30. toukokuuta 2012

Foliohatut esiin kiitos!

Kirjoitin blogissani jo miltei viisi vuotta sitten "Takaportteja tietokoneen "raudassa"?", "NSA:n takaportti NIST:n satunnaislukugeneraattorissa" ja "Prosessorien tietoturva-aukot vaarantavat "kaiken"". Nelisen vuotta sitten kirjoitin "Tiedustelupalveluilla takaportteja salauksissa ja laitteissa" ja puolitoista vuotta sitten "Skynetin betaversiota odotellessa". Paranoidista huuhaata, salaliittoteoriaa, liioittelua, paskapuhetta, ajattelivat monet.

Paskat, sanon minä. Totuus on tarua ihmeellisempää.

Nyt nimittäin The Guardian kirjoittaa todennetuista takaporteista elektroniikassa/tietokoneissa. Jutussa puhutaan lähinnä matkustajalentokoneissa olevista takaporteista, joiden avulla koko kone voidaan hakkeroida internetin kautta, mutta sivutaan kyllä loistavasti itse pääasiaa. Tiivistettynä sanottuna asian ydin on seuraava:

Elektroniikkakomponenteissa, tietokoneen osissa jos pilkkua viilataan, on järjestäen takaportteja, jotka voidaan aktivoida tietyillä koodeilla. Kaikki laitteet sotilaskalustosta tiskikoneeseen saakka ovat luultavasti takaportitettu. Kun koodipätkä lähetetään niihin, voidaan ne esimerkiksi uudelleenohjelmoida tekemään...melkein mitä tahansa. Kenellä nämä koodit sitten on hallussa ja kuka niitä voi saada haltuunsa ja mihin tarkoitukseen, on vielä mysteeri. Kiinalaisia epäillään, koska heillä on näppinsä kaikessa nykyaikaisessa siru- yms. tuotannossa, mutta yhtälailla amerikkalaiset voivat olla takaportitusten takana.

Eli turpaan vaan ja onnea meille kaikille. Game over.



PS. Melkein unohtui mainita, että juuri äskettäin paljastui kaikkien aikojen monimutkaisin ja vaarallisin haittaohjelma, "Flame", joka on riehunut jo puolitoista vuotta maailmalla. Kyseinen haittaohjelma voi tehdä melkein mitä vain, vaikka pääasiassa keskittyy vakoilemaan uhrejaan. Hupsista.

Problem - Reaction - Solution

EU perustetaan "kevyenä" ja "valtioiden itsenäisyyttä loukkaamattomana", suorastaan hyväntekeväisyysjärjestönä valtioiden yhteistyöelimeksi. Kansa aivopestään uskomaan tämä tarina ja kerrotaan, mitä kaikkea hyvää ja ihanaa EU tuo tullessaan. Kun tämä on tehty, EU:ta ryhdytään pikapikaa salassa syventämään ja huppista keikkaa, yht äkkiä ollaankin talousunionissa ja oma rahakin on mennyttä, vaikkei niin suinkaan pitänyt käydä! Mitäpä mokomasta, kansa saadaan uskomaan, että nythän valuuttoihin liittyvät ongelmat jne. ratkeavat hienosti. Seuraavaksi EU hyväksyy talousunioniin paskamaita, jotka eivät täytä sen ehtoja. EU antaa sitten holtittoman taloudenpidon jatkua sekä kiihdyttää velkapyramidiponzihuijaukseen perustuvaa pankkijärjestelmäänsä. Seurauksena on tietysti mielipuolisen kokoisia talousongelmia, joita kansalaiset kauhistelevat ja pelkäävät. Kansalaisilta viedään rahaa taskuista tukiaisina paskamaille ja pankeille sekä peloitellaan lisäkustannuksilla, jollei ongelma ratkea. Sitten ongelmaan esitetään tietysti sopivaa ratkaisua: EU:n syventämistä ja liittovaltiokehityksen merkittävää vahvistamista.

Problem - Reaction - Solution.

Hyväuskoiset hölmöt tietysti kuvittelevat, että tämä kaikki on sattumaa. Hyväuskoiset hölmöt luulevat, että asiat ovat vain sattumalta edenneet tietyllä tapaa ja tarjottu ratkaisu on paras tai ainoa ratkaisu vakaviin ongelmiin. Hyväuskoiset hölmöt eivät vain hyväksy heille laitettavia kahleita, vaan suorastaan ylistävät orjuuttajiaan heidän nerokkuudestaan (heidän itsensä luoman ja ruokkiman) ongelman (heidän päämääriään suuresti hyödyttävästä) ratkaisussa.

