Törmäsin seuraavaan uutiseen:
Jättipetos: maineikas pokeripalvelu olikin pyramidihuijaus
...Syyttäjän mukaan pokeripalvelu takasi asiakkaille, että heidän pelitileillään olevia varoja säilytetään turvallisesti. Varat ovat nostettavissa minä hetkenä hyvänsä...Pokeripalvelu vei käyttäjien rahoja 440 miljoonan dollarin (noin 325 miljoonaa euroa) edestä vuoden 2007 jälkeen. Nämä rahat annettiin pelipalvelun johdolle ja omistajille. Rahoja ei otettu yhtiön voitoista vaan pelaajien rahoista. Jos kaikki pelaajat olisivat halunneet rahansa heti takaisin, niitä ei olisi voitu maksaa. Syyttäjän mukaan Full Tilt Poker oli edelleen velkaa pelaajilleen noin 390 miljoonaa dollaria maaliskuussa. Yhtiön omassa kassassa varoja oli kuitenkin vain noin 60 miljoonaa dollaria.
Tuossa on se iso ero että pankin toimintamallilla se voi teoriassa maksaa kaikki talletetut rahat takaisin. Lisäksi pankin toimintamalli ei ole mikään salaisuus. Eli pankkiin rahansa tallettavat ihmiset voivat tietää mitä heidän rahoilleen tapahtuu jos vain viitsivät ottaa asioista selvää.
VastaaPoista> Tuossa on se iso ero että pankin
VastaaPoista> toimintamallilla se voi
> teoriassa maksaa kaikki
> talletetut rahat takaisin.
Aivan samassa "teoriassa" kuin mitä pokerisivusto tai mikä tahansa muu pyramidiponzihuijauskin voi: Mikäli kaikki uskovat huijauksen voivan kestää. Heti kun pintaa raaputetaan, koko systeemi romahtaa totaalisesti.
> Lisäksi pankin toimintamalli ei
> ole mikään salaisuus.
Itse asiassa on. Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani kerroin, sen enempää Suomen Pankki kuin Finanssivalvontakaan ei suostu kertomaan sitä tosiasiaa, että pankit luovat rahaa tyhjästä velaksi.
> Eli pankkiin rahansa tallettavat
> ihmiset voivat tietää mitä
> heidän rahoilleen tapahtuu jos
> vain viitsivät ottaa asioista
> selvää.
Ihmiset eivät tiedä, heitä kusetetaan. Sopimuksen pätevyyden ehtona pitää aina olla, että osapuolet ymmärtävät sopimuksen sisällön. Takaan, että 99% kansasta ei tajua, mitä pankit tekevät talletetuilla rahoilla ja rahoilla ylipäätään.
Aivan samassa "teoriassa" kuin mitä pokerisivusto tai mikä tahansa muu pyramidiponzihuijauskin voi: Mikäli kaikki uskovat huijauksen voivan kestää. Heti kun pintaa raaputetaan, koko systeemi romahtaa totaalisesti.
VastaaPoistaPankkiin tallettaneet ihmiset voivat saada kaikki rahansa taikaisin jos suurin osa ihmisistä, joille pankki on rahat lainannut maksaa ne takaisin. Tämä systeemi voi toimia vaikka 100 vuotta ilman lisärahaa. Ponzihuijaus toimii taas tasan niin kauan kuin siihen syötetty rahamäärä kasvaa.
Itse asiassa on. Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessani kerroin, sen enempää Suomen Pankki kuin Finanssivalvontakaan ei suostu kertomaan sitä tosiasiaa, että pankit luovat rahaa tyhjästä velaksi.
Kuinka sinä sen sitten tiedät?
Ihmiset eivät tiedä, heitä kusetetaan. Sopimuksen pätevyyden ehtona pitää aina olla, että osapuolet ymmärtävät sopimuksen sisällön. Takaan, että 99% kansasta ei tajua, mitä pankit tekevät talletetuilla rahoilla ja rahoilla ylipäätään.
Kenenkä vika se on jos joku pistää nimensä paperiin lukematta sopimusehtoja?
