Kiihotusta kansanryhmää kohtaan

Digitoday uutisoi jälleen ajatuspoliisin toiminnasta Suomessa. Tällä kertaa poliisi on päättänyt ryhtyä etsintäkuulutettujen rikollisten, rikollisjärjestöjen, murhaajien, raiskaajien, ryöstäjien ja muiden yhteiskuntamme kukkasten sijaan vainoamaan mitättömän pientä äärioikeistolaista musiikkikulttuuria. Hyvin on taas resurssit allokoituna poliisillamme, ei voi muuta sanoa.

Tutkintanimikkeinä on kiihotus kansanryhmää kohtaan ja mahdollisesti myös julkinen kehottaminen rikokseen. Kiihotus kansanryhmää kohtaan määritellään seuraavasti:

Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tässäpä täky Gestapollemme, odotan yhteydenottoanne poliisikuulustelujen ja syytteiden muodossa (jostain syystä en usko että niitä tulee, osaako joku arvata miksi?):

Suomalaiset, ateistit maitonaamat heteromiehet ovat alinta pohjasakkaa mitä maa päällään kantaa, laivatkaa kaikki pohjoisnavalle saatana! Näyttäkää tuolle saastalle taivaan merkit ja kaapin paikat, ei tuollaista roskaväkeä tarvitse sietää helvetti soikoon! Ei noilla ole mitään asiaa astua kodistaan edes ulos kaupungille ainakaan! Allahu Akbar! La ilaaha illa-Allah!

Täyttyyköhän muuten myöskin tuo "julkinen kehottaminen rikokseen" tuolla? En tiedä. Ehkäpä se selviää. Tai sitten ei. Lakihan ei tunnetusti ole kaikille sama Suomessa. Vaikka joidenkin oikeusvaltion periaatteisiin uskovien mielestä pitäisi olla. Jotain semmoista taidetaan sanoa jossain Suomen perustuslaissakin, jos silläkään nyt tietenkään mitään virkaa on.

Palkat nousevat ja mutta nouseeko ihmisten ostovoima?

Kirjoitin aikaisemmin aiheesta "Rahvasta höynäytetään taas", mutta nyt pientä päivitystä asiaan. YLEnanto näet uutisoi, että inflaatio onkin jo 4,5 - 4,8%. Mikäli palkankorotuksesi oli tänä vuonna siis jotain 3% luokkaa, köyhdyt tänä vuonna 1,8%. Huolimatta ammattiyhdistyksesi "edunvalvonnastasi".

Toisaalta, YLEnanto kertoo, että keskimäärin palkat nousivatkin huimat 5,7% tänä vuonna. Tämä on varsin käsittämätön luku, koska mistään suunnasta ei ole kuulunut ainakaan palkkaneuvotteluita, joissa olisi noin huimia korotuksia tippunut. Yllättäen, valtion palkat nousivat keskimäärin peräti 7,1%. Tai no, mitä yllättävää siinä on, että kirstunvartijat itse tajuavat pelin hengen (eli miten rahvasta höynäytetään) ja nostavat itse reilusti inflaatiota enemmän palkkojaan.

Kertauksen vuoksi todettakoot, että inflaatio johtuu vain ja ainoastaan siitä, että rahaa painetaan lisää. Rahankin hinta määräytyy näet kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Hyödykkeen X erityinen hinnannousu (vaikkapa öljyn kallistuminen) ei ole inflaatiota, koska siinä kallistuu vain hyödyke X. Inflaatiossa kaikki kallistuu.

Vielä vähän asuntojen hintojen ja rakentamisen järjettömyydestä nyky-Suomessa

Kirjoitin asiasta jo aiemminkin blogissani, mutta nyt siis vähän lisää asiaa...

Aamulehti kertoo esimerkkejä, millaisia asuntoja saa 200000 eurolla kaupunkien keskustoista. Jutusta käy ilmi, että asuntojen keskineliöhinta on nyt 2000 euroa. Suomen Pravda eli Helsingin Sanomat puolestaan kirjoittaa asuntorakentamisen ongelmista ja asuntojen hinnoista, uskomatonta, mutta asiaa tällä kertaa. HS kertoo, että asuntorakentaminen on jämähtämässä Helsingissä. Syynä on tietysti, kuten jo aiemminkin totesin kirjoituksessani, kunnan kaavoitusmonopolin aiheuttama regulointi. Asuntojen hinnat ovat Helsingissä kivunneet jopa 9000 euron neliöhintaan.

Vertailun vuoksi kerrottakoot, että Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat aivan toista luokkaa, oman asuntoni sain n. 500 euron neliöhintaan. Rautalangasta vääntäen: Samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista koko rappukäytävän asunnot. Toistan, samalla hintaa jolla Helsingistä saa asunnon, saisi Uudestakaupungista 18 asuntoa eli pienen kerrostalon koko rappukäytävän kaikki asunnot. Miettikääpä ihan oikeasti, kannattaako asua Helsingissä? Kannattaako ottaa järjettömästi asuntolainaa ja maksaa sen korkojakin mielipuolisia summia vain siksi, että pääsee asumaan Helsinkiin? Töitä löytyy kyllä Kehä 3-ulkopuoleltakin.

