Kauppalehti kirjoittaa tänään oudoksuen tapauksesta suomalaisessa pankkimaailmassa. Paikallisosuuspankeilla on näet talletusvarallisuutta enemmän kuin mitä niillä on luottoja. Yleensä tilanne on juurikin päinvastoin, eli pankit ovat siis lainanneet rahaa, jota niillä ei ole ollut koskaan olemassakaan.
Jos minä painelen nappuloita tietokoneellani ja lainaan sinulle rahaa, jota minulla ei ole, ja vaadin sinulta korkoja siitä sekä maksamaan tietysti sen kokonaan takaisin, sitä kutsutaan tökeröksi petokseksi. Kun pankki tekee saman, sitä kutsutaan liiketoimeksi. Mitäpä on pankkiryöstö pankin perustamiseen verratuna?
Tämä ikäänkuin eräänlaiseksi muistutukseksi siitä, miten asiat menevät, sekä muistutukseksi siitä, että kas kummaa, voivat ne pankit pysyä pystyssä ja toimia, vaikka ne lainaisivatkin vain rahoja, joita niillä oikeasti on talletuksina.
Jos minä painelen nappuloita tietokoneellani ja lainaan sinulle rahaa, jota minulla ei ole, ja vaadin sinulta korkoja siitä sekä maksamaan tietysti sen kokonaan takaisin, sitä kutsutaan tökeröksi petokseksi. Kun pankki tekee saman, sitä kutsutaan liiketoimeksi. Mitäpä on pankkiryöstö pankin perustamiseen verratuna?
Tämä ikäänkuin eräänlaiseksi muistutukseksi siitä, miten asiat menevät, sekä muistutukseksi siitä, että kas kummaa, voivat ne pankit pysyä pystyssä ja toimia, vaikka ne lainaisivatkin vain rahoja, joita niillä oikeasti on talletuksina.
Asuntolainaa? Luottokortti? Autolainaa? Osamaksullinen TV?
VastaaPoistaKäytät sinäkin rahaa, jota sinulla ei ole. Ihmeellistä, eikös? Miksei autokauppias haasta sinua oikeuteen siitä hyvästä, että "lupaat maksaa joskus takaisin"?
Kritiikin pointti on siis siinä, että pankkien haukkuminen luotonannosta on niin perseilevää populismia, että hävettää.
> Käytät sinäkin rahaa,
VastaaPoista> jota sinulla ei ole.
Väärin. Minä en luo sitä rahaa tyhjästä, kuten pankki tekee. Pankki luo tyhjästä rahaa, jota ei ole, siten paitsi siis huijaten niin myös edistäen inflaatiota.
> Miksei autokauppias
> haasta sinua oikeuteen
> siitä hyvästä, että
> "lupaat maksaa joskus
> takaisin"?
Siksi, että luottokorttiyhtiö maksaa samantien myyjälle sen summan ja luottokorttiyhtiöllä ihan oikeasti PITÄÄ OLLA SE SUMMA olemassa.
"Minä en luo sitä rahaa tyhjästä, kuten pankki tekee. Pankki luo tyhjästä rahaa, jota ei ole, siten paitsi siis huijaten niin myös edistäen inflaatiota."
VastaaPoistaEi pankki luo rahaa tyhjästä. Se lainaa asiakkaiden tallettamia rahoja ja lisäksi keskuspankeilta lainaamia rahoja eteenpäin. Näin tekevät siis myös paikallisosuuspankit.
Markkinoille tulee tällä tavalla lisää rahaa vaikka sitä ei luoda tyhjästä. Tämä lisää inflaatiota, jos lainojen kokonaismäärä kasvaa. Jos taas lainoja maksetaan takaisin, niin syntyy deflaatiota.
Tämä on esimerkeinkin käsitelty tämän blogin kommenteissa jo ainakin kertaalleen.
Eri asia on sitten se, että onko oikein, että käyttötilien rahat lainataan eteenpäin ja pitäisikö asia kenties kertoa asiakkaille selvemmin. Jos pankki ei lainaisi tilien rahoja eteenpäin, niin pankki ei voisi maksaa korkoa tileille vaan päinvastoin joutuisi perimään säilytyspalkkiota.
> Ei pankki luo rahaa
VastaaPoista> tyhjästä. Se lainaa
> asiakkaiden tallettamia
> rahoja ja lisäksi
> keskuspankeilta
> lainaamia rahoja
> eteenpäin.
