22. huhtikuuta 2019

Potentiaalinen tietoturvaongelma Nordean tunnuslukusovelluksessa

Havaitsin tässä hyvin mielenkiintoisen, potentiaalisen tietoturvaongelman Nordean tunnuslukusovelluksessa, joka luultavasti on myös muissa samanlaisissa, toisten pankkien tunnuslukusovelluksissa. Niissä ei nimittäin saa tietoonsa, minkä toimenpiteen tarkkaan ottaen on hyväksymässä netissä tai muussa palveluksessa tuolla sovelluksella. Esimerkiksi mobiilivarmenteessa tämän tiedon saa (tunnistuspyyntö nro XXXXX), voiden siten itse varmistaa, että todellakin on hyväksymässä juuri täsmälleen sitä asiaa, minkä netissä on klikannut hyväksyttäväksi, ks. alla.



On totta, että tunnuslukusovellus kertoo kyllä, onko kyseessä kirjautuminen vai esimerkiksi tietyn suuruisen laskun maksaminen. Mutta sovellus ei kerro, mistä ja mikä juttu esimerkiksi sisäänkirjautumisessa on kysymyksessä ja mistä se on peräisin, koska tapahtumaa ei sinällään eritellä mitenkään muista vastaavista esimerkiksi juuri tapahtumanumerolla (kuten mobiilivarmenteessa).

Huomasin tämän itse, kun puolihuolimattomasti olin kirjautumassa eräällä netin pelisivustolla sisälle (luulin kyseessä olevan tunnistautumisen, mutta ei ollutkaan) ja sain tunnuslukusovellukseeni vain hyväksymispyynnön sisäänkirjautumisesta nettipankkiini. Tosiasiassa minä en ollut kirjautumassa nettipankkiini, vaan tuo sivusto oli kirjauduttamassa minua sinne sisälle - näinhän sen ei pitäisi tietenkään mennä!

Tämän lisäksi tuli toinen ongelma: Tuosta kirjautumisyrityksestä ei tahtonut päästä millään eroon! Aina, kun avasin tunnuslukusovelluksen, se ruikutti sisäänkirjautumista. Tämä sama sisäänkirjautuminen oli siis yhä "menossa". Luonnollisestikaan en voinut itse kirjautua nyt omaan nettipankkiini, koska en olisi voinut mitenkään tietää, olenko hyväksymässä tunnuslukusovelluksessani oman sisäänkirjautumiseni nettipankkiini - vaiko nettisivuston sisäänkirjautumisyrityksen nettipankkiini!!! Lopulta pääsin ongelmasta ilmeisesti eroon, kun pysäytin tunnuslukusovelluksen ja tyhjensin sen cachen - asioita, joita tavallinen käyttäjä ei edes osaa tehdä.

Miten tätä aukkoa voisi sitten käyttää hyväksi?
  1. Käyttäjän epähuomiossa, kuten minulla meinasi käydä.
  2. Seuraamalla käyttäjän nettiliikennettä ja reagoimalla, kun käyttäjä menee itse nettipankkinsa sivuille (sisältöä ei voi selvittää salauksen vuoksi, mutta sivulla käymisen voi) ja syöttää vasta tuolloin hyökkäjän toimesta hyökkääjän kautta sisäänkirjautumisen - käyttäjä hyväksyy sen tunnuslukusovelluksessaan, luullen sen olevan hänen nettipankkinsa sisäänkirjautuminen (vaikka se onkin hyökkääjän sisäänkirjautuminen toisella puolen maapalloa). Tämä edellyttää toki, että käyttäjän nettipankkitunnusnumero on hyökkääjän tiedossa.
  3. Häirintänä käyttäjää kohtaan, aktivoimalla loputtomasti kirjautumisia tunnuslukusovelluksessa nettipankkisivujen kautta (joko satunnaisille käyttäjille jos nettipankin tunnusnumero ei ole tiedossa, tai tietylle käyttäjälle jos nettipankin tunnusnumero on tiedossa).
Tämän ei pitäisi todellakaan mennä näin.

Netissä suoritettavissa toimenpiteissä pitäisi olla tunnistenumero, joka olisi esim. tyyliin SHA256(nettisivunosoite+vuosipäivämääräkellonaikasekunnilleen+juoksevatapahtumanumero) tiivistettynä vaikkapa 5-numeroiseksi luvuksi ja tunnuslukusovelluksen kirjautumis/hyväksymisruudussa pitäisi sitten näkyä sama tunnistenumero/luku. Jos näkyy, henkilö voi olla varma, että on hyväksymässä juurikin sitä toimenpidettä, minkä on nettisivulla laittanut hyväksyttäväksi. Jos samaa lukua ei näy, henkilö voi olla varma, että on hyväksymässä nyt jotain aivan muuta ja voi hylätä ko. tunnistautumisen kokonaan. (Niin, tunnistautuminen pitäisi myös voida hylätä, eikä vain "olla hyväksymättä", ne kun ovat kaksi eri asiaa.) Toisin sanoen homman tulisi toimia aivan kuten se toimii mobiilivarmenteella tunnistauduttaessa.



PS. Pistin asiasta Nordeaan viestiä ja tägäsin heidät Twitter-postaukseeni, mutta julkaisen tuon silti  tietoturva-aukkohavainnon heti, koska vituttaa Nordean suhtautuminen kansallismielisiin ja FDL tilin sulkemiseen.