Aikaisemmassa kirjoituksessani jo aihetta sivuten todettakoon taas: Eliitti pelaa eräänlaista shakkipeliä orjiaan, eli meitä, vastaan. Me näemme vain shakkilaudan ja nappulat siinä, sekä mietimme eliitin seuraavaa siirtoa. Eliitti pelaa shakkipeliään kuitenkin niin taitavasti, että on tosiasiassa jo suunnitellut seuraavat viisi siirtoa eteenpäin, kuten kunnon shakin mestari tekee. Me olemme vain lauma, jota ajetaan manipuloimalla, peloittelemalla ja porkkanalla juurikin sinne, minne eliitti meidän haluaa menevän. Eri asia onkin sitten, olemmeko pelkkiä lampaita vaiko emme ja suostummeko hiljaisina kaikkeen tähän paskaan, jota niskaamme kaadetaan?

22. toukokuuta 2012

USA on myöntänyt aseistavansa Syyrian kapinallisia


Taas näitä uutisia, että meikäläistä ja muita "foliohatuiksi" "salaliittoteoreetikoiksi" kutsuvat voisivat ihan kiltisti myöntää lapsellisuutensa ja vetää itsensä narun jatkoksi. "Propellipäät" ovat alusta lähtien kertoneet, että Syyrian kahinat ovat vain jatkoa Afganistanin, Irakin, Libyan ja Egyptin miehitykselle (omin tai vierain joukoin), jota USA johtaa ja jonka tavoitteena on vain kahmia luonnonvaroja USA:lle ja ylläpitää loputonta sotaa. Huppista keikkaa, kun me "salaliittoteoreetikot" olemme taas olleet oikeassa alusta saakka. NATO-mailla on erikoisjoukkoja Syyriassa (lähde, lähde) suorittamassa kansanmurhaa ja aikaansaamassa "oikeutusta" täysimittaiselle ja avoimelle sodalle Syyrian miehittämiseksi, aivan kuten Libyassakin tehtiin.

Vai uskovatko lampaat yhä, että Osama järjesti 911 iskut Afganistanista? Uskovatko lampaat vielä, että Irakista löytyy Saddamin joukkotuhoaseita? Uskovatko lampaat edelleenkin, että Gaddafi alkoi huvikseen teurastaa kansaansa? Uskovatko lampaat senkin, että Egyptin kansannousu oli vain spontaani reaktio kansan kokemaan sortoon ja vääryyteen? Varmasti uskovat. Kuten uskovat Syyriankin tapahtumien olevan aivan täsmälleen sitä, mitä Yleannon uutiset ja suomalaiset maanpetturipoliitikot meille kertovat.

Seuraavaksi varmaan lammaslauma uskoo, että Iranilla on atomipommi tai he olivat jotenkin 911-iskujen takana. Tai mitä tahansa muuta, mitä eliitti orjiensa haluaa uskovan, jotta kansa tyhmänä antaa hiljaisen hyväksyntänsä eliitin seuraavalle operaatiolle. Shakkipeli pyörii, eikä kukaan tunnu ymmärtävän, eikä kukaan tunnu välittävän, eikä kukaan tee asialle mitään. Seuraavat siirrot on jo suunniteltu ja nekin tullaan suorittamaan täsmälleen kuten halutaan. Näin helppoa on manipuloida ihmismassoja.

Kaikesta tästä huolimatta joku vielä kannattaa enemmistön tyranniaa eli demokratiaa. Ei hyvää päivää. Tuollaisen lammaslauman olisi parempi olla päättämättä yhtään mistään yhtään mitään. Puhumattakaan, että ko. lammaslauma päättää kaikkien ihmisten asioista enemmistöpäätöksensä turvin. Maailma on ihmeellinen paikka ja Ylenannon uutisia seuraamalla ja massan mukana menemällä siitä jää 99% ymmärtämättä - ja sekin 1%, minkä siitä voi ymmärtää, ymmärtää luultavasti väärin.

6. toukokuuta 2012

Fw: Potilaan vointia ei seurata pikakäynneillä

Kirjoitukseni Turun Sanomien mielipidepalstalle sekä Länsi-Suomen mielipidepalstalle aiheutti sellaisen tuen vyöryn ystävien, tuttujen, työkaverien ja tuntemattomienkin osalta, että ihan yllätyin. Kirjoitukseni ovat monesti saaneet aikaan positiivista palautetta asiaan liittyviltä tahoilta, mutta tällä kertaa palautteen määrä kyllä yllätti. Facebookissa, sähköpostitse ja kasvotusten on palautetta tulvinut, kiitos siitä!

