Kapitalismin väitettyjä ongelmatapauksia

Monet ovat arvostelleet vapaata markkinataloutta siitä, ettei se voi toimia tehokkaasti. Yleisesti olen kuullut neljä eri käytännön ongelmaa, joita esitetään vapaata kapitalismia vastaan. Välillä viitataan hämärästi "peliteorioihin", "vangin dilemmaan", "epätäydelliseen tietoon", "voitontavoittelun nostaviin hintoihin" ja muuhun mielenkiintoiseen, sen enempää koskaan selittämättä, miten nämä konkreettisesti liittyvät itse asiaan.

Joka tapauksessa väite näiden teorioiden takana on, että kapitalismi, vapaa markkinatalous, ei kykene toimimaan oikeasti tehokkaasti vaan haaskaa rahaa ja jonkinlainen valtion säätely tai ohjaus on tarpeen optimaaliseen tilanteeseen pääsemiseksi. Tämä on kaikki tietysti roskaa, mutta perusajatus on niin sosialistien ja muiden säätelytaloutta kannattavien oppien mukaista, että siihen on helppo uskoa sen enempää asioita miettimättä.

1. Ongelma: Käytettyjen autojen kauppa

Väite: Käytettyjen autojen kauppias omaa tietoa siitä, mitkä autot ovat hyviä ja mitkä huonoja. Ostaja ei voi tietää tätä ja tämän vuoksi ei halua maksaa mistään autosta suurta hintaa ja toisaalta kauppiaan pitää katteensa saamiseksi hinnoitella näin myös huonot autot keskihintaiseksi. Kaikki häviävät, koska ostaja ei voi tietää saako hän hyvän vaiko huonon auton ja saako sen yli- vaiko alihintaan.

Todellisuus: Kauppias voi hinnoitella hyvät autot kalliimmiksi ja huonot halvemmiksi. Kauppias voi luvata ostajalle vakuutuksen siltä varalta, että auto, jonka hän ostaa, osoittautuu huonoksi, vaikkapa, että kauppias korjaa auton omalla kustannuksellaan seuraavan vuoden ajan tms. Molempien kannalta tilanne on nyt optimaalinen, koska kauppias voi hinnoitella autot järkevämmin eri asiakasryhmille ja toisaalta asiakas voi luottaa vakuutukseen jos hän ostaa kalliin auton ja toisaalta tietää, että halpa auto on huono ja se voi hajota koska tahansa. Mikäli asiakkaat eivät vaadi vakuutusta ja ostavat käytetyn auton ilman moista vakuutusta, se on merkki siitä, että asiakkaat eivät välitä siitä, onko auto hyvä vaiko huono, eivät ainakaan niin paljon, että haluaisivat maksaa ekstraa vakuutuksesta tai paremmasta autosta ylipäätään. Tämäkin on valinta.

2. Ongelma: Ei kannata tehdä jos kaikki eivät osallistu

Väite: Omakotialueelle olisi mahdollista vetää kaukolämmitys, mutta se on kannattavaa vain, jos esimerkiksi 20 taloutta sitoutuu ottamaan kaukolämmityksen. Koska kenenkään ei kannata investoida noin suuria summia jos riittävän moni ei tule mukaan, niin hanke ei toteudu lainkaan, koska yksikään asukas ei itse hyödy suurien summien kuluttamisesta kaukolämpöön itselleen. Lisäksi myöhemmin lämmön ostavat asukkaat saavat sen halvalla, kun lämpöputkistot on jo rakennettu toisten rahoilla. Seurauksena on, että jokainen lämmittää talonsa vaikkapa öljyllä, mikä on kalliimpaa kuin mitä se olisi, että kaikkiin taloihin olisi pakotettu kaukolämpö.