"Juliste seinällä"

Olen kirjoittanut blogissani paljonkin maanpuolustuksen kehittämisestä (esim. tämä ja tämä) ja erilaisista uhkakuvista (esim. tämä, tämä, tämä ja tämä), sekä niihin varautumisesta. Ajattelin nyt tehdä oman versioni "julisteesta seinällä" (plakaten på veggen) juuri näihin juttuihin liittyen. 

Suomen nykyinen lainsäädäntö on nimittäin oikeasti niin umpihullu, että jos eduskuntaa ei saada koolle kutsuttua ja puolustustilaa eduskunnan äänestämällä käyttöön otetuksi, esimerkiksi liikekannallepano ja sotatoimet maahantunkeutujaa kohtaan eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia. Niin ikään, jos Helsinkiin ilmestyisi joku päivä "pieniä vihreitä miehiä" rynnäkkökiväärit kädessä, niin ainoa, mitä voisi seurata olisi, että poliisipartiot menisivät kyselemään heiltä aselupien perään. Jos sitten joku suomalainen ottaisi aseensa ja ampuisi näitä "pieniä vihreitä miehiä" kuoliaaksi, niin poliisi heittäisi hänet vankilaan murhasta. Laki ja määräykset eivät anna näet muuhun mahdollisuutta ja täällä hölmölandiassa ei tietenkään muuta osata, kuin noudattaa kirjaimellisesti lakia (paitsi kun lakeja pitää viranomaisten omien törttöilyjen vuoksi rikkoa tavallista kansalaista kohtaan).

Suomi siis todellakin tarvitsee oman "juliste seinällä", kuten Norjassa on jo vuosikymmenet ollut.  Tämmöinen juliste tulisi kiinnittää jokaisen armeijan yksikön, jokaisen viranomaisen toimipisteen ja jokaisen kunnan jne. julkiselle ilmoitustaululle pysyvästi, sekä antaa jokaiselle varusmiehelle vielä erikseen käteen palvelusaikana. Koska puhelinluetteloita ei enää ole, ei tätä voi sinnekään laittaa, joten ehkä tämmöisen voisi kerran vuosikymmenessä postittaa jokaiseen suomalaiseen talouteenkin, ihan vaan muistutukseksi ja tiedoksi.

Tuossa siis tuo minun versioni, vapaasti jaettavaksi ja käyttöön otettavaksi. Kyseisen "Julisteen seinällä" voit ladata vähän virallisemman näköisempänä pdf:nä tästä sekä tekstiversiona tästä ja kuvana tästä (helpoin ehkä lukea).
Klikkaa isommaksi yläpuolelta tai lataa koko kuva.

19. huhtikuuta 2019

Aluehallintovirasto: Mari ja Marco lastensuojelukiusaaminen ei edellytä toimenpiteitä

Mari Kosonen ja Marco de Wit ovat joutuneet jatkuvan lastensuojeluterrorin kohteeksi, koska eräät häiriintyneet suvakit tehtailevat heistä perättömiä lasuilmoituksia. Lastensuojeluviranomaisia, eikä edes poliisia kiinnosta selvittää asioita sen vertaa, että perättömiä ilmoituksia tekeviä saataisiin kuriin ja lasu lopettaisi ilmiselvästi perättömien ilmoitusten selvittelyn. Tästä johtuen tein asiasta hallintokantelun Tampereen aluehallintovirastolle (Marin ja Marcon luvalla) ja nyt sieltä tuli vastaus.

Voitte lukea alkuperäiset paperit alta, mutta summaan lyhyesti, mitä minä valitin ja millä sanoin minulle vastattiin. Pääpointtini olivat seuraavat kolme kohtaa:

1. Tampereen lastensuojelun viranomaiset eivät ole tehneet asioista rikosilmoituksia, vaikka kyseessä on yleisen syyttäjän alainen rikos, jonka uhreina lastensuojelun henkilökunta on ja jota on jatkunut jo hyvin pitkään. RL 15. luvun 2§ ja 6§ mukaisesti perättömän lausunnon antaminen myös lastensuojeluviranomaiselle on rikos. Viranomainen antaa siis itsensä olla rikoksen uhri ja poliittisen vainon välikappale, eikä välitä asiasta mitään, eli rikkoo myös virkavelvollisuuttaan RL 40. luvun 9§ mukaisesti.

2. Tampereen lastensuojelu on itse syyllistynyt RL 25. luku 7a§ mukaisesti vainoamiseen, kun se on oikeudettomasti ollut yhteydessä ja häirinnyt Maria ja Marcoa. Oikeudettomasti, koska kyseiset ilmoitukset ovat ilmeisen perättömiä ja on jo lukuisia kertoja selvitetty, että lastensuojelun tarvetta ei ole. Tämäkin on toki virkavelvollisuuden rikkominen.

3. Tampereen lastensuojelu on itse rikkonut törkeästi virkavelvollisuuttaan (RL 40.luvun 10§), kun se on laittomasti estänyt ja kieltänyt Maria ja Marcoa nauhoittamasta lastensuojelun tapaamisiaan, tästähän olen vääntänyt jo esim. tässä blogikirjoituksessani.

Esitin useita ratkaisuja, mm. rikosilmoitusten tekemistä, virkalijoiden ojentamista, lasuilmoitusten käsittelyn keskeyttämistä toistaiseksi jne. Tietenkään mitään näistä ei tehty. 

