16. lokakuuta 2014

Kanteluni oikeuskanslerille Kelan harjoittamasta terrorismin rahoittamisesta

Perussuomalaisten verkkolehti uutisoi mielenkiintoisesta asiasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen teki kirjallisen kysymyksen yhteiskunnan myöntämistä taloudellisista tuista terroristiryhmissä toimiville henkilöille. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty vastasi, että Kela maksaa tukia kyllä näille ihmisille, vaikka he kuuluisivat terroristijärjestöön ja taistelisivat vaikkapa Syyriassa tms. ISISin riveissä.

Teinpä piruuttani asiasta asiasta kantelun oikeuskanslerille. Jään odottamaan mielenkiinnolla, mitä tästä farssista seuraa. Luultavasti ei mitään, mutta on mukavaa nähdä, millä tavoin oikeuskansleri koettaa tästäkin asiasta keplotella itsensä irti ja vakuuttaa, että viranomaiset eivät missään nimessä riko taaskaan lakia. Eihän se ole mahdollista Suomessa. Suomessa viranomainen on aina oikeassa ja kansalainen väärässä. 

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 
Viranomainen ja henkilöt:
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ja Kansaneläkelaitos
Menettelyn tai päätösten yksilöinti:
Kirjallinen kysymys eduskunnassa 716/2014 vp

Asian kuvaus:
Ministeri Laura Räty kertoi Kansaneläkelaitoksen kannan, jonka mukaan terroristitoiminnassa mukana olevalle, esimerkiksi Syyriassa ISIS:n riveissä taistelevalle henkilölle, maksetaan tästä huolimatta Kelan myöntämiä korvauksia ja avustuksia. Käsittääkseni näin tehdessään Kela syyllistyy Suomen rikoslain 34a luvun, 5§ mukaisesti terrorismin rahoittamiseen. Huomionarvoista on myös ko. lain kohta, jossa todetaan, että "Terrorismin rahoittamisesta tuomitaan myös se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan 1 §:ssä tarkoitettuja rikoksia.", sekä kohta, jossa todetaan, että "Yrityskin on rangaistava".
Pyydän, että oikeuskansleri ryhtyy välittömästi kaikkiin tarpeellisiin toimiin asian suhteen, sekä tarvittaessa huolehtii esimerkiksi virkarikossyytteiden nostamisesta niitä tahoja kohtaan, jotka ko. rikokseen ovat mahdollisesti syyllistyneet. Pyydän myös, että oikeuskansleri informoi Kansaneläkelaitosta ja muita asiaan liittyviä tahoja ko. laista ja sen merkityksestä, jotta yhteiskunnan tuet terroristeille saadaan lopetettua mahdollisimman pikaisesti.


PS. Laitanpä tähän vielä asiaan liittyvän kuvan koristeeksi ja muistettavaksi:

12. lokakuuta 2014

Olut & Viskiexpo Finland 2014

Pahkasikatodellisuus tihkuu taas esille. Hyysäri uutisoi, että aluehallintovirasto on de facto kieltänyt yksityisiä internet-bloggaajia käyttämästä blogeissaan termejä "Olut & Viskiexpo Finland 2014", "Olut & Viskiexpo", "Olut", "Viski" ja "Viskiexpo". Erityisesti on kiellettyä mainita sanaa "viski", sekä se, että kyseessä on Olut & Viskiexpo Finland 2014 tapahtuma, jossa myydään olutta ja viskiä ja jossa voi nauttia olutta ja viskiä ja jossa tarjottava olut ja viski on hyvää ja edullista ja jossa kannattaa ehdottomasti käydä ja maistella olutta ja viskiä, ehkä jopa humalatilaan saakka.

Koska viranomaiset ovat siis kieltäneet mainitsemasta kyseisiä sanoja ja kyseistä tapahtumaa, niin vielä erikseen haluan mainita ne kaikki tässä uudelleen, jotta varmasti ei tulisi epäselvyyttä asiasta:

Olut & Viskiexpo Finland järjestää Kaapelitehtaalla Helsingissä 24-26.10. 2014
Olut & Viski -tapahtuman, jossa esitellään ja myydään hyvää olutta ja viskiä.
Toivon, että mahdollisimman moni menee kyseiseen tilaisuuteen nauttimaan
ja ostamaan olutta ja viskiä, toivon mukaan humalttumistarkoituksessa,
sekä ostaa sieltä myynnissä olevaa olutta ja viskiä myös kavereille
ja kotiinviemisiksi. Ostakaa viinaa ja humaltukaa!

Ainiin, myöskin Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan oma vesitorni aiotaan kieltää, koska siinä mukamas mainostetaan Kukko-olutta. Tornin pitää häipyä tai ainakin Kukko-logot jne. pitää siitä poistaa vuoden vaihteeseen mennessä. Joten vassokuu, tässä kuva siitä, senkin julkaiseminen on ilmeisesti laitonta:

Vittu tämä on sairas maa ja täällä on mielipuoliset viranomaiset, umpihullut lakipykälät ja järjetön tuomioistuinlaitos. Suomi on byrokratian absurdistan ja pahkasikatodellisuuden luvattu maa, ei voi muuta sanoa. Naurettavaa. Sairasta. Menkää ja nauttikaa Huikkavinkki.com sivustosta ja sen Facebook-sivusta vastalauseena tälle mielipuoliselle alkoholipolitiikalle ja viranomaismielivallalle! Ruokitaan kunnolla nyt Streisandin ilmiötä, josta viranomaiset eivät tajua tai välitä ilmeisesti mitään.

Jään odottamaan seuraavaa poliisikuulustelua ja/tai muuta viranomaisyhteydenottoa asiasta.

9. lokakuuta 2014

Helsinkiläiset saavat syyttää vain itseään

Pääkaupunkiseudulla on noussut esille maahanmuuttajien aiheuttama merkittävä turvallisuusongelma. Tai siis lukuisiakin, mutta nyt tarkoitan viimeisintä esille noussutta tapausta, eli nuorten mamujoukkojen harrastamaa lasten ja nuorten järjestelmällistä pahoinpitelyä- ja ryöstelyä.

Ongelma ei suinkaan ole uusi, vaan se on jatkunut jo puolitoista vuotta eriasteisena toimintana. Vasta viime aikoina poliisi ja media ovat uskaltaneet ryhtyä puhumaan asiasta. Vasta nyt, kun on tullut kaikille täysin selväksi, että poliisi ja lastensuojelu eivät ole kyenneet tekemään asialle yhtään mitään, eivätkä kykene jatkossakaan tekemään asialle yhtään mitään, vaikka muuta edelleenkin väittävät. Ongelma tulee tietenkin vain pahenemaan entisestään.

En viitsi vaivautua edes toistamaan tässä sitä kaikkea, mitä olen jo aikaisemmin sanonut tästä paskasakista ja tämmöisen touhuilun syistä ja seurauksista. Tämä porukka tekee mitä sitä vain huvittaa ihan vain siksi, että se voi sen tehdä ja nauraa paskaista naurua meidän koko hölmölällemme, joka sallii kyseisen toiminnan tapahtua ja haluaa vain lisää mokutusta ja mamutusta maatamme pilaamaan.


Sen sijaan kerron teille, kuka on todellinen syypää kaikkeen tähän. Sillä muistakaa (kuten islam-oppineet ovat meille sanoneet), että jos laitatte lihanpalan kadulle ja kissa tulee ja syö sen, eihän vika ole kissan, vaan teidän, joka olette jättäneet sen lihanpalan kadulle. Kissa tekee mitä kissa tekee, koska se on kissa. Teidän tehtävänänne on fiksuna ihmisenä ottaa tämä huomioon ja olla päästämättä kissaa lihanpalan luokse, koska kissa vain noudattaa kansallista, ehkä jopa geneettistä erityispiirrettään jos se lihanpalan näkee.

Syyllisiä ovat suurinosa kaikista helsinkiläisistä ja pääkaupunkiseudun asukkaista. Kyllä, todennäköisesti siis juuri SINÄ joka luet tätä juttua juuri nyt.

Helsinkiläiset ovat vuosikaudet äänestäneet valtaan mamutusta ja mokutusta ajavia poliitikkoja. Helsinkiläisille (kuten muillekin suomalaisille) on jo vuosikaudet varoiteltu, että tästä ei hyvää seuraa. Mutta varoittelijoille, kuten Jussi Halla-aholle, monille persuille ja minulle, on vain naureskeltu ja meitä on pidetty "kaameina rasisteina jotka vaan vihaavat mamuja eivätkä ymmärrä mokutuksen ihanuutta". Nyt on tullut tilinteon hetki eräällä tapaa. Tätä on mokutus ja mamutus. Tässä on se lopputulos. Aivan täsmälleen, kuten minä ja monet muut tätä hullutusta vastustavat ovat jo vuosikausia kertoneetkin. Vieläkö naurattaa meidän varoituksemme?

Demokratia on siitä hieno järjestelmä, että siinä kansa saa täsmälleen, mitä ansaitsee. Helsinkiläiset ovat olleet mokutuksen ja mamutuksen aivopesemiä idiootteja ja saavat nyt maistaa sitä satoa, jota ovat itse kylväneet. Olkaa hyvä vaan. Toivon kaikille Helsingin ja pääkaupunkiseudun asukkaille oikein kulttuuria rikastuttavaa ja värisevää jatkoa! Hukkukaa paskaanne. EVVK.



PS. Koskahan alkavat autot ja lähiötkin palamaan Ruotsin ja Ranskan mallin mukaisesti?

1. lokakuuta 2014

Saako poliisikuulustelun nauhoittaa?

Yksinkertainen ja oikeusturvan kannalta todella tärkeä kysymys: Saatko nauhoittaa oman poliisikuulustelusi?

Järki sanoisi, että tietenkin saat, koska käytännössä kaiken mitä kuulet ja näet, saat aina tallentaa, ainoastaan tallentamasi tiedon julkaiseminen saattaa olla rikos joissain tapauksissa. Käytäntö kuitenkin väittää (mm. oikeuskanslerin suulla ja tuore tapaus "Junes Lokka ja Tiliotekausti"), että omaa kuulustelua ei saisi nauhoittaa. Miten asia oikeasti lienee ja millä perusteella?

Yleensä poliisi vetoaa siihen, että esitutkintamateriaali on salainen ja siksi nauhoittaminen ei ole sallittua. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 24§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan esitutkinta-aineisto ja siten myös kuulusteluaineisto on esitutkinnan vireillä ollessa lähtökohtaisesti salaista. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla tämä aineisto voidaan pitää poliisin harkinnan mukaan salassa tutkinnan lopettamiseen saakka epäillyltäkin. Tämän käyttäminen perusteluna nauhoittamisen kieltämiseksi ontuu, koska vaikka julkaiseminen onkin laitonta, niin tallenteen tekeminen ja hallussapito ei ole laitonta. Ei, vaikka poliisi ja oikeuskanslerikin niin koettavatkin väittää. Tallenteen julkaiseminen esitutkinnasta ennen jutun menemistä oikeuteen on laitonta, mutta itse tallenteen tekeminen ei ole. Julkaisemisen laittomuus ei ole peruste tallenteen tekemisen laittomuudesta, koska kyseessä ovat todellakin kaksi aivan eri asiaa.