Kuten jo todettu, suurinosa pankeista lainaa enemmän kuin niillä on varoja. Eli pankit lainaavat rahaa, jota niillä ei ole. Keskuspankit taas luovat rahaa painamalla nappia tai käynnistämällä painokoneita. Siis tyhjästä.
> Markkinoille tulee tällä
> tavalla lisää rahaa
> vaikka sitä ei luoda
> tyhjästä.
Anteeksi, ei se tule tyhjästä, se tulee paperista ja musteesta, tai sitten biteistä. Mitään muuta se ei sitten olekaan. Tyhjästä nyhjäistyä leikkirahaa.
> Tämä lisää inflaatiota,
> jos lainojen
> kokonaismäärä kasvaa.
Tämä lisää AINA inflaatiota, kun rahaa luodaan tyhjästä lisää, koska rahan määrän lisääntyessä rahan arvo tietysti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti laskee.
> Jos taas lainoja
> maksetaan takaisin, niin
> syntyy deflaatiota.
Mikäli olematonta rahaa maksetaan takaisin, niin syntyy toki deflaatiota rahan määrän vähetessä, kun aikaisemmin luotua inflaatiota saadaan hieman kiinni. Käytännössä näin ei koskaan tapahdu, koska keskuspankit ja pankit jatkavat rahan luomista tyhjästä loputtomiin yhä enemmän ja enemmän.
Vielä 80-luvulla pankista ei saanut lainaa asunnon ostoon - tai juuri mihinkään muuhunkaan - helpolla. Oikeasti elämä oli sellaista, että piti pankinjohtajalle selittää, miksi ei tarvi lainaa jota on anomassa. Kyllä tämä nykyinen meno on vaan paljon parempaa.
VastaaPoistahttp://www.iltalehti.fi/espoo/200905139578217_eo.shtml
VastaaPoistaElliläläiset asialla?
"Kuten jo todettu, suurinosa pankeista lainaa enemmän kuin niillä on varoja."
VastaaPoistaKyllä siis enemmän kuin niillä on kassassa/holvissa rahaa. Niin tekevät myös paikallisosuuspankit.
Tämä on suoraa seurausta siitä, että pankilla on lupa lainata talletuksia eteenpäin.
A tallettaa 100
B lainaa 80
B ostaa C:ltä 80:llä
C tallettaa 80
D lainaa 64
=> Pankissa on talletuksia 180, lainoja yhteensä 144 ja pankin kassassa 36. Tämän pankin omavaraisuusaste on 20% kuten paikallisosuuspankeilla. (eli talletuksista 20%:a ei ole lainattu eteenpäin)
Markkinoilla on rahaa yhteensä 180+64, joista vain 100 on fyysistä rahaa. Talletuksien arvo on kuitenkin aina isompi kuin myönnettyjen lainojen.
Keskuspankit toki myös painavat rahaa.
Tavalliset pankit eivät paina fyysistä eivätkä sähköistä rahaa, vaan rahan lisääntyminen tapahtuu yllä kuvatulla tavalla.
Jos ei haluta maksaa talletuksista säilytyspalkkiota pankille on hyväksyttävä, että markkinarahaa syntyy. Tämä on suora seuraus siitä, että talletuksia lainataan eteenpäin.
Oletko Markus sitä mieltä, etteivät pankit saisi lainata talletuksia eteenpäin?
Minä olen sitä mieltä, että tätä nykyistä rahanlainaus vimmaa on kyllä jotenkin rajoitettava. Islantilaisetkin luulivat olevansa maailman rikkain kansakunta, mutta eivät he nyt sitten olekaan.
VastaaPoistaNykytilanteeseen on yksi selkeä syy: rahalaitokset eivät toimi markkinatalouden lakien mukaan, koska tietävät julkishallintojen säntäävän riemusta kiljuen avuksi jos bisnes on mennyt persiilleen.
Mielestäni tästä mielettömästä tilanteesta pääsemme ulos, vain jos noudatamme kahta perussääntöä:
1. Rahalaitosten on toimittava markkinatalouden lakien mukaan.
-Eli pankkikin voisi mennä konkurssiin.
-Tällöin pankinjohtaja harkitsisi, onko kulutusluotoissa ylipäätään mitään järkeä tai ylisuurissa asuntolainoissa, joissa takaisinmaksuaika ylittäisi 10 vuotta.