> Pankkiin tallettaneet ihmiset
VastaaPoista> voivat saada kaikki rahansa
> taikaisin jos suurin osa
> ihmisistä, joille pankki on
> rahat lainannut maksaa ne
> takaisin. Tämä systeemi voi
> toimia vaikka 100
> vuotta ilman lisärahaa.
Ei voi, koska mistäs maksat lainojen korot takaisin pankille? Aivan. Jonkun muun ottamasta lainasta. Siksi lainoja ei voi maksaa kaikkia takaisin.
> Ponzihuijaus toimii taas tasan
> niin kauan kuin siihen syötetty
> rahamäärä kasvaa.
Nykyinen rahajärjestelmä toimii tasan tarkkaan niin kauan kuin lisää rahaa tehdään tyhjästä pankkien lainanannon seurauksena. Katsos lukuja ja käyriä. Koko ajan rahan määrä kasvaa.
> Kuinka sinä sen sitten tiedät?
Koska olen ottanut selvää asioista.
> Kenenkä vika se on jos joku
> pistää nimensä paperiin
> lukematta sopimusehtoja?
Kerrotko, missä kohtaa vaikkapa Nordean tilisopimuspapereita lukee kohta, jossa sanotaan, että rahoistani vain muutama prosentti itse asiassa jää pankkiin ja loput lainataan eteenpäin? Missä on kohta, jossa kerrotaan, että ottamani laina on luotu tyhjästä muiden ihmisten rahoja takuutena moninkertaisesti vivuttamalla käyttäen?
Ei missään.
Aivan. Kyse on siis huijauksesta. Tuo pokerisivusto ei ole tehnyt yhtään mitään erilaista kuin mitä pankit normaalisti tekevät. Tosin tuon pokerisivuston vakavaraisuusaste on paljon korkeampi kuin keskimääräisen pankin vakavaraisuusaste.
Nykyinen rahajärjestelmä toimii tasan tarkkaan niin kauan kuin lisää rahaa tehdään tyhjästä pankkien lainanannon seurauksena. Katsos lukuja ja käyriä. Koko ajan rahan määrä kasvaa.
VastaaPoistaJos siirtyisimme kultakantaan väitätkö että pankit jotka lainasivat rahaa korolla lakkaisivat kokonaan olemasta?
Koska olen ottanut selvää asioista.
Eli kerro lähde mistä olet asian saanut tietoosi, jos kerran kyseessä on salaisuus.
Kerrotko, missä kohtaa vaikkapa Nordean tilisopimuspapereita lukee kohta, jossa sanotaan, että rahoistani vain muutama prosentti itse asiassa jää pankkiin ja loput lainataan eteenpäin? Missä on kohta, jossa kerrotaan, että ottamani laina on luotu tyhjästä muiden ihmisten rahoja takuutena moninkertaisesti vivuttamalla käyttäen?
Edelleenkin on sijoittajan vastuulla ottaa selvää sijoituskohteestaan. Kun sinä ostit kultaharkkoja tai hopeaa saitko käteesi lapun jossa sanottiin että niiden arvo voi laskea tai nousta?
> Jos siirtyisimme kultakantaan
VastaaPoista> väitätkö että pankit jotka
> lainasivat rahaa korolla
> lakkaisivat kokonaan olemasta?
Eivät suinkaan. Mutta kultakannassa pankki ei voisi luoda tyhjästä rahaa, jonka se lainaa korolla eteenpäin.
> Eli kerro lähde mistä olet asian
> saanut tietoosi, jos kerran
> kyseessä on salaisuus.
Kyseessä on asia, josta ei julkisesti puhuta, eikä ainakaan suoraan. Olen blogikirjoituksissani asiaa sivutessani kyllä kertonut, mistä faktat asioista löytyvät, joten etsi sieltä. Kuten sanoin, pointtini on, että niitä ei kerrota suoraan vaan salaillaan ihmisiltä.
> Edelleenkin on sijoittajan
> vastuulla ottaa selvää
> sijoituskohteestaan.