Ihan piruuttanikin copypastetan kirjoituksen tänne kaiken kansan iloksi. Niin ja tietysti kallispalkkaisten tervysalan konsulttien ja todellisesta hoitotyöstä vieraantuneiden sairaalabyrokraattien kiusaksi. Siinäpä pureskelevat ja ihmettelevät sitten. Saa ja kannattaa ehkä levittää eteenpäinkin. Etenkin hoitoalan ihmisten keskuuteen ja miksei asioista päättäville poliitikoille ja byrokraateillekin.

Tässä kirjoituksessa paistaa läpi jälleen yksi julkisen sektorin mätäpaise: Asioista päättävät kallispalkkaiset konsultit ja asioista täysin tietämättömät byrokraatit, joilla kenelläkään ei ole paitsi mitään käsitystä päätöstensä seurauksista, niin myöskään minkäänlaista vastuuta mistään tekemästään päätöksestä. Tuloksilla, seurauksilla tai kustannuksilla ei ole mitään merkitystä julkisella sektorilla. Asiat päätetään pienen piirin kesken, poliittisin kähminnöin ja umpihulluin visioin, eikä lopputuloksella ole ikinä mitään merkitystä idioottimaisen päätöksen tekijöille. Mikään yksityinen pulju ei voisi toimia yhtä hullusti tai se menisi konkurssiin tehottoman tuhlailunsa ja asiakaskatonsa vuoksi hetkessä. Julkinen pulju voi pyöriä vuosikymmeniä tuhlaten verovaroja, koska tulosvastuullisuutta ei ole ja verovaroista voidaan aina pumpata lisää ja lisää rahaa yhä hullumpiin ja turhiin hankkeisiin.
Psykiatrisesta osastohoidosta ollaan kovaa vauhtia siirtymässä avohoitomalliin. Avohoitotrendi on kallispalkkaisten konsulttien ja todellisesta hoitotyöstä vieraantuneiden sairaalabyrokraattien tuotosta. Pitäähän heidän jotain esittää tekevänsä työpaikkojensa ja palkkojensa eteen, sekä kerätä sulkia hattuun kaikenlaisista ”uudistuksista”. Halvempaa ja hoitotyön kannalta tehokkaampaa olisi maksaa näille konsulteille ja byrokraateille siitä, että eivät ikinä tulisi sataa metriä lähemmäs työpaikkaansa, jolloin vahinkoakin syntyisi vähemmän.
Osastohoito on kallista. Onhan se, kuten hoito yleensäkin. Heitteillejättö on halpaa, ainakin budjettikauden jaksossa tarkasteltuna. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin edullisempaa, että potilas saa intensiivistä ja vaikuttavaa hoitoa, jolloin hän myöskin kuntoutuu nopeammin ja tehokkaammin. Sitä hän ei avohoidossa voi samalla tapaa saada.
Yksinkertainen matematiikkakin sen todistaa. Mikäli potilaan luona käydään yhteensä parin tunnin verran päivässä jokainen arkipäivä, hän saa osakseen yhteensä 10 tuntia hoitajan aikaa viikossa. Mikäli potilas on osastohoidossa, hän saa osakseen yli 500 tuntia hoitajien aikaa viikossa, koska häntä voidaan seurata, ohjata ja auttaa 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa ja joka hetki lukuisten eri hoitajien toimesta!
Potilaan vointia, lääkityksen tehoa ja äkillistä hätää ei voida pikakäynneillä luotettavasti seurata. Hoitohenkilökunnalla ei ole avohoidossa mitään keinoa tietää, missä kunnossa ja mitä ottaneena potilas oli minuutti ennen heidän saapumistaan ja minuutti heidän lähtönsä jälkeen. Avohoidossa potilas ei voi saada heti tarvitsemaansa tukea ja lisälääkettä, vaan joutuu pahimmassa tapauksessa odottamaan seuraavaan päivään. Akuuteissa tilanteissa ja potilaan voinnin vaihdellessa potilaan laittaminen avohoitoon on jo suoranaista heitteillejättöä.
Avohoidolla on oma, välttämätön roolinsa psykiatrisen potilaan kuntouttamisessa. Ennaltaehkäisevällä ja varhaiseen puuttumiseen perustuvalla hoidollakin on oma roolinsa. Toivoa sopii, että verovaroilla touhuavat byrokraatit norsunluutorneissaan ymmärtäisivät, että myös psykiatrisella osastohoidolla on oma roolinsa. Nyt vaikuttaa näet pahasti siltä, että osastohoidosta ollaan rajulla kädellä leikkaamassa, kun samalla annetaan muualle vain murusia lisää. Seuraukset tulevat näkymään kaduilla ja ruumishuoneilla, mikäli tätä vaarallista kehityssuuntaa ei nopeasti käännetä.
Markus Jansson, sairaanhoitaja