Aluehallintoviraston vastaus oli lyhykäisyydessään, että mitään ei tehdä, koska en ole esittänyt asiasta todisteita. Tietenkään en ole, koska minulla ei ole, eikä voi olla, lastensuojelun omia raportteja asioista, mutta toki lyhyellä googlettelulla olisi löytynyt mm. Mari ja Marcon itsensä tekemävät videot asioista (jotka tietenkään eivät olisi olleet mikään todiste mistään niih). Aluehallintoviraston tehtävänä ei ole kuitenkaan toimia oikeusistuimena, jonne ulkopuoliset raahaavat todisteita, vaan nimenomaan itse TUTKIA kanteluita ja selvittää, onko niissä perää. Aluehallintovirasto olisi voinut yksinkertaisesti soittaa vaikkapa Tampereen lastensuojeluun ja kysyä, mitä siellä oikein on tapahtunut vai onko, tai ottaa yhteyttä Mariin ja Marcoon ja kysyä heiltä (jota toki en itse pitänyt tarpeellisena enkä edes järkevänä, koska se vain lisäisi Marin ja Marcon ajanhukkaa asiassa). Näin Aluehallintovirasto ei tietenkään tehnyt, eli ei siis TUTKINUT asiaa.

Kun ei tutkita, ei tietenkään voida mitään löytääkkään. Kun ei mitään löydetä, ei tietenkään voi olla todisteitakaan mistään. Ja kun ei ole todisteita, voidaankin kätevästi väittää, että mitään ei tarvitse tutkiakkaan. Kätevää. Näinhän viranomaiset yleensäkin Suomessa toimivat.



Kanteluni





Vastaus






PS. Koska ilmeisesti perättömien lastensuojeluilmoitusten tekeminen ei ole rikos, eikä sitä tutkita rikoksena ja kaikki lasuilmoitukset kuitenkin käsitellään pakosta aina läpikotaisin, niin kannattaa varmaan alkaa tehtailemaan lasuilmoituksia suvakeista, poliiseista, poliitikoista, virkamiehistä ja tuomareista. Sehän ei ilmeisesti ole rikos, koska sitä ei tarvitse lasun, eikä aluehallintovirastonkaan tutkia.

16. huhtikuuta 2019

Vihervasemmisto voitti vaalit ja PS petti äänestäjänsä!

Surkuhupaisaa katsoa, miten jotkut ääliöt pitävät Perussuomalaisia vaalivoittajina. Tosiasiassa PS ei saanut kuin yhden lisäpaikan eduskuntaan. Sen sijaan SDP sai kuusi, Vihreät viisi ja Vasemmistoliitto neljä lisäpaikkaa. Samaan aikaan esim. SKE ei saanut yhtään paikkaa, ASYL ei saanut yhtään paikkaa, Reformi ei saanut yhtään paikkaa, Tähtiliike ei saanut yhtään paikkaa, eikä Kansalaispuolue saanut yhtään paikkaa. Yksi paikka suhteessa viiteentoista paikkaan ei minun laskuoppini mukaan ole vaalivoitto. Päinvastoin.

Kun nyt pahimmat kulttuurimarxistipuolueet, eli koko vihervasemmisto, on saanut rökälevoiton, on odotettavissa, että mamutusmokutus ja muu kulttuurimarxistinen mädätys senkun kiihtyy. Kun vielä Jussi Halla-aho PS:n suulla sanoo, että hekin ovat valmiita kompromisseihin, myös maahanmuuttopolitiikassa, ei voi kuin nauraa. Asiat tulevat olemaan 2019-2023 paljon pahemmin, mitä ne olivat 2015-2019.

Näin tyhmiä suomaloiset ovat. Vuosikausien valistustyö, mielenosoittaminen ja aktivismi on saanut aikaan tasan tarkkaan ei yhtään mitään. Esimerkiksi valtavan työn ja henkilökohtaisia uhrauksia tehnyt Marco de Wit sai vain 316 ääntä, Reformin käyntiin polkaissut ja pitkään valtavasti työtä tehnyt James Hirvisaari sai vain 284 ääntä ja hyvin tunnettu sananvapaustaistelija Ilja Janitskin sai vain 384 ääntä. Paavo Väyrynenkään ei saanut, huolimatta siitä, että on äärimmäisen tunnettu ja tuettu, kuin 1235 ääntä! On aivan turha spekuloida, että "tulos olisi vielä pahempi, jos ei olisi tehty mitään". Faktat ovat faktoja: Päin helvettiä meni taas ja tulee menemään jatkossakin, koska suomaloiset ovat vain yksinkertaisesti niin tyhmiä, aivopestyjä ja välinpitämättömiä. Suomea odottaa Ruotsin ja koko länsi-Euroopan kohtalo ja suomaloiset saavat syyttää siitä vain ja ainoastaan itseään ja omaa tyhmyyttään. Sitä saa, mitä tilaa!

On toki ihmetelty, onko Suomessa vaalivilppiä näissäkin vaaleissa? Voin omakohtaisesti kertoa, että minulle on käynyt kaksi kertaa eri vaaleissa niin, että äänestämäni ehdokas ei ole saanut minun äänestyspaikallani tulosten mukaan yhtään ääntä, joten kyllä, uskon vahvasti vaalivilppiin. Näissä vaaleissa sentään ääneni meni perille, ehkä vaalivilppiä ei täällä periferian pikkukaupungeissa harrastettu tällä kertaa? Mutta muualla? Vaikuttaa siltä, että kyllä harrastettiin. Mutta eihän näitäkään puheita kukaan usko, eivätkä suomaloiset edes loppupeleissä välittäisi, vaikka vaalivilppiä olisikin tai siitä esitettäisiin mitä tahansa todisteita. Niin aivopestyjä ja idiootteja suomaloiset ovat.