Sopimuskumppania sitovat vain ne asiat, jotka sopimuspaperissa lukevat. Pankin minun kanssani tekemässä tilisopimuksessa ei lue, että rahoistani ei todellisuudessa voi nostaa kuin muutaman prosentin tai pankki menee konkurssiin jne. Tilisopimuksesta saa aivan selkeästi vain sellaisen kuvan, että rahani ovat sellaisenaan vain pankin säilössä.
> Kun sinä ostit kultaharkkoja tai
> hopeaa saitko käteesi lapun
> jossa sanottiin että niiden arvo
> voi laskea tai nousta?
Itse asiassa se sanottiin kyllä selkeästi ko. kauppojen sivuilla. Kaiken arvo voi sitä paitsi laskea tai nousta, se on yleistietoa, jonka jokaisen pitäisi ymmärtää. Sen sijaan se, että pankit luovat tyhjästä rahaa ja vaativat siitä korkoa - sekä menevät konkurssiin heti jos muutama prosenttikin kansasta päättää nostaa rahansa sieltä pois, eivät ole yleistietoa, eikä sitä kerrota juuri missään. Siinäpä se ero on.
Mut eikös tää pokerijuttu libertariassa ny mee niin, kuten pankkitalletuksetkin, että jos joku tuntee hävinneensä jotain, niin haastaa yhtiön oikeuteen?
VastaaPoistaLibertariassahan pankit ovat kuin pokerifirmoja. Ei ole lakeja, jotka takaisivat sijoittajille tai pelaajille mitään takeita.
Eivät suinkaan. Mutta kultakannassa pankki ei voisi luoda tyhjästä rahaa, jonka se lainaa korolla eteenpäin.
VastaaPoistaEikö kultakannassa pankki voisi toimia samalla tavalla kun nytkin eli lainata suurimman osan ihmisten talletuksista eteenpäin ja maksaa siitä korvaukseksi tallettajille korkoa.
Kyseessä on asia, josta ei julkisesti puhuta, eikä ainakaan suoraan. Olen blogikirjoituksissani asiaa sivutessani kyllä kertonut, mistä faktat asioista löytyvät, joten etsi sieltä. Kuten sanoin, pointtini on, että niitä ei kerrota suoraan vaan salaillaan ihmisiltä.
Väittelimme asiasta jokin aika sitten etkä pystynyt mitään lähdettä väitteesi tueksi esittämään. Jos sinulla semmoinen on niin esitä se. Pistä vaikka linkki siihen blogikirjoitukseen, jossa todisteet olet esittänyt.
Sopimuskumppania sitovat vain ne asiat, jotka sopimuspaperissa lukevat. Pankin minun kanssani tekemässä tilisopimuksessa ei lue, että rahoistani ei todellisuudessa voi nostaa kuin muutaman prosentin tai pankki menee konkurssiin jne. Tilisopimuksesta saa aivan selkeästi vain sellaisen kuvan, että rahani ovat sellaisenaan vain pankin säilössä.
Sen sijaan se, että pankit luovat tyhjästä rahaa ja vaativat siitä korkoa - sekä menevät konkurssiin heti jos muutama prosenttikin kansasta päättää nostaa rahansa sieltä pois, eivät ole yleistietoa, eikä sitä kerrota juuri missään.
Ei juuri missään:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bank
> Eikö kultakannassa pankki voisi
VastaaPoista> toimia samalla tavalla kun
> nytkin eli lainata suurimman
> osan ihmisten talletuksista
> eteenpäin ja maksaa siitä
> korvaukseksi tallettajille
> korkoa.
Nykyään pankki ei lainaa tallettajien rahoja eteenpäin, vaan pistää ne vakuudeksi keskuspankkiin 100%:sti ja lainaa sitten jopa kymmeniä kertoja enemmän rahaa mitä tallettajat ovat pankkiin tallettaneet. Tämä olisi minarkiassa väärennösrikos.
> Pistä vaikka linkki siihen
> blogikirjoitukseen, jossa
> todisteet olet esittänyt.