Mutta takaisin siis Helsingin ja ylipäätään tähän miltei koko maata kattavaan asuntojen järjettömään hinnoitteluun.

Väännän vielä rautalangasta, että asuntojen järjettömät hinnat johtuvat vain ja ainoastaan kuntien säätelystä. Helsingissä näet ei saa rakentaa kerrostaloja, joiden keskimääräinen asuntojen pinta-ala on alle 75 neliömetriä. Lisäksi rakennusten korkeutta on rajoitettu, eli esim. 100-kerroksista pilvenpiirtäjää ei saa rakentaa, eikä vanhoja rakennuksia purkaa useinkaan uusien tieltä. Jos säätelyä ei olisi, Helsinkiin rakennettaisiin kilvan korkeita asuintaloja, joissa olisi juurikin sellaisia asuntoja joita ihmiset haluaisivat ostaa (esimerkiksi pieniä tässä tapauksessa). Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan tästä seuraisi automaattisesti, että asuntojen hinnat laskisivat.

Nyt tilanne on järjetön. Pravdan jutun mukaan rakennusliikkeet eivät kuitenkaan rakenna edes niitä vähiä määriä mitä kaavoitusmonopoli antaisi mahdollisuuden, koska taloista isot asunnot ovat jo niin kalliita, ettei kenelläkään ole niihin varaa. Pienille olisi kysyntää, mutta koska niitä ei saa rakentaa (kuin vastapainoksi isoille asunnoille), niin on pattitilanne. Ei rakenneta edes sitä vähää, mitä voisi. Tästä seuraa, että asuntojen hinnat nousevat entisestään, jolloin rakentaminen - kiitos tämän mielipuolisen määräyksen, hyytyy totaalisesti. Ja asuntojen hinnat vain kohoavat.

Tilanne on todellakin täysin järjetön ja hyödyttää vain ja ainoastaan niitä, joilla on sijoitusasuntoja pääkaupunkiseudulla. Sekä tietysti pankkeja, jotka saavat ihmiset "velka-orjuuteen" asuntolainoihinsa, joita he joutuvat maksamaan vuosikymmenet. Laajemmin katsottuna koko tilanne haittaa kansantalouttakin (mikä sellainen muuten on - minusta on vain yksityishenkilöiden talouksia?), koska seurauksena on resurssien epätäydellistä allokoitumista ja kustannusten kasvua. Lisäksi ympäristön kannalta ei ole hyvä asia, että ihmiset joutuvat hankkimaan asunnon kaukaa pääkaupungissa olevista työpaikoistaan ja sitten ajamaan autolla järjettömän pitkiä matkoja joka päivä päästäkseen töihin.

Jossain vaiheessa tilanne räjähtää käsiin Helsingissä(kin). Tulee hetki, jolloin rakennusala menee syvään lamaan rakentamisen muuttuessa täysin kannattamattomaksi säätelyn vuoksi. Liike-elämä kärsii, koska työvoimaa ei kerta kaikkiaan voida saada Helsinkiin, koska sillä ei ole varaa asua missään järjellisen työmatkan päässä...vaihtoehtona olisi nostaa palkkoja, mutta siihen yrityksillä taas ei ole varaa (ja jos olisi, se vain nostaisi asuntojen hintoja entisestään). Samaan aikaan maassa on työttömyyttä ja Helsingissä olisi valtavasti töitä tarjolla, muttei asuntoja joissa ihmiset voisivat asua järkevään hintaan (bonuksena mainittakoot, että Helsingissä on myöskin valtavasti maahanmuuttajia, jotka mieluummin notkuvat rautatieaseman nurkilla sossun rahoilla kuin tekevät töitä)!

Tässä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.

Lopettakaa kaavoitusmonopolit totaalisesti ja avatkaa reilusti ulkomaisellekin kilpailulle myös rakentaminen työvoimineen. Seurauksena olisi varmasti, että Helsinkiin nousisi korkeita asuinrakennuksia, joissa olisi "ei-ehkä-ihan-viimeisen-päälle" kaikki, mutta paljon pieniä asuntoja sisällä. Se pudottaisi asuntojen hintoja tavallisten ihmisten ulottuville takaisin, vähentäisi työmatkoja ja tehostaisi talouden toimintaa.

Mutta, niin, ne tahot, jotka asioista päättävät, ovat juurikin niitä, joilla on oma lusikka sopassa. Poliitikot ja byrokraatit omistavat itse sijoitusasuntoja eikä heillä ole mitään syytä tehdä mitään, joka pitkällä juoksulla vähentäisi heidän omaisuutensa arvoa ja tuottoa. Pukki on kaalimaan vartijana siis tässäkin asiassa, joten tuskin mitään ratkaisua tulee tapahtumaan.

Suomen puolustusministerikin kaipaa lisää rahaa armeijalle!