Toistan aiemman kehoitukseni: Kaikkien kansallismielisten kannattaisi tehdä kaikkien yksi selvä julistus julkisesti ja sitten pistää pillit pussiin ja olla täydessä hiljaisuudessa seuraavat vaikkapa 10 vuotta. Antaa mädätyksen rauhassa jatkua vaan. Sitähän tämä kansa haluaa. Sitten, ehkä 10 vuoden päästä, voitaisiin taas heräillä ja näyttää, miten oikeassa oltiin ja miten tyhmää kansa oli. Sen kuluvan 10 vuoden aikana ei kannattaisi käyttää aikaa ja vaivaa mielenosoitusten pitämiseen, yhdistysten pyörittelyyn tai mihinkään muuhunkaan vastaavaan. Korkeintaan kannattaisi vittuilla ja pilkata suomaloisia, nauraa kaikille kulttuurinrikastutusjutuille ja ilkkua esim. islamterrorismin uhreja omasta tyhmyydestään. Siis ihan pelkkää keskisormen näyttöä ja pilkkaa mamutusmokutuksen uhreille: Raiskatuille, tapetuille, ryöstetyille ja tietenkin koko lystiä kustantaville suomaloisille. He ovat sen ansainneet. He eivät ole syyttömiä. Heillä on ollut valinta ja vaihtoehto ja he eivät ole sitä valinneet. He ovat valinneet kulttuurimarxismin, joten nauttikoot sen seurauksista sitten täysin rinnoin. Sitä saa, mitä tilaa.



PS. Jätän vain tämän tänne

13. huhtikuuta 2019

SKE vaalivaino ja ratkaisuehdotus

SKE on joutunut jo pitkään järjestelmällisen vaalivainon kohteeksi, jota poliisi on katsonut täysin läpi sormiensa. Ehkä törkein episodi oli tänään, kun poliisi päästi erään SKE naisen pahoinpidelleen miehen kävelemään pois paikalta, vaikka Marco ja kumppanit vaativat kiinniottoa, jotta tämä sika voitaisiin laittaa vastuuseen teostaan. Näin törkeä on Suomen poliisi, eikä tässä toki ole mitään uutta eikä ihmeellistä minulle...lampaat taas eivät tietenkään halua edes ajatella koko asiaa.

Luuletteko, että poliisi sallisi esim. Vasemmistoliiton tai Kokoomuksen vaalitilaisuuksien moisen häirinnän? Luuletteko, että te voisitte vetää keskellä Helsinkiä vaikkapa Vihreiden kansanedustajaehdokasta turpaan heidän vaalitilaisuudessaan ja kävellä rauhassa pois paikalta ilman seurauksia, poliisien ohitse? Kuvitteletteko oikeasti, että vaikkapa SDP:n vaaliteltan edessä voisi olla monikymmenpäinen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tai Odinien lauma möykkäämässä, syljeskelemässä, heittelemässä pulloja ja muutoin häiriköimässä puhujia kohti ilman, että poliisi pamputtaisi koko sakkia ja heittäisi putkaan? No miksi helvetissä SKE:n kohdalla kaikki tämä on kuitenkin sallittua? Tajuatteko yhtään, mitä yhdenvertaisuus ja lain suoja edes tarkoittaa? Välitättekö edes? Minusta on täysin selvää, että koska SKE ja sen tukijat eivät selvästikään enää nauti mitään lain suojaa, ei heillä ole mitään velvollisuutta myöskään itse noudattaa lakia. Itse en ainakaan noudattaisi pätkääkään, jos olisin tuollaisessa tilanteessa ollut.

Voitte katsoa tämän tuoreimman hyökkäyksen täältä. Voitte myös katsoa Karoliina Topeliuksen kuulumiset hyökkäyksen jäljiltä täältä. Lukekaapa Karoliina Topeliuksen kirjoitus myös aiemmista atakeista.

11. huhtikuuta 2019

Helsingin käräjäoikeus oikeusmurhasi minut taas - vastatoimia tiedossa!

Sain juuri Helsingin käräjäoikeudesta käräjätuomari Hanna Holst tekemän päätöksen, jonka mukaan turvakiellon alaisten osoitetietojeni, hetuni, salaisen puhelinnumeroni ja muiden vastaavien tietojeni julkaiseminen kiusantekomielessä, minulle haittaa aiheuttaen, ei ole rikos. Samaisen päätöksen mukaan ei myöskään ole rikos haukkua minua rasistiksi, tai väittää, että olen tehnyt jostakin toisesta henkilöstä törky/valeblogeja nettiin. Näillä perusteilla yllä mainittuja törkykirjoituksia minusta eräällä nettisivulla ei tarvitse myöskään poistaa "Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (13.6.2003/460) 18§ Verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys ja 22§ Verkkoviestin hävittämismääräys" mukaisesti. (En postaa tänne linkkejä ko. sivuille, enkä alkuperäistä hakemusta, jotta nuo paskasivut eivät saa lisää näkyvyyttä missään.)

Ahaa. No, lakihan on tietenkin sama kaikille, eikös vaan?

