22. joulukuuta 2014

Suomeen Google sensuroi kiihotustekstini - USA:n Google ei!



Suomen Google on noudattanut Suomen Ajatusrikospoliisin määräyksiä ja poistanut netistä koko kiihotuskirjoitukseni osoitteesta http://markusjansson.blogspot.fi/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html Käsittämätöntä munattomuutta ja pelkuuttaa Googlelta. Luulisi miljardifirman olevan halukas edes vähän puolustamaan sananvapautta, mutta ei niin ei. Lisäksi Suomen Google meni idioottimaisuuksissaan poistamaan koko blogitekstini, vaikka määräys koski vain blogitekstin osien poistamista. Blogitekstini löytyy yhä blogistani, mutta Google on estänyt sen näyttämisen netissä tuossa osoitteessa.

Sen sijaan USA:ssa sijaitseva Google/Blogger ei ole suostunut poistamaan kirjoitustani esimerkiksi alkuperäisestä osoitteesta http://markusjansson.blogspot.com/ncr/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html mikä on tietenkin hyvä uutinen. Niin ikään se löytyy kaikista muistakin maakohtaisista domaineista, se on poistettu vain ja ainoastaan .fi domainista. Mikähän järki viranomaisten mielestä tässä on, kun de facto se kirjoitus yhä edelleen on ja pysyy blogissani ja saavutettavissa (muulta) käsin? Ei mitään. Harvoinpa viranomaisten toiminnassa mitään järkeä onkaan. Pelkkää byrokratiaa ja vittuilua sananvapaudelle.

(Huomaa, että osoitteeseen pitää lisätä väliin tuo /ncr/ jotta Google ei automaattisesti ohjaa käyttäjää maakohtaiselle sivustolle kuten esimerkiksi .fi, .es, jne. Eli jos koetat mennä suoraan vain osoitteeseen http://markusjansson.blogspot.com/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html niin päädyt aina automaattisesti tuonne http://markusjansson.blogspot.fi/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html uudelleenohjauksen vuoksi)



PS. Laitoin kuitenkin Bloggeriini uuden, korjatun version tuosta ja vieläpä samalle julkaisupäivälle kuin alkuperäinen juttu. Imekööt siitäkin sitten.

Pitäisiköhän sittenkin korjata kiihotusta herättänyt blogitekstini?

Sain Hommafoorumilta vinkin (kiitos nm. Lahti-Saloranta), joka tuntuu suorastaan loistavalta. Eli, että korjaisin tuomion saanutta blogitekstiäni siten, että se olisi tuomion vaatimusten mukainen, mutta vääntäisin asiat ja kantani äärimmäiseen ihailuun ja positiviisuuteen islamia ja näitä kulttuurinrikastuttajia kohtaan. Tekstistä tulisi aivan käsittämättömän korni, joka kuvastaisikin juuri parhaiten Suomen "oikeus"laitoksen moraalia ja mokutuksen ja mamutuksen "ilo"sanomaa! Mitä tuumaatte?

Eli, että muuttaisin alkuperäisen kirjoituksen esimerkiksi tähän muotoon (korjausehdotuksia voi laittaa vaikka kommenttiosioon):

20 muslimipakolaisen lauma rikastutti lapsia kylpylässä

En ole yhtään yllättynyt, että poliittisesti korrekti media ei tietenkään uutisoi tästä Suomessa mitään: Noin 20 Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin olevaa muslimipakolaista ahdisteli lapsia kylpylässä Ruotsissa. Lauma raiskasi ainakin 11-vuotiaan tytön, sekä repi mm. uimapukuja pois muiltakin tuonikäisiltä tytöiltä. Lauma ahdisti osan tytöistä luolaan ja teki heille seksuaalista väkivaltaa. Osa paikalla olleista pojista yritti suojella tyttöjä, mutta eivät tietenkään voineet mitään moiselle laumalle aikuisia miehiä. Sokerina pohjalla on, että poliisi ei pidättänyt ketään tapahtuman johdosta!

[Alkuperäisessä kirjoituksessani kerroin rehellisen mielipiteeni josta sain tuomion kiihoituksesta kansanryhmää vastaan ja oikeuslaitos vaati siihen muutoksia jotka teen, jotta kirjoitus ei kiihottaisi ketään. Uusi teksti vastannee käräjätuomari Iiro Lehtisen ja Suomen oikeuslaitoksen toiveita ja linjaa. Alkuperäinen kirjoitus löytyy tietenkin yhä esimerkiksi Googlen cachesta ja webarchive.org sivun kautta. Korjattu kirjoitus alkaa tästä]
Nyt alkaa tulla ikävä tuollaista rikkautta ja voimavaraa!

Tuollaisia sivistyneitä kulttuurinrikastuttajia pitää kutsua lisää korkeakulttuureistaan välittömästi tai mieluiten palkita heti tavattaessa. Vitut byrokratiasta. Vitut turvapaikkahakemuksista. Tänne vaan ilman mitään viisumeita, henkilöpapereita, hakemuksia tai paskanjauhantaa, seuraavan pysäkin ollessa jokin hotelli tai rivitalo, jossa suomalaisilla ei ole ollut varaa asua. Hakemisen voi tehdä mieluusti suoraan kehitysmaasta ja ilman turhaa paperisotaa.

Ja minkä ihmeen takia tuollaisia ihmisiä ei ymmärretä ja suvaita? Miksi ihmisiä, joilla on selvästi meitä korkeampi kulttuuri ja jotka omalla toiminnallaan osoittavat halunsa sopeutua ja sitoutua länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen sääntöihin, tietentahtoen jätetään kehitysmaihin asumaan? Minkä vuoksi ruotsalaiset lapsetkaan eivät pääse omassa maassaan vielä enempää nauttimaan näistä vierasta kieltä puhuvista, vierasta uskontoa harrastavista, vieraita tapoja omaavista kultamunista, jotka rikastuttavat heidän elämäänsä? Kenen tämän loistava idea oikein on? Kuka saa kantaa siitä kunnian?

Muistakaa, että islam on lapsirakkauden uskonto. Islam hyväksyy lapsiavioliitot ja Muhammedkin harrasti lapsirakkautta pikkutytön kanssa. Siinä, että muslimit siis rakastavat lapsia, ei ole mitään ihmeellistä tai outoa, päinvastoin.

En voi kuin ihmetellä, miksi maahanmuuttokriittisten poliitikkojen ja puolueiden kannatus kasvaa kasvamistaan. Jotkut ahdasmieliset nuivistit (valtamedian ja poliitikkojen suvaitsevaisuuskasvatuksesta huolimatta) haluavat sulkea silmänsä mamutuksen ja mokutuksen ihanuudelta. Toivon hartaasti, että Suomestakin tulee mahdollisimman pian Ruotsin kaltainen monikulttuurinen onnela.

Iltalukemiseksi ja katsottavaksi vaikkapa tämätämätämä ja tämä linkki.

13. joulukuuta 2014

Miksi vastustaa nykyistä maahanmuutto- ja monikulttuuri-ideologiaa?

Täytyy rehellisesti sanoa, että näin hyvää puhetta ja koostetta ei koko mamutusmokutushullutuksesta ole vielä ennen vastaan tullut. Ruotsidemokraattien puhe ja keskustelu Ruotsin parlamentissa, sekä siihen päälle vielä toinen hyvä videopätkä. Koko mamutusmokutus-hullutus ja sen seuraukset väännettynä rautalangasta kristallinkirkkaasti. Yksikään selkopäinen ihminen ei nämä katsottuaan voi kuin syvästi halveksua nykyisiä valtapuolueita ja nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Näitä videoita pitäisi varmuuden vuoksi pakkonäyttää television kaikilta kanavilta 24/7, kunnes idioottimaisimpienkin aivopestyjen lampaiden mieliin olisi saatu nämä tosiasiat väännettyä.

Tämä on juuri näin. Juuri täsmälleen, pilkulleen näin. Se on siinä. Enempää ei tarvita. Kaikki muu höpinä ja selittely on täysin turhaa. Mitään kunnollisia vasta-argumentteja näihin ei ole, eikä voi olla esittää. Mitä nopeammin ihmiset tajuavat nämä asiat ja alkavat toimimaan myös sen mukaan, sitä parempi meille kaikille.





12. joulukuuta 2014

Ihme kyttäämistä ja estoja

Olen kiinnittänyt huomiota täysin uuteen ilmiöön internetissä. Ilmiöön, jota ei ainakaan vielä muutama vuosi sitten ollut, mutta joka on nyt äkkiä levinnyt ihan kaikkialle nettiin. Sähköpostipalveluita ja muita netissä tarjolla olevia systeemeitä ei kerta kaikkiaan tahdo päästä käyttämään, jos et anna toimivaa puhelinnumeroasi ja tarjoa hopeavadilla aitoa ip-osoitettasi!

Kuin äkkiä kaikki netissä palveluita tarjoavat tahot olisivat taikaiskusta kaikki ottaneet käyttöön aivan saman kaavan. Henkilö kerta kaikkiaan PITÄÄ pystyä jäljittämään ja identifioimaan tai palvelua ei tipu käyttöön. Ei sitten mitenkään. Ei kerta kaikkiaan mitenkään. Mitä helvettiä tämä oikeasti tarkoittaa ja miksi tämmöiseen touhuun on äkkiä menty - ja vieläpä KAIKKIALLA netissä? Kuka tämmöistä on ajanut? Miksi? Miksi siihen on suostuttu? Miten ihmiset, joilla oikeasti ei ole puhelinta tai jotka joutuvat käyttämään vpn- tai anonymointipalveluita, pystyvät ylipäätään tekemään netissä enää yhtään mitään? Ei se näin ollut vielä tovi sitten, ei todellakaan.

Esimerkiksi Google ei päästänyt minua luomaan uutta tiliä ilman puhelinnumeroani. Ei kerta kaikkiaan päästänyt, vaan vaati saada sen ja siihen lähetetyn varmistusviestin. Toisella kertaa, ilmeisesti käytössäni oli toinen ip-osoite käyttämäni vpn-palvelun kautta, se kuitenkin onnistui. Näennäisesti. Kun yritin kirjautua näet sisälle ko. tilille, Google alkoi ruikuttamaan, että "tilini on varmaan kaapattu, etpäs pääsekään sisälle". Tämä siis siitä huolimatta, että käyttäjätunnus ja salasana oli tasan tarkkaan oikein ja olin nimenomaisesti ottanut tilin asetuksista pois turhat turvallisuusruikutukset ja vaatimukset juuri tämmöistä paskaa pelätessäni. Mitkään avut ja yritykset päästä tästä läpi eivät toimineet, koska ko. tililläni ei ollut saatuja eikä lähetettyjä sähköposteja (joista olisin turvakysymyksiin voinut vastata), eikä minulla todellakaan ollut harmainta aavistustakaan, mistä ip:stä minä olen viimeksi sinne mahtanut kirjautua sisälle (joita Google kyseli). Se, että pystyin kyllä kertomaan, koska tili on luotu ja koska sinne on kirjauduttu, ei auttanut mitään. Tuo tili on ja pysyy näköjään maailmanloppuun saakka lukittuna nyt sitten.