Hienoa nähdä, että sentään jotain pientä valoa tuntuu tunnelin päässä olevan, kun jo puolustusministeri Jyri Häkämieskin uskaltaa vaatia lisärahoitusta Puolustusvoimille. Summa, jota Häkämies esittää on tietysti täysin naurettavan pieni, merkityksetön 50 miljoonaa per vuosi, mutta suunta on sentään edes oikea.

Samalla kansalaiset jatkavat ruususen untaan olympialaisia katsellen ja kaljaa sohvalla litkien. Heräävät ehkä vasta, kun aamulla kadulta kaikuu kasakan nauru tai telaketjujen kolina. Sitten on jo tietysti liian myöhäistä.

Maantieteelle emme voi mitään

Ryssä taas tekee Georgiassa sen minkä ryssä aina kaikkialla tekee, eli ryöstää, raiskaa, tuhoaa ja kyyditsee Siperiaan tai hautaan ei-toivottuja henkilöitä tai kansoja. Summittaisesti hyökkää kaupunkeihin ja toimittajien kimppuun, pommittaa ja ampuu kaikkea mitä sattuu. Sekä jatkaa sotatoimia huolimatta lupauksista sodan lopettamiseksi ja tietysti valehtelee muutenkin kaikesta mahdollisesta.

Älkää edes viitsikö kysyä lähteitä tähän, jokainen osaa googlettaa tapahtumista tarpeeksi. Minulle mikään näistä ei tietenkään ole mikään yllätys. Sen verran olen historiaa lukenut ja Tsetsenian tilannettakin seurannut. Niille, jotka eivät ole, suosittelen vaikkapa Anna Politkovskajan kirjaa "Toinen Tsetsenian sota" tai "Putinin Venäjä".

Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin toiminnassa on paljonkin pielessä, mutta onneksi hänen huumorintajussaan ei Iltalehden siteeraaman puheen mukaan ainakaan ole mitään vikaa:

Venäjä tai Neuvostoliitto ei ole koskaan aloittanut sotaa. Emme ole hyökänneet mihinkään, toimineet vain rauhanturvaajina.

- Dmitri Medvedev

Uskoisin, että Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Unkari, Tsekkoslovakia, Afganistan, Tsetsenia ja nyt viimeksi Georgia voivat olla Medvedevin lausunnosta hieman eri mieltä. Suokaa anteeksi, jos unohdin joitain maita, ei sitä kaikkia ryssän hyökkäyksen uhreja voi millään muistaa ulkoa, niitä on niin paljon.

No joo, Georgia oli se, joka ensimmäisenä ilmeisesti ampui ja eteni. Mutta kun katsoo kokonaisuutta, tajuaa, että Venäjä oli vain odottanut tilaisuuttaan ja luultavasti järjestänyt tai vähintään provosoinut koko jutun eivätkä Georgian hermot enää pitäneet. Antoivat Venäjälle muodollisen syyn hyökätä. Venäjä oli huolellisesti kasannut alueelle huomattavia sotavoimia jo viikkoja ennen tapahtunutta ja eteni salamana sotimisen alettua. Kyse ei ollut sattumasta, vaan suunnitellusta poliittisesta ja sotilaallisesta operaatiosta. Georgia meni lankaan.

Kannattaa myös muistaan, että venäläiskenraali(t) on nyt sitten jo uhanneet Puolaakin ydiniskulla, mikäli Puola ottaa osaa USA:n ohjuskilpihankkeeseen. Niinhän sitä pitää. Minulla ei ole mitään epäilystä, etteikö Venäjä olisi myöskin täysin valmis toteuttamaan uhkauksensa. Lisäksi Venäjä "harkitsee" ydinaseita Itämeren laivastoonsakin.

Kaikki tämä tavallaan alustuksena varsinaiseen aiheeseen, eli Suomen puolustuspolitiikan ja puolustustarpeen uudelleenarviointiin. Idioottien mielestä tietenkään mihinkään sellaiseen ei ole mitään syytä, koska kaikki on hyvin ja telkusta tulee olympialaisiakin. Totta on kyllä se, että ei Georgian tilanne mitään muuttanut, se vaan muistutti jälleen, minkälainen valtio meillä on rajanaapurina. Tämän vuoksi minun lienee syytä myöskin muistuttaa jälleen, missä mennään.

Tämän "Taistelukenttä" filmin tapahtumat voivat olla lähempänä kuin uskottekaan. Katsokaapa ajatuksella läpi mitä voi olla tulossa ja miettikää sitten, kannattaisiko meidän varautua siihen paremmin?




Idiootit luulevat, että Suomella on maanpuolustusasiat hyvin nyt. Ei ole. Miten voisi olla?

Emme ole NATO:n jäseniä, joten NATO ei edes teoriassa anna mitään turvaa. Olemme kuitenkin vaarassa päätyä NATOn jäseneksi, joten muodostamme uhan Venäjälle sitä kautta. Näinhän ei olisi, mikäli olisimme avoimesti puolueettomia. EU taas ei ole sotilasjärjestö, eikä sillä ole mitään sotilaallista voimaa, eikä toisaalta haluakaan Venäjää vastaan, koska se on täysin riippuvainen Venäjän öljystä ja etenkin kaasusta.