Tein asiasta alla olevan valituksen Helsingin hovioikeuteen, mutta jos ja kun se ei tietenkään menesty, niin sitten alan postaamaan poliisien, tuomareiden (esim. Mitja Korjakoff) ja Jessikka Aron hetuja ja kotiosoitteita nettiin, sekä esitän heistä vastaavia väitteitä netissä, koska sehän ei voi silloinkaan olla rikos, kun minä sen sitten teen, eihän? Kun se ei kerran ole rikos silloinkaan, kun se tehdään minulle ja kaikkihan me olemme yhdenvertaisia lain edessä, vai mitäh? Minulla onkin tallessa jo parinsadan poliisin henkilötunnukset ja kotiosoitteet, nehän voikin mukavasti postata sitten vaikkapa tänne blogiini, jos kerran se ei ole rikos?

Kehoitan, että Helsingin hovioikeus miettii nyt ihan helvetin tarkkaan tuota tekemääni valitusta.


HELSINGIN HOVIOIKEUS VALITUSLUPAHAKEMUS
                                                           JA  VALITUS

HAKIJA
Markus Jansson 
ASIA
Haen valituslupaa Helsingin käräjäoikeuden 11.4.2019 antamasta päätöksestä 19/1169, asiano: R 19/2452. "Vaatimus verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä sekä verkkoviestien poistamisesta ja verkkosivun hävittämisestä." 
PERUSTELU
Käräjäoikeuden päätös evätä verkkoviestien jakelun keskeytys sillä perusteella, että allekirjoittaneen turvakiellon alaisten osoitetietojen, yhdessä henkilötunnukseni, puhelinnumeroni, sähköpostiosoitteeni, jne. kanssa jakaminen internetin avoimella keskustelupalstalla ilmeisessä kiusantekomielessä ei ole yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, koska jakajana "ei ole viranomainen" (eli eivät riko salassapitoaan), on virheellinen ja johtaa vaarallisiin asiantiloihin, mikäli sitä sovelletaan jatkossa ja yhtäläisesti muihinkin tapauksiin. 
Allekirjoittanut katsoo, että mainitut viestit (@01:21, @01:24, @05:41, @01:42, @19:35, @06:23, @06:20, @01:09, @01:01, @10:25, @09:40, @09:42 ja @09:44) ovat "yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen", koska rikoslain 24.luvun 8§ mukaan:"Joka oikeudettomasti...esittää toisen yksityiselämästä tiedon...siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa..." Allekirjoittaneen nimissä on tehty noilla julkaistuilla tiedoilla lukuisia perättömiä nettitilauksia ja muuta ilkivaltaa ja olen joutunut hankkimaan mm. maksullisen omaehtoisen luottotietokiellon näitä estääkseni. Minulle on siis aiheutunut ja aiheutuu jatkossakin ilmeistä vahinkoa noista yksityiselämääni kuuluvista tiedoista, joten kyseessä on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. 
Mikäli myös hovioikeus näin arvioi asian olevan, hovioikeuden on kumottava ko. käräjäoikeuden päätös näiltä osin ja määrättävä ko. hakemuksessa mainittujen ko. verkkoviestien jakelu keskeytettäväksi ja viestit edelleen hävitettäviksi.  
Käräjäoikeus perusteli päätöstään evätä verkkoviestien jakelun keskeytys myös sillä perusteella, että "...ettei Janssonin hakemuksesta ilmenevä menettely ole ilmeisen rangaistavaa kunnianloukkauksena ottaen huomioon, että internet-keskustelu voi olla kärjekästä." Tämä päätös on ilmeisen virheellinen ja aiempien oikeuden päätöksien vastainen ja se pitää siten kumota. 
Allekirjoittanut katsoo, että allekirjoittaneen esim. rasistiksi haukkuminen (@01:01) on kunnianloukkaus perustuen esim. tähän uutisoituun Helsingin käräjäoikeuden itsensä antamaan päätökseen (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-rasistiksi-haukkuminen-oli-kunnianloukkaus/3512916). Lisäksi toisesta henkilöstä tehdyn, ilmeisen törkeästi henkilön kunniaa loukkaavan vale/törkyblogin tekijäksi väittäminen (@11:08, @11:10, @11:13, @11:15, @11:17, @11:20, @10:25 ja @10:26) ilman tosiasiaperusteita, eli tietoisen valheellisesti, on sekin ilmiselvä kunnianloukkaus allekirjoittanutta kohtaan. 
Mikäli myös hovioikeus näin arvioi asian olevan, hovioikeuden on kumottava ko. käräjäoikeuden päätös näiltä osin ja määrättävä ko. hakemuksessa mainittujen ko. verkkoviestien jakelu keskeytettäväksi ja viestit edelleen hävitettäviksi.  
Mikäli hovioikeus yhtyy molempiin yllä esittämiini toteamuksiin, on siis koko Helsingin käräjäoikeuteen lähettämäni aiempi hakemus hyväksyttävä sellaisenaan. 
Markus Jansson
Raumalla 11.4.2019


PS. Muistutan, mitä viimeksi tapahtui, kun harjoitin tämmöistä "yhdenvertaisuutta lain edessä": Pidin mekkalaa siitä, miten kiihotuslinkin jakaminen minun tekemänäni on rikos, mutta ei silloin, kun 46 muuta ihmistä sen tekee, mikä aiheutti melkoista persekipua. Ja kun sitten vielä poliisi ja syyttäjät olivat sitä mieltä, että tappouhkauksien esittäminen minulle ei ole rikos, niin minäpä menin ja esitin heille tappouhkauksia - kas kummaa, johan alkoi tapahtua, heti kämppääni rynnäköitiin, minut putkatettiin ja tietokoneeni takavarikoitiin lavastamistarkoituksessa (1 ja 2) jne. yms. Joten katsotaan, mitähän tästä seuraa, taasko sama rumba?