Aivan sama lopputulos oli useiden muidenkin sähköposteja tarjoavien nettipalveluiden kanssa, joita käytin. Joko ilman toimivaa puhelinnumeroa ei päässyt lainkaan luomaan tiliä, tai anonyymi ip-osoite esti tilin luomisen, tai vaihtoehtoisesti kirjautuminen anonyymistä ip-osoitteesta tms. lukitsi käytännössä koko tilin ja esti sen käytön. Aina. Kaikkialla. En jaksa lähteä edes luettelemaan, mitä kaikkia ilmaisia sähköpostitilejä koetin käyttää, kokeilkaa toki itse jos ette usko minua...googlettakaa vaikka "free email" ja alkakaa käydä listaa läpi vaikkapa Tor-selaimen kanssa ja huomaatte äkkiä, että puhun totta.

Voitte pitää minua paranoidina salaliittoteoreetikkona, mutta kun sen teette, niin muistakaapa, miten monta kertaa olen ollut kaikissa tämmöisissä jutuissani täysin oikeassa tähän mennessä. En usko, että olen väärässä tälläkään kertaa, vaikka voikin mennä vuosia, ennen kuin totuus tästä asiasta paljastuu. Olen näet täysin vakuuttunut, että kyseessä ei ole sattuma. Ei Googlen, eikä muidenkaan palveluntarjoajien toimesta. Kyseessä on harkittu, tietoinen valinta, johon hallitukset, tiedustelupalvelut ja viranomaiset ovat erilaisia palveluntarjoajia pakottaneet tai uhanneet. Koska viranomaisia vituttaa suunnattomasti se, että ihmiset voivat vapaasti perustaa sähköpostitilejä, blogeja ja foorumeita ja viestitellä vapaasti keskenään ilman, että mikään taho maailmassa pystyy heitä oikeasti jäljittämään ja sitä kautta ahdistelemaan. Kun käytännössä pakotetaan kaikki ihmiset rekisteröitymään puhelinnumeronsa perusteella ja estetään kirjautumiset ja rekisteröinnit anonyymipalveluiden kautta, voidaan hyvin tehokkaasti jäljittää kuka tahansa, mitä tahansa tiliä käyttävä ihminen ja saattaa viranomaisten vainon kohteeksi tai ainakin vakoilun uhriksi niin halutessaan.

Kannattaa myös muistaa, että todellisuudessa useiden eri palveluntarjoajien takana on kuitenkin aikalailla sama ja pieni porukka. Miltei kaikki niistä ovat USA:ssa päämajaansa pitäviä tahoja, joten voitte vain arvella, miten paljon USA:n viranomaiset ovat niitä pystyneet painostamaan tässä asiassa. Ulkomaillakin toimivista sähköpostipalveluista osa on suurten mediayhtiöiden hallussa, jotka puolestaan ovat pääosin amerikkalaisia firmoja tai muita suuryrityksiä. Facebook, Linkedin, Twitter, Yahoo, jne. ovat kaikki Yhdysvalloissa toimivia puljuja ja siten heidän lakiensa ja viranomaisten painostusten alaisia. Ehkä joku itsenäinen, pienempi tarjoaja jossain suostuu ottamaan käyttäjiä ilman puhelinnumeroa ja "hyvää" ip-osoitetta, mutta ainakaan suurempien ja helpoiten löydettävien joukosta moista ei löydy.

Älkää luulko, että prepaid-liittymän ottaminen kännykkään auttaisi. Ensinnäkin, puhelin voidaan tunnista imei-koodinsa perusteella, vaikka siinä oleva sim-kortti vaihtuisikin. Toiseksi, prepaid-kortit pystytään jäljittämään Suomessakin myyntipisteeseen ja myyntihetkeen saakka, jolloin mm. turvakameroiden kuvista jne. voidaan löytää sen ostaja helposti pitkänkin ajan kuluttua. Kolmanneksi, monissa maissa prepaideja ei saa ostaa, jollei tunnistaudu henkilötunnuksilla myyjätaholle ja henkilötiedot todellakin lähetetään eteenpäin viranomaisille aina. Neljänneksi, vaikka saisitkin ostettua anonyymisti prepaidin ja käytetyn kännykän, kun laitat sim-kortin sisään puhelimeesi ja puhelimesi rekisteröityy verkkoon, se de facto paikantuu sinne myöskin ja sinut voidaan sen kautta jäljittää joka tapauksessa. Tämän kaiken vuoksi juuri tämä puhelintunnistautuminen on todella vittumainen temppu yksityisyydensuojan kannalta. Siltä on hyvin vaikea luikerrella karkuun.

Tiedän, mitä jotkut teistä ajattelevat ja koettavat selittää: No kyseessähän on vain yritys turvata poloinen käyttäjä väärinkäytöksiä vastaan ja ehkäistä spämmiä ja muuta ikävää, jota netti nykyään pursuaa. Paskat. Paskat ole. Tähänkin päivään saakka ihmisten tilejä on kaapattu, väärinkäytetty ja tuhottu, eivätkä tämmöiset pelleilyt sitä estä tänäkään päivänä. Jos käyttäjän salasana joutuu hukkaan, peli on joka tapauksessa menetetty ja jos se ei ole hukassa, siihen pitäisi voida palveluntarjoajankin voida luottaa. Spämmiä puolestaan ei yksikään taho lähetä mistään www-sähköpostipalveluiden kautta ihan siitä syystä, että se ei yksinkertaisesti onnistu niistä mitenkään. Spämmiä pitää pystyä lähettämään miljoonia kappaleita lyhyen ajan sisällä ja se ei gmailin tai hotmailin kautta onnistu mitenkään koskaan ikinä. Jos palveluntarjoajat oikeasti haluaisivat koettaa turvata käyttäjien tilejä kaappauksia ja väärinkäytöksiä vastaan, ne ottaisivat käyttöön esimerkiksi kahden salasanan tekniikan tai vastaavia temppuja. Mutta eivät ota. Sen sijaan ne haluavat pystyä jäljittämään ihmisen puhelimen tai oikean ip:n perusteella pilkuntarkasti.

Minä ainakin olen hyvin huolestunut tästä suuntauksesta. Toivottavasti sinäkin olet. Syytä ainakin on. Internetin vapaus, anonymiteetti ja tietosuoja on rapistumassa vauhdilla. Tämä ei ole enää se sama internet, joka se oli vielä 5 vuotta sitten...puhumattakaan, joka se oli silloin, kun minäkin internetin käyttöäni aloittelin, joskus 15 vuotta sitten. Tämä internet alkaa muistuttaa yhä enemmän lähinnä vitsiä, Orwellilaista näennäisvapautta ja ihmisten loukuttamista kuin mitään muuta. Ihmiset houkutellaan netin ääreen käyttämään palveluita ja muka "ilmaisemaan itseään", mutta todellisuudessa he vain jättävät siten tehdessään itsestään pysyvät ja jäljitettävissä olevat merkit digitaaliseen maailmaan...jotka tulevat vainoamaan heitä jatkossa jos tarvetta löytyy.

4. joulukuuta 2014

Unohtakaa FIMK - se on täysin raakilepaska!

Kun aloin innostumaan tuosta FIMKistä sen "perustulon" myötä, unohdin jo sopivasti, miten hankala oli FIMKiä ottaa käyttöön itselleni aikoinaan. Nyt siihen taas törmäsin, kun ryhdyin kokeilemaan, miten tuo rekisteröintijuttu menisi "puhtaalta pöydältä" uudelleen. Ja törmäsin seinään. Tiiliseinään. Suoraan ja lujaa.

Ongelma on pohjimmiltaan siinä, että FIMKin raakilepaska vaatii rahaa tille, jotta se saa julkaistua julkisen avaimensa siltä tililtä ja jotta sen voisi sitten esimerkiksi rekisteröidä perustuloa varten. Mutta, jotta tilille saa siirrettyä rahaa, tarvitsisi olla tilin julkinen avain. Jonka saa vasta, kun tilille on jo tullut rahaa. Ja jotta tilille saisi rahaa, tarvitsisi olla tarjota sen julkinen avain. Jonka saa vasta, kun tilille on jo tullut rahaa...

Pohtikaapa hetki, mikä tuossa on ongelmana.

Ilmeisesti FIMKin kehittäjät eivät ole noinkaan yksinkertaisen asian kanssa vaivanneet päätään sekuntiakaan kauemmin. Kyllä sen avaimen varmaan saa jostain jollain ohjelmointi/lukutyökaluilla ehkä kaivettua sitä ennen tai pakotettua sen jollakin tapaa. Mutta ei saa FIMKin nettilompakon kautta. Eikä saa Mofo Walletin kautta, vaikka se väittää pystyvänsä tekemään nuo taikatemput käyttäjän puolesta, no ei pysty, vaan sekin ruikuttaa, että julkinen avain pitäisi antaa...jota ei ole antaa, ennen kuin tili on saanut ensimmäisen saldonsa...jota tili ei voi saada, ellei se voi antaa julkista avaintaan...jota se ei voi antaa, ennen kuin jne. Mutta ahaa, jos menen tälle tilille jonne haluan lähettää rahaa ja katson sieltä julkisen avaimen, valitsen Mofo Walletista "Show public key" niin nythän minä näen...tyhjää. Tyhjää. Pitäisi näkyä se avain, mutta näen tyhjää. Ei vittu.

Väänsin asiaa ja ongelmia rautalangasta FIMKin foorumilla ylläpitäjille, jotka, sen sijaan että olisivat oikeasti lukeneet mitä minä kirjoitin, puhuivat ympäripyöreitä tai vaihtoehtoisesti täyttä siansaksaa. Mitään selkeätä ratkaisua ongelmaan ei heillä ollut esittää.

Todella amatöörimäistä räpeltelyä ja täysin käyttäjävihamielistä suhtautumista. Miten nämä ääliöt FIMKissä kuvittelevat, että tavalliset ihmiset voisivat ryhtyä käyttämään ko. erahaa ja rekisteröidä itsensä perustuloa varten, kun edes minäkään en, kaikista yrityksistäni huolimatta, onnistu pääsemään edes alkuun tilin kanssa? Nämä ääliöt eivät todellakaan tajua, kenelle he ovat tämmöistä systeemiä tekemässä, ilmeisesti he kuvittelevat, että kaikki osaavat käyttää systeemiä aivan yhtä hyvin kuin sen kehittäjät osaavat. Naurettavaa. Lapsellista ja ajattelematonta touhua. Huono vitsi.

Verratkaapa tuota ihme räpellystä vaikkapa simppeliin Bitcoin-lompakkoon nimeltä Easywallet. Huppista, jos klikkasit sen auki niin onneksi olkoon, sait juuri itsellesi Bitcoin-lompakon. Se toimii todellakin juuri noin simppelisti. Se on siinä, valmis vastaanottamaan rahaa ja lähettämään sitä, jahka saa ensimmäiset Bitcoininsa sisäänsä...ja siihen lähettäminen on lapsellisen helppoa, senkun vain annat tuon lompakon Bitcoin-osoitteesi (ei siis lompakkosi nettiosoitetta vaan sen nettiosoitteen kertoman Bitcoin-osoitteen) jollekin ihmiselle ja hän voi lähettää siihen heti Bitcoineja. Näin sen pitäisi toimia. Mutta ei FIMK. Ei toivoakaan.