Oma puolustuksemme on rappiolla, kuten jo aiemminkin olen kirjoittanut mm. tässä ja tässä. Vähien puolustusmäärärahojemme (jotka eivät ole nousseet käytännössä mihinkään vuosikymmeniin!) tuhlaaminen kansainväliseen toimintaan, helikoptereihin ja valmiusjoukkoihin pahentaa tilannetta entisestään. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Joidenkin ihmisten on todellakin mahdotonta tajuta, että kun rahaa ei kerta kaikkiaan ole, niin kalustoakaan ei voi olla. Jotkut ihmiset luulevat, että aseet ja kalusto ei maksa mitään, vaan olemattomalla summalla voidaan hankkia riittävästi ja hyvää, ainakin Suomeen. Jotkut ihmiset luulevat, että Suomen armeija on jotenkin erikoistapaus, eikä sitä koske esimerkiksi inflaatio tai sotamateriaalien kallistuminen lainkaan. Tai että Suomen armeija on jotenkin niin mystinen laitos, että se kykenee täysin uskomattomiin suorituksiin puutteellisesti varustettunakin. Uskotaan myös, että mitään ongelmia ei ole, eikä voi olla, koska julkisesti kukaan ei uskalla myöntää mitään.

Nykyinen tilanne ja suunta on hyvin epämiellyttävä. Ehkä on syytä nukkua passi tyynyn alla ja Thaimaan valuuttaa kukkaro täynnä. Se on parempi vaihtoehto kuin kuolla turhaan, jos Venäjä päättää aggressiotaan taas vaihteeksi ryhtyä tähän ilmansuuntaan laajentamaan. Ainakaan minä en katso olevani mitenkään velvollinen kuolemaan sodassa vain siksi, että olen mies (naisiahan moinen hupi ei koske) ja muut suomalaiset eivät ole vuosikymmeniin suostuneet antamaan lisärahoitusta puolustuskykymme nostamiselle järkevälle tasolle.



Mutta jos suomalaiset nyt joskus yllättäisivät minut ja tajuaisivat äänestää sen mukaan, mitä mieltä asioista oikeasti ovat (eikä sen mukaan mitä mieltä asioista pitäisi olla), voisi tapahtua muutosta. Miltä seuraavanlainen ehdotus esimerkiksi kuulostaa:

Suomen tulisi välittömästi ottaa käyttöön joko yleinen asevelvollisuus sekä miehille että naisille, tai vaihtoehtoisesti tehdä koko armeijasta palkka-armeija. Asepalveluksen kestoa tulisi kasvattaa 8, 10 ja 12kk mittaiseksi, jotta myöskin riittävä valmiustaso olisi aina olemassa. Nyt armeijassa on pääasiassa vain juuri varusmiespalveluksensa aloittaneita alokkaita, joista ei mihinkään tietenkään ole. Niin, ja Suojeluskunnat takaisin ja heti.

(Älkää viitsikö selittää, että palkka-armeija tulisi kalliiksi, nykyisin sama raha vedetään varusmiesten selkänahasta orjatyönä. Idiooteille tiedoksi, että palkka-armeijan ei tarvitse olla koko ajan aseissa, vaan se voi tarkoittaa vain sitoumusta maksua X vastaan kouluttautua ja tarvittaessa puolustaa maata asein.)

Kun ikäluokasta saataisiin koulutettua 40-50000 sotilasta vuodessa, voitaisiin sodan ajan joukkojen määrää ja laatua parantaa miehistön osalta. Esimerkiksi palvelukseen tarvitsisi kutsua vaikkapa pitkään jatkuvassa kriisissä vain 20-25v miehet ja naiset, joiden poissaolo siviilistä ei aiheuttaisi rasitusta taloudelle ja yhteiskunnalle. Myöskin 30v nainen lienee parempi tykinruoka-tarkoitan tietysti sotilas-kuin 50v kaljamahainen äijänköriläs. Lapsia ja yhteiskuntaa jääkööt pyörittämään ne, ketkä soveltuvat siihen paremmin - sukupuolesta ja iästä riippumatta!

Kalustoa pitäisi tietysti hankkia selvästi lisää, hyvä setti olisi vaikkapa tässä aiemmin esittämässäni. Materiaalitilanne on nimittäin tällä hetkellä Suomen armeijalla surkea, kalustoa on vain paraateja varten.

Kuten jo aiemmissa kirjoituksissani totesin, rahaa tarvitaan maanpuolustukseen lisää ja paljon. Puolustusmenot olisi vähintäänkin tuplattava. Ne voitaisiin varsin helposti itse asiassa vaikka triplata, eikä mistään tarvitsisi luopua eikä veroja korottaa. Jokainen voi itse miettiä vaikkapa vuoden 2008 talousarviota lukemalla, mistä voisi helposti napsauttaa muutaman miljardin maanpuolustuksen tarpeisiin joka vuosi. Laskuvinkki: Velat + korot - valtionyhtiöiden myynti.