Poliisi voi joskus koettaa vedota siihen, että viranomaisten asiakirjat ovat salaisia etkä siksi saa nauhoittaa tai julkaista poliisikuulustelua. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5§ toteaa kuitenkin, että vain viranomaisen viranhoitotehtävissään laatima asiakirja tai nauhoite on "viranomaisen asiakirja". Esitutkintapöytäkirja, joka esitutkinnassa tehdään, on viranomaisten asiakirja ja sen julkaiseminen voi olla jollakin perusteella kiellettyä (esim. siksi että esitutkinta on kesken vielä kuten edellä olevassa kappaleessa oli puhetta). Mutta yksityishenkilön tekemä nauhoite poliisikuulusteluista ei ole viranomaisen asiakirja, eivätkä sitä koske viranomaisten asiakirjoja ja niiden salassapitoa koskevat määräykset lainkaan.

Viranomaisen asiakirja on sitä paitsi julkisuuslain 22§ mukaan tietyin ehdoin salassa pidettävä, mutta "salassa pidettävyys" tarkoittaa vain ja ainoastaan:"Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi." Salassa pidettävyys ei tarkoita, etteikö salassa pidettävää asiakirjaa (tai vastaavaa) saisi tehdä tai pitää hallussa! Kyllä saa! Sitä ei vain saa näyttää muille ihmisille!

Poliisi saattaa myös vedota siihen, että nauhoittaminen "häiritsee kuulustelua"ja pyrkii siksi sen kieltämään. Tämä on tietenkin täysin ympäripyöreä väite, koska mikä tahansa voi teoriassa "häiritä kuulustelua". Mitään loogista perustetta kyseiselle väittämällä ei kuitenkaan ole nauhoittamisen suhteen, koska pöydälle asetettu nauhuri ei käytännössä millään tapaa voi häiritä, koska se ei tee mitään muuta kuin nauhoittaa. Päällä oleva radio tai kuulusteltavan korvissa olevat korvanapit mp3-soittimesta voivat totta tosiaankin "häiritä kuulustelua" ja ne voidaankin kieltää. Mutta nauhuri ei häiritse mitään. Paitsi mädän poliisin paljastumista.

Surkuhupaisaa on, että itse asiassa esitutkintalain 7. luvun 11§ nimenomaisesti mainitsee, että kuulusteltavan pyynnöstä kuulustelua seuraamaan on otettava joku puolueeton henkilö ja kuulustelutodistajan käyttö voidaan korvata kuulustelutilaisuuden tallentamisella ääni- ja kuvatallenteeseen. Luonnollisesti poliisi ei koskaan halua sallia puolueettoman henkilön läsnäoloa kuulusteluissa eikä kuulustelutilaisuuden nauhoittamistakaan, joten poliisi koettaa kiertää tämän faktan tarjoamalla toista poliisia todistajaksi. Tämä on vähintäänkin epäeettistä, koska toinen poliisi ei suinkaan ole esteetön lähimpien virkaveljiensä toiminnan suhteen.

Poliisi saattaa pyytää sinua luovuttamaan tallentimesi heille kuulusteluissa. Sinun ei tarvitse siihen suostua, mutta varmuuden vuoksi, älä ryhdy fyysiseen vastarintaan, sano vain:"En suostu antamaan sitä teille". Poliisi voi yrittää tehdä pakkokeinolain 8. luvun 31§ mukaista henkilöntarkastusta (tarkastaa taskusi jne.) tallentimiesi löytämiseksi ja takavarikoimiseksi, mutta varmuuden vuoksi, älä ryhdy fyysiseen vastarintaan, sano vain:"En suostu henkilöntarkastukseen.". Tällöin poliisi liikkuu jo todella ohuella jäällä, sillä henkilöntarkastusta ei saa ilman lupaasi tehdä, ellei sinua epäillä rikoksesta josta voi seurata yli puoli vuotta vankeutta. Huomaa, että sillä, mistä rikoksesta olet kuulusteluissa, ei ole merkitystä tämän asian kannalta, koska poliisikuulusteluissa tehtävä henkilöntarkastus ei liity siihen rikokseen vaan epäilykseen uudesta rikoksesta! Esitutkinnan nauhoittaminen ei ole oikeasti tietenkään rikos, joten mitään perustetta henkilöntarkastukseen ei voi olla.

Poliisi varmasti vetoaa kuitenkin joka tapauksessa siihen, että esitutkinnan julkaiseminen ennen aikojaan on rikos ja siksi sen nauhoittaminenkin on rikos ja sen estämiseksi sinulle pitäisi saada tehdä henkilöntarkastus. Tämä on tietenkin täyttä tuubaa, koska rikostahan ei voi teoriassakaan olla tapahtunut ENNEN kuin sinä julkaiset esitutkinnasta tietoja ennen aikojaan ja poliisi voisi oikeasti siis tehdä henkilöntarkastuksen sinulle vasta sen JÄLKEEN kun olet ne tiedot jo julkaissut! Teoriassa poliisi voi toki väittää vaikkapa, että he epäilevät, että levität suorana tallentimestasi kuulustelua nettiin ja siksi syyllistyt juuri tässä ja nyt rikokseen. Poliisi vetoaa tarkkaan sanottuna julkisuuslain 1. luvun, 5§, 6 luvun, 22§ ja 8. luvun, 35§ kautta rikoslain 38. luvun 1§ ja 2§ perustellessaan mikä rikos on kyseessä, jolla voisivat henkilötarkastuksen tehdä sinulle. Mutta vaikka nuo kriteerit täyttyisivätkin, niin poliisi on silti väärässä: Esitutkinnan tietojen salassapidon rikkominen on rikoslain 38. luvun 1§ ja 2§ mukaisesti salassapitorikos tai salassapitorikkomus, luultavasti jälkimmäinen, koska kyse on "kokonaisuutena vähäisestä" teosta. Salassapitorikkomuksesta ei voida tuomita kuin sakkoa, joten se ei voi olla perusteena pakkokeinolain 8. luvun 31§ henkilöntarkastukselle (joka vaati, että rikoksesta voidaan tuomita yli 6kk vankeutta). Poliisi voi tietenkin koettaa väittää, että kyse on salassapitorikoksesta ja sillä perustella henkilötarkastuksen, kuten poliisi nyt aina voi kaikkia asioita vääntää ja väärentää mielensä mukaan.

On syytä muistaa, että Korkein oikeus on antanut päätöksen KKO:1990:36, joka liittyy läheisesti poliisikuulusteluihin. Ollessaan poliisin kuulusteltavana C oli vastoin poliisimiesten kieltoa salaa videolaittein tallentanut käytyä keskustelua. Tällä menettelyllään C ei ollut syyllistynyt salakatseluun tai -kuunteluun, koska se ei ollut loukannut poliisimiesten yksityisyyttä. C:tä ei tuomittu mistään rikoksesta, vaikka hän ilman poliisien lupaa ja salaa heiltä tallensi poliiskuulustelunsa. Kuulustelun tallentaminen salaa ei ole siis mikään rikos, koska C:tä ei tuomittu mistään rikoksesta! Tämä kannattaa ehdottomasti muistaa mainita poliisille!

Lienee parempi vedota siihen, että nauhoittaminen ei ole rikos ja siksi sen saa tehdä, joten perustetta henkilöntarkastukseen eikä nauhoittamisen kieltämiseen voi olla olemassakaan. Mikäli tämä ei riitä poliisille, voit vedota, että vasta nauhoitteen julkaiseminen on rikos, joten nauhoittamisen saa tehdä ja henkilötarkastus voitaisiin tehdä vasta kun olet julkaissut laittomasti. Vasta viimeisenä kannattaa mainita, että kyseinen teko on käsittääksesi vain salassapitorikkomus ja sen perusteella ei voi henkilötarkastusta tehdä eikä nauhuria takavarikoida taskustasi tms.

Käsittääkseni olen perustellut asian varsin selkeästi ja loogisesti, mutta pikakertaus:
Nauhoittaminen ei voi olla kiellettyä, vaikka poliisi ja oikeuskansleri niin koettavat väittää. Poliisikuulustelun nauhoituskielto ei perustu mihinkään lakiin eikä asetukseen. Nauhoitteen laissa määritelty julkaisukielto on aivan eri asia kuin nauhoittamiskielto. Poliisin oikeus tehdä sinulle henkilötarkastus vasten tahtoasi ja takavarikoida (kätketty) nauhurisi on vähintäänkin kyseenlainen, luultavasti laiton.


Mutta miksi poliisi sitten pelkää nauhoittamista ja pyrkii kaikin keinoin estämään kuulustelun nauhoittamisen? Voisiko syy olla siinä, että jos kuulustelut nauhoitettaisiin, poliisi voisi jäädä itse kiinni laittomasta toiminnasta, kuten epäillyn uhkaamisesta, pahoinpitelystä, kuulustelun sisällön väärentämisestä jne.? Siltä kovasti vaikuttaa, sillä kun poliisit on pakotettu pitämään nauhoittavaa kameraa käytössään koko ajan, poliisien voimankäyttö on vähentynyt 60%. Huppista keikkaa. Kun nauhoitus pyörii, possukaan ei voi sikailla ihan miten huvittaa.

Minusta on surkuhupaisaa, että poliisi koko ajan haluaa lisää valvontaa ihmisille, ajoneuvoille ja ties mille, sekä lisää valtuuksia urkkia ja salakuunnella ihmisiä...mutta poliisi ei itse siedä oman toimintansa kyttäämistä lainkaan! Kaikin keinoin ja pykäliä muodottomaksi taivuttamalla, poliisi koettaa evätä kansalaisilta oikeudet valvoa poliisia ja oman oikeusturvansa toteutumista, etenkin kun he ovat itse poliisin armoilla kuulusteluissa! Minusta poliisille voisi heittää pallon takaisin ja todeta, kuten poliisikin aina lisävaltuuksia vaatiessaan toteaa huolestuneille kansalaisille:

Poliisi ei ole puhdas pulmunen. Poliisiin ei voi luottaa. Eikä varsinkaan Suomessa, jossa poliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja oikeuskansleri kaikki pelaavat samaan pussiin sinua vastaan. Jos yhä uskot poliisiin, kannattaa tutustua reaaliteettiterapiana näihin:

Kannattaa myös lukea ja mieluusti tulostaa itsellesi tämä tekemäni tiivistelmä "Ohje poliisikuulusteluihin" tärkeistä lakipykälistä ja määräyksistä siltä varalta, että joudut poliisikuulusteluun tai muun viranomaisvainon kohteeksi. Jaa sitä toki eteenpäinkin kaikille muille, jotta mahdollisimman monet ovat tietoisia oikeuksistaan ja voivat edes jotenkin yrittää suojautua viranomaisten mielivaltaa vastaan. Lue ja tulosta myös tarpeen vaatiessa ainakin nämä jutut (Oikeus ja kohtuus - kaikessa): Kiinniotto - pidätys - kuulustelu ja Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa. Parasta on kuitenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään Gestapon kynsiin joutuminen ja suojautua viranomaisilta ohjeideni mukaan.