Todisteet mistä?
> Ei juuri missään:
> http://en.wikipedia.org/wiki/Bank
Minun tilisopimuksessani ei lue mitään tuollaista. Eikä muuten varmasti sinunkaan.
Tää tapahtui jo 400 vuotta sitten. Lyhyesti: Kultaseppä huomasi, että talletustodistuksia voi myydä eli saada tuottoa vaion luottopapereista.
VastaaPoistaNykyään pankki ei lainaa tallettajien rahoja eteenpäin, vaan pistää ne vakuudeksi keskuspankkiin 100%:sti ja lainaa sitten jopa kymmeniä kertoja enemmän rahaa mitä tallettajat ovat pankkiin tallettaneet. Tämä olisi minarkiassa väärennösrikos.
VastaaPoistaPankit eivät todellisuudessa tee noin.
Todisteet mistä?
Juuri tuosta ylläolevasta eli siitä että pankit voivat luoda rahan suoraan sillä että pistävät vain jonkun summan keskuspankkiin. Äläkä sano että olet esittänyt todisteet jossakin blogikirjoituksessai, vaan pistä linkki kyseiseen kirjoitukseen tai johonkin muuhun lähteeseen.
Minun tilisopimuksessani ei lue mitään tuollaista. Eikä muuten varmasti sinunkaan.
Ei sanota, mutta tiedän mikä on pankki. Jos menet vaikkapa parturiin tukanleikkaukkseen voit leikkauksen jälkeen ihan vapaasti vedota siihen että et tiennyt että parturissa pitää maksaa, eikä sitä lue missään sopimuksessa.
> Pankit eivät todellisuudessa tee
VastaaPoista> noin.
Nimenomaan pankit tekevät juuri noin. Lue ne kirjoitukseni ja niiden lähteet.
> pistä linkki kyseiseen
> kirjoitukseen tai johonkin
> muuhun lähteeseen.
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf
"Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä. Rahalaitosten toteuttama rahan luominen on pitkän päälle inflaation välttämätön ehto ja tavallaan aina sen pohjimmainen lähde...Raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä. "
Vinkki: Mikäli pankki ei loisi tyhjästä rahaa, vaan ainoastaan lainaisi osan olemassaolevista rahoista eteenpäin, "Ostovoimaa" ei syntyisi tyhjästä. Nimenomaan siitä syntyy uutta rahaa ja "Ostovoimaa", kun pankki luo lisää rahaa käyttäen talletusrahoja velkavipuna keskuspankkirahaan (tai omiin rahoihinsa).
VastaaPoistahttp://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_3_2007_Korhonen.pdf
VastaaPoista"Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen.
Pistit tuon linkin jo aiemmin ja selitin silloinkin miksi se ei kelvannut lähteeksi, mutta selitetään uudestaan.
Tuo kuvaa tilannetta jossa henkilö A tallettaa pankkiin 1000 € ja pankki lainaa tästä 90 % henkilölle B, ja siirtää rahat tämän tilille.
Näin on 900 € syntynyt tyhjästä. Tätä en ole misssään vaiheessa kiistänyt. Kyseisessä kirjoituksessa ei sanota sanaakaan siitä että pankki voisi suoraan tallettaa tuon 1000 € keskuspankkiin ja sitten lainata eteenpäin 9000 €, jota sillä ei ole talletuksissa. En oikein ymmärrä miksi vielä intät tuota. Esim. Mikko Ellilä on ollut blogisi kommenteissa sitä mieltä että pankit luovat rahaa vain tuolla minun kuvaamallani tavalla.
Jarkko, tässä sulle linkki
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Fractional_reserve_banking
ja tässä toinenkin
http://mises.org/daily/4499
Jarkko, tässä sulle linkki
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Fractional_reserve_banking
ja tässä toinenkin
http://mises.org/daily/4499
En ole missään vaiheessa väittänyt etteivätkö pankit loisi rahaa juuri tuolla tavalla.
