JAS-39 Gripen NG olisi se paras kone Suomelle uudeksi hävittäjäksi.

Riippumatta siitä, mikä hävittäjäkone Suomelle valitaan, tulisi Suomen pikaisesti alkaa uudistamaan ja tehostamaan maanpuolustustaan. Se tarkoittaa paitsi järeitä toimenpiteitä ja muutoksia, niin myöskin tuntuvaa lisärahoitusta Suomen armeijalle. Luulisi, että historiasta on opittu täällä jotain, mutta ei siltä vaikuta. Kehoitan tutustumaan aikaisempaan blogikirjoitukseeni, "Suomen puolustusvoimien jälleenrakennus, v2.0" ja katsomaan siitä, mitä minä tarkoitan.

Suomen puolustus ansaitsee enemmän ja parempaa. Naton savimajojen pommitus ei yhtään mitään.