Päivitetty:
* 2.10.2014 klo 20:30: Lisätty kappaleet nauhurista ja henkilöntarkastuksesta, sekä päivitetty myös ohje_poliisikuulusteluihin.pdf ja siihen johtava linkki.
* 2.10.2014 klo 20:50: Lisätty kappale KKO:1990:36 liittyen sekä päivitetty taas  siihen liittyen ohje_ poliisikuulusteluihin.pdf ja siihen johtava linkki.

5. syyskuuta 2014

Suomen puolustusvoimien jälleenrakennus, v2.0

Suomen Puolustusvoimat on kaikkea muuta kuin hyvin valmistautunut sotaan. Koulutus ja motivaatio lienee aivan kohdallaan, mutta kaluston ja valmiuskyvyn osalta tilanne on huono. Ei toivoton, mutta huono. Aion seuraavaksi esittää 11-vuotisen suunnitelman puolustusvoimien jälleenrakentamiseksi tasolle, jolla valmius ja kalustotilanne on varmasti riittävän hyvä. Tämän 11 vuoden jälkeen puolustusbudjettia voidaan varmasti supistaa jonkin verran.

Olennaista suunnitelmassani on, että puolustus ei myöskään perustuisi asevelvollisuusarmeijaan, eikä sen kustannuksia piilotettaisi asevelvollisten selkänahasta orjatyön muodossa revittäväksi, vaan sotilaan hommat olisivat enemmänkin elämäntapa, kuten vaikkapa vapaaehtoinen palokunta tai muu sen sellainen toiminta. Tarkoitus ei ole kuitenkaan pitää jatkuvasti hampaisiin asti aseissa valtavaa armeijaa, kuten yleensä "ammattiarmeija"-termiä käyttävät kuvittelevat ja siten pystyvät esittämään "ei-asevelvollisuusarmeijaa" taloudellisesti utopistisena vaihtoehtona. Vapaaehtoiset henkilöt suorittaisivat asepalveluksen ja saisivat siitä sopivan taloudellisen korvauksen itselleen, samalla sitoutuen sotatilanteessa asevoimien käyttöön 20v ajaksi.

Lähtökohtani olisi, että joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista, aivan kuten nykyään koulutetaan varusmiehiä. Saapumiseriä olisi vuodessa kaksi, jotta riittävää valmiutta voitaisiin ylläpitää. Palvelus kestäisi vuoden. Tämän lisäksi ammattisotilaita olisi koko ajan palveluksessa noin 30000 henkilöä (nykyisin on n. 14000). Voimme leikitellä luvuilla ja pohtia vaikkapa, että varusmiesten palkkauskulut olisivat 2500 euroa kuussa ja muun sotilashenkilöstön keskimäärin 3900 euroa kuukaudessa. Tällöin palkkauskulut olisivat yhteensä 2 miljardia euroa vuodessa.

Lisäksi Suojeluskunnat perustettaisiin uudelleen. Ne vastaisivat vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, avustaisivat liikekannallepanossa ja olisivat nopeasti käytettävissä yllätyksellisissäkin tilanteissa. Suojeluskuntalaisilla olisi omat henkilökohtaiset aseet ja varusteet kotona, sekä tarpeen vaatiessa lisävarustusta ja aseistusta paikallisilla Suojeluskuntataloilla tai vastaavissa paikoissa. Sotatilanteessa ne voitaisiin liittää osaksi paikallisjoukkoja. En laske Suojeluskuntien kuluja tähän yhteyteen, koska se olisi hyvin vaikeaa, kun ei tiedetä, miten suuri innostus jne. kyseiseen toimintaan todellisuudessa olisi. Lisäksi Suojeluskunnat saisivat aseensa ja varusteensa Puolustusvoimilta, joten mitään kalusto- ja koulutuskustannuksia ei käytännössä niiden osalta olisi kuitenkaan.

Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus olisi laskelmissani 350000 sotilasta, plus ehkä 0-50000 sotilaan suuruiset, vanhemmista ikäluokista koostuvat Suojeluskunnat. Laskennallisesti tämä tarkoittaa noin 16 ikäluokan, eli vaikkapa 20-35-vuotiaiden ottamista palvelukseen sotatilanteessa (320000 sotilasta lisää palvelukseen jo rauhanaikana olevien 30000 ammattisotilaan lisäksi, 20000 sotilasta per ikäluokka). Lisäksi jää käyttöön n. 100000 sotilaan reservi, eli ne 36-40-vuotiaat. Ynnä tietenkin sitä vanhemmat henkilöt, jotka haluavat yhtä vapaaehtoisesti tarttua torrakkaan ja jotka eivät jo ole Suojeluskunnissa. Valmiutta voidaan kuitenkin kohottaa monilla eri tavoin, eikä sodan uhan ollessa ilmeinenkään tarvitse jokaisen paikallisjoukkojen sotilaan tai suojeluskuntalaisen kökkiä poterossa torrakko kädessä, vaan he voivat hyvin hoitaa siviilielämän askareitaan kunnes heitä nimenomaisesti ko. alueella tarvitaan. Tuo 350000+50000 sotilasta on todellakin vain laskennallinen maksimimäärä.

Sodan ajan joukkojen määrävahvuudet suurinpiirtein:
  50000 Jääkäriprikaatit (8 kpl)
  50000 Alueelliset joukot, pataljoonat ja komppaniat yms.
100000 Paikallisjoukot (+50000 Suojeluskunnat)
  50000 Ilmavoimat ja ilmapuolustus
  50000 Merivoimat ja meripuolustus
  50000 Erikoisjoukot ja muut ylijohdon alaiset joukot

Minusta on selvää, että maavoimat tarvitsevat vähintään kahdeksan panssaroitua operatiivista prikaatia, joiden kaluston tulee olla huippuluokkaa. Muutamalla heikolla prikaatilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista luoda riittävästi voimaa painopistealueille vihollisen lyömiseksi. Alueelliset joukot tarvitsevat myös riittävästi sotilaita ja kalustoa, jotta niillä on riittävä taktinen liikkuvuus sekä tulivoima. Alueelliset joukot joutuvat taistelemaan vihollisen eteneviä joukkoja vastaan niiden päähyökkäyssuunnissa, joten niiltä vaaditaan paljon. Erikoisjoukot ja muut ylijohdon alaiset joukot koostuvat nimensä mukaisesti erikoisjoukoista (sissit sun muut), mutta myös monista suoraan ylijohdolle alistetuista joukoista, kuten suurestä määrästä tykistöä. Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen joukkoihin lasken kuuluvaksi myös ilmavoimien maantietukikohtien suojaamiseen kuuluvat joukot, ynnä erilliset ilmapuolustusjoukot (esim. NASAMS-patteristot) omine suojaamisjoukkoineen. Yhtälailla merivoimien ja meripuolustuksen joukkoihin kuuluu laivojen lisäksi meritorjuntaohjuspatteristoja, rannikkojääkäreitä ja näiden tehtävien suojaamiseen kuuluvat osastot. Siksi molempien joukkojen määrä vaikuttaakin ehkä varsin suurelta. Paikallisjoukot ja Suojeluskunnat ovat tehtäviensä luonteen vuoksi kevyemmin varustettuja, eikä niillä ole raskasta tykistöä tai operatiivista liikkuvuutta lainkaan itsellään. Niillä tulivoima lähitaistelussa on kuitenkin suuri.

Suomen tulisi luonnollisesti irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan-sopimuksesta välittömästi ja aloittaa jalkaväkimiinojen kotimainen tuotanto pikavauhtia. En ole laskenut hankinnoissa esimerkiksi Suomen miinakaluston päivittämistä, vaikka onkin selvää, että myös esimerkiksi M93 Hornet ja Fire Ant tyyppisiä panssarintorjuntamiinajärjestelmiä tulisi pikaisesti hankkia kasapäin puolustusvoimien tarpeisiin. Muutamalla mallikappaleella ei tee mitään. Suomelta puuttuu nykyisellään kokonaan älykkäät "area deniel weapon" -järjestelmät, jotka etenkin yhdistettynä perinteisiin "tyhmiin" miinoihin ja puolustukseen, luovat helvetillisen yhdistelmän hyökkäjälle. Ne myös vähentävät omien joukkojemme käyttötarvetta ja tappioita, kun viholliseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa ilman suoranaista jalkaväen aseiden tulta. Myös epäsuoraan tulenkäyttöön tulisi panostaa älyammusten kuten M982 Excalibur ja SMArt 155 osalta entistä enemmän. (HIMARS-järjestelmä puolestaan tulee alunperinkin varustaa XM29, M30 ja M31 raketein sekä ATACMS-ohjuksin.) Näiden hankinta on kuitenkin melko edullista ja määrät huomioon ottaen voi kestää vuosikausia, joten katson, että nämä voidaan rahoittaa "muut kalustohankinnat" kohtaan varatuilla rahoilla vuosien saatossa. En ole myöskään huomioinut ilmavalvonnan, pioneeritoimnnan ja viestipuolen hankintakustannuksia suurimmilta osin, niidenkin hankinta on suhteellisesti melko edullista ja voi kestää vuosikausia, joten nekin voidaaan helposti rahoittaa "muut kalustohankinnat" kohtaan varatuilla rahoilla vuosien saatossa.