2. Valuuttarajat ylittävä lainaus on kiellettävä.
-Eli meillä suomessa se olisi euro, ruotsissa kruunu, britanniassa punta jne.
-Mahdollinen talouskasvu olisi siten vain seurausta taloudellisen toiminnan vireydestä, eli suomeksi sanottuna suoraan verrannollinen kämmenissä olevien känsien määrään.
-Jos keskuspankki olisi olemassa, se korkeintaan pitäisi huolta määräysten noudattamisesta.
Miettikääpä näitä! Nykymenolla meidät paha perii, ennemmin tai myöhemmin. Minä olen varma, että parhaiten nauraa se, joka viimeksi nauraa.
Mietin tuota keskuspankin roolia. Keskuspankille olisi tietenkin tärkein tehtävä arvioida oman valuutan arvo suhteessa niihin valuuttoihin, joiden kanssa kauppaa käymme. Mekanismi olisi samankaltainen kuin nytkin eli vaihtotaseen määrittämä.
VastaaPoistaYksinkertainen esimerkki: Olosuhteista ja rahasta riippumatta käymme kauppaa nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin kanssa. Innovatiivisenä yrittäjänä saan myytyä tuotettani Svenssonille ja hän maksaa sen tietysti kruunuilla. Keskuspankin tehtävänä on nyt kirjaimellisesti pistää kruunut silppuriin ja painaa minulle euron setelit. Näin markkinoillamme oleva rahan määrä lisääntyi ja vastaavasti Ruotsissa väheni. Päinvastoinkin toki voi käydä.
Erikoista on minusta tämä poliitikkojen kansan vedätys näillä muka huonoilla talousuutisilla; monet talutusnuorassa olevat puolueuskolliset varmaankin menevätkin mukana. Mutta totuus on toinen; nyt viimeisen puolen vuoden aikana ostovoima on rehellisellä palkkatyöllä tienaavalle kasvanut enemmän kuin koko aiemmalla 2000-luvulla yhteensä. Se oli vain velkarahalla luotua valhetta.
Ongelmatilanteessa pankit eivät joudu myymään omaisuuttaan vaan valtio tulee apuun. Massiiviset taidekokoelmat säilyvät mutta peruspetteriltä lähtee asunto alta jos lainanmaksu tökkii. Se on väärin.
VastaaPoistaOlisiko ratkaisu se että keskuspankit ei lainaisi pankeille ollenkaan rahaa ja pankit voisivat myöntää luottoja asiakkaille vain sen verran kuin pankeilla on tileillä talletuksia?
VastaaPoistaEli rahaa ei enää tehtäisi lisää, vaan määrä olisi vakio. Tästä taas tuottavuuden kasvaessa seuraisi pienoinen deflaatio, joka ei mielestäni olisi niin paha asia kuin usein kuulee väitettävän.
Näinkö homma toimisi.
Jep, juurikin noin sen pitäisi toimia.
VastaaPoistaToinen vaihtoehto olisi, että pankit voisivat perustaa omia rahayksikköjään, joita voisivat käytellä miten ehdoissa ovat määritelleet. Jos joku esim. haluaa luottaa, että NordeaTM raha on luotettavaa, vaikka sillä on katteena vain Nordean lupaus tulevaisuudessa takaisin maksettavasta summasta, niin siinäpä luottaisi siihen sitten. Vaikka NordeaTM raha menisi pankrottiin, niin se ei vaikuttaisi mitenkään niihin, jotka käyttäisivät SampoTM rahaa tai VisaTM rahaa. MandatumTM voisi sitten vaikkapa painaa rahaansa, joka olisi 100% suojattu kullalla, johon Mandatum suostuisi aina ko. setelit pyydettäessä vaihtamaan.
Näin syntyisi tervettä kilpailua myös rahan suhteen ja erilaisia rahoitusjärjestelyitä. Luultavasti suuret yhtiöt, kuten vaikkapa Visa ja MasterCard sekä Nordea, olisivat vahvoilla ja niillä olisi kullakin omat krediittinsä, samoin nettirahat (eGold jne.) voisivat pärjätä oikein hyvin.