Anteeksi, että haaskasin aikaanne. Myötätunnosta voin sanoa, että haaskasin myös omaa aikaani, kun koetin tapella sen kanssa ja saada sitä toimimaan, jotta voisin lähettää lupaamani alkupääomat ihmisille. Ei onnistu niin ei onnistu. Paska mikä paska. Pysykää erossa siitä. Unohtakaa koko FIMK ja käyttäkää vain Bitcoineja, esimerkiksi juuri tuossa simppelissä Easywalletissa tai sitten pari pykälää turvallisemmassa mutta silti ihan helppokäyttöisessä Blockchainissa.

2. joulukuuta 2014

Perustuloa FIMKistä kaikille suomalaisille!

Suomalainen elektroninen valuutta FIMK on päässyt vauhtiin!

Nyt jokainen suomalainen voi tunnistautua turvallisesti TUPASin kautta pankkitunnuksillaan ja alkaa saamaan FIMKejä perustulona omalle FIMK-tililleen joka kuukausi. Tunnistautumisen tarkoituksena on nimenomaan varmistaa, että kukaan ei voi rekisteröityä useampaan kertaan perustuloa varten ja että kaikki suomalaiset voivat saada tuota perustuloa itselleen nyt ja aina jatkossakin. Ihan ilmaiseksi, turvallisesti, spämmivapaasti ja ilman mitään taka-ajatuksia. Tämä on oikeasti ihan helvetin hieno juttu!

Homma toimii rautalankamallina seuraavasti 
1) Tee FIMKiin oma e-tili ja muista tallentaa salasana varmaan talteen.
2) Pistä vaikka minulle sähköpostissa tai tänne kommenttiosioon tilinumerosi, niin saat tilillesi minulta ensimmäiset FIMKisi. Vaihtoehtoisesti voit valita "Plugins" - "Faucet" ja saat sieltä ensimmäiset rahasi (mikäli se on toiminnassa palvelimella). Tililläsi pitää olla saldoa, jotta voit rekisteröityä perustulon saajaksi, tämä johtuu kryptojärjestelmän rakenteesta.
3) Rekisteröidy ja ala keräämään ilmaista e-rahaa.

Itselleni tipahti jo 500 FIMKiä tunnistautumispalkkiota ja joka kuukausi tulee 1000 FIMKiä perustuloa lisää. Itse ostin toki aikaisemmin jo kasapäin FIMKejä, mutta kyllä lisää aina kelpaa lisää...

Tätä juttua kannattaa jakaa ihan helvetisti eteenpäin ja kertoa kavereille, sukulaisille ja vaikka myös vihamiehillekin. FIMK on loistava tapa päästä helposti ja ilmaiseksi mukaan erahojen maailmaan, vaikka ei uskoisikaan niiden tulevaisuuteen ja euron tulossa olevaan romahdukseen pätkän vertaa. Mutta jos on vähänkin silmää tulevaisuutta ajatellen, niin tajuaa kyllä tämän(kin) systeemin ylivoimaisuuden ja potentiaalin. Parastahan tässä on, että tämä ei maksa mitään, eikä vaadi muuta kuin pienen hetken aikaa ja se on siinä sitten.

Ainiin ja mikään viranomainen ei pääse näihin erahoihin käsiksi mitenkään, eli ei pysty estämään niiden valmistusta, omistusta, käyttöä tai takavarikoimaan niitä sinulta nyt eikä koskaan jatkossakaan. Ne ovat SINUN erahojasi ja pysyvät sellaisina, kunhan pidät vain salasanastasi huolen.

21. marraskuuta 2014

Oikeusmurhalaitos päätti viranomaiskäräjät oikeusmurharekisterikeskuksen hyväksi

Kirjoitinkin aikaisemmin, että viranomaiset haastavat toisiaan käräjille kiihotustekstini poistamisesta. Huolimatta vastineestani ja Satakunnan ulosottoviraston kannasta, käräjäoikeus päätti ratkaista asian oikeusrekisterikeskuksen hyväksi. Asia palautetaan ulosottovirastolle "uudelleen täytäntöönpantavaksi" eli toisin sanoen, uhkasakko pyritään nyt ilmeisesti asettamaan minulle, jotta poistaisin kiihotusta herättäneen tekstini netistä. 

Minun pitänee siis seuraavaksi ilmeisesti hukata Googlen tunnukset, jotta en voi sitä netistä poistaa lainkaan edes teoriassa ja katsoa, mitä tästä mielipuolisuudesta sitten seuraa. Jatkuuko juokseva uhkasakko päälläni maailmanloppuun saakka vai mitä tapahtuu. Bloggerissa voi edelleen julkaista, vaikka ei tunnuksia olisikaan, koska voi käyttää sähköpostijulkaisua (lähetän sähköpostia salaiseen osoiteeseen X ja blogger julkaisee sen automaattisesti blogissani).

Sain päätöksen tänään sähköpostilla, joka alla:

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut      Asiassa on kysymys siitä, onko ulosottoviranomainen 
suorittanut käräjäoikeuden tuomiossa määrätyn tekemisvelvoitteen 
täytäntöönpanotehtävän tässä asiassa riittävän tehokkaasti ja 
tarkoituksenmukaisesti sekä erityisesti siitä, olisiko 
ulosottoviranomaisen tullut täytäntöönpanon tehostamiseksi asettaa 
vastaajalle sakon uhka. 


        Ulosottokaaren 1 luvun 19 §:n mukaan täytäntöönpanotehtävät tulee 
suorittaa joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti aiheuttamatta 
vastaajalle tai sivulliselle suurempaa haittaa kuin täytäntöönpanon 
tarkoitus vaatii. Ulosottokaaressa on säädetty velallisen suojaksi tietyt 
rajoitukset, joiden puitteissa ulosottomiehen tulee pyrkiä täysimääräiseen 
täytäntöönpanoon. 

        Tekemisvelvoitteen täytäntöönpanosta säädetään ulosottokaaren 7 
luvun 12 - 15 §:ssä. Luvun 14 §:n mukaan tekemisvelvoite voidaan 
erityisestä syystä panna täytäntöön asettamalla vastaajalle sakon uhka. 
Aiemmin voimassa olleen ulosottolain (792/1996) mukaan perusteltuna syynä 
uhkasakon asettamiselle on pidetty sitä, ettei täytäntöönpanosta 
aiheutuvia kustannuksia ilmeisesti saada perittyä vastaajalta 
(Koulu-Lindfors, Ulosotto-oikeus, 2009, s. 389; HE 92/1996 s. 21). 
Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannan mukaan yleistäyttöisen 
tekemisvelvoitteen täytäntöönpano uhkasakon avulla on paikallaan lähinnä 
silloin, kun hakija ei halua itse huolehtia työn teettämisestä 
(Koulu-Lindfors, emt. s. 390). 

        Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 45 b §:n mukaan sananvapauden 
käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 22 §:n 3 momentissa 
tarkoitetun verkkoviestin poistamis- ja hävittämismääräyksen panee 
täytäntöön ulosottomies ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä. 
Ensiksi mainittu säännös on tullut voimaan 1.6.2013. Säännöstä koskevasta 
hallituksen esityksestä (HE 2/2013) ilmenee, että käytännössä oli ilmennyt 
epäselvyyttä siitä, mikä viranomainen on vastuussa verkkoviestin 
poistamis- ja hävittämismääräyksen täytäntöönpanosta, ja sen vuoksi 
lainsäädäntöä oli katsottu aiheelliseksi täsmentää täytäntöönpanosta 
huolehtivan viranomaisen suhteen. Koska verkkoviestin poistamis- ja 
hävittämisen kaltaisia tehtäviä voi tulla täytäntöönpantavaksi 
riita-asiassa annetun tuomion perusteella ja koska ulosottokaaressa toisin 
kuin sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa on kattavat säännökset 
tekemisvelvoitteen täytäntöönpanosta, lakia säädettäessä on pidetty 
tarkoituksenmukaisena, että täytäntöönpano kuuluu ulosottoviranomaisille. 

        Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakon täytäntöönpanosta annetussa 
laissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta. Oikeusrekisterikeskuksen 
lausumasta ilmenee, että mainitun lain perusteella sen huolehdittavana 
olevien täytäntöönpanoasioiden määrä on vuosittain noin 80.000 kappaletta. 
Oikeusrekisterikeskus on pyytänyt, että ulosottoviranomainen panisi 
tekemisvelvoitteen täytäntöön asettamalla vastaajalle sakon uhka, eli 
hakija ei tässä asiassa halua itse huolehtia tekemisvelvoitteessa 
tarkoitetun työn teettämisestä. Aiemmin perusteluista ilmenevällä tavalla 
tätä seikkaa voidaan pitää ulosottokaaren 7 luvun 14 §:n tarkoittamana 
erityisenä syynä sakon uhan asettamiselle. Täytäntöönpanotehtävän tehokas 
ja tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyttää näin ollen sakon uhan 
asettamista vastaajalle tekemisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi. 


        Ulosottoviranomaisen tulee muutoinkin tehokkaasti käyttää lain 
sille sallimia keinoja täytäntöönpanotoimitusta suorittaessaan 
ulosottokaaren 1 luvun 19 §:n säännös huomioon ottaen. 

        Mitä tulee siihen Janssonin esiin tuomaan väitteeseen, että sakon 
uhan asettaminen saattaisi johtaa hänen kannaltaan kohtuuttomaan 
tilanteeseen, käräjäoikeus toteaa, että uhkasakon asettamisessa ja 
maksettavaksi tuomitsemisessa noudatetaan ulosottokaaren säännösten 
lisäksi soveltuvin osin eräitä uhkasakkolain säännöksiä. Sovellettavat 
säännökset mahdollistavat sen, että eri tyyppisiä, laissa yksilöityjä 
seikkoja voidaan ottaa huomioon uhkasakkoa asetettaessa ja maksettavaksi 
tuomittaessa kohtuuttomien lopputulosten välttämiseksi. 

        Edellä selostetun perusteella Satakunnan ulosottoviraston päätös 
on kumottava ja asia palautettava ulosottovirastoon täytäntöönpanon 
jatkamiseksi. 

Päätöslauselma  Satakunnan ulosottoviraston päätös kumotaan. Asia 
palautetaan Satakunnan ulosottovirastoon täytäntöönpanon jatkamiseksi, 
jossa täytäntöönpanossa tulee huomioida perusteluissa lausuttu 
palauttamisen syy.

Lainkohdat      Ulosottokaari 1 luku 19 §, 7 luku 14 §

Muutoksenhaku   Annettiin muutoksenhakuohjeet. 

Käräjätuomari
Liisa-Maija Mikkonen

18. marraskuuta 2014

Tyypillinen hölmö femakkoämmä haluaa vain naisille vapauksia ja vain miehille vastuita

Mä en oikeasti tiedä, miksi edes viitsin lähteä tämmöisiin "keskusteluihin" mukaan. Kai se kertoo jostain masokismin asteesta minussa. Jälleen kerran (siis tämmöisiä vastaavia keskusteluita olen käynyt kymmenittäin) eräs hölmä naaras rientää kertomaan, miten naisella on oikeus siihen ja tähän ja tohon, mutta miehellä ei tietenkään pidä olla mitään vastaavia oikeuksia. Siis tässä on niin klassista juttua, että tämä on syytä nyt pistää esille jo pelkästään sen vuoksi. Voin sitten myös aina jatkossa viitata tähän postaukseen, eikä minun tarvitse enää uudelleen ja uudelleen vääntää samoista asiasta täsmälleen samalla lopputuloksella samanlaisille ihmisille (joita kokemukseni mukaan lienee suuri osa etenkin suomalaisesta naispopulaatiosta).