Lukijani varmasti ihmettelee sitä, miksi hankintasuunnitelmassani on useita erilaisia, esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, eikö olisi järkevämpää käyttää vain samaa järjestelmää ja ohjusta (esim. NASAMS/AMRAAM) huollon jne. helpottamiseksi? Vastaus on, että kyllä ja ei. Merivoimien, ilmavoimien, ilmapuolustuksen ja maajoukkojen varustus ja huolto toimii kuitenkin kukin omillaan, joten yhteishuollon argumentti ei ehkä ihan päde. Suurin syy käyttää eri järjestelmiä rinnakkain ja päällekkäin on kuitenkin siinä, että näin taataan mahdollisimman suuri toimintavarmuus ns. punaista nappia ja muita vihollisen vastatoimenpiteitä ajatellen. Minkään yksittäisen ohjuksen tai järjestelmän neutraloiva vastatoimenpide ei näin ollen kykene lamauttamaan esimerkiksi koko ilmapuolustusta mitenkään. Ilmapuolustuksen lamauttamiseksi pitäisi kyetä lamauttamaan sekä eurooppalainen Meteor, amerikkalainen ESSM/AMRAAM ja israelilaiset Derby-ohjukset (merivoimien osalta vielä Barak-8-ohjukset ja maavoimien osalta myös Asrad-R järjestelmä). Meritorjuntaohjusten lamauttamiseksi pitäisi puolestaan kyetä lamauttamaan sekä RBS-15mk4 että NSM-ohjukset. Suomi voi kuitenkin vielä onneksi hankkia vapaasti aseistusta kaikkialta maailmasta, koska meitä eivät sido NATO-yhteensopivuus tms. vaatimukset.

Lähdetäänpä yksilöimään tarkemmin, mitä nämä joukot pitäisivät sisällään ja mitä ne maksavat. Olen pyrkinyt luomaan realistiset ja riittävän vahvasti varustetut joukot, huomioiden kaikki suurimmat tarpeet ja kuluerät. Olen käyttänyt parhaita avoimesti saatavissa olevia hinta-arvioita kaluston suhteen. On kuitenkin huomioitava, että osa kustannuksista, kuten ammukset jne. tulee hankittua myös myöhemmin kuin varsinainen kalusto ja tämä on otettu loppukustannuksissakin huomioon. Lisäksi katson, että ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta kustannetaan puolustusbudjetin ulkopuolelta. Mikäli näin ei tehdä, muuttuu 11-vuotinen varusteluohjelma toisaalta vain 14-vuotiseksi, joten eipä se suuri ero ole siltikään.


Jääkäriprikaati M16 kokoonpano ja aseistus:
6250 sotilasta + Taistelijan varustus M16.
- Leopard 2A6 panssarivaunu, 36 kpl
- CV9030mk3 rynnäkköpanssarivaunu, 36 kpl
- MT-LBM2 miehistönkuljetuspanssarivaunu, 400 kpl
- Scania kuorma-autoja, 300 kpl
- PzH 2000 panssarikanuuna, 18 kpl
- NEMO krh-järjestelmä, 36 kpl
- HIMARS raketinheitin, 12 kpl
- Eurospike pst-ohjus, 96 kpl (1 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- NLAW kertasinko/ohjus, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW kertasinko, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- FIM-92F Stinger ilmatorjuntaohjus, 88 kpl (1 kpl per joukkue + 24 kpl erillistä)
- ItPsv15 ilmatorjuntapanssarivaunu, 16 kpl (2 kpl per pataljoona + 8 erillistä)
- Spyder-MR ilmatorjuntaohjus (patteristo), 1 kpl
- Patria MASS kevyt tiedustelulennokki, 12 kpl (2 kpl per pataljoona + 4 erillistä)
- IAI Panther raskas tiedustelulennokki, 2-3 kpl

Jääkäriprikaati M16 tulisi olemaan maavoimien ainoa prikaatityyppi. Prikaati kykenee itsenäisiin sotatoimiin kaikkialla Suomessa. Sitä käytetään painopistealueilla vihollisen hyökkäyksen torjumiseen ja lyömiseen yhdessä muiden joukkojen kanssa. Prikaatin varustus on miltei kokonaisuudessaan aivan tuliterää. Prikaateihin kuuluvat nuorimmat, parhaimmassa kunnossa ja tuoreessa koulutuksessa olevat ikäluokat. Prikaateilla on korkea valmius jo rauhan aikana ja osa niiden sotilaista on sopimussotilaita, mahdollistaen noin pataljoonan suuruisen 24/7 valmiuden mm. virka-aputehtäviin. Prikaati voidaan saattaa täysin taistelukuntoiseksi vuorokaudessa.


Jääkäriprikaatien M16 kalustohankintojen kustannukset:
- 50000 kpl Taistelijan varustus M16 (luotiliivi, pimeänäkölaite, varusteet): 0,5G€
-     188 kpl Leopard 2A6 taistelupanssarivaunu + Trophy omasuojajärjestelmä: 1,9G€

-     188 kpl CV9030mk3 rynnäkköpanssarivaunu + Trophy omasuojajärjestelmä: 0,8G€
-   3200 kpl MT-LBM2 kuljetuspanssarivaunu: 1,6G€
-   2400 kpl Scania kuorma-autoja: 1,0G€
-     144 kpl PzH2000 panssarikanuuna: 1,1G€
-     288 kpl NEMO raskas kranaatinheitinjärjestelmä: 0,9G€
-       96 kpl HIMARS raketinheitin: 1,0G€
-     784 kpl Eurospike pst-ohjus: 0,8G€
-   8192 kpl NLAW kertasinko: 0,3G€
- 48000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,05G€
-     704 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,8G€
-     128 kpl ItPsv15 ilmatorjuntajärjestelmä: 3,0G€
-         8 kpl Spyder-MR ilmatorjuntaohjusjärjestelmä: 2,0G€

-       96 kpl Patria MASS lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,1G€
-       16 kpl IAI Panther lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,3G€
-         8 kpl Prikaatin viesti- ja tilannetietojärjestelmä(t): 0,8G€
= 17 miljardia euroa.


Leopard 2A6 vaunuja hankittiin Suomeen 100 kpl vuonna 2014, joten lisähankintoja tarvitsee tehdä vain 188 vaunun osalta. Kaikki Leopard 2A6 vaunut varustetaan Trophy-aktiivisella omasuojajärjestelmällä sekä ERA:lla, jotta ne on mahdollisimman hyvin suojattu vihollisen panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja vastaan. CV9030mk3 rynnäkköpanssareita Suomella oli ennestään hankittuna n. 100 kpl, joten lisähankintoja tarvitsee tehdä vain 188 vaunun osalta. Myös CV9035mk3 rynnäkköpanssarit varustetaan Trophyllä ja ERA:lla. MTLB-V kuljetuspanssareita on joitain kappaleita ennestään, mutta niiden eliniän voidaan katsoa olevan päättynyt eikä niitä voi laskea mukaan perustettavien joukkojen varustukseen. 
ItPsv15 on Leopard 2A4-vaunun alustalle asennettu ilmatorjuntajärjestelmä, jossa on yhdistetty ASRAD-R ohjus- ja tutkajärjestelmään MANTIS-tykkijärjestelmä. Jokaista ItPsv15-järjestelmää kohden on myös 2 kpl ITO-05M ampumalaitteita. Tällä hetkellä olemassa olevat Leopard 2A4 vaunut tullaan käyttämään ItPsv15 alustoihin. Ennestään varastossa olevat pienet määrät Eurospike, NLAW, M72 LAW, ASRAD-R ja Stingereitä voidaan katsoa jaettavan muille joukoille (paikallisjoukot, erilliset pataljoonat ja komppaniat jne.).


Muiden maavoimien joukkojen (lisä)varustaminen:
- 50000 kpl Taistelijan varustus M16 (luotiliivi, pimeänäkölaite, varusteet): 0,5G€
-   1000 kpl Patria AMV: 1,0G€
-   2000 kpl Nasu: 0,6G€
-   2000 kpl Scania kuorma-autoja: 0,8G€

-       48 kpl HIMARS raketinheitin: 0,5G€
-     400 kpl Eurospike pst-ohjus: 0,4G€
-   6000 kpl NLAW kertasinko: 0,2G€
- 80000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,1G€
-     400 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,4G€
-         4 kpl Spyder-MR ilmatorjuntaohjusjärjestelmä: 1,0G€

-       50 kpl Patria MASS lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,05G€
-       12 kpl IAI Panther lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,2G€
= 6 miljardia euroa.

Muut maavoimien joukko-osastot käsittävät alueellisten joukkojen pataljoonia, komppanioita, sekä ylijohdon yksiköitä ja erikoisjoukkoja jne. Näitä käytetään taisteluun painopistealueilla, sekä vahvistamaan paikallisjoukkoja tarpeeksi katsotuilla alueilla. Joukot varustetaan osittain uudella ja osittain vanhemmalla kalustolla, tarvittaessa ottoteitse mm. kuljetuskalustoa lisää hankkien. Huomattavaa on, että esimerkiksi suurin osa sinällään ajantasaisesta kenttätykistöstämme kuuluu näihin erillisjoukkoihin. Joukkojen varustus ja kokoonpano vaihtelee kuitenkin suuresti tehtävästä ja sijainnista riippuen. Karkeasti arvioiden joukkojen materiaalin määrän ja joukkojen määrän suhteen, niiden aseistus ja varustus, eli tulivoima on noin 1/2 vastaavansuuruisesta jääkäriprikaati M16 joukosta.


Paikallisjoukkojen (lisä)varustaminen:
- 12000 kpl NLAW kertasinko: 0,5G€
- 80000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,1G€
-     400 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,4G€
= 1 miljardi euroa.

Paikallisjoukkoja perustetaan kaikkialle Suomeen ja niiden miehistöaines on iäkkäämpää ja hyvän paikallistuntemuksen omaavaa. Niiden tehtävät ovat 1) Liikekannallepanon sekä valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden suojaaminen 2) Vartiointi, valvonta, huolto ja opastustehtävät omalla alueellaan muille joukoille 3) Taistelualueiden valmistelu, miinoittaminen, suluttaminen, murrostaminen, linnoittaminen ja taisteluvälineiden varastointi 4) Vihollisen tiedustelu, hidastaminen, kuluttaminen ja sitominen 5) Taistelun jatkaminen omalla alueellaan sissisodankäynnin keinoin kaikissa tilanteissa. Paikallisjoukkojen varustus on pääosin vanhempaa ja ottoteitse otettua, mutta panssarintorjunta ja lähi-it-ohjukset ovat nykyaikaiset. Lisäksi paikallisjoukot saavat "perintönä" muilta joukoilta jäänyttä, vanhempaa kalustoa siltä osin kuin se soveltuu niiden käyttöön.


Ilmavoimien, ilmatorjunnan, sekä meripuolustuksen varustaminen:
- 64 kpl JAS-39 Gripen E/F: 8,0G€ (maksetaan erillisellä rahoituksella)
-    6 kpl Erieye-AWACS: 0,6G€
-  12 kpl NFH-90 meritoimintahelikopteri: 0,6G€
-    8 kpl NASAMS 2-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä (ESSM/AMRAAM-ohjuksella): 4,5G€
-  24 kpl Vaasa-luokan ohjusvene: 1,8G€
-    6 kpl RBS-15mk4-patteristo: 1,5G€
= 9 miljardia euroa.