"Toinen vaihtoehto olisi, että pankit voisivat perustaa omia rahayksikköjään, joita voisivat käytellä miten ehdoissa ovat määritelleet."Ja tämähän ei johtaisi ikinä minkäänlaiseen kaaokseen, vaan täydelliseen järkitilanteeseen, jossa kaikilla on sama ostovoima ja transaktiomaksut ovat minimissään? :D
VastaaPoistaOletko ottanut tämän täysvaltaisen näkemyksesi Ali G:ltä? :D
http://www.youtube.com/watch?v=ksGzn5bRFzQ (kohdassa 1:40)
> Ja tämähän ei johtaisi
VastaaPoista> ikinä minkäänlaiseen
> kaaokseen, vaan
> täydelliseen
> järkitilanteeseen, jossa
> kaikilla on sama
> ostovoima ja
> transaktiomaksut ovat
> minimissään? :D
Onneksi nykyinen pankkikriisi ja jatkuva inflaatio ei ole merkki kaaoksesta vaan täydellisestä järkitilanteesta. Mitenkähän monta miljardia on tuhlattu vero- ja muita rahoja tähän kriisiin ja paljonko kokonaissumma on, kun huomioidaan valtioiden velat ja velkojen korot kertautuneina?
Et vastannut kysymykseen. Taaskaan.
VastaaPoista"Onneksi nykyinen pankkikriisi ja jatkuva inflaatio ei ole merkki kaaoksesta vaan täydellisestä järkitilanteesta."Jatkuva, suunniteltu ja kontrolloitu inflaatio kuuluu yllättävän monen kansantaloustieteilijän perussalkkuun. Ostovoima lasketaan, joten kontrolloitu inflaatio (tavoitetasojen sisällä pysyvä) on käytännössä merkityksetön.
Ja koska ostovoima on keskimäärin noussut tasaisesti viimeiset 70 vuotta (lähde puuttuu just nyt, mutta maailmansotien jälkeen suunta on ollut tämä), niin ei tuo nyt ihan epäonnistumista ole ollut.
Nykytilanne lähti käsistä, kun kontrollin rajoja lähdettiin testaamaan ja koko roska tipahti niskaan kerralla. Valvonnassa, tiedonkulussa ja ennen kaikkea tavoitteiden lyhytaikaisuudessa epäonnistuttiin rajusti ja tästä toivottavasti opitaan edes jotain. En usko, mutta toivoa voi aina.
> Et vastannut kysymykseen.
VastaaPoista> Taaskaan.
Mihin muka?
> Jatkuva, suunniteltu ja
> kontrolloitu inflaatio
> kuuluu yllättävän monen
> kansantaloustieteilijän
> perussalkkuun.
Argumentum ad numerum. Neuvostoliitossakin oli taloustieteilijöitä, joiden mielestä kansanmurhat ja viisivuotissuunnitelmat kuuluivat perussalkkuun...joten?
> Ja koska ostovoima on
> keskimäärin noussut
> tasaisesti viimeiset 70
> vuotta
Olisi noussut enemmän ilman inflaatiota. Viime vuosina ostovoima on huomattavalla osalla kansaa laskenut, koska inflaatio on ollut korkeampi kuin palkankorotukset.
> Nykytilanne lähti
> käsistä, kun kontrollin
> rajoja lähdettiin
> testaamaan ja koko roska
> tipahti niskaan kerralla.
Paskaa. Lueppa kirjoitukseni talouskriisin syistä.
Tämä ei nyt liity ihan aiheeseen, mutta voisitko Markus arvioida miten USA:n talouden tulee käymään?
VastaaPoistaDollari on lähtenyt taas laskemaan suhteessa euroon ja velkaakin maalla alkaa olla mukavasti.
Oma veikkaukseni on että dollari tulee romahtamaan. Tästä taas seuraisi se että hetkellisesti vienti vetää hyvin, mutta koska romahtaneella dollarilla ei paljon raaka-aineita maailmalta osteskella USA:n talous tulee ajautumaan vielä nykyistä pahempaan lamaan.
Voi olla että olen kyllä aivan väärässäkin.
Voi olla, että jenkkien talous jotenkin selviää vielä tovin aikaa, kunnes reaaliteetit iskevät. Vaikea sanoa tapahtuuko se vuoden sisällä, 5 vuoden kuluessa vai meneekö tekohengityksellä vielä enemmänkin aikaa. Tuskin nyt aivan lähiaikoina mitään dramaattista tapahtuu, mutta koko USA:n talous on niin solmussa ja perustuu vain lainarahan pyörittämiseen, että kusiset paikat on edessä joka tapauksessa. Hullunkorkea puolustusbudjetti ja muut eivät ainakaan helpota tilannetta.
VastaaPoista