Mutta muutakin tarvitaan kuin sotilaita, kalustoa ja rahaa. Tarvitaan tahtoa. Tarvitaan puolustuskyvyn osoittamista. Venäjän vyöryessä Georgiaan olisi ollut hyvä tilaisuus vaikkapa käynnistää nopeasti laajat sotaharjoitukset jossain itä-Suomessa. Kun joku olisi ihmetellyt niitä, voisimme sanoa, että "harjoittelemme rauhanturvaamista", eli samaa mitä Venäjä oman kertomansa mukaan on aina harjoitellut ja harjoittaa yhä Georgiassa. Ei kait siitä voisi kukaan suuttua?

Miksi ihmiset käyttävät nimimerkkejä jos meillä on sananvapaus?

Tuli tuossa mieleeni tuommoinen ihmeellinen asia, kun eräitä foorumeita seurailin. Äärimmäisen harva kirjoittelee esimerkiksi nettifoorumeille omalla nimellään, vaan miltei poikkeuksetta käytetään nimimerkkejä, joista alkuperäisen kirjoittajan identiteettiä ei suoraan saa selvitettyä. Toisaalta, ihmiset ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että Suomessa on sanan- ja mielipiteenvapaus.

Näettekö ristiriidan?

Jos meillä on oikeasti sanan- ja mielipiteenvapaus, niin miksi kenenkään tarvitsee käyttää nimimerkkiä missään? Jos me voimme hyväksyä sen, että jokaisella ihmisellä on erilaiset mielipiteet ja näkemykset ja halut ja toiveet ja mieltymykset, miksi niitä tarvitsee peitellä? Jos tajuamme, että ihminen on aivan sama ihminen tiedämme sitten asian X hänestä vaiko emme, miksi pelkäämme kertoa asiaa X?

No, monet sanovat tietysti, etteivät halua identifioitua johonkin tiettyyn puoliksi leikillään tehtyyn, kiivaaseenkin kirjoitukseen jossain netissä. Sillä voisi olla negatiivisia seurauksia omassa yksityis- ja työelämässäkin. Jos vaikkapa tuleva työnantaja saisi selville, että olet kysellyt aasialaisen pornon perään foorumeilla, et välttämättä saisi sitä työtä jota haet. Tai jos sukulaisesi saisivat kuulla, että kannatat vaikkapa somalien karkoittamista maasta, he voisivat pitää sinua kamalana rasistina ja sosiaalinen elämäsi kärsisi heidän katkaistessaan välinsä sinuun.

Niin, mutta miksi he niin tekisivät, jos kerran meillä on sanan- ja mielipiteenvapaus?

Teen tästä sen johtopäätöksen, että ihmiset harrastavat doublethinkingiä. Toisaalta ovat sitä mieltä, että Suomessa on sanan- ja mielipiteenvapaus mutta samaan aikaan toimivat ajatellen, ettei Suomessa ole sanan- ja mielipiteenvapautta. Vai onko ihmisten käsitys sanan- ja mielipiteenvapaudesta niin Orwellimainen, että sanan- ja mielipiteenvapaus tulee tietysti olla kaikilla, paitsi niillä, jotka eivät ole samaa mieltä kanssani kaikista asioista?



Fiksut ihmiset (ja ne, jotka muutenkin kannattavat sanan- ja mielipiteenvapautta) eivät anna sen, että olet eri mieltä jostain asiasta kuin he ovat, sellaisenaan vaikuttaa suhtautumiseensa sinuun. Olet sama ihminen kuin olit ennenkin, kun tietoa mielipiteestäsi Y ei ollut vielä muiden tiedossa. Lisäksi, fiksut ihmiset tajuavat, että jokaisella on omat mielipiteet ja halut ja kiinnostuksen kohteet...sinä voit olla kiinnostunut aasialaisesta pornosta ja fiksu ihminen itse voipi olla kiinnostunut vaikkapa amatööripornosta...so what? Jos työtehtäväsi on vaikkapa ihmisten hiuksien leikkaaminen ja kampaaminen, miksi sinä olisit muka huonompi vaihtoehto siihen kuin joku toinen - onko ihan oikeasti muka hiusten hoitamisen kannalta välttämätöntä pitää amatööripornosta aasialaisen pornon sijaan?!? Tai onko ylipäätään sinun mielipiteilläsi jne. mitään merkitystä, jos hoidat ihmisten hiukset hyvin eli teet työsi kunnolla? Minusta ei.

Vai onko pohjimmiltaan ongelmana vain se, että ihmiset ovat ennakkoluuloisia, omahyväisiä ja suvaitsemattomia idiootteja? Eikö silloin vika ole heissä itsessään, eikä niissä, jotka sananvapautta käyttävät? Vai onko niin, että ennakkoluulottomat, avoimet ja suvaitsevaiset ihmiset ovat niin kerta kaikkiaan vähemmistönä, että enemmistö saa tyrannisoida tätä vähemmistöä mielensä mukaan? Sellaisessa maassako me oikeasti asumme - miksei sitä sanota ääneen? Miksi keskustelu sananvapaudesta jämähtää pintapuoleiseksi raapimiseksi - onko pinnan alla niin epämiellyttäviä havaintoja kanssaihmisistämme ja koko yhteiskunnastamme, ettei niitä uskalleta ajatellakaan?