PPS. Twitter-ketju aiheesta.

5. huhtikuuta 2019

3. huhtikuuta 2019

Ilmainen vinkki suvakeille

Suosittelen suvakkeja olemaan sanojensa mittaisia ja protestoimaan Suomen(kin) harjoittamia pakkopalautuksia vastaan vaaleissa, kirjoittamalla vaalilippuun äänestämänsä numeron alle häshtägin #STOPDEPORTATIONS!

Jakakaa eteenpäin, jotta mahdollisimman moni suvakki saa kerrankin
todellakin vaikuttaa turvapaikkapolitiikkaamme ja pakkopalautuksiimme!

2. huhtikuuta 2019

Oman poliisikuulustelunsa saa tallentaa - vaikka poliisi ei sitä annakaan tallentaa.

Saako oman poliisikuulustelunsa tallentaa vai ei? Kyllä saa. Väännetään jälleen kerran rautalangasta koko kansalle, miksi oman poliisikuulustelun saa tallentaa. Oman poliisikuulustelunsa saa ja kannattaa tallentaa, eikä poliisi saa sitä estää, koska...
  1. Mikään laki ei kiellä sitä. Poliisin toiminnan on perustuttava lakiin, eikä poliisin kulloiseenkin mielivaltaiseen kuvitelmaan tai henkilökohtaiseen haluun jostain asiasta.
  2. Perustuslain 12§ mukaan jokaisella on sananvapaus, eli oikeus mm. vastaanottaa tietoa. Sillä, vastaanottaako tiedon suullisesti, kirjallisesti ja tallentaako sen omaan vaiko tallentimen muistiin, ei voi olla mitään käytännön merkitystä.
  3. OAM 2276/4/13 mukaan asiakas saa tallentaa kaikki viranomaistapaamisensa, eikä viranomaisella ole oikeutta tätä estää.
  4. KKO 1990/36 mukaan oman poliisikuulustelunsa kuvaaminen edes salaa ei ole rikos.
  5. OKV/211/1/2017 mukaan turvapaikanhakijakin saa tallentaa turvapaikkapuhuttelunsa poliisi kanssa.
  6. Sillä, että teoriassa salassapidettävän asian voisi julkistaa ja siten syyllistyä rikokseen, ei voi perustella salassapidettävän asian hallussapitokieltoa, kuten Vaasan hovioikeuden ratkaisu R15/1117:kin toteaa.
  7. Itse tehty tallenne tai muistiinpano kuulustelusta ei ole viranomaisen asiakirja, joten sitä eivät koske mitkään viranomaisen asiakirjoja koskevat säädökset ylipäätäänkään.
  8. Viranomaisen asiakirjan ”salassapito” koskee joka tapauksessa vain sen levittämistä, eikä suinkaan kiellä hallussapitoa tai edes kopioiden tekemistä siitä!
  9. Mikäli kuulustelujen kuvaaminen on kiellettyä, niin on myös muistiinpanojen teko kuulustelusta, kuitenkin niitä olen saanut tehdä ja viedä ne mennessään. Itse asiassa myös kuulusteluissa näkeminen ja kuuleminen on sitten oltava kiellettyä, koska niinkin voin asioista saada tietoa kuulusteluista ja viedä tiedot pääkopassani ulos kuulustelusta. Mikä on se kummastus, joka nimenomaan kamerassa aiheuttaa poliisiviranomaiselle käsittämätöntä persekipua ja halua kieltää juuri vain ja ainostaan kameralla kuulusteluista kerätyn tiedon pois vienti kuulusteluhuoneesta – kun mikään muu tapa kerätä tietoa kuulustelusta ja sen vienti pois kuulusteluhuoneesta ei kerran ole poliisille mikään ongelma?
  10. Viranomainen ei virkatehtävää suorittaessaan voi vedota yksityisyydensuojaan työelämässä, kun kuvattava asia koskee nimenomaan viranomaisen toimia ja on kuvaajan oman oikeusturvan kannalta kuitenkin tärkeä.
  11. On totta, että OVK 603/1/2008 perustelee kuvaamisen kieltämisen oikeutuksen sekä kotietsinnässä, että kuulusteluissa sillä, että ”silloin henkilö voi saada tietoon salassa pidettävää materiaalia” ja "poliisin kuvaaminen loukkaa poliisin yksityisyydensuojaa". Tämä on mielipuolinen päätelmä ja ristiriidassa kaikkien muiden OKV:n, OAM ja KKO:n päätöksien kanssa. Totean edelleen, että ko. materiaan voin saada selville myös silmilläni, korvillani, muistiinpanoillani, joten miksei minua sitten huputeta ja korviani tukita?!? Näinhän pitäisi tehdä, jotten voisi saada selville mitään salassa pidettävää aineistoa. Totean edelleen, että aikaisempaan vedoten, salassapidettävän saaminen tietoon ei ole laitonta, ainoastaan sen julkistaminen laittomasti on, joten tämä perustelu ontuu tältäkin osin. Totean edelleen, että Vaasan hovioikeuden ratkaisu R15/1117 nimenomaan totesi, että sillä, että jotain salaista voisi jäädä nauhalle kotietsinnän kuvaamisessa, ei voi oikeuttaa kotietsinnän kuvaamisen kieltoa. Poliisilla ei voi myöskään olla yksityisyydensuojaa, kun hän virassaan suorittaa virkatyöhuoneessaan tms. virkatehtäväänsä, eikä etenkään jos ja kun kuvaaminen ei kohdistu tietoisesti ja nimenomaisesti häneen vaan sen syy on jokin muu (esim. oman kuulustelun taltiointi oikeusturvan vuoksi). On myös kummaa, jos rikoksesta epäilty ei saisi poliisin yksityisyydensuojan vuoksi kuvata poliisia, mutta turvapaikanhakija saa kuitenkin näin tehdä. Ko. OKV 603/1/2008 on yksiselitteisesti perusteeton ja sisäisesti ristiriitainen ja siten invalidi päätös, eikä sillä voi olla merkitystä, eikä siihen voi vedota.
Siitä vaan sitten nauhoittamaan kaikki omat kuulustelunne. Jos ette minua usko, eikä poliisi teitä ja minua usko, niin tehkää, jos ja kun poliisi teiltä kuulustelunne nauhoittamisenne kieltää, kantelu asiasta oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle ja viitatkaa näihin perusteisiin (minun kanteluthan sinne on torpattu, eikä niitä edes käsitellä, mutta te voitte toki aina kannella sinne yhä). Jos ja kun saatte sieltä vastauksen, toimittakaa se myös minulle, jotta voin julkaista sen blogissani.