Lisäpointsit tälle ämmälle tuosta "mun lapsen isä ei tiedä, että hänellä on lapsi mun kanssa" toteamuksesta ja mentaliteetista. Se on juuri täsmälleen sellainen, kun näillä femakoilla yleensä onkin. "Mä voin tehdä näillä lapsijutuilla just mitä haluan, vitut lapsen tai miesten tai isien oikeuksista, mulla on pimpsa niin mä saan tehdä just mitä mä haluan! Läl-läl-lää!"

Olkaa hyvä. Häveliäisyyden vuoksi olen sensuroinut tämän "tyyppiesimerkin" nimen ja kuvan. Mitään syytä siihen ei tosin minusta kyllä oikeastaan olisi, koska kaikki minun käymäni keskusteluni ovat minun vapaasti käytettävissä ja toisaalta tämmöiset aivopierujen päästelijät olisikin syytä saattaa julkisen häpeän ja pilkan kohteeksi.


(Pahoittelen kuvien epäyhteneväistä kokoa ja tästä johtuvaa ehkä harmillista luettavuutta. Tämä johtuu bloggerin tavasta säätää kuvien kokoa, ei suinkaan minun surkeista kuvankäsittelytaidoistani.)

7. marraskuuta 2014

Suomen viranomaisten uskonhyvävelisysteemiä ja oikeusmurhaa

Kerronpa erään tarinan, johon olen saanut perehtyä yhteydenoton kautta. Tarina kertoo siitä, miten ei-uskovainen nuori mies joutuu viranomaismielivallan ja virkarikosten kohteeksi, koska seurustelee tytön kanssa. Peloittava, mutta opettavainen esimerkki siitä, miten Suomi ei todellakaan ole oikeusvaltio ja miten viranomaisten mielivalta, salailu ja toistensa suojelu Suomessa de facto toimii.

Nuori mies alkoi tutustumaan ja myöhemmin viettämään aikaansa paria kuukautta vaille 16-vuotiaan tytön kanssa. Seurustelu ja seksi tuli kuvioihin myöhemmin, tytön ollessa jo yli 16v. Tytön isä tuntee monia vanhoillislestadiolaisia, mutta tytön perhe ei kuitenkaan kuulu ko. lahkoon, vaikka ev.lut. kirkkoon kuuluukin. Tytön isä ei voinut hyväksyä suhdetta miehen kanssa mm. ikäerosta ja kirkkoon kuulumattomuudesta johtuen. Isä halusi muutenkin totaalisesti kontrolloida tyttöä ja häntä avusti tässä tytön sisko, joka oli isänsä kanssa samoilla linjoilla. Erinäisten vaiheiden kautta seurustelu olikin tästä syystä välillä katkolla ja jatkui myöhemmin salassa.

Tytön isän sietokyky ylittyi, kun he olivat saaneet tietää, että heidän (tällä hetkellä jo 19-vuotias) tyttönsä seurusteli yhä tämän miehen kanssa, vaikka hän oli luvannut suhteen jo lopettaa. Vanhemmat saivat tämän selville asettamalla tytön puhelinliittymään Soneran seurantapalvelun, jonka avulla tytön isä kykeni seuraamaan koko ajan netistä, missä tyttö liikkui. Tämä onnistui ilmeisesti Soneran liikkeessä ja on mielenkiintoinen sattuma, että Soneran liike antaa isän laittaa täysi-ikäisen tyttärensä puhelimeen tämän tietämättään seurantapalvelun. Kun kävi selville, että tyttö oli ollut miehen luona, isä raivostui. Koska tyttö ei kuitenkaan vanhempiensa vaatimuksesta huolimatta suostunut seurustelua lopettamaan, vanhemmat pistivät isomman vaihteen silmään ja tämä tehtiin myös miehelle selväksi, jotta tämä varmasti tietää, että "uskovaiset usutetaan niskaasi ja sinut tullaan leimaamaan".

Tytön isä houkutteli vieläpä miehen luovuttamaan omat aseensa pois, koska valehteli, ettei voisi antaa tyttärensä seurustella sellaisen ihmisen kanssa, jolla on aseita kotona. Mies myöntyi tähän ja arveli, että voisi jatkaa seurustelua kaikesta huolimatta, kun tämä kompastuskivi on saatu korjattua. Todellisuudessa kävi kuitenkin niin, että kun hän oli aseensa luovuttanut pois, tytön isä alkoi lähetellä miehelle toistuvasti tappouhkauksia ja muuta solvauksia, koettaen yhä saada seurustelun loppumaan. Nämä tappouhkaukset ja muut johtivat lopulta siihen, että tämän isän omat aseet (!!!) otettiin häneltä pois poliisin toimesta.

Tytön isä peloitteli ja pakotti tytön poliisiasemalle tekemään raiskausilmoituksen, jonka mukaan tyttö olisi raiskattu tämän "kirkkoon kuulumattoman" miehen toimesta kesällä 2010. Poliisi koetti saada suostuteltua tytön muuttamaan kertomustaan niin, että vaikuttaisi, kuin mitään seurustelua ja muuta ei olisi ollutkaan, vaan kyseessä olisi "puskaraiskaustapaus", jolloin tapauksen ajaminen läpi olisi helpompaa. Tyttö ei tähän kuitenkaan taipunut. Myöhemmin poliisi koetti tytön isän kehoituksesta ja ohjeistamana manipuloida tyttöä, väittäen miehen olevan äärioikeistolainen ammattirikollinen, sarjapedofiili, ateisti ja jumalan hylännyt jne. Myös monet muut poliisit uskoivat näitä väitteitä, vaikka niiltä ammuttiinkin pohja pois, koska poliisit uskovat sokeasti toistensa kertomuksia kaikesta. Todellisuudessa mies oli opiskelija, joka oli juuri siirtynyt työelämään, eikä hänellä ollut mitään rikostaustaa (huom. aseitakaan ei saa, jos on rikostaustaa tai edes epäilyjä rikostaustasta), puhumattakaan mistään "aikaisemmista pedofilian uhreista" tms. Vanhoillislestadiolainen poliisi uskoi kuitenkin kaikki nämä valheet ja piti miehen toimintaa muutenkin kaameana, koska mies ei kuulunut kirkkoon ja on isän kertoman mukaan kriminaali. Jotkut poliisit sentään ymmärsivät, ettei näillä väitteillä ole perää ja koko rikosilmoitus on naurettava, mutta eivät uskaltaneet eivätkä voineet puuttua asiaan, koska suojelivat virkaveljiään ja ilmeisesti myös pelkäsivät vanhoillislestadiolaisia.

Juttu oli alunperinkin kovin hataralla pohjalla. Kaksi viikkoa väitetyn raiskauksen jälkeen tyttö oli näet muuttanut miehen kanssa asumaan yhteen (ja seurustelu jatkuukin vielä seuraavat kolme vuotta erinäisissä muodoissaan) ja muutenkin ollut koko ajan yhteydessä mieheen. Tyttö katui rikosilmoitusta ja meni myöhemmin uudestaan poliisin juttusille (tällä kertaa eri poliisin puheille) ja perui aikaisemmin tehdyn raiskausilmoituksen. Tyttö selitti poliisille kyseessä olleen perättömän ilmiannon ja miten hän oli siihen isänsä pakottamana ajautunut. Tutkintailmoitukseen kirjattiin, että syyttäjältä pyydetään lupaa olla tutkimatta tapausta asianomistajan omasta pyynnöstä. Tapahtumaketju on kuitenkin jo pyörähtänyt päälle, koska vanhoillislestadiolaiset viranomaiset ovat sen ottaneet hampaisiinsa. Se, että tyttö on ollut seurustelun alussa juuri ja juuri alle 16v antaa tähän muodollisen tekosyyn ja nyt "tekijää" epäilläänkin siis raiskauksen sijaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jälkimmäinen kun on yleisen syyttäjän alainen rikos, joten sitä voidaan ajaa asianosaisen (tytön) tahdon vastaisestikin eteenpäin. Lain mukaan yli 16-vuotiaan seksisuhde alle 16-vuotiaan välillä ei ole rikos, jollei kyseessä ole todellakin seksuaalinen hyväksikäyttö, eli esim. kehitystason ero ei ole merkittävä jne. Se, että sekä tyttö että mies molemmat vakuuttavat, että kyseessä on ollut normaali seurustelusuhde, ei vaikuta mitään, koska sen ei haluta vaikuttavan mitään. Se, että todellisuudessa seksiä ei harrastettu ennen kuin tyttö oli jo täyttänyt 16 vuotta, ei vaikuta mitään, koska sen ei haluta vaikuttavan mitään. Leimat on lyöty miehen otsaan viranomaisten keskuudessa, eikä kukaan viranomainen epäile toisten viranomaisten lyömiä leimoja lainkaan.

Poliisi kutsuu miehen kuulusteluihin vasta 8kk rikosilmoituksen jättämisen (ja sen jo tultua perutuksi tytön taholta) jälkeen. Kuulusteluissa ja myös muissa yhteyksissä poliisi uhittelee miehelle, että hän on uskovainen (vanhoillislestadiolainen) ja pitää huolta siitä, että juttua tulee käsittelemään myös samaa vanhoillislestadiolaisuutta olevat uskonveljet ja sisaret. Niin tapahtuukin. Rikosylikonstaapeli, kihlakunnansyyttäjä ja käräjätuomari ovat kaikki vanhoillislestadiolaisia. Myös jo aikaisemmin esitetyt leimat ammattirikollisuudesta ja äärioikeistolaisuudesta nostetaan taas esille ja yritetään niitä käyttämällä peloitella, painostaa ja leimata miestä. Siitä, että mies ei kuulu kirkkoon ja että hänen väitetään harrastaneen seksiä alaikäisen tytön kanssa, nostetaan hirveää meteliä ja asiaa pidetään suurena syntinä. Surkuhupaisaa on, että sama syyttäjä ja tuomari ovat myös olleet syyttämässä ja tuomitsemassa muita vanhoillislestadiolaisten piirissä sattuneita lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä viime vuosina. Tästä tulee tietenkin väistämättä mieleen, onko näissäkään kaikissa syytöksissä ja tuomioissa ollut perää vai onko osa niistäkin vain vastaavanlaisia ajojahteja ei-uskovaisia tai uskostaan hairahtuneita entisiä vanhoillislestadiolaisia vastaan? Tai moniko tosiuskovainen vanhoillislestadiolainen on jäänyt tuomitsematta näissä tapauksissa tai saanut lievemmän tuomion siksi, että syyttäjä ja tuomari ovat uskonveljiä? Sattumaa tämä kaikki tuskin on.