Markuksen kansssa olen väitellyt hänen oman näkemyksensä oikeellisuudesta. Markus nimittäin ainakin aiemmin väitti että esim. 10 % vakavaraisuusvaatimuksella ja 1000 € talletuksella pankki voi vain pistää sen 1000 € keskuspankkiin ja lainata suoraan 10000 € eteenpäin ilman että sitä 10000 € on pankin tallettajien tileillä. Kyseessä on siis eri asia
Fractional reserve banking, josta noissa linkeissä puhutaan. FRB:ssä 10 % vakavaraisuusvaatimuksella 1000 € syntyy 9000 € tyhjästä. Markuksen tavalla rahamäärä kasvaa joka lainauksella 10 kertaiseksi eli vaikkapa 5 lainauksen jälkeen rahaa on jo syntynyt tyhjästä melkein 100 miljoonaa.
VastaaPoistaTuo kuvaa tilannetta jossa henkilö A tallettaa pankkiin 1000 € ja pankki lainaa tästä 90 % henkilölle B, ja siirtää rahat tämän tilille.
Näin on 900 € syntynyt tyhjästä. Tätä en ole misssään vaiheessa kiistänyt. Kyseisessä kirjoituksessa ei sanota sanaakaan siitä että pankki voisi suoraan tallettaa tuon 1000 € keskuspankkiin ja sitten lainata eteenpäin 9000 €, jota sillä ei ole talletuksissa.
Niin se on, nämä kotitarvetaloustieteilijät eivät pysty hahmottamaan sitä milloin geometrinen sarja on suppeneva. Puhumattakaan siitä mitä se sitten tarkottaisi, tai mitä tarkottaisi se, että se ei olisikaan suppeneva.
Se tosin vaatiikin lukiotasoista (luultavasti lyhyt oppimäärä riittäisi, en ole varma, koska siitä ei ole kokemusta) ymmärrystä matematiikasta.
Kyseisessä kirjoituksessa ei sanota sanaakaan siitä että pankki voisi suoraan tallettaa tuon 1000 € keskuspankkiin ja sitten lainata eteenpäin 9000 €, jota sillä ei ole talletuksissa
VastaaPoistaEsim 25% kassavarantovaatimuksen pankkijärjestelmästä ja 100 000$ talletuksesta:
"Kun pankki saa talletuksia, se pitää niistä 25 % reserveinä ja lainaa ulos 75 %. Annetut lainat palaavat uusina talletuksina johonkin pankkiin. Tämä pankki pitää saamastaan 25 % reserveinä ja lainaa edelleen 75 %. Prosessi jatkuu kunnes pankkijärjestelmä on luonut niin paljon talletuksia, että ylimääräiset reservit on sidottu. Tämä asetelma näyttää talletusten ja lainojen luomisen kierros kierrokselta. Prosessin loppuun mennessä reservien lisäys $100 000 luo $400 000 suuruiset lisätalletukset."
http://askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak51/permak51.htm#51.4 Kuinka pankit luovat rahaa
Kun tiedämme, että nykyään pankkien kassareservivaatimus Basel 1,2 ja 3 mukaan on luokkaa 0% (valtioille lainattaessa) - 8% (riskilainat), niin millä perusteella pankit eivät voisi luoda rahaa tyhjästä teoriassa äärettömiä määriä?
Markuksen tavalla rahamäärä kasvaa joka lainauksella 10 kertaiseksi eli vaikkapa 5 lainauksen jälkeen rahaa on jo syntynyt tyhjästä melkein 100 miljoonaa.
Jos ei mennä vivutukseen tai muihin "rahoitusinstrumentteihin", niin yllä oleva on väärin, mutta en tiedä onko Markus niin väittänyt vai onko kyseessä olkiukko.
Toisaalta jos pankki lainaakin "luotettavalle" valtiolle (0% kassareservivaatimus), niin mikä estää valtiota tallettamassa rahoja pankkiin, joka lainaa valtiolle, joka tallettaa rahat pankkiin, joka...