27. maaliskuuta 2019

Ainoa tapa tehdä turvallinen sähköinen äänestys

Olen kirjoittanut aiemminkin blogissani erilaisten sähköisten / elektronisten / digitaalisten äänestämisten ongelmakohdista, mutta näin vaalien alla on syytä palata taas aihepiiriin. On nimittäin olemassa yksi ja vain ja ainoastaan yksi turvallinen tapa tehdä tuollainen äänestys. Se on itse asiassa täysin turvallinen. Täysin turvallisella tarkoitan, että se on ihan oikeasti turvallinen aivan kaikkia mahdollisia hakkerointeja ja väärinkäytöksiä kohtaan nyt ja tulevaisuudessakin. Edes pahimmassa mahdollisessa skenaariossa (tyyliin kvanttitietokoneet hakkeroimassa tikettejä ja laajamittainen hakkerointi lukuisille servereille jne.) ei olisi mahdollista tehdä vaalivilppiä niin, ettei vaalivilppi paljastuisi 100% varmuudella. Siinä onkin luultavasti syy, miksei sitä haluta ottaa käyttöön: Vaalivilppi ei olisi Suomessakaan mahdollista, jos meillä olisi tuollainen systeemi käytössämme.

Systeemi on erittäin yksinkertainen ja edullinen toteuttaa.
  1. Äänestäjä tunnistetaan ja hänelle annetaan sähköinen äänestystiketti, jolla voi äänestää tasan yhden kerran. Tiketti voi olla vaikka PKI-systeemin salainen avain tai vain jonkinlainen digitaalinen tiketti, joka on allekirjoitettu luotettavan tahon toimesta siten, että siitä käy ilmi, kenelle se on annettu, ja/tai henkilö esim. mobiilivarmenteen tai pankkitunnuksen avulla lukitsee tiketin omaan henkilötunnukseensa (esim. digitaalisesti allekirjoittaa sen) tms. jne. yms. evvk, tämä kohta on oikeastaan aika merkityksetön. Tärkeää on kuitenkin, että järjestelmään merkitään, että ko. äänestäjä on nyt saanut äänestysoikeutensa, eikä hän voi enää saada toista tikettiä missään olosuhteissa millään perusteella.
  2. Äänestäjä äänestää tiketillään vaalipaikan koneella tai vaikka omalla tietokoneellaan ja saa äänestyksestä digitaalisesti allekirjoitetun tositteen, josta käy ilmi ko. äänelle nyt annettu satunnainen luku (kirjausnumero) ja äänestetty numero (ja vaalipiiri tms. missä on siis äänestetty). Kirjausnumero voidaan muodostaa esim. kaavalla sha256(äänestäjänhetu+tiketin salaisen avaimen sha256 tiiviste+äänestäjän itse valitsema salasana) ja kirjausnumero voidaan antaa/muodostaa äänestäjälle katsottavaksi jo ennen kuin äänestäjä äänestää. Jos äänestäjä epäilee, että tosite tulee väärät tiedot sisältäen ulos laitteesta, hän voi vaikka videokuvata koko äänestysprosessinsa. Jos äänestäjä epäilee, että hänen kirjausnumeronsa on jo jollakin käytössä, hän voi tarkistaa esim. vaali.fi palvelusta, ettei sitä kirjausnumeroa ole vielä kirjattu sinne (se ei ole äänestänyt). Olennaista on, että henkilö saa siis tämän tositteen, jossa on tämä satunnainen numero (kirjausnumero) ja numero, jota on äänestetty sillä kirjausnumerolla. Äänestyskoneet eivät tallena sitä, millä tiketillä on äänestetty mitäkin, koska koneet eivät käytä tikettiä tämmöiseen asiaan, tiketillä vain ja ainoastaan todetaan, että ko. tiketin käyttäjällä on oikeus antaa 1 ääni ja sillä hyvä.
  3. Äänestysvalinta laitetaan lohkoketjuun tai vaikka vaan suoraan vaalit.fi nettisivulle siten, että sieltä avautuu suoraan taulukko, jossa lukee kaikki kirjausnumerot ja mitä numeroa niillä kullakin on äänestetty ja että äänestys on tapahtunut äänestysaikana.
  4. Kun äänestysaika on mennyt umpeen, jokaiselle, joka ei ole äänestänyt, luodaan tiketti (jota ei ole voitu tietenkään vahvalla tunnistautumisella allekirjoittaa tiettyyn hetuun kuuluvaksi) ja tiketti merkitään äänestämään "epäluotettuna" vaikka numeroa 000 tms. Kaikki nämä tiketit ja niiden luomat kirjausnumerot kirjataan luonnollisesti myöskin vaikka vaalit.fi sivulle, kuten ihmisten antamat äänetkin ja näiden kohdalla merkitään, että äänestys on tapahtunut äänestysajan ulkopuolella ja epäluotettavalla tiketillä, eli äänet ovat hylättyjä.
Se on siinä. Vaalilautakunta voi sitten yksinkertaisella ohjelmalla (voisi olla vaalit.fi sivullakin) katsoa vaalit.fi sivulta, miten monta ääntä kukakin on saanut ja ketkä tulevat valituksi. Jokainen äänestäjä voi niin ikään katsoa vaalit.fi sivulta, että hänen kirjausnumeronsa antama ääni on oikeasti kirjautunut sinne oikein, eli että hänen kirjausnumeronsa on äänestänyt sitä numeroa, jonka hän on oikeasti äänestänytkin. Jokainen voi niin ikään itse laskea vaalit.fi sivun kautta, että vaalilautakunta on itsekin laskenut oikein valitut edustajat, ynnäämällä itse äänisaaliit haluamallaan tavalla yhteen jne. Jokainen voi myös laskea, ettei annettuja ääniä ole enemmän kuin äänestämään oikeutettuja. Vaalisalaisuus säilyy, koska kukaan ei tiedä, kuka on äänestänyt milläkin kirjausnumerolla.