Luonnollisesti tietenkin syyte nostetaan miestä kohtaan uskonveljien tahdosta ja ajamana. Kyseinen syyttäjä on ennenkin kunnostautunut tekaistujen pedofiliatuomioiden aikaansaajana. Mies saa kuitenkin huomata ennen käräjäoikeuden istuntoa, että poliisin sinne toimittama, hänen kuulustelupöytäkirjansa ei vastaa todellisuutta. Poliisi on väärentänyt sen sisällön, ilmeisesti kopiokoneella yksinkertaisesti laittamalla toisenlaisen tekstin pöytäkirjan tekstiosiin ja jättämällä miehen allekirjoituksen taustalle. Myös miehen äidin kuulustelupöytäkirjaa on ilmeisesti väärennetty ja puhelimitse kuulustellun miehen ystävänkään kertomus ei täsmää siitä tehtyjen pöytäkirjojen kanssa. Mies tekee asiasta kantelun Poliisihallitukseen, joka puolestaan vie asian Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Mies anoo oikeudelta lykkäystä oikeudenkäyntiinsä, koska todisteita on väärennetty ja vaatii, että asia tutkitaan ensin niiden osalta perinpohjin. Syyttäjä kuitenkin valehtelee oikeudelle, että mitään virkarikosepäilyä, eikä valitusta tai kantelua ole olemassakaan! Oikeus uskoo uskonveli-syyttäjää ja kieltäytyy lykkäyksen antamisesta oikeudenkäyntiin.

Oikeudenkäynnissä, ennen kuin virallinen osuus alkaa ja nauhurit laitetaan nauhoittamaan, miestä haukutaan tuomarin toimesta uskonnottomaksi, ihmetellään, miksei hän kuulu kirkkoon ja miksei usko jumalaan jne. Mies joutuu tukalaan asemaan paitsi vanhoillislestadiolaisen tuomarin ja syyttäjän vuoksi, niin myös siksi, että syyttäjä esittää vanhoillislestadiolaisen poliisin väärentämän kuulustelupöytäkirjan todisteena miehen syyllisyydestä. Sama nimittely ja epäasiallinen kysely ja syyttely jatkuu myös oikeudenkäynnin jälkeen, kun nauhurit on jo kytketty pois päältä. Kuten arvata saattaa, mies tuomitaan tässä farssissa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä (jota siis ei ole tapahtunut).

Valtakunnansyyttäjävirasto katsoo, että sillä ei ole asiassa näyttöä, että olisi tapahtunut rikosta asiakirjaväärennöksen ja/tai virkarikoksen osalta. Mies kantelee Oikeuskanslerinvirastoon viranomaismielettömyydestä ja väärennöksestä ja siitä, että sitä ei tutkita lainkaan, vaikka kyseessä on ilmiselvä poliisin suorittama virkarikos. Oikeuskanslerinvirasto kieltäytyy tutkimasta asiaa, koska miehellä ei ole esittää todisteita siitä, että kuulustelupöytäkirjaa on väärennetty. Todisteita ei ole tietenkään esittää, koska poliisi kieltäytyy jatkuvasti luovuttamasta alkuperäistä kuulustelupöytäkirjaa tutkittavaksi vaan antaa vain kopion - eli sen väärennetyn version. Valtakunnansyyttäjä, sen enempää kuin Oikeuskanslerikaan, eivät vaadi poliisia esittämään alkuperäistä kuulustelupöytäkirjaa missään vaiheessa, vaikka juuri se todistaisi kiistattomasti, miten asian laita oikeasti on! Sen sijaan kantelun tehneeltä mieheltä vaaditaan moista todistetta esitettäväksi - todistetta, joita viranomaiset tietävät, hän ei voi esittää, koska hänelle ei sitä poliisin tarvitse antaa!

Viranomaisten logiikka on "aukotonta": Todisteita vaaditaan tai ei suostuta tutkimaan, mutta todisteita ei tietenkään ole esittää, koska poliisi kieltäytyy antamasta niitä, vedoten siihen, että kopio kelpaa, vaikka nimenomaan tarkoitus olisi tutkia, vastaako kopio ja alkuperäinen toisiaan! Kun todisteita ei ole esittää, viranomaisten ei tarvitse tutkia asiaa ja koko homma voidaan haudata totaalisesti! Tyypillinen byrokraattinen virkarikoksen hautaustoimitus siis.

Prosessi on viranomaisrikollisuuden osalta nyt käsitelty loppuun, mutta oikeusmurhan uhrin varsinainen oikeusjuttu on vielä kesken hovioikeudessa. Toivoa sopii, että siellä tapaukseen tulee jotain järkeä. Vanhoillislestadiolaiset tuskin ovat sentään hovioikeusjärjestelmää saaneet miehitettyä. Toisaalta, mikäli hovioikeus vapauttaa miehen, niin silloin hovioikeus joutuu epäsuorasti myöntämään tapahtuneet viranomaismielipuolisuudet, joten tätä tuskin tulee tapahtumaan. Korppi ei korpin silmää noki ja kuten sanoin, viranomaiset eivät halua paljastaa keskuudessaan olevaa mädännäisyyttä, koska sitä on niin paljon, että luottamus koko systeemiin romahtaisi. Siis niiden keskuudessa, joilla sitä vielä on olemassa. Minulla ainakaan ei ole jo omakohtaistenkin kokemusteni osalta.

Mielenkiintoinen piirre tapaukseen liittyen on se, että miehen isä on jo eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli (evp.). Hän osaa kertoa koko poliisitutkintaprosesseista ja tätä kautta koko systeemin yhdestä olennaisimmasta ongelmakohdasta seuraavaa: 
Mitään puolueetonta tutkintaa ei ole edes ylipäätään olemassa. Jokaisen rikosasian alustavassa selvittelyssä, jolloin päätetään aloitetaanko tutkinta vai ei, ratkaistaan viranomaiskanta – syytön vai syyllinen. Tätä kutsutaan tutkintalinjan valinnaksi ja tällöin tutkinta käynnistetään. Rikostutkijoilla on jo monta vuotta ollut tulosvastuu. Tämä lasketaan jokaisen poliisin osalta ns. selvitysasteena, eli kuinka monta epäilyä ja mikä prosenttiosuus johtaa langettavaan tuomioon. Tämä selvitysaste vaikuttaa urakehitykseen, mutta niistä saa myös tulospalkkioita. Eli riihikuivaa rahaa jos epäilty saa tuomion.

Tällä tapaa toimivat viranomaiset ja "oikeus"laitos Suomessa. Hyvävelisysteemi pyörii, virkarikoksia tehtaillaan omien uskonnollisten harhakuvitelmien vuoksi, epäiltyjä leimataan mielipuolisesti täysin ilman mitään perustetta ja jutut runnotaan väkisin "oikeus"prosessin läpi. Viranomaiset suojelevat kaikki toisiaan, eivätkä uskalla paljastaa keskuudestaan löytyviä virheitä. Viranomaisten omat henkilökohtaiset mieltymykset ja uskomukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten ihmisen asia tulee käsitellyksi ja ratkaistuksi. Valittamiset eivät auta. Byrokratia on aukotonta ja itseään suojelevaa.

Tämä kertomus on jälleen yksi hyvä esimerkki siitä, miksi poliisikuulustelu kannattaa aina nauhoittaa - vaikka salaa. Ja miksi viranomaisiin ei kerta kaikkiaan voi Suomessa luottaa yhtään ja miten oikeusjärjestelmämme on aivan läpimätä. Koko prosessi on tyyppiesimerkki suomalaisesta viranomaismädännäisyydestä, jossa "kun syyllinen tiedetään niin rikoskin löytyy" ja kaikki soraäänet haudataan byrokratian taakse. Kuten vaikkapa tämä ja tämä tapauskin osoittavat kiistattomasti. Muistakaan, että Suomen ihmisoikeustilanne on huomattavasti Venäjääkin surkeampi.

29. lokakuuta 2014

Miten demokratia voi toimia, kun suurinosa ihmisistä on väärässä?

Demokratian ihanuus ja kuviteltu ylivertaisuus perustuu pariin hassuun olettamukseen. Yksinkertaistaen ne ovat jotain semmoisia kuin:

1) Kansan suuret rivit tietävät joukkona keskimäärin kuitenkin, mikä on parasta.

2) Kun kansa saa äänensä kuuluviin ja sen tahtoa noudatetaan, yhteiskuntarauha pysyy.

No, uusin tutkimustieto kumoaa heti kättelyssä ensimmäisen argumentin: Suurinosa ihmisistä on oikeasti pihalla kuin lumiukko maansa asioista. Konkreettisempi esimerkki Suomesta kertoo, että esimerkiksi suurinosa suomalaista ei edes tiedä, mitkä puolueet ovat Suomen hallituksessa ja 3/4 suomalaista ei tiedä, mikä on eduskunnan tehtävä. Kun vielä ottaa huomioon, että poliitikkoihin luottaa vain 8% suomalaista ja silti vuodesta toiseen täsmälleen samat puolueet ja poliitikot kiikkuvat vallan kahvassa, pitäisi tyhmemmänkin tajuta, että tässä yhtälössä on jotain aika pahasti pielessä. Kansa ei tiedä, eikä tajua ja on täysin ristiriitainen toimissaan.

Lainataanpa sellaista vanhaa juoppoa kuin Winston Churchill. Hänellä nimittäin oli pari painavaa pointtia asiaan:
"The best argument against democracy is a five-minute conversation with the average voter."
- Winston Churchill

"It has been said that democracy is the worst form of government except all the others that have been tried."
- Winston Churchill
Valitettavasti herra Churchill ei ollut kuullutkaan sellaisesta asiasta kuin klassinen liberalismi / libertarismi, joten hänelle annettakoot anteeksi tuo toinen lausahdus. Libertarismissa kenelläkään, ei edes enemmistöllä, ole oikeutta loukata ihmisten perusoikeuksia, eli omaisuuden ja fyysisen koskemattomuuden suojaa (ellei ihminen ole itse sitä ennen loukannut muiden vastaavaa suojaa). Libertarismissa oikeastaan hallintoa ja valtiota ei sellaisena kuin suurinosa sen mieltää, ole edes olemassakaan vaan toiminta perustuu ihmisten suoriin ja epäsuoriin vapaaehtoisiin sopimuksiin (kunhan ketään ei ryöstetä, pahoinpidellä tai huijata).


Kakkosväite, eli väite, jonka mukaan demokratia edistää yhteiskuntarauhaa, kun kaikki saavat äänensä kuuluviin, on jopa edellistä absurdimpi. Ensinnäkin, esimerkiksi allekirjoittanut on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ja lukuisa joukko muitakin ihmisiä on saanut myös tuomion esimerkiksi uskonrauhan rikkomisesta. Ääntään ei saa de facto kuuluviin, jos poliisi tulee ja pamputtaa kun avaat suusi. Toiseksi, esimerkiksi suurta huomiota saaneet kansalaisaloitteet eivät ole johtaneet yhtään mihinkään, vaan ne on surutta silputtu eduskunnassa. Kolmanneksi, harmaan keskimääräisen enemmistön rauhaa varmasti edistää se, että he saavat pakottaa kaikki vähemmistön tahtoonsa enemmistön tyrannian kautta, mutta edistääkö se oikeasti myös vähemmistöjen osalta yhteiskuntarauhaa? Epäilen, että ei edistä. Vapaus edistäisi, mutta sitähän ei ainakaan nykyinen Suomen demokratia tarjoa. Loppupeleissä kansa ei suoranaisesti Suomessa kyllä edes päätä yhtään mistään, koska Sveitsin mallin mukaisia sitovia kansaäänestyksiä ei täällä pidetä.

Ainiin muuten, meinasi unohtua Hitler-kortti. Muistakaan aina, että Hitler pääsi valtaan demokratian keinoin ja Hitler noudatti lakeja. Niin ja vain muutamia prosentteja saksalaisista oli natsipuolueen jäseniä, mutta silti natsit saivat vallan ja tekivät mitä tekivät.