Idiooteille tiedoksi: On eri asia omata jokin mielipide jostain asiasta ja sanoa se ääneen, kuin tehdä jotakin, mikä loukkaa toisten fyysistä koskemattomuutta tai omaisuuden suojaa.

Ympärileikkausasiaa

Kirjoitin Turun Sanomien yleisönosastolle asiasta kirjoituksen. Ajattelin jo ikäänkuin valmiiksi kirjoittaa vastineen sille vastineelle, jonka tiedän olevan tulossa kirjoitukseeni. Olen niin varma saamani vastineen sisällöstä jo nyt, vaikken ole vielä siis edes kuullut että sellaista olisi joku kirjoittamassa, että voin siis jo vastata siihen. Niin typeriä ja ennalta-arvattavia ympärileikkausten kannattajien kommentit näet ovat.

Ympärileikkaus on vanhaan kulttuuriin kuuluva perinne. Kulttuureita, etenkin vanhoja, pitää arvostaa ja suvaita.

- Viikinkien tapana oli irroittaa vihamiehiltään päät miekalla ja tämän jälkeen tehdä heidän kalloistaan juoma-astia. Jos vanhoja kulttuureita pitää suvaita, oletan, että minulla on siis myöskin oikeus suvaita ja harrastaa viikinkikulttuuria, eli katkoa vihamiesteni kaulat ja tehdä heidän kalloistaan kaljatuoppeja. Vai koskeeko tuo vanhojen barbaarikulttuurien suvaitseminen jostain syystä vain muslimien ja juutalaisten barbaarikulttuureita?

Ympärileikkausten fanaattinen vastustaminen on juutalaisen kulttuurin vastustamista, eli antisemitismiä.

- Viikinkien kaulojen katkomisen ja kalloista kaljatuoppien tekemisen vastustaminen on...öööhhh...antiskandinavismia. Vai onko jostain syystä antisemitismi paha, mutta antiskandinavismi hyvä juttu ja millä perusteella?

Ympärileikkauksella on myös tiettyjä terveydellisiä hyötyjä, se ei ole turha toimenpide.

- Terveydelliset hyödyt ovat olemattomat ympärileikkauksessa. Sen sijaan, jos niitä halutaan, ehdotan, että jatkossa kaikilta naisilta poistetaan heidän lupaansa kysymättä heidän molemmat rinnat. Rintasyöpä on erittäin yleinen ja vaarallinen sairaus ja rintojen poisto ehkäisee erittäin tehokkaasti sitä.

Kyse on pienestä toimenpiteestä, eikä mistään isosta asiasta.

- Pikkulapsen tukistaminenkin on monen mielestä "pieni toimenpide", mutta kas kummaa, se on laitonta Suomessa. Itse asiassa on käsittämätöntä, että samaan aikaan kun lasten fyysinen kuritus on saatu kiellettyä, niin nyt ollaankin sitten silpominen sallimassa.

Mutta minä haluan, että lapseni ympärileikataan. Kyse on minun oikeudestani harjoittaa uskontoani!

- Vastasitkin jo itse. Kyse on todellakin sinun halustasi ja sinun oikeudestasi harjoittaa uskontoasi. Missä on lapsesi halu ja oikeus harjoittaa omaansa? Unohtuiko se johonkin? Ainiin, minä haluan katkoa kaulat vihamiehiltäni ja tehdä heidän kalloistaan kaljatuoppeja, eikö minulla ole omaan kulttuuriini ja uskontooni sitten yhtäläistä oikeutta?

Ympärileikkauksia kuitenkin tehdään. Parempi dekriminalisoida ne ja tehdä ne sairaaloissa kuin ottaa riski tulehduksista ja muista puoskaroinnin seurauksena tulevista komplikaatioista.

- Ihmisiä kuitenkin pahoinpidellään kaduilla, vaikka se onkin laitonta. Parempi olisi, että kuka tahansa voisi raahata haluamansa ihmisen sairaalaan ja hakata siellä ilman oikeudellisia seurauksia. Sairaalassahan olisi lääkärit ja leikkaussali valmiina hoitamaan tuota piestyä ihmistä. Vai kuinka? Miten on muuten, pitäisikö myös nopeusrajoitukset ja huumeiden kieltolaki lopettaa, koska monet ihmiset joka tapauksessa ajavat ylinopeutta ja käyttävät huumeita?

Puhe poikien ympärileikkauksesta vie huomion pois todellisista ongelmista, kuten tyttöjen ympärileikkauksista.

- Päinvastoin. Molemmat ovat ongelmallisia ja molempia pitäisi jos ei nyt ennaltaehkäistä niin ainakin tutkia ja tekijät tai teettäjät tuomita törkeästä pahoinpitelystä ja ottaa lapsen pakolla huostaan. Mikäli tekijät ovat ulkomaalaisia, heidät voisi myös karkoittaa maasta.

Poikien ympärileikkaus on sallittu useissa länsimaissa, se pitäisi sallia myös Suomessa.