Mutta voihan siinä tehdä vilppiä, eikös? Esim...
A) Mitä jos joku muuttaa tuolla vaalit.fi olevia tietoja toisiksi, esim. minun ääneni vääräksi?
- No, silloin voit tositteellasi todistaa, että kirjausnumerosi on äänestänyt numeroa X, eikä numeroa Y, kuten vaalit.fi lukee ja vaalivilppi paljastuu 100% varmuudella...toki voit videoida oman äänestyksesikin jos pelkäät, että tiketin voisi väärentää jotenkin, jotta voit joka tapauksessa osoittaa, että sinun kirjausnumerosi ON äänestänyt numeroaX. Toki tämmöistä vilppiä hankaloittaa jo kummasti se, että käytetään vaikkapa lohkoketjuteknologiaa tai vahvaa kryptoa, jolloin ko. ääneltä puuttuu luonnollisesti niihin kuuluvat kryptografiset vahvistukset.

B) Mitä jos joku leimaa äänestämättömien tikettejä käyttöön ja äänestää niillä itse ko. henkilöiden sijasta?
- Ei onnistu, koska äänestämättömät henkilöt voivat käydä vielä äänestämässä ja silloin vilppi paljastuu ja toisaalta, he eivät voi leimata niitä tikettejä käyttöönsä, koska äänestäjän pitää itse leimata ne esimerkiksi vahvalla tunnistautumisella (digitaalinen allekirjoitus) itselleen käyttöön.

C) Mitä jos joku estää minua äänestämästä, ei anna tikettiä minulle?
- Näin voi joku tehdä nykyäänkin teoriassa, olla antamatta sinulle äänestyslippua. Asian videointi paikanpäällä toki estää tämän tehokkaasti. Toki oikein suoritettuna tuo tiketin allekirjoitus omalla vahvalla tunnistautumisellasi ja lohkoketjuteknologia voidaan tehdä semmoiseksi, ettei siinä yksinkertaisesti ole mahdollisuutta, ettet saisi tikettiäsi ilman, etteikö siitä jäisi jo siinä tilanteessa todisteet esille.

D) Mitä jos joku vaihtaa ääneni toiseen?
- Ei ole mahdollista, koska lohkoketjutekniikka ja myös koska kohta A.

E) Mitä jos joku lukee tiedot vaalit.fi sivulta väärin, syöttää minulle väärää tietoa, jossa näkyisi, että olen äänestänyt oikein, mutta todellisuudessa vaalit.fi sivulla onkin kirjattu väärin ääneni?
- Voit mennä mille tahansa nettipäätteelle missä tahansa ja katsoa sieltä vaalit.fi sivun sisältöä. Niin myös vaalilautakunta tekisi varmistaakseen tuloksen. Mikään hyökkääjä ei voi tietää, miltä nettipäätteeltä mistä ip:stä kukakin aikoo katsoa mitäkin kirjausnumeroa ja näin ollen tarjota jokaiselle "oikealla tavalla väärennettyä" tulossivua.

F) Mutta eikös paperinen äänestys ole kuitenkin parempi kun tämmöinen viritys?
- Ei ole, koska paperiäänien osalta et voi koskaan tarkistaa ja varmistaa, että äänesi on OIKEASTI kirjaantunut tietokantoihin asianmukaisesti, etkä edes sitä, onko tietokanta ylipäätään oikea vaiko täysin tekaistu. Minun systeemissäni molemmat ovat yksinkertaisia, suorastaan automaatioita ja vaalivilppi ei ole mahdollista.