Todellisuus: Ennen kuin yhtään taloa edes rakennetaan, tonttien myyjien ja ostajien kannattaa sopia keskenään, että alueelle rakennetaan esimerkiksi viemäröinnit ja sähköjohdot, sekä että niitä voidaan tarpeen vaatiessa rakentaa lisääkin tonttien halkikin. Koska kenenkään ei kannata ostaa tonttia, jolle ei ehkä voi saada koskaan sähköjä naapurien vastustuksen vuoksi, tonttien arvo nousee, kun niihin voidaan saada liitännät. Myöhemminkin asukkaat voivat sopia, että esimerkiksi kaukolämpöön investoidaan, jos vähintään 20 taloutta sitoutuu siihen. Jos vain 19 tai vähemmän sitoutuu, kaukolämpöön ei investoida eikä kukaan menetä euroakaan. Jos 20 tai enemmän sitoutuu, kaikki sitoutuneet investoivat kaukolämpöön yhdessä jolloin on voitu laskea sen olevan kannattavampaa kuin öljylämmitykset jokaiseen talouteen. Lisäksi ne, jotka eivät ole sitoutuneet aluksi, voivat joutua maksamaan korkeampaa hintaa liittyessään myöhemmin (mikä entisestään kannustaa liittymään heti aluksi), niille, jotka ovat lämpöverkoston rakennuttaneet ja jotka sitä siis nyt hallinnoivat. Lopputulos on, että mikäli kaukolämpöön liittyminen on järkevää, siihen yleisesti ottaen liitytään, mutta jos joku mieluummin lämmittää talonsa vaikka öljyllä, sekin on toki mahdollista.

3. Ongelma: Tupakointi ravintoloissa

Väite: Ilman tupakoinnin kollektiivista pakkokieltoa kaikissa ravintoloissa tai sen rajua pakkorajoittamista, tupakansavusta joutuvat kärsimään myös ne, ketkä eivät tupakoi. Tupakoitsijat itsekin ovat olleet tyytyväisempiä kun rajoitukset tulivat, vaikka joutuvatkin nyt ulos tupakoimaan. Ilman lakia ravintolat eivät kieltäisi tupakointia, koska se karkoittaisi asiakkaita.

Todellisuus: Kenenkään ei ole pakko mennä yökerhoon tai ravintolaan, jossa tupakoidaan. Tämäkin on valinta. Mikäli täysin savuttomia vaihtoehtoja ei ilman kieltoa ole, ei kukaan savuton voi vaatia ketään sellaista hänelle rakennuttamaankaan. Rakentakoot itse, jos sellaisen haluaa. Mikäli sinne ei riitä asiakkaita, se on signaali siitä, että edes tupakoimattomat eivät preferoi ravintolaa, jossa ei polteta. Mikäli sinne riittää asiakkaita, saavat kummatkin mitä haluavat; tupakoitsijat savullisen ja tupakoimattomat savullisen ravintolan itselleen. Kaikki voittavat.

4. Ongelma: Voitontavoittelu nostaa hintoja

Väite: Yritys ei voi tehdä palvelua yhtä tehokkaasti kuin kunta, koska yrityksen tarvitsee tuottaa voittoa osakkailleen. Tämän lisän vuoksi yrityksen toiminnan kustannukset ja palvelun hinta on siis korkeampi kuin kunnan tai valtion tekemän.

Todellisuus: Yritys tekee palvelut edullisemmin kuin kunta, koska kilpailu pakottaa sen siihen. Se, miten paljon yritys tuottaa voittoa, on täysin irrelevanttia, koska palveluntuotannon kilpailulla saanut yritys tuottaa palvelun joka tapauksessa kaikkein halvimmalla mahdollisella tavalla...palvelu on kaikkein halvin mahdollinen täysin riippumatta siitä, tuottaako yritys voittoa 0, 1, tai miljoona euroa osakkailleen. Kuka tahansa voi kuitenkin perustaa itse voittoa tavoittelemattoman yrityksen tai yhdistyksen, joka haastaa tämän yrityksen ja mikäli esitetty väite pitäisi siis paikkaansa, tämä voittoa tavoittelematon yritys tai yhdistys veisi nopeasti markkinat voittoa tavoittelevalta yritykselta, koska sen ei tarvitsisi kuluttaa rahojaan jakaakseen voittoa osakkailleen. Miksei näitä voittoa tavoittelemattomia, menestyviä yrityksiä sitten ole juurikaan olemassa, miettikääpä siitä...ehkä se kertoo jotain siitä, toimiiko voittoa tavoitteleva yritys paremmin kuin voittoa tavoittelematon.