JAS-39 Gripen E/F tulee korvaamaan F/A-18C "Hornet" torjuntahävittäjät vuodesta 2025 alkaen. Pääaseena tulee olemaan Meteor-ilmataisteluohjukset. Hankinta rahoitetaan normaalin puolustusbudjetin ulkopuolelta kuten jo nyt onkin suunniteltu. Gripen on mielestäni paras vaihtoehto Suomelle, koska se on varta vasten suunniteltu toimimaan hajautetuilta maantiekiitoradoilta ja sen huolto ja käyttö on helppoa ja edullista. Erieye AWACS koneet otetaan käyttöön ilmavalvonnan ja taisteluohjauksen tehostamiseksi niin sotatilanteessa kuin myös rauhan aikana. NFH-90 meritoimintahelikopterit kuuluvat samaan sarjaan jo Suomen hankkimien NH-90 kuljetushelikopterien kanssa, mutta nämä versiot on varustettu pelastus- ja meritorjunta tehtäviin. NASAMS 2 ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä suojataan sotilaallisesti ja valtakunnallisesti tärkeitä alueita (pääkaupunkiseutu, rauhan ajan sotilaslentokentät, jne.) ja ne pidetään korkeassa valmiudessa 24/7. Osa NASAMS 2 -pattereista ryhmitetään luonnollisesti maavoimien taisteluiden kannalta tärkeille alueille antamaan ilmasuojaa. Huomaa, että NASAMS 2 -järjestelmät on minun versiossani varustettu ESSM/AMRAAM-ohjuksella, jonka kantama ja etenkin pystyulottuvuus on huomattavasti perinteistä AMRAAMia parempi, paikaten nykyisen NASAMS-järjestelmämme akilleen kantapään. Kyseinen ohjus käyttää ESSM-ohjusta jossa on AMRAAM-ohjuksen hakupää. Visioimani "
Vaasa-luokan ohjusvene" tulee korvaamaan vaiheittain kaikki käytössä olevat ohjusveneet. Ohjusveneen aseistuksena on nykyaikainen 57mm tykki, Barak 8-ilmatorjuntaohjukset, NSM-meritorjuntaohjukset sekä sukellusveneentorjuntaan syvyyspommit ja torpedot. RBS-15mk4 ohjuksilla korvataan kaikki nykyisin käytössä olevat meritorjuntaohjuspatteristojen mk3-mallit, niiden eliniän tullessa täyteen. Kyseisillä ohjuksilla kyetään tulittamaan myös kaukana olevia maamaaleja, mikä on hyödyllinen lisä ja tehostaa kaukovaikuttamisen mahdollisuuksia huomattavasti.


Kustannukset kokonaisuudessaan vuositasolla
- Määrittelemäni kalustohankinnat 33 miljardia €, eli 11v hankintoina n. 3 miljardia €/a.
- Muut kalustohankinnat (miinat, ammukset, varustus, jne.) 1 miljardi €/a.
- Palkkauskulut koko henkilöstöstä noin 2 miljardia €/a.
- Ylläpito, huolto, varastointi, tilojen kustannukset jne. 1 miljardi €/a.
- Muut kulut, kertausharjoitukset, koulutus, jne. 1 miljardi €/a.
= Vuositasolla maanpuolustus maksaisi n. 8 miljardia euroa vuodessa.

Lisärahoitusta tarvittaisiin nykyiseen puolustusbudjettiin reilut 5 miljardia euroa vuodessa. Mistä moinen summa saadaan kasaan? No, esimerkiksi valtiovelan korot ja lyhennykset saadaan kuoletettua heti myymällä valtion omaisuutta, tästä tulee jo 5 miljardia euroa joka vuosi. Säästöjä syntyisi myös eroamalla välittömästi EU:sta, jolle maksamme jäsenmaksuja jopa 2 miljardia euroa vuodessa...vaihtoehtoisesti jopa 2,5 miljardia vuodessa saadaan esimerkiksi lakkauttamalla Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka toimialaa on lähinnä alaansa liittyvä elinkeinoelämän ja markkinoiden sekoittaminen erilaisilla säätelyillä ja verotukiaisilla. Tai sitten tehdään kuten Kreikka on tehnyt: Rakennetaan kylmästi velkarahalla armeijaa, koska velkoja ei tulla ikinä maksamaan kuitenkaan takaisin. Rahoitus ei ole mitenkään ylitsepääsemätön este. Tahtokysymys.



Mitäs mieltä olet Hans tästä hankkeesta?
Mitä mieltä sinä olet? Kerro kommenteissa!

1. syyskuuta 2014

Miten lähettää viestejä ja/tai jakaa tiedostoja helposti, turvallisesti ja anonyymisti?

Netistä voi ladata jos jonkinmoista salausohjelmistoa ja netti on täynnä erilaisia tiedostojenjakopalveluita. Suurinosa niistä on ilmaisia. Mutta salausohjelmiston (GPG4win, Truecrypt, jne.) käyttäminen edellyttää yleensä ohjelmistojen asentamista tietokoneelle, salausavainten tai salasanojen jakamista, muistamista, turvallista säilyttämistä ja muuta monimutkaista. Tiedostojenjakopalvelut (Dropbox, Google Drive, Onedrive, jne.) puolestaan ovat epäluotettavia ja niissä ylläpitäjät (ja tiedustelupalvelut ja poliisi) voivat helposti päästä käsiksi jakamiisi tiedostoihin. Yhtälö kuulostaa vaikealta ratkaistavaksi. Onneksi siihen on olemassa pari helppoa palvelua, joita oikein käyttämällä ongelma ratkeaa.

Mega on ilmainen tiedostojenjakopalvelu, joka salaa (ja purkaa salauksen) sinne lataamasi tiedostot selaimessasi ennen kuin ne edes lähetetään heidän palvelimille. Mega ei missään vaiheessa saa tietoonsa salaukseen käytettyjä salausavaimia, koska niitä ei luoda eikä lähetetä milloinkaan Megan palvelimille. Vaikka mikä viranomainen kuinka haluaisi Megan luovuttavan ne heille, se ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista. Mikäli olet asentanut selaimeesi vielä Megan lisäosan (Firefoxille ja/tai Chromelle), ei Megan palvelintenkaan takaportittaminen ja sitä kautta troijalaiskoodin syöttäminen selaimeesi heidän nettisivuiltaan auta mitään, koska lisäosa ei lataa mitään suoritettavaa koodia heidän palvelimeltaan.

Privnote on ilmainen viestipalvelu, joka sekin salaa (ja purkaa salauksen) selaimessasi. Privnotekaan ei missään vaiheessa saa tietoonsa salaukseen käytettyjä salausavaimia, koska niitä ei luoda eikä lähetetä milloinkaan heidän palvelimilleen. Privnote säilyttää salatun viestin palvelimillaan, kunnes se luetaan ensimmäisen kerran. Sen jälkeen viesti pyyhitään heidän palvelimeltaan pois. Viestin puolestaan pystyy lukemaan vain tietämällä siihen viittaavan osoitteen (jossa on sisäänrakennettuna salauksen purkamiseen tarvittava salausavain)...niin ja muista, että vain ja ainoastaan yhden kerran!

Miten näitä kahta palvelua sitten voi käyttää turvalliseen tiedostojen jakoon? Tässä rautalankaohje suomeksi. Se vaikuttaa pitkältä ja monimutkaiselta, mutta takaan, että kun käyt sen läpi kerran tai pari, niin opit sen jo ulkoa. Periaate on yksinkertainen ja äärimmäisen turvallinen. Mikäli se tuntuu silti liian vaikealta, niin katso kirjoitukseni lopusta yksinkertaisempi (ja vähemmän turvallinen, mutta silti luultavasti tarpeeksi turvallinen) tapa tehdä miltei sama asia.
  1. Perusta tili tänne https://mega.co.nz ja muista käyttää vahvaa salasanaa.
  2. Mene ja kirjaudu https://mega.co.nz ja lataa haluamasi tiedosto sinne ("Upload file").
  3. Klikkaa ko. tiedostoa ja valitse yläpalkista "Get link".
  4. Klikkaa "Include file key" nappia kerran, jotta saat vain linkin kyseiseen tiedostoon Megan palvelimilla ("File link") ja klikkaa sen jälkeen "Copy to clipboard".
  5. Mene https://privnote.com ja liitä (Ctrl+V) avautuvaan viestikenttään kyseinen "File link", esim. https://mega.co.nz/#!gYRH2ZBR ja halutessasi jotain muuta viestiä tms. kaverillesi. Sen jälkeen klikkaa "Create note".
  6. Kopioi ko. sivun antama linkki tähän Privnoten viestiin ja lähetä tavallisena sähköpostina/tekstiviestinä kaverillesi ja pyydä häntä ilmoittamaan (mieluiten soittamaan, koska ääntä on vaikea väärentää) sinulle, jos ja kun hän saa ko. linkin ja siinä olevan viestin (Privnotessa) auki.
  7. Mikäli kaverisi ilmoittaa, ettei saa ko. viestiä Privnotessa auki, viesti on jo tuhottu Privnoten palvelimilta tai kaverista ei kuulu mitään, SEIS! Joku salakuuntelee viestintääsi ja on napannut ko. linkin ja sen takana olevan viestin (Privnotessa) auki. Älä huoli, mitään ei ole menetetty kuitenkaan vielä. Salakuuntelija ei ole saanut Megaan laittamasi tiedostojen salausavainta ("File key") haltuunsa, joten ei voi mitenkään purkaa niitä selkokieliseksi (vaikka voikin teoriassa ehkä ladata ne sieltä itselleen). Sinun pitää aloittaa alusta, eli palata kohtaan 2. Huomaa, että sinun pitää luoda uusi hakemisto ja ladata tiedostot sinne uudelleen, jotta niille tulee uudet "File link" ja "File key":t.
  8. Mikäli kaverisi (mieluiten soittaa ja) ilmoittaa, että on saanut ko. viestin Privnotessa auki ja sen sisällön talteen, varmista, että hänen saama linkkinsä Privnoteen on todellakin se linkki, jonka sinä hänelle lähetit eikä mikään muu. Pyydä häntä toistamaan (mieluiten lukemaan ääneen), mikä se linkki Privnoten viestiin oli. Mikäli linkki Privnoten viestiin on oikea, siinä Privnoten viestissäkin ollut linkki Megan tiedostoon ("File link") on silloin automaattisesti oikea. Megassa tiedostoon viittaavaa linkkiä ("File link") tai salauksen purkuun viittaavaa "File key":tä ei pidä missään nimessä milloinkaan kertoa puhelimessa, sähköpostitse tai tekstiviestinä, koska se on salassa pidettävää tietoa! Mikäli linkki Privnoten viestiin, jonka kaverisi on saanut, on se sinun lähettämäsi eli oikea...
  9. ...mene takaisin https://mega.co.nz ja klikkaa taas ko. tiedostoa ja valitse yläpalkista "Get link".
  10. Klikkaa "Include file key" nappia kerran ja tämän jälkeen klikkaa "Copy keys", jotta saat vain tiedostojen purkuun tarvittavan salausavaimen eli "File key":n.
  11. Mene https://privnote.com ja liitä (Ctrl+V) avautuvaan viestikenttään kyseinen "File key", esim. 6MzEO5eonP90gnrJ_LK31e_7CCW4X2UPW8FBco2YgRM ja halutessasi jotain muuta viestiä tms. kaverillesi. Sen jälkeen klikkaa "Create note".
  12. Kopioi ko. sivun antama linkki tähän Privnoten viestiin ja lähetä tavallisena sähköpostina/tekstiviestinä kaverillesi ja pyydä häntä ilmoittamaan (mieluiten soittamaan, koska ääntä on vaikea väärentää) sinulle, jos ja kun hän saa ko. linkin ja siinä olevan viestin (Privnotessa) auki.
  13. Mikäli kaverisi ilmoittaa, ettei saa ko. viestiä Privnotessa auki, viesti on jo tuhottu Privnoten palvelimilta tai kaverista ei kuulu mitään, SEIS! Joku salakuuntelee viestintääsi ja on napannut ko. linkin ja sen takana olevan viestin (Privnotessa) auki. Älä huoli, mitään ei ole menetetty kuitenkaan vielä. Salakuuntelija ei saanut Megaan laittamasi tiedostojen linkkiä ("File link") haltuunsa, joten ei voi tietää, mitä tiedostoja hänen pitäisi Megasta ladata itselleen. Sinun pitää aloittaa alusta, eli palata kohtaan 2. Huomaa, että sinun pitää luoda uusi hakemisto ja ladata tiedostot sinne uudelleen, jotta niille tulee uudet "File link" ja "File key":t.
  14. Mikäli kaverisi (mieluiten soittaa ja) ilmoittaa, että on saanut ko. viestin Privnotessa auki ja sen sisällön talteen, varmista, että hänen saama linkkinsä Privnoteen on todellakin se linkki, jonka sinä hänelle lähetit eikä mikään muu. Pyydä häntä toistamaan (mieluiten lukemaan ääneen), mikä se linkki Privnoten viestiin oli. Mikäli linkki Privnoten viestiin on oikea, siinä Privnoten viestissäkin ollut salauksen purkuavain "File key" on silloin automaattisesti oikea. Megassa tiedostoon viittaavaa linkkiä ("File link") tai salauksen purkuun viittaavaa "File key":tä ei pidä missään nimessä milloinkaan kertoa puhelimessa, sähköpostitse tai tekstiviestinä, koska se on salassa pidettävää tietoa! Mikäli linkki Privnoten viestiin, jonka kaverisi on saanut, on se sinun lähettämäsi eli oikea...
  15. ...kaverisi tarvitsee nyt vain mennä "File link" mainittuun osoitteeseen, tässä tapauksessa siis https://mega.co.nz/#!gYRH2ZBR ja kirjoittaa salauksen purkuavain eli "File key", tässä tapauksessa siis 6MzEO5eonP90gnrJ_LK31e_7CCW4X2UPW8FBco2YgRM ja hän voi ladata tiedoston selkokielisenä tietokoneelleen.
  16. Privnoten kautta välitetyt ko. viestit ovat nyt tuhoutuneet eikä kukaan voi onkia niitä enää tietoonsa mitenkään mistään, joten jaettu linkki ja sen sisällön purkamiseen käytetty salausavain on nyt vaihdettu turvallisesti sinun ja kaverisi kesken.