"Kun pankki saa talletuksia, se pitää niistä 25 % reserveinä ja lainaa ulos 75 %. Annetut lainat palaavat uusina talletuksina johonkin pankkiin. Tämä pankki pitää saamastaan 25 % reserveinä ja lainaa edelleen 75 %. Prosessi jatkuu kunnes pankkijärjestelmä on luonut niin paljon talletuksia, että ylimääräiset reservit on sidottu. Tämä asetelma näyttää talletusten ja lainojen luomisen kierros kierrokselta. Prosessin loppuun mennessä reservien lisäys $100 000 luo $400 000 suuruiset lisätalletukset."
VastaaPoistaMarkus on vain väittänyt että pankki voi lainata sen 400000 eteenpäin heti prosessin alussa.
http://askokorpela.fi/kansanta/permak98/permak51/permak51.htm#51.4 Kuinka pankit luovat rahaa
Kun tiedämme, että nykyään pankkien kassareservivaatimus Basel 1,2 ja 3 mukaan on luokkaa 0% (valtioille lainattaessa) - 8% (riskilainat), niin millä perusteella pankit eivät voisi luoda rahaa tyhjästä teoriassa äärettömiä määriä?
0 % kassareservivaatimuksella pankit voivat tietysti luoda rahaa rajattomasti. Samaa mieltä.
Jos ei mennä vivutukseen tai muihin "rahoitusinstrumentteihin", niin yllä oleva on väärin, mutta en tiedä onko Markus niin väittänyt vai onko kyseessä olkiukko.
Kyseessä nimenomaan ei ole olkiukko. Markuksen väitteet voi tarkastaa hänen aiemmista kirjoituksistaan.
Erona pankkeihin, Full Tiltin edustajat nimenomaan vakuuttivat esim. 2+2 foorumilla pelaajille, että pelitilien rahat ovat koskemattomina erillään firman rahoista. En usko minkään pankin väittävän tällaista suoraan kysyttäessä.
VastaaPoistaPalataanpa tähän asiaan ja oikaistaan eräs väärinkäsitys.
VastaaPoista"Markus on vain väittänyt että pankki voi lainata sen 400000 eteenpäin heti prosessin alussa."
Lueppas tuolta:
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/07/17/satuja-joihin-uskotaan/
"Liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Diskonttoikkunan koron keskuspankki voi asettaa suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä. Jos keskuspankkirahaa myydään tukkumarkkinoilla keskuspankin korkotavoitetta halvemmalla, on sen imettävä keskuspankkirahaa pois markkinoilta korkotavoitteensa saavuttamiseksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa Fed ja valtiovarainministeriö koordinoivat päivittäin valtion velkakirjojen myyntiä, koska velkakirjamyynneillä tukkumarkkinoilta voidaan imeä keskuspankkirahaa pois ja tällä tavalla pakottaa markkinakorkoja ylöspäin.
Järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa. Jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, kanavoituisi näiden pankkien keskuspankkirahan kysyntä tukkumarkkinoille. Tämä taas kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan.
Näin ollen liikepankit voivat nykyisessä ympäristössä myöntää niin paljon lainoja kuin ne haluavat. Keskuspankit eivät voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kaventamalla. Keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään."
Sairaanhoitaja Jansson on siis oikeassa, mutta Janssonin oikeassaolo ei minua kiinnosta, koska en edes tunne koko heppua.
Se mikä on tärkeää:
1) kaikki raha on velkaa, josta pitää maksaa korkoa, paitsi jos keskuspankin ohjauskorko on nolla ja saat suoraan lainaa keskuspankilta sopimuksella, jonka korkokatto on myös nolla.
2) Liikepankit voivat myöntää rajattomasti luottoja, mutta keskuspankin ohjauskorko nimensä mukaan ohjaa rahan hintaa eli tuon koron noustessa kipupiste tulee vastaan jossain vaiheessa kun pankit eivät enää löydä velallisia, jotka ovat sekä luotettavia että halukkaita ottamaan velkaa. Tässä vaiheessa kupla puhkeaa ja alkaa lama eli resurssien uudelleenjako rikkaiden kesken.