Voisin toki jatkaa demokratian nuijimista pidempäänkin, mutta onneksi minulla on asiaan liittyen jo pari kirjoitusta ennestään blogissani, joten demokratiauskovaiset voivat paneutua niihin: Mistä enemmistön valta saa oikeutuksensa? & Edustuksellisen demokratian ongelmia.

22. lokakuuta 2014

Kuiva vastineeni viranomaismielipuolisuuteen

Väsäsin aikani kuluksi (ja kun ei uni oikein tullut) tämmöisen vastineen menossa olevaan viranomaismielipuolisuuteen. En tiedä, onko tämä aivan turhan muodollinen ja asiallinen, kun loppupeleissä millään, mitä minä sanon tai miten asiat ovat, ei ole tietenkään mitään merkitystä Suomen "oikeus"laitoksessa. Yhtä hyvin voisin vain soittaa suutani ja vittuilla näille byrokraateille, jotka tuhlaavat verovaroja ja tekevät itsensä entistäkin naurunalaisimmiksi.

No, kommentteja? Vielä on viikon verran aikaa hioa tätä...tai vaihtaa kokonaan tyyliä raa'aksi vittuiluksi!

Allekirjoittanut yhtyy pääosin Satakunnan ulosottoviraston lausumaan valituksesta. Haluan kuitenkin tuoda esille seuraavat seikat: 
1) Tuomioni ei sisältänyt teettämisuhkaa.
2) Syyttäjä ei ole missään vaiheessa, edes oikeudessa, vaatinut teettämisuhkaa asetettavaksi.
3) Oikeusrekisterikeskus ei ole esittänyt mitään sellaista erityistä syytä, jonka perusteella sakon uhka ylipäätään tulisi asettaa.
4) Teettämisuhan täytäntöönasettamisessa käytettävä sakon uhka on hyvin poikkeuksellinen ja vain tietyissä erityistapauksissa käytettävä keino, eikä sellaisen käyttäminen ole tässä tapauksessa riittävän hyvin perusteltua.
5) Sakon uhan asettaminen, joko kiinteänä ja etenkin juoksevana sakkona, voi asettaa minut täysin kohtuuttomaan asemaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että hukkaan tai unohdan salasanani blogspot.com -palveluun, tai en jostain muusta syystä kykenisi käyttämään ko. palvelua ko. käyttäjätunnuksella ja siten voisi edes teoriassa enää itse poistaa ko. kohtia ko. kirjoituksesta (jotka käräjäoikeus on määrännyt poistettavaksi).
6) Satakunnan ulosottovirasto on hoitanut tuomion täytäntöönpanoasiaa omalta osaltaan täysin moitteettomasti ja hyviä tapoja noudattaen, eikä ole mitään syytä moittia tai puuttua sen toimintaa tätä asiaa koskien. 
7) Haluan korjata oikeusrekisterikeskuksen virheellisen väittämän siitä, että kyseessä oleva blogikirjoitus sijaitsisi osoitteessa http://www.markusjansson.blogspot.fi ja olisi täten Google Suomi Oy:n halussa oleva osoite, koska todellinen osoite ko. blogikirjoitukseen (julkaistu 28.2.2011) on http://markusjansson.blogspot.com/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html 
Kirjoitus, josta osien poistaminen on määrätty tehtäväksi, on siis nimenomaan Yhdysvalloissa sijaitsevassa Blogger -palvelussa, joka julkaisee puolestaan Yhdysvalloissa sijaitsevassa osoitteessa blogspot.com. Palvelun omistaa nykyään Yhdysvalloissa sijaitseva Google. Oikeuden määräys (Satakunnan käräjäoikeus 13/124288, asianumero R13/1342) verkkoviestin poistamiseksi koskee siis vain ja ainoastaan 28.2.2011 julkaistua viestiä (blogspot.com -osoitteessa), eli Googlen Yhdysvalloissa sijaitsevaa yhtiötä, eikä suinkaan Googlen Suomessa sijaitsevaa erillistä tytäryhtiötä tms. kuten oikeusrekisterikeskus virheellisesti valituksessaan väittää. Näin ollen Satakunnan ulosottovirasto on toiminut aivan oikein, kun se ei ole vaatinut Suomen Google Oy:tä poistamaan blogspot.fi -nettiosoitteessa sijaitsevasta blogikirjoituksestani osia.
Uskoisin tietäväni syyn tähän oikeusrekisterikeskuksen erehdykseen:
Oikeusrekisterikeskus luulee, että kyse on blogspot.fi -osoitteessa olevasta kirjoituksesta, vaikka todellisuudessa kyse on blogspot.com-osoitteessa olevasta kirjoituksesta, johon oikeuden päätös viittaa. Ilmeisesti Blogger on jossain vaiheessa myöhemmin, luultavasti tultuaan Googlen (Yhdysvalloissa sijaitsevan yhtiön) ostamaksi, kopioinut minun blogspot.com -osoitteessa olevan kirjoituksen ja julkaissut sen suomenkielisellä sivustollaan blogspot.fi osoitteessa
http://markusjansson.blogspot.fi/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html
(Haluan huomauttaa, että minä en ole voinut vaikuttaa millään tavalla siihen, että Google on päättänyt julkaista ko. kirjoitukseni myös tässä osoitteessa tai muualla.) Usein Google edelleenohjaakin Suomesta tulevan nettisurffaajan blogspot.com -sivuston sijaan nimenomaan blogspot.fi -sivustolle. Google haluaa ilmeisesti tarjota samoja sivuja ja palveluita eri kielillä ja on mahdollisesti siksi päätynyt tähän ratkaisuun. Tämä ei siltikään muuta miksikään sitä faktaa, missä nimenomaisesti kyseinen kirjoitus on julkaistu ja missä se sijaitsi ja sijaitsee nykyään ja milloin ja missä julkaistun ja missä nyt sijaitsevan kirjoituksen oikeus on määrännyt sensuroitavaksi.
Väitteeni voi todistaa helposti, esimerkiksi käyttämällä http://www.archive.org palvelua tai muita vastaavia ja katsomalla, milloin edellä mainitut osoitteet ovat internettiin varmuudella ensimmäisen kerran ilmestyneet. Alkuperäinen kirjoitus http://markusjansson.blogspot.com/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html  on ilmestynyt 4.3.2011 (liite1.jpg), http://www.markusjansson.blogspot.fi on puolestaan ilmestynyt internettiin 5.8.2012 (liite2.jpg) ja http://markusjansson.blogspot.fi/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html (jonka poistamista ilmeisesti oikeusrekisterikeskus erheellisesti vaatii) on ilmestynyt vasta 21.8.2013 (liite3.jpg)! 
8) Edellä mainitusta seikasta johtuen, pyydän niin käräjäoikeutta, ulosottovirastoa kuin oikeusrekisterikeskustakin huomioimaan ratkaisuissaan ja toimissaan, että tuomioistuimen päätöksellä (Satakunnan käräjäoikeus 13/124288, asianumero R13/1342) on velvoitettu hävitettäväksi vain 28.2.2011 julkaistun blogikirjoituksen osia, toisin sanoen vain osoitteessa http://markusjansson.blogspot.com/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html !!!
Ei suinkaan mitään vasta 5.8.2012 julkaistun blogikirjoituksen osia osoitteessa http://www.markusjansson.blogspot.fi !!! Ei suinkaan mitään vasta 21.8.2013 julkaistun blogikirjoituksen osia osoitteessa http://markusjansson.blogspot.fi/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html !!!


PS. Laskekaapa huviksenne, että montako kertaa kiihotusta herättäviä linkkejä mainitaan ja siten levitetään tässäkin postauksessani? Muistakaa tehdä ilmiannot Fobballe, koska, kuten Spedekin hyvin selittää... :)

21. lokakuuta 2014

Viranomaiset haastavat toisiaan käräjille kiihotustekstini poistamisesta!


Saamani kiihotustuomioon liittyvä tekemisvelvoite ja teettämisuhka koskien kiihotuskirjoitukseni poistamisen/sensuroimista on saanut mielipuolisia piirteitä. Viranomaiset tappelevat nyt Satakunnan Käräjäoikeudessa keskenään siitä, onko kyseistä kirjoitustani yritetty nyt sensuroida tarpeeksi ja miten asia tulisi hoitaa. Oikeusrekisterikeskus on sitä mieltä, että Rauman Ulosottovirasto ei ole hoitanut asiaansa kunnolla ja Rauman Ulosottovirasto on sitä mieltä, että mitään ongelmia ei ole vaan he ovat hoitaneet asiaa kunnolla.

Eli hommahan meni kokonaisuudessa niin, että sain tuomion ja minun piti sen mukaan paitsi maksaa 50 päiväsakkoa, niin myös poistaa kiihottavat osat tekstistäni. Tekstien poistamattomuuteen ei laitettu mitään uhkasakkoa oikeudessa, koska syyttäjä oli niin kyvytön, ettei tajunnut sitä vaatia, ei, vaikka oikeuden puheenjohtaja sitä hänelle tyrkyttikin (mikä on varmasti laitonta). Kun en tietenkään poistanut ko. tekstejä, ulosottovirasto antoi minulle tekemisvelvoitteen ja teettämisuhan, eli siinä vaati minua vihdoin poistamaan ne netistä tai he tekevät sen minun laskuuni. No en tietenkään poistanut niitä, eikä ulosottovirastokaan ole saanut niitä poistettua netistä, tai sitten ei ole vain viitsinyt nähdä asian suhteen mitään vaivaa...koska yhä ko. tekstit netissä ovat ja pysyvät.

Nyt sitten Oikeusrekisterikeskus on tuohtunut asiasta ja vaatii, että ulosottoviraston olisi pitänyt määrätä minulle (hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa käytettävissä oleva) "uhkasakko" sen sijaan, että he koettavat poistattaa kirjoitusta minun laskuuni. Oikeusrekisterikeskus on nostanut asiasta kanteen Satakunnan Käräjäoikeudessa, jossa se pyrkii saamaan koko tämän poistamisasian oikeuden käsiteltäväksi ja ulosottoviraston määräämään minulle uhkasakon JA kumoamaan sen, että joutuisin maksamaan poistosta aiheutuvat kulut. Ulosottovirasto puolestaan on sanonut toimineensa täysin lakien ja asetusten mukaan, eikä ole katsonut tarpeelliseksi määrätä minulle mitään uhkasakkoa maksettavaksi, jos en sensuroi nettikirjoitustani vaan haluaa, että se voi veloittaa minulta poistamisen aiheuttavat kulut jos se joskus nettikirjoitukseni onnistuu sensuromaan. Lisäksi ulosottovirasto katsoo, että se on yrittänyt tarpeeksi saada sensuroitua minun tekstiäni netistä näillä keinoin, joita se on nykyisellään käyttänyt ja että muita toimia ei tarvitse tehdä.

Minulta pyydetään omaa vastinetta asiaan Satakunnan Käräjäoikeuteen 20.10.2014 mennessä. En tiedä naurultani, mitä minun pitäisi vastata ja kumpaa, josko kumpaakaan tahoa "puoltaa" tässä jutussa. Tämmöinen verovarojen tuhlaaminen ja naurettava ajojahti on niin surkuhupaisaa, että arvostelukykyni on nyt vakavasti heikentynyt. Siis oikeasti, mitä helvettiä? Eikö näille pelleillä ole muuta tekemistä? Oikeudenkäynnin tuloksen täytäntöönpanosta pitää lähteä uudestaan käymään oikeutta kahden eri viranomaistahon kesken?! Hyvää verovarojen käyttöä ja jutturuuhkien purkamista oikeudesta jne.?!? Häh?