Vaikuttaa varmasti monimutkaiselta, mutta edelleenkin, takaan, että opit tämän helposti kun kokeilet pari kertaa. Menetelmä on ns. idiootinvarma. Millään taholla ei ole mitään mahdollisuutta saada selville tällä tapaa jaetun tiedoston sisältöä salakuuntelemalla viestiliikennettäsi internetissä, saamiasi sähköposteja, tekstiviestejä tai puheluitasi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että jaettu tiedosto voidaan silti löytää kaverisi tai sinun tietokoneelta tai mahdollisesti selaimesi välimuistista...mikäli et ole asianmukaisesti salannut/pyyhkinyt niitä sieltä pois. Mikäli joku joskus saa selville ko. "File link" ja "File key" rimpsut, hän voi tietenkin myös ladata ko. tiedoston selkokielisenä Megasta tietokoneelleen...jos sitä ei ole vielä poistettu Megasta. Internet-palveluntarjoajan ja puhelinoperaattorisi lokeihin jää aina merkinnät siitä, että olet surffannut ko. nettisivuilla ko. aikaan ja olet puhunut puhelimessa kaverisi kanssa ko. aikaan...sama pätee tietysti kaveriisi. Näin ollen voi ainakin teoriassa olla mahdollista todistaa, että olette jakaneet viestejä ja saman tiedoston/tiedostot netin välityksellä keskenänne, vaikka ko. viestien ja tiedoston/tiedostojen sisällöstä ei voikaan tietää mitään. Megan ja Privnoten käyttö ei millään tapaa suojaa nettiliikenteen ja nettitoiminnan seuraamiselta, se suojaa vain ja ainoastaan välitettyjen viestien ja tiedostojen sisällöt.

Mikäli sinulla on tarvetta suojata myös nettiliikenteesi ja nettitoimintasi urkintaa vastaan, suosittelen hankkimaan esimerkiksi (maksullisen) IPredator-VPN/Anonyymipalvelun ja/tai käyttämään esimerkiksi (ilmaista) Tor Browser Bundlea netissä surffailuun ja vaikkapa tässä mainittujen viestien ja tiedostojen jakamiseen. Nämä toimivat kaikki melko hyvin yhdessä, joskaan en ainakaan itse onnistunut purkamaan Megaan ladatun tiedoston salausta Tor Browsersilla (sain virheilmoituksen väärästä "File key":stä).

Onko liian monimutkaista ja ehkä vähän liian paranoidin turvallista sinulle?

Helpompi ja luultavasti aivan riittävän turvallinen tapa jakaa tiedostoja kaverillesi on tehdä Megaan kansio, laittaa sinne haluamasi tiedostot, klikata ko. kansiota ja valita "sharing". Saat ruudullesi linkin, joka johtaa suoraan ko. kansioon ja sisältää salauksen purkuavaimen itsessään. Linkki on esimerkiksi https://mega.co.nz/#F!xZ5HiBia!6y-aZUpaAODiCnme4QSi0A tai vastaava. Kopioi linkki, laita se Privnoteen viestiin ja laita kaverille sähköpostitse linkki ko. viestiin Privnotessa. Kaveri pääsee käsiksi ko. kansioon ja sen tiedostoihin tuon Privnoten kautta saamansa linkin kautta. Voila!

Luonnollisesti voit käyttää Privnotea pelkästään lähettääksesi turvallisesti viestejä kaverillesi. Kirjoita viesti Privnoteen ja lähetä linkki siihen viestiisi kaverisi sähköpostiin. 99,9999% tapauksista se toimii, eikä kukaan ole käynyt nappaamassa linkkiä ja lukemassa viestiäsi ennen kuin kaverisi sen saa. Ja kun kaverisi saa sen, se katoaa Privnotesta ikuisiksi ajoiksi, eikä kukaan voi sitä sieltä palauttaa. Tässä on sekin hyvä puoli, että viestistä ei jää mitään kopiota mihinkään, joka voisi vaikka vuosien päästä "löytyä" jostain syystä jostakin. Mitään pitäviä todisteita viestistä ei voi edes luoda, koska kuvankaappauksissa olevan osoitteenkin voi helposti väärentää ja osoitteessahan ei enää ole mitään jälkeenpäin, joten sieltä ei voi käydä tarkistamassa mitä se on joskus sisältänyt.

Turvallista jakamista ja viestittelyä!

28. elokuuta 2014

Sodan uhka pahenee, mutta Suomi nukkuu

Suomen ilmatilaa on loukattu jo kolme kertaa viikon sisällä Venäjän toimesta. Samaan aikaan Venäjän panssarivaunut vyöryvät Ukrainaan ja Venäjän erikoisjoukot ovat alkaneet mellastamaan itä-Ukrainassa entistä avoimemmin. NATO puolestaan harjoittelee parhaillaan Suomessa ja Suomen NATO-yhteistyötä ollaan tuntuvasti tiivistämässä ensi viikolla! Myös Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä ollaan tiivistämässä. Yhdysvallat on lisäksi sijoittamassa panssarivaunuja Baltian maihin ja Norjaan. Baltian maat ovat myös halukkaita julistamaan Venäjä-mieliset "kansantasavallat" terroristijärjestöiksi. YK:n turvallisuusneuvosto on kokoontunut hätäkokoukseen Ukrainen kriisin vuoksi. Ainiin ja Helsingissä on "häiriöitä televisiolähetyksissä", sattumalta tietenkin juuri nyt.

"Does it ring a bell?"


Entä mitä Suomen Puolustusvoimat tekee? Ei mitään. Mitä puolustusvoimien uusi komentaja tekee? Ei mitään. Mitä presidentti Niinistö tekee? Ei mitään. Mitä puolustusministeri tekee? Ei mitään. Mitä eduskunta tekee? Ei mitään. Mitä kansa tekee? Shoppailee "Putin-juustoja" ja juo kaljaa.

Maanpuolustusalueiden komentajilla (ja vast.) on mahdollisuus määrätä omalla käskyllään alueella reserviläisiä palvelukseen, sekä tehostaa muutoinkin valmiutta, täysin ilman ylempien esimiesten tai poliitikkojen lupaa tai hyväksyntää. Puolustusvoimien komentajalla on mahdollisuus määrätä reserviläisiä palvelukseen ja kohottaa valmiustilaa, ilman poliitikkojen lupaa tai hyväksyntää. Presidentillä on mahdollisuus määrätä valmiustilan kohottamisesta, reserviläisten palvelukseen kutsumisesta ja vaikka poikkeustilalain käyttöönotosta ilman eduskunnan, hallituksen tai Puolustusvoimien lupaa tai hyväksyntää. Puolustusministerillä on mahdollisuus määrätä reserviläisten palvelukseen kutsumisesta tai valmiuden kohottamisesta, ilman minkään tahon lupaa tai hyväksyntää. Eduskunnalla on mahdollisuus tehdä puolestaan ihan mitä se vain haluaa, vaikka määrätä puolustustilalain säädökset käyttöön tai lisämäärärahoja Puolustusvoimille mm. kalustohankintoihin ja valmiuden nostosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Mutta kukaan ei tee mitään. Mikään taho Suomessa ei tee mitään. Ei, vaikka mikä tahansa näistä tahoista ja henkilöistä voisi aivan itsekseen, ilman kenenkään toisen lupaa tai kenenkään toisen kiellosta huolimatta, määrätä puolustusvalmiutta kohotettavaksi. Mutta ei niin ei. Mitään ei tehdä. Ei yhtään mitään.