- Lähinnä siis USA:ssa. USA:ssa on myös kuolemantuomiot, Guantanamot ja muuta hullua. Pitääkö meidän aina kopioida hullutuksia muualta sen sijaan, että ajattelisimme itse asioita vähän? Miten muuten se, että jossain on tehty jotain todistaa, että se, mitä on tehty, on eettisesti ja loogisesti kestävällä pohjalla?

Minut on itse ympärileikattu, enkä koe, että vanhempani olisivat pahoinpidelleet minua tai tehneet muuten jotain väärää minua kohtaan.

- Monia ihmisiä on myöskin seksuaalisesti hyväksikäytetty vanhempiensa tai muiden ihmisten toimesta, eikä se, että he eivät koe mitään väärää tapahtuneen, tarkoita, etteikö jotain väärää olisi tapahtunut. He eivät tiedä vaihtoehdosta mitään. Aivan kuten ei sekään, joka on ympärileikattu lapsena.

Ympärileikkaus parantaa seksielämää jne.

No miksi se sitten pitää tehdä pikkulapselle? Tiedän kyllä, että eräissä ympärileikkausta harrastavissa barbaariuskonnoissa esimerkiksi 7-vuotiaan nussiminen on ihan ok juttu ja oikein profeetankin itsensä esimerkillä siunaama, sitä nyt tarkoitetaan vai mitä? Eikö jokainen aikuinen voisi sitten itse mennä - ilman puudutusta tietysti, leikkauttamaan kikkeliään jos tuohon uskoisi? Itse asiassa, aikuisena ympärileikatut voisivat ihan oikeasti havaita konkreettisen eron seksielämässään ennen - ja jälkeen ympärileikkauksen. Ne, jotka on ympärileikattu ennen seksielämän alkamista, eivät tietenkään voi huomata mitään eroa, koska eivät ole koskaan harjoittaneet seksielämää ilman ympärileikkausta.


jne.jne.jne.

Järjen ulottumattomissa

Vaikea keksiä suomennosta, joka parhaiten kuvaisi sitä, mitä tarkoitan. Englanniksi ko. toteamus olisi "Beyond reason". Eli tavallaan, asia tai henkilö, joka on järjen ulottumattomissa. Asia, johon järjellä ei ole mitään osaa eikä arpaa. Juttu, johon todellakaan mikään järjellinen ei voi vaikuttaa tai muuttaa mitenkään.

Hyvä esimerkki olisi, että väännät rautalangasta ihmisille, mitä numerot 1, 2 ja 3 tarkoittavat. Sitten väännät rautalangasta, miten yhteenlasku tapahtuu ja miksi. Jengi oivaltaa tämän kaiken. Otat vaikka omenoita sitten ja kysyt ihmisiltä: Jos minulla on 1 omena ja otan tästä korista toisen, montako omenaa minulla on? Ihmiset vastaavat, että 2 tietysti. No, sitten otatkin kolmannen omenan ja kysyt, montako omenaa minulla on? Ihmiset vastaavatkin, että 2 tietysti.

Eli täysin riippumatta siitä, että ihmiset ilmiselvästi tuntuvat tajuavan yhteenlaskua ja omin silmin näkevät, että omenia on nyt yksi enemmän kuin äsken kun niitä oli 2, siltikään he eivät tajua, että niitä on nyt 3. Kaikki loogiset perustelut, käytännön laskutoimitukset ja havainnoinnit eivät muuta asiaa miksikään. Ihmiset ovat täysin vakuuttuneita että omenoita on yhä 2. Ihmiset keksivät kaikenlaisia hevonpaskaselityksiä sille, miksi niitä on (muka) yhä 2 eikä kolme. Tai eivät vain osaa antaa mitään selitystä sille, että niitä on (muka) yhä 2 eikä kolme. Kun tarpeeksi koetat selittää heille, että omenia onkin 3, he luultavasti siirtyvät henkilökohtaisiin loukkauksiin sinua kohtaan ja lopettavat kuuntelemisen kokonaan.

Psykoottiset ihmiset on yksi hyvä esimerkki järjen ulottumattomissa olevista ihmisistä. Riippumatta mistään osoitetusta tosiasiasta, mistään perusteluista, mistään logiikasta, mistään konkreettisesti itse tehdyistä havainnoistakaan, ihminen pitää kiinni ajatuksesta, että vaikkapa katossa oleva lamppu on kamera. Asiasta on turha edes ryhtyä väittelemään, koska se ei johda mihinkään. Milloinkaan, ikinä, koskaan. Toisaalta, ei pidä ryhtyä tukemaankaan psykoottisen ihmisen käsitystä siitä, että katossa olisi kamera. Parempi vain todeta, että minä en siinä kameraa näe vaan lampun. Psykoottinen ihminen on näet yleensä täysin sairaudentunnoton, eikä kykene havaitsemaan, että kärsii sairaudesta. Todellisuudentaju on niin pahasti vääristynyt. Tätä on todellakin vaikea kuvata ihmisille, jotka eivät ole koskaan olleet tekemisissä vaikkapa psykoottisten ihmisten kanssa, mutta ehkäpä tajuatte nyt perusasetelman?