Sinällään mielenkiintoista oli lukea, että nämä idiootit väittävät minun kirjoitukseni sijaitsevan osoitteessa http://www.markusjansson.blogspot.fi joka ei tietenkään pidä paikkaansa, oikea osoite on http://markusjansson.blogspot.com/2011/02/20-muslimipakolaisen-lauma-rikastutti.html mutta mitäpä nämä kalkeuttuneet pyövelienpalvelijat nyt netistä tajuaisivat. Näiden idioottien kyvystä ymmärtää nettiä kertoo jotain sekin, että aikoinaan Suomen "oikeus"viranomaiset sensuroivat Olavi Mäenpään blogin pois netistä, koska he väittivät sitä Seppo Lehdon tekemäksi pilablogiksi...sillä, että sekä Lehto että Mäenpää molemmat vakuuttivat, että kyseessä ei ole Sepon luomus vaan Mäenpään oikea blogi, ei ollut mitään merkitystä näiden "oikeus"viranomaisten mielipuoliselle päätökselle sensuroida ko. blogi pois netistä! Kyllä, luit oikein, juuri näin mielipuolisia, itsevarmoja ja idiootteja Suomen oikeuslaitoksessa ja koko systeemissä elelee! Odotan kauhulla, tuleeko tämän farssin seurauksena koko blogini sensuroitua netistä, koska viranomaiset eivät tajua hevon vittuakaan netistäkään (no, onneksi varmuuskopiot on otettu joten katkos tulee olemaan vain lyhytaikainen).

Mielenkiintoista on myös lukea, että Oikeusrekisterikeskus koettaa papereiden mukaan vedota Google.fi -yritykseen, joka siis toimii Suomessa ja saada sitä kautta Google/Blogger sensuroimaan nettikirjoitukseni. Itse Google, joka siis sijaitsee USA:ssa, ei voisi olla vähemmän kiinnostunut Suomen oikeuden päätöksistä ja suomalaisten viranomaisten ruikutuksista. Google ei ole Suomen viranomaisia kumartele eikä sensuuriin ja sananvapauden riistämiseen suostu. Valitettavasti "Suomen Google" voi olla tai joutua olemaan toista maata. Siitäkin saattaa tulla oma farssinsa omine oikeudenkäynteineen, joita tulen kyllä varmasti seuraamaan tarkasti ja suurella ilolla.

Pohdin, että onko Rauman Ulosottovirasto ollut vain laiska tai tyhmä, kun ei ole "Suomen Googleen" vedonnut, vai olisiko kyseessä jonkinmoinen pienenpieni "fuck you, ei me haluta olla ilkeitä" -kannanotto Ulosottovirastolta? Voisiko olla mahdollista, että tässä byrokratian absurdistanissa löytyisi vielä jostain virkamies, joka ei suinpäin viitsi lähteä Orwellilaisen sensuurin tielle, vaan on vain muka yrittävinään sensuroida kirjoitusta ja jättää asian sikseen ihan "hyvästä tahdostaan"? Kuulostaa aika epätodennäköiseltä, viranomaiset tuntien, mutta ehkä se on mahdollista?

Pohdin myös, kumpi loppupeleissä olisi parempi vaihtoehto: Sakko, jota en aio maksaa vaiko kustannukset, joita poistamisesta ehkä tulevat (jos se onnistuu)? Pitääpä selvittää, miten suuren sakon minulle voi Ulosottovirasto määrätä (ja miten monta kertaa ja minne siitä voi valittaa) ja koettaa suhteuttaa sitä siihen summaan, jonka poistaminen voi minulle aiheuttaa. Sakon voi muuten papereiden mukaan muuttaa suoraan vankeudeksi jos en suostu maksamaan sitä (kustannusten karhuamista ei voi), joten sikäli se voisi olla mielenkiintoinen vaihtoehto...Vankilassa ei takuulla yksikään ihminen uskoisi kun kertoisin, miksi minä siellä joutuisin jonkun hetken sakkoa lusimaan! Ei varmasti kuulosta uskottavalta selittää:"Mä olen täällä kun kirjoitin nettiin kiihottavan kirjoituksen. Tai siis en sen takia, vaan sen takia, kun en poistanut sitä. Tai en oikeastaan siksikään vaan siksi, että sitten Oikeusrekisterikeskus haastoi ulosottoviranomaiset käräjäoikeuteen ja sai ulosottoviranomaiset käräjäoikeuden päätöksellä määräämään mulle sakon toimeenpanouhaksi ja kun mä en sitä toimeenpanouhaksi kiihotuskirjoituksen poistamisesta määrättyä sakkoa maksanut, niin jouduin tänne lusimaan. Hei, oikeesti, juu-u!" :)

Olen toki imarreltu siitä, että Oikeusrekisterikeskus on katsonut minut niin suureksi rikolliseksi, että suurennuslasilla seuraa tuomioni täytäntöönpanoa näin pientäkin yksityiskohtaa myöden. Luulisi, että näilläkin byrokraateilla olisi jotain tärkeämpää tehtävää kuin seurata, katoaako joltakin nettisivulta muutama kappale tekstiä vaiko ei, mutta näköjään Suomen byrokraattisessa absurdistanissa kaikki on mahdollista. Hyvää verovarojen ja virkamiesten ajan käyttöä varmaankin kyseinen homma. Onneksi meillä on siihen(kin) rahaa, vaikka muuten pitääkin kaikesta säästää ja tinkiä. HAH!

Laitoin asiaan liittyvät paperit tänne, jotta voitte tarkemmin ihmetellä verovarojenne tuhlausta ja viranomaisten ajan haaskaamista, jos verenpaineenne kestää...



PS. Pitäisi varmaan pyrkiä hankkimaan ilmainen tai edes veronmaksajien sponsoroima asianajaja. Ei siksi, että sitä tarvitsen, vaan siksi, että fuck you kansalaiset. Annetaan tämän mielipuolisuuden pyöriä ja hulluuden levitä kliimaksiinsa, mahdollisimman suuria kustannuksia, harmia ja työtä byrokraateille tuottaen! Sitähän he selvästi haluavat, sitä he siis saakoot!

20. lokakuuta 2014

Korkein oikeus ei ottanut valitustani käsittelyynsä

Korkein oikeus ei ottanut kiihotustuomiostani saamaani tuomiota käsittelyynsä. Kuten tietysti oli alunperinkin jo selvää. Suomi ei ole oikeusvaltio, jos se jollekin on vielä epäselvää. Lailliset keinot saada oikeutta tässä asiassa on nyt sitten käytetty osaltani loppuun, joten jäljelle jäävät vain laittomat keinot oikeuden saamiseksi.


17. lokakuuta 2014

Ilmavoimien uusi hävittäjä(politiikka)


Mielenkiintoista lukea Yleannon uutista siitä, että "Jokin näistä on Suomen uusi hävittäjä – Hornetin seuraajan etsintä alkaa". Uutisessa annetaan, kansalaisten aivopesumielessä tietenkin, ymmärtää, että vaihtoehtoja on oikeastaan vain F-35A Lightning II, Jas 39E Gripen NG, Sukhoi Su-35s, Sukhoi PAK FA eli T-50 ja Dassault Rafale. Sanatarkasti Ylenanto sanoo:"Monimutkaisen valintaprosessin takia suomalaisten vaihtoehdoiksi jää nyt esillä olevista koneista viisi...Lisäksi jokerikortiksi voi nousta täysin uusi toimittaja. Esimerkiksi Etelä-Korea ja Kiina sekä Japani ovat satsanneet valtavia summia hävittäjien kehitystyöhön." Siis mitäh? Viisi oikeata vaihtoehtoa? Jokerikorttina jotain tuntemattomia koneita? Sayes who?

Koneita on paljon muitakin mahdollisia. Ellei siis jo ole etukäteen päätetty, mikä kone tullaan ostamaan ja "valinnassa" ole kyse vain silmänlumeesta. Näinhän F/A-18 Hornet hävittäjän hankinassa tehtiin ja nyt sen myöntää jopa silloinen puolustusministerikin (vaikka minun aiheesta tekemäni tutkielman aikaan moiset väitteet, joita silloin esitin, tuomittiin joutavina salaliittoteorioina tietenkin). Tällöinhän voidaan surutta kaventaa mukamas mahdollisten koneiden listaa ja välttyä turhalta byrokratialta ja keskustelulta asian tiimoilta, valinta kun on jo todellisuudessa tehty. Valitsemalla listalle mahdollisimman poliittisesti epäkorrekteja konetyyppejä ne voidaan "sopivasti" sitten pudottaa pois listalta (kuten kaikki venäläiset koneet)...sama pätee myös "ei tota kukaan muukaan oikein osta"-argumenttiin, jolla voidaan pudottaa Gripen ja Rafale pois listalta. Huppista, mikäs jääkään jäljelle, ihan sattumalta tietenkin?

Olen itse täysin varma, että valinta on todellakin jo tehty ja koneeksi tullaan valitsemaan F-35A. Ihan vain siksi, että Suomi halutaan väkisin änkeä Naton jäseneksi savimajoja pommittamaan. F-35A tulee maksamaan aivan mielipuolisesti ja se ei tule olemaan hintansa väärti. Mahdollisesti koko kone on täysi susi, eikä tule pärjäämään esimerkiksi venäläisille uuden sukupolven hävittäjille lainkaan ja loistaa tutkassa ja infrapunalla kuin joulukuusi. Lisäksi koneiden lukumäärää joudutaan supistamaan ehkä 40 koneeseen, jotta se on taloudellisesti ja poliittisesti mahdollinen ostos. Siltikin muusta maanpuolustuksesta joudutaan tinkimään tämän hankinnan vastapainoksi ja korkeat käyttökulut syövät vähiä puolustusmäärärahoja aivan liiaksi.

Tarkemmat perustelut miksi F-35A on surkea, löytyvät esimerkiksi täältätäältä ja täältä. Ja ei, F-35B tai F-35C eivät ole yhtään sen paremmat, päinvastoin, vielä huonommat ja kalliimmat. Mutta katsokaa ja ihmetelkää, Suomi tulee varmasti ostamaan F-35A:n, koska Nato-kiima ja savimajojen pommitus katsotaan tärkeämmäksi kuin Suomen puolustaminen. Valinta ei ole sotilaallinen, vaan puhtaasti poliittinen farssi ja lopputulos tulee olemaan täysi katastrofi, kuten nyt arvata saattaa.

No mutta mitäs nämä muut ehdotetut koneet sitten?