Aivan kuten Baltian maat vuonna 1939. On täysin kiistämätön historiallinen tosiasia, että mikäli Suomi ei olisi Mannerheimin nimenomaisesta painostuksesta ja määräyksistä johtuen kohottanut valmiuttaan huomattavasti vuonna 1939, olisimme olleet aivan samassa tilassa kuin Baltian maat olivat vuonna 1940 ja sen jälkeen. Vain kohotettu valmius, puolustukseen ryhmitetyt joukot ja sotatalouden alkuunpaneminen pelasti Suomen Neuvostoliiton miehitykseltä. Suomessakin oli vuonna 1939 paljon poliitikkoja ja sotilaitakin, joiden mielestä valmiutta ei pidä kohottaa, koska se "provosoi Neuvostoliittoa", mutta onneksi täällä moiset soraäänet saatiin nujerrettua...Baltian maissa valmiutta ei kohotettu, jotta "ei provosoitaisi Neuvostoliittoa" ja seuraukset olivat sen mukaiset. Miehitys. Suomi on nyt samalla tiellä kuin Baltian maat olivat vuonna 1939. Täällä ei ole mitään opittu historiasta.

Suomen olisi pitänyt jo välittömästi Krimin tapahtumien johdosta nostaa valmiustasoaan "tehostetusta valmiudesta" "korotetun valmiuden" tasolle, eli kutsua nopeasti palvelukseen saatavaa kriittistä henkilöstä palvelukseen maanpuolustuskyvyn kohottamiseksi ja puolustustahdon osoittamiseksi. Venäjän armeijan nyt vyöryessä itä-Ukrainaan ja ilmatilanloukkausten lisääntyessä on minusta selvää, että valmiustasoa tulisi välittömästi kohottaa "suojajoukkovalmiuteen" saakka. Samalla määrärahoja tulisi pikaisesti nostaa ja tehdä ylimääräinen budjettierä kriittisten kalustohankintojen (kertasingot, olkapääohjukset, ilmataisteluohjukset, jne.) pikaiseksi toteuttamiseksi. Suomessa on satojatuhansia työttömiä ja etenkin nuorisotyöttömyys tuntuu olevan suurenakin päänvaivana, joten reserviläisten kutsuminen palvelukseen tuskin aiheuttaa mitään muutosta yhteiskunnan normaaliin toimintaan.

Suomella on, toisin kuin monella muulla maalla, hyvin tehdyt suunnitelmat kohotettua valmiutta ja sotatilaa varten. Lainsäädäntö mahdollistaa myös joustavan valmiuden kohottamisen. Taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen, mutta kun meillä kerran on varaa jakaa miljardikaupalla rahaa etelä-Euroopan paskamaille, kehitysapuun sekä "kulttuuriamme rikastuttavien moniosaajien" elättämiseen, on vaikeaa perustella, etteikö sitä olisi laittaa myös maanpuolustukseemme. Puolustustahto on korkealla. Maanpuolustuskyky ei ole paras mahdollinen, mutta kaukana pahimmasta mahdollisesta ja maanpuolustuskyvyn puutteet liittyvät lähinnä kalustoon (jota on onneksi mahdollista hankkia vielä pikaisesti lisää).

Sotilaat ja poliitikot vain ovat täysin munattomia ja selkärangattomia, eivätkä anna mahdollisuutta puolustusvalmiuden ja puolustuskyvyn kohottamiseen. Kyseinen toiminta on minun silmissäni jo törkeän maanpetoksen tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Vai mitä mieltä itse olette? Rikoslaki määrittelee maanpetoksen:
"Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa...ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea...Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa."

Myös esimerkiksi "Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen" saattaa rikosnimikkeenä tulla kysymykseen jo pelkästään parhaillaan menossa olevan sotilasliitto NATOn sotaharjoituksen ja tulevan NATO-yhteistyön laajentamisen vuoksi.

Toivon hartaasti, että joku tulee järkiinsä jossain ja puolustusvalmiutta ja puolustuskykyämme kohotetaan välittömästi ja tuntuvasti. Ei olisi myöskään pahitteeksi rakentaa Mannerheimin patsaan viereen hirttolava näitä maanpettureita varten, jotta kansantribunaalin tuomiot heille voidaan saattaa välittömästi täytäntöön. Samalla annettaisiin ulkomaita myöden asianmukaista signaalia siitä, mitä mieltä kansa on tämmöisestä kansankunnan turvallisuudella leikkimisestä.

10. elokuuta 2014

Miljardeja paskamaiden tukemiseen, vaikka maanpuolustus riutuu


Jälleen pistää vihaksi lukea uutisia. Suomi ottaa itse yhä lisää velkaa, jotta voimme tukea Euroopan paskavaltioita miltei 8 miljardilla eurolla. Samaan aikaan maanpuolustuksemme tilanne on heikko ja Euroopan yllä leijuvat 3. maailmansodan enteet.

Esimerkiksi yksi tukimaista, Kreikka, on itse varustautunut oikein huolella sotaan jo viimeiset 25 vuotta ja se onkin yksi syy Kreikan taloudelliseen ahdinkoon. Suomi ja suomalaiset siis tinkivät omasta puolustusvoimien kalustosta ja määrärahoista, jotta esimerkiksi Kreikka voi varustaa omaa armeijaansa kuten tähänkin asti on tehnyt. Eikö tämä ole jo maanpetoksellista toimintaa?

Mitä Suomen puolustusvoimille voisi hankkia tällä rahasummalla? Otan esimerkkiluettelon maavoimien ostoista, joita olisi syytä tehdä ja jotka voisi tuolla 8 miljardin summalla kaikki hankkia sen sijaan, että ne käytetään muiden EU-maiden tukemiseen:

      100 kpl Leopard 2A6 panssarivaunu, 800M€
      200 kpl CV9030 FIN rynnäkköpanssarivaunu, 600M€
      900 kpl AMV panssaroitu miehistönkuljetusvaunu + Protector M151 E2 torni, 900M€
      600 kpl Eurospike pst-ohjuksen laukaisulaite + useita ohjuksia, 300M€
      600 kpl Stinger it-ohjuksen laukaisulaite + useita ohjuksia, 600M€
        80 kpl ASRAD-R ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, 840M€
  12000 kpl NLAW kertasinko/pst-ohjus, 360M€
120000 kpl M72 kertasinko, 100M€
120000 kpl Taistelijan varustus M05, 600M€
120000 kpl Pohjamiina, 120M€
500000 kpl Viuhkapanos, 120M€
        60 kpl HIMARS raketinheitin + monipuolinen ammusvalikoima, 1200M€
      180 kpl Patria Nemo kranaatinheitin + monipuolinen ammusvalikoima, 480M€

        90 kpl PzH2000 panssarikanuuna, 600M€
    1600 kpl M982 Excalibur tykistön täsmäammus, 75M€
    2400 kpl SMArt 155 tykistöammus pst-ammus, 300M€

Kuvaamillani hankinnoilla voitaisiin, olemassa oleva varustus huomioon ottaen, varustaa kaikki Suomen 3 valmiusprikaatia ja 2 mekanisoitua taisteluosastoa uusilla panssarivaunuilla (n. 40 kpl) ja uusilla rynnäkköpanssarivaunuilla (n. 60 kpl). Mekanisoidut taisteluosastot saisivat lisäksi miehistönkuljetukseen ja tiedustelukäyttöön olemassa olevat BMP-2 rynnäkköpanssarit ja MTLB-kuljetuspanssarit (n. 300 kpl), valmiusprikaatien saadessa miehistönkuljetukseen uudet AMV:t (n. 300 kpl). Jokainen valmiusprikaati ja mekanisoitu taisteluosasto saisi niin ikään 12 kpl (3 patteria) ASRAD-R ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, sekä kannettavat panssari- ja ilmatorjuntaohjukset komppaniatasolle. Kaikki nämä yhtymät olisivat myös varustettu huipputehokkaalla ja taistelunkestävällä tykistöllä (6 kpl HIMARS, 18 kpl PzH2000, 36 kpl Patria NEMO), johon olisi käytettävissä runsaasti ns. älyammuksia. Kaikille näiden yhtymien sotilaille saataisiin myös luotisuojaliivit, pimeänäkölaitteet ja kertasingot, sekä kosolti miinoja.

Tällä hetkellä näillä joukoilla ei ole moisia varusteita kuin nimellisesti, vaikka näiden joukkojen pitäisi nimenomaan olla sodanajan joukkojemme iskukykyisin ja parhaiten varustettu "nyrkki"! Materiaalia jäisi vielä näistä hankinnoista roppakaupalla ylimääräistäkin, annettavaksi esimerkiksi alueellisten taisteluosastojen tai paikallisjoukkojen käyttöön, joiden panssarintorjunnassa sekä lähi-ilmatorjunnassa on nykyään erittäin vakavia puutteita. Niin ikään nykyisin jo käytössä olevaa kalustoa, kuten vedettävää tykistöä ja panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja vapautuisi alueellisten joukkojen ja paikallisjoukkojen käyttöön runsaasti. Lisäksi esimerkiksi vanhoja Leopard 2A4 panssarivaunuja voitaisiin käyttää koulutuskäytössä sekä lavetteina käyttöikänsä loppuun asti. Ilmatorjuntaa ja raketinheittimiä jäisi vielä lisäksi ylijohdon käyttöön enemmänkin kuin riittävästi.

Näillä hankinnoilla olisi siis merkittävää vaikutusta maavoimien taistelukykyyn. Nämä eivät ole mitään nappikauppoja, vaan olisivat huomattava parannus nykytilanteeseen. Tämän tyyppinen materiaalihankinta palvelisi suoraan kokonaismaanpuolustusta ja nimenomaan Suomen puolustusta maahyökkäystä vastaan. Tämä erotuksena kansainvälisen merirosvojahdin tai kriisinhallinta tai NATO-kiiman verrattuna, joihin nykyään rahat ja materiaalit tuhlataan. Esittämäni materiaali säilyisi käyttökelpoisena jopa kolmisenkymmentä vuotta.

Mutta ei siinä mitään, annetaan vaan mieluummin Kreikalle ja muille paskavaltioille rahaa, jotta Kreikka voi jatkaa ylisuuren armeijansa varustamista ja velkaantumista entiseen tapaan. Jyrki Katainen nauraa partaansa palkkioksi saadun kallispalkkaisen komissaarin paikalta ja muut maanpetturit yhtyvät naurukuoroon suomalaisten hyväuskoisuutta ihmetellen.