Nettifoorumeilla järjen ulottumattomissa olevia ihmisiä on kasapäin. Mike Reed on tehnyt asiaan liittyen kasapäin karikatyyrejä, joista etenkin otsikon kuvassakin oleva Ferrous Cranus sopinee tähän tarkoitukseen parhaiten.

Muita esimerkkejä järjen ulottumattomissa olevista ihmisistä on esimerkiksi osa feministeistä, viherhörhöistä, uskonnollisista hihhuleista, monikulttuurisuusfanaatikoista, melkoinen osa äänestäjistä, jne. Mitkään tosiasiat ja järkiperustelut eivät horjuta heidän vääristynyttä maailmankuvaansa.

No, eteenpäin.

On siis olemassa joukko ihmisiä, joita ei pysty järkiperustein tavoittamaan. Heitä voi tavoittaa esimerkiksi valehtelemalla, tunteisiin vetoamalla tai johdattelemalla. Mutta ei asiaperusteluin. Heiltä ikäänkuin logiikkapiirit ovat syystä tai toisesta kokonaan off-tilassa. Heille perustelu 1+1=2 on aivan yhtä hölmöltä kuulostava kuin 1+1=4. Toisaalta, heille perustelu yksi plus yksi on kolme on täysin järkevältä tuntuva.

Miten näiden ihmisten toimintaa, tietoja ja maailmankuvaa pystyy sitten korjaamaan siten, että heidän toimintansa, tietonsa ja käsityksensä ympäröivästä maailmasta vastaisi todellisuutta? Jos jonkin patenttiratkaisun osaisin kertoa, saisin varmaan lääketieteen Nobelin. Psykoosia voidaan hoitaa yleensä melko tehokkaasti lääkkeillä, mutta muut järjen ulottumattomissa olevat tuntuvat olevan myös avun ulottumattomissa. Valitettavasti.

Jos luulette minun olevan väärässä ja kuvittelette, että järjen ulottumattomissa olevia ihmisiä voi jotenkin "käännyttää" tai "parantaa", kokeilkaapa huviksenne. Tilatkaapa vaikka lähimmästä Valtakunnansalista kotiinne käymään pari Jehovan todistajaa ja yrittäkää rauhassa. Ette tule onnistumaan.

Ainoa keino, jolla ihminen voi muuttua niin, että on jälleen järjen tavoitettavissa, lähtee ihmisestä itsestään. Ihmisen olisi opeteltava ajattelemaan. Nimenomaan opeteltava, kyse ei ole mistään maagisesta riitistä tai mahdottomasta tehtävästä, johon vain harvat ja valitut pystyvät. Kyse on ennen kaikkea halusta ja uskalluksesta tajuta asioita. Oppaaksi voin suositella vaikkapa Paholaisen Asianajaja -kirjaa.

Mutta mikä sitten ongelma siinä, että jotkut ihmiset ovat järjen ulottumattomissa? Eivätkö ihmiset saa olla ja uskoa mitä lystää?

Ongelma ei minusta niinkään ole suoranaisesti se, että jotkut ihmiset ovat järjen ulottumattomissa, vaan nimenomaan seuraukset, joita tuosta seuraa. Epäloogisesti ja ilman tosiasiatietoa toimiva ihminen esimerkiksi äänestää vaaleissa luultavasti aivan päin seiniä, eli toimeenpanee sitä kautta järjettömiä päätöksiä, jotka koskevat muitakin ihmisiä. Järjen ulottumattomissa oleminen aiheuttaa helposti ongelma myös omassa henkilökohtaisessa elämässä, koska esimerkiksi tulee otettua liikaa velkaa tai tehtyä mielipuolisia valintoja.

Ilkeästi ottaen voisi todeta, että ongelman ydin on nimenomaan siinä, että nämä järjen ulottumattomissa olevat ihmiset aiheuttavat ongelmia muille ihmisille. Niille, joilla on älliä ja logiikkaa tajuta asioita. He lopulta maksavat veroissaan ja kaventuneessa vapaudessaan ne huonot päätökset, joita järjen ulottumattomissa olevat tekevät esimerkiksi äänestyskopissa. He kärsivät järjen ulottumattomissa olevien ihmisten aiheuttamat luottotappiot ja muut omassa pankkilaskussaan.

Onko patenttiratkaisu taas vaikkapa minarkia tai muu merkittävä yksilönvapauden parannus?

Heh, itse asiassa, on. Järjen ulottumattomissa olevia se ei pelasta, päinvastoin, heidät se saattaa syöstä suurempiin ongelmiin, kun he eivät pystyisi omien hölmöjen toimien seurauksia maksattamaan muilla ihmisillä. Mutta, tuo varmasti sinällään toimisi houkuttimena yrittää paremmin olla järjen tavoitettavissa, sekä palkitsisi ne, joilla on älliä ja logiikkaa ja jotka kykenevät muodostamaan realistisen maailmankuvan ja toimimaan sen mukaan järkevällä tavalla.

Aikaisemminkin olen sivunnut aihetta esimerkiksi tässä, tässä ja tässä kirjoituksessani.