Gripenilla olisi paljon hyviä puolia. Eikä vähiten se, että se on kuin luotu Suomen olosuhteisiin. Maantiekiitoradat, nopeat ja helposti tehtävät huollot, sekä edullinen hinta ovat todellakin melkoisia valttikortteja. Gripen voidaan uudelleenaseistaa ja varustaa 10 minuutissa varusmiesten toimesta ja on siis nopeasti taas ilmassa. Todella nopeasti, jos verrataan muihin koneisiin. Gripenin verkottuneisuusominaisuudet olisivat hienoja, mutta Suomi on valitettavasti alkanut "downgradedamaan" omaa ilmapuolustuksen verkottuneisuuttaan (kiitos Nato-kiima tästäkin) siirtymällä mm. Link-16 järjestelmään kotikutoisesta (ja paljon paremmasta) "VIIRI"-järjestelmästä. Samalla ns. "SIHTI" järjestelmä jäi kokonaan ottamatta käyttöön, vaikka se olisi ollut luultavasti maailman edistyksekkäin tietovuojärjestelmä. Tietenkin nyt harmittaa myös se, kun Suomi ei alunperin ostanut Hornettien sijaan aikoinaan Gripeneitä, olisi helppoa ja mukavaa siirtyä vain uudempaan sukupolveen vanhasta tutusta hävittäjäkoneesta.

Su-35s ja PAK-FA ovat varmasti potentiaalisia koneita, mutta ongelmaksi tulee heti kättelyssä mahdollinen "punainen nappi". Toisin sanoen, en usko, etteikö Venäjältä löytyisi takaportteja noihin koneisiin, joilla ne saisivat ne tehokkaasti neutraloitua kriisin sattuessa. Koska Venäjä on Suomen todennäköisin vastustaja seuraavassa sodassa, en pidä koneiden ostamista sieltä mitenkään järkevänä vaihtoehtona. En ainakaan, mikäli koneita olisi tarkoitus oikeasti pystyä käyttämään.

Rafale on mielenkiintoinen vaihtoehto. Siinä on erittäin tehokkaat elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja omasuojalaitteet. Se on monessa mielessä jopa parempi kuin F-35. Se voisi olla todellinen yllättäjä ja mielenkiintoinen valinta Ilmavoimille. En menisi kuitenkaan sanomaan mitään sen kyvystä operoida suomalaiseen tapaan maantiekiitoradoilta ja lieneekö ylläpitokaan kovin helppoa? Hinnaltaan se asettuu selvästi F-35 edullisemmaksi joka tapauksessa.

Mutta ne muut vaihtoehdot? Mitä ne olisivat? Onko niitä edes? Onko niistä mihinkään? Ensiksi pitäisi miettiä paria asiaa...

Ensinnäkin, miten paljon meillä on käytettävissä rahaa tähän projektiin? Oletettavasti uusien koneiden hankinta tehdään puolustusbudjetin ulkopuolelta ja hyvä niin, mutta onko valtion kassa silti pohjaton? Toivon tietenkin itse, että Suomi ottaisi rajusti vain lisää velkaa ja ostaisi mielipuolisen määrän uusia lentokoneita ja muuta aseistusta armeijallemme. Tämä siksi, että talousjärjestelmän romahdus on tulossa, eikä näitä euromääräisiä velkoja tule kukaan ikinä maksamaan, joten voimme vain voittaa ottamalla mielipuolisesti velkaa ja ostamalla jotain oikeasti hyödyllistä sillä rahalla...kun eurolla vielä on jotain arvoa. Ehkä asiasta päättävät eivät ole samaa mieltä kanssani ja heidän pitää miettiä kustannuksiakin

Toinen juttu on sitten se, että mitä oikeasti aiotaan tehdä näillä hävittäjillä? Aiommeko vakavasti ottaen koettaa varustaa Ilmavoimat sellaisiksi, että ne kykenevät oikeasti toimimaan tulevaisuuden 5+ sukupolven hävittäjäkoneita vastaan? Pyrimmekö Nato-huoraksi pommittamaan savimajoja USA:n käskystä? Vai pyrkisimmekö vain hankkimaan Ilmavoimat, joilla voidaan hoitaa rauhanajan tunnistus- ja valvontatehtävät, sekä sotatilanteessa tekemään kiusaa viholliselle? Mikäli viimeksi mainittu päätetään tehdä, konetyypin tulee olla vallan toinen ja rahaa säästyy tietenkin huimasti.

Otetaan muutama "kallis versio" hävittäjistä, joita Suomi voisi hankkia. Siis hävittäjiä, joita Ylenanto ei viitsi sen enempää mainita vakavina vaihtoehtoina:
  • F/A-18E/F Super Hornet: Yhdysvaltojen laivasto on huomannut, että sillä ei tule olemaan rahaa eikä tarvetta pelkästään F-35 koneille, koska niiden asekuorma on rajallinen ja hinta on kovin suolainen. Sen sijaan SuperHornet on käytössä tällä hetkellä ja tulee olemaan käytössä Yhdysvaltojen laivastolla vuoteen 2035 saakka. SuperHornettia kaupataan yhä ja sille tulee olemaan saatavissa varaosia ja huoltoa varmasti riittävän pitkäksi aikaa Suomelle. Plussana suuri asekuorma, luotettava ja varma malli sekä takuuvarma tuki USA:sta. Niin ja kohtuullinen hinta. Miinuksia en oikeastaan keksi, paitsi että ei ole hyperhightechiä.
  • Chengdu J-20: Kiinalaisten ylpeys, maan uunituore stealth-hävittäjä. Ei ehkä ole kaupan, mutta aina voisi kysyä. Teknologia pohjautuu niin Euroopasta, Venäjältä kuin USA:sta vakoiltuun ja edellekehitettyyn tekniikkaan. Hyvinkin potentiaalinen kone, F-22 tasoa ellei jopa parempikin. Plussana huipputekniikka, miinuksena luultavasti suolainen hinta ja suolainen ylläpito.
  • Shenyang J-31: Kiinalaisten vastine F-35:lle. Ei yhtä hyvä kuin J-20, mutta todennäköisesti saatavilla jos niin halutaan. Plussana suorituskyky, joka lienee F-35 luokkaa, mutta hinta ja ylläpitokustannukset todennäköisesti edullisemmat. Miinuksena se, ettei koneita ole vielä tehty yhtään kappaletta.
  • Mitsubishi ATD-X: Japanin kehittelemä huippuhävittäjä. Japanilla on rahaa ja tietotaitoa laittaa aseisiin ja se näkyy erinomaisena laatuna. ATD-X lienee kaikkein kehittynein ja tehokkain kaikista saatavilla olevista hävittäjäkoneista. Eikä ole pelkoa "punaisesta napista", toisin kuin ehkä Kiinan, USA:n, Venäjän tai eurooppalaisissa koneissa voi olla asian laita. Plussana se. Miinuksena mainittakoot erittäin suolainen hinta ja luultavasti kohtuusuolaiset ylläpitokulut, sekä se, että Japani ei toistaiseksi saa myydä aseitaan ulkomaille.
  • HAL AMCA: Intian kehitystyön alla oleva uuden sukupolven stealth-hävittäjä. Kone lienee laadultaan hieman F-35A:ta jäljessä, asettuen luultavasti jonnekin J-31 ja J-20 välimaastoon. Plussana mainittakoot, että hinta on kuitenkin todennäköisesti edullisempi kuin kumpikaan niistä.  Miinuspuolena on, että projektin aikataulu on vielä kysymysmerkki, Intialla on ollut paha tapa edetä hitaasti tämän tyyppisissä projekteissa.
  • Sukhoi/HAL FGFA: Intian ja Venäjän yhteistyön hedelmänä tuleva ilmaherruushävittäjä. Laadullisesti kone on jopa T-50 parempi, hinta pyörinee samoissa luvuissa T-50 kanssa. Miinuspuolena on, että kone on vasta suunnittelupöydällä, mutta tulossa joka tapauksessa.

Mutta entäpä edullisemmat vaihtoehdot? Niistä ei Ylenanto eikä mikään muukaan taho hiisku sanaakaan. Voitte vain miettiä, miksiköhän. No, pilaan yllätyksenne ja kerron, että tietenkin siksi, että ne eivät sovi savimajojen pommittamiseen Nato-huorana, eivätkä näytä ehkä hienoilta paraateissakaan. Mutta päteviä koneita ne tehtäviinsä olisivat. Eivät todellakaan mitään heittopusseja missään mielessä! Tässä kolme esimerkkikonetta:
  • Kai FA-50 Golden Eagle: Etelä-Korealainen kevyt ja halpa hävittäjä. Löytyy Israelilainen huippuluokan tutka, yliääninopeus (mach 1,5), podimuodossa ECM-laitteistot ja laaja valikoima ohjuksia. Plussana todella edullinen hinta (25 miljoonaa euroa, vs. esim. F-35A:n 100 miljoonaa euroa), edulliset käyttökulut ja pieni koko. Miinuksena tietenkin tehot huippunykyaikaisia hävittäjiä vastaan.
  • HAL Tejas: Intialainen uuden sukupolven "halpishävittäjä". Kilpailee maailmanmarkkinoilla vakavasti F-35:n kanssa, huomattavasti edullisemmalla hinnallaan. Tulee olemaan laajasssa käytössä mm. Intiassa tulevaisuudessa. Oikeastaan samat plussat ja miinukset ja ominaisuudet FA-50:n kanssa, mutta oletettavasti vähän enemmän tehoja ja vieläkin edullisempi hinta (20 miljoonaa euroa kpl).
  • MiG-35: Myönnetään, Ylenanto sentään mainitsi tämän hävittäjän, mutta muuten jätti asian sikseen. MiG-35 on tehty kehittämällä ja edelleen kehittämällä kaikkea hyvää, mitä aikoinaan kehitettiin MiG-29 varten. Kone on tarkoitettu edulliseksi ostaa ja ylläpitää, sekä kestäväksi ja helpoksi käyttää. Suorituskyky on näistä kaikista "halpiskoneista" selvästi paras. Plussana edullisuus, miinuksena punainen nappi.

Mikä kone minun mielestäni sitten pitäisi ostaa Suomelle?

Asia riippuu niin lukemattomista seikoista, että on vaikea sanoa varmuudella. Super Hornet olisi hyvä valinta, mutta voipi olla vähän liian kallis ja ehkä vanhentua vähän käsiin. Gripen olisi luultavasti paras valinta Suomen olosuhteisiin ja hintakin olisi kohdallaan. FA-50 houkuttelee hinnallaan ja jäisi rahaa muuhun touhuun. Valitse noista nyt sitten... Jos pitäisi nopeasti varustautua ja rahaa piisaisi, niin Super Hornetteja 120 kpl kiitos. Jos rahaa ei ole, niin FA-50 esim. 60 kpl. Jos ollaan siinä välimaastossa, niin sitten Gripeneitä 60 kpl ja loput rahat ilmapuolustukseen. Eli ehkä, tilanne huomioiden ja realistinen ollen, JAS-39 Gripen NG olisi se paras kone Suomelle uudeksi hävittäjäksi.

Riippumatta siitä, mikä hävittäjäkone Suomelle valitaan, tulisi Suomen pikaisesti alkaa uudistamaan ja tehostamaan maanpuolustustaan. Se tarkoittaa paitsi järeitä toimenpiteitä ja muutoksia, niin myöskin tuntuvaa lisärahoitusta Suomen armeijalle. Luulisi, että historiasta on opittu täällä jotain, mutta ei siltä vaikuta. Kehoitan tutustumaan aikaisempaan blogikirjoitukseeni, "Suomen puolustusvoimien jälleenrakennus, v2.0" ja katsomaan siitä, mitä minä tarkoitan.

Suomen puolustus ansaitsee enemmän ja parempaa. Naton savimajojen pommitus ei yhtään mitään.