3. elokuuta 2014

On https ja sitten on https...

Olen suunnilleen vuoden välein kirjoittanut internetin tietoturvasta, liittyen erityisesti SSL/TLS salaukseen ja sen toteutukseen nettisivuilla. Yleensä siksi, että näissä on ollut ongelmia ja mokia, joita ei pitäisi yhdenkään selkopäisen tietoturvavastaavan tehdä. Kuten tapauksissa "Suomalaisissa nettipankeissa vakavia tietoturvaongelmia", "Nordean verkkopankin tietoturvaongelmat" ja "Viranomaiset eivät osaa tehdä turvallisia nettipalveluita". Positiivista oli, että sentään parannustakin saatiin aikaan jollakin sektorilla, kuten "Viranomaiset ovat parantaneet nettipalveluidensa turvallisuutta".

No nyt lienee taas aika palata samaan aihepiiriin. Apunani oli tällä kertaa Calomel SSL Validation, joka onkin erinomainen työkalu paitsi ko. salauksen vahvuuden selvittämiseen, niin myöskin ei-toivottujen paskasalausten helppoon estämiseen Firefox-selaimesta. Kyseisen apuvälineen käyttö kertoo yhdellä vilkaisulla (ikonin väri) salauksen tason missä tahansa käyttämässäsi nettipalvelussa ja sitä klikkaamalla saa helposti lisätietoja asiasta. Kyseisen apuvälineen käyttö nostaa ainakin minulla nopeasti verenpainetta, kun käy ilmi, että sivustojen ylläpitäjät ja tietoturvavastaavat viittaavat kintaalle vahvalle salaukselle ja tietoturvalle.

Esimerkiksi ja vertailun vuoksi vaikkapa Nordean nettipankki vs SSL Labsin nettisivut:


















Tämä on hyvin tyypillinen löytö, enkä jaksanut lähteä edes penkomaan muita nettipankkeja ja sivustoja vastaavien varalta. Mitä tuo kaikki sitten tarkoittaa Suomeksi? Avataan hieman käsitteitä:

Perferct Forward Secrecy (PFS) tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vaikka palvelin vaarantuisi jonakin päivänä niin, että sen salausavaimet päätyisivät hakkerille, niin mikäli PFS on käytössä, tämä ei siltikään vaaranna aikaisemmin ko. palvelimelle tehtyjä yhteydenottoja eli niiden salausta. Ilman PFS:ää on mahdollista käyttää vaarantunutta salausavainta purkamaan kaikki palvelimen kanssa ikinä sillä käyty viestintä. PFS huolehtii käytössä ollessaan siitä, että jokainen yhteys palvelimelle (tarkemmin sanottuna "Key Exchange") muodostetaan "kertakäyttöisiä" epäsymmetrisiä salauksia käyttäen (DHE tai mieluiten ECDHE, "pitkäaikaisen" RSA: sijaan), jotka tuhotaan käytön jälkeen. Näin ollen niiden turvaama tieto pysyy salassa, vaikka palvelimen pääsalausavaimet joskus myöhemmin vaarantuisivatkin. Tämä on erinomainen ominaisuus, koska milloinkaan ei voi tietää, murtuuko jokin palvelin tai sen salausavain jälkikäteen. Tämän ominaisuuden käyttöönotto ei mitenkään ihmeemmin syö palvelimen resursseja tms. eli on aivan itsestään selvää, että se tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön kaikissa https-yhteyksissä! Jostain syystä esimerkiksi Nordea ei kuitenkaan tee näin.

Ciphersuite kertoo salaussysteemipaketin, jota kyseinen nettisivusto käyttää. Salaussysteemipaketti on sarja tiettyjä valmiita ja tarkkaan määriteltyjä paketteja, joita myös selaimen asetuksista voi hienosäätää joko käyttöön tai käytöstä pois. Key Exchange kertoo, millä menetelmälllä "pääsalausavain" vaihdetaan tai luodaan palvelimen ja käyttäjän välillä. Signature kertoo puolestaan, mitä salausta palvelin käyttää todentamaan itsensä asiakkaalle digitaalisella allekirjoituksella. Bulk Cipher on se salausalgoritmi, jota siis käytetään tuolla "pääsalausavaimella" salaamaan suurinosa kaikesta tiedonsiirrosta asiakkaan koneelta palvelimelle saakka. MAC tarkoittaa kryptografista tiivistefunktiota, jolla varmistetaan viestien eheys (jottei viesti ole muuttunut matkan varrella) sekä yhdessä digitaalisen allekirjoituksen (signature) kanssa viestien todennus (että viestin on todella lähettänyt palvelin eikä joku muu).

RSA on vanhaa ja hidasta ja turvallisuudeltaan heikompaa (toki vielä aivan riittävää) käytettäväksi etenkin palvelimen tunnistamisessa, verrattuna elliptisten käyrien salaukseen (ECC), kuten ECDSA. Myös vanhempaa DSA:ta voidaan käyttää palvelimen tunnistamiseen, mutta se on sen verran heikkoa, että sen käytöstä on syytäkin ollut luopua pikkuhiljaa ECDSA:n eduksi. Avaintenvaihdossa (Key Exchange) RSA ei myöskään mahdollista PFS:ää, vaan PFS vaatii aina joko pelkän vanhamuotoisen DHE (Diffie-Hellman), tai uudemman ECDHE (elliptisten käyrien Diffie-Hellman) salauksen käytön kertakäyttöisen "pääsalausavaimen" siirtämiseksi turvallisesti käyttäjälle.  Pelkällä RSA:lla voidaan kuitenkin, laiskanmiehenversiossa, hoitaa sekä palvelimen tunnistautuminen että "pääsalausavaimen" vaihtaminen käyttäjän ja palvelimen välillä, siksipä ehkä sen käyttö siinä tarkoituksessa onkin (mm. Nordealla) houkuttelevaa. Tietoturvan kannalta se on kuitenkin todella huono ajatus. Tietoturvan kannalta luultavasti paras vaihtoehto olisi käyttää yhdistelmää ECDSA_ECDHE, joka on myös palvelinta huomattavasti vähemmän resursseja kuluttavaa, kuin vanha ja hidas RSA-salaus.

Mainitsemani "pääsalausavain" on siis salausavain, joka siis vaihdetaan/muodostetaan palvelimen ja käyttäjän välillä ja sillä salataan pääosa kaikesta tietovirrasta netin ylitse https-yhteyksissä. "Pääsalausavainta" sitten käytetään symmetrisellä salausalgoritmilla, kuten vaikkapa RC4, AES tai Camellia. RC4 on jonosalain, jonka turvallisuus lienee vähän niin ja näin (toki sitäkään ei ole "vielä murrettu", mutta väärin käytettynä ja sovellettuna se on hyvin riskialtis). AES ja etenkin sen SSL Labsissakin käytetty versio, AES_128_GCM_SHA256 puolestaan on hyvin turvallinen ja takaa myös osaltaan viestin eheyttä, eli tekee viestien muuttamisesta ja väärentämisestä vaikeampaa ja salauksesta tietyllä tapaa voinee sanoa, "vakaampaa". Periaattessa AES_256 olisi vahvempaa salausta, mutta ottaen huomioon RSA, DSA, DHE, ECDSA ja ECDHE avainten vahvuuden, joka ei yleensä ole reaalimaailmassa kuin saman verran kuin AES_128, tällä ei ole käytännön merkitystä. Camelliaa harvemmin tapaa netissä käytettävän, vaikka se ilmeisesti on yhtälailla vahva tai jopa vahvempi kuin AES-salaus on. Muitakin vaihtoehtoja symmetriseksi salausalgoritmeiksi toki on, mutta ne ovat harvinaisempia käytössä.

MAC:ssa on myöskin valinnanvaraa palvelimilla. On MD5, SHA-1 ja SHA-256/384, sekä eksoottisempi AEAD. Näistä MD5 on täysin epäturvallinen, SHA-1 turvallisuus on riittämätön, SHA-256/384 on hyvä ja luultavasti uusi AEAD on kaikkein paras. Yleisimmin käytössä on juurikin SHA-1, kuten Nordeankin tapauksessa, kenties siksi että se on "vanha ja tuttu" tiivistefunktio. SHA-256/384 tekee kuitenkin tuloaan, joskin turhaan, koska sen sijaan voisi siirtyä suoraan käyttämään AEAD:tä.

Sertifikaattiauktoriteeteista (CA) ja palvelinten avainten varmentamisesta on myös syytä puhua. Aina välillä tulee ilmi tapauksia, joissa sertifikaattiauktoriteetin avaimia on käytetty väärentämään palvelinten sertifikaatteja. Nämä ovat vaarallisia hyökkäyksiä, koska selaimet tuppaavat luottamaan sertifikaattiauktoriteetin digitaalisiin allekirjoituksiin, eli siihen, että tietyn palvelimen X avain on oikeasti sen palvelimen avain, koska tämä (CA) niin digitaalisella allekirjoituksellaan varmistaa. Tähän sudenkuoppaan on olemassa muutamia vastatoimia, kuten selaimen pitäminen päivitettynä (jolloin väärät sertifikaatit ja CA:ta on päivitetty sinnekin) tai esimerkiksi HTTPS Everywhere lisäosan käyttäminen (ja siinä SSL Observatory). Mikäli tämmöinen hyökkäys sattuu kohdistumaan nettisivulle jota käytät, millään salauksen vahvuudella tai menetelmillä ei ole luonnollisestikaan mitään suojaa eikä merkitystä. Onneksi nämä ovat kuitenkin harvinaisia hyökkäyksiä. Yleisempiä tälle sektorille sijoittuvia ongelmia ovat hyökkäykset, joissa CA puuttuu tai on väärä ja näistä selain osaa kyllä varoittaa käyttäjää normaalitilanteissa.

Avainten koosta sitten vielä muutama sananen. RSA:n, DHE:n ja DSA:n avainkoon tulisi aina olla vähintään 2048 bittiä. ECC:ssä puolestaan avainkoon tulisi olla vähintään luokkaa n. 250 bittiä, mieluusti toki yli 500 bittiä. RC4, AES ja Camellia puolestaan käyttävätkin aina 128 tai 256 bittistä salausta, joka onkin riittävää. Tiivistefunktioissa tulisi käyttää vähintään 256 bittistä vaihtoehtoa, kuten SHA-256/384 tai AEAD. Huomaa, että tiivistefunktioista SHA-1 on vain 160 bittinen ja muutenkin epäturvallinen MD5 vain 128 bittiä!

Yleensä salauksen "bittimääräisellä" vahvuudella ei ole ongelmia nettipalveluissa eikä käytännössäkään, vaan salauksen puutteet ovat aivan jossain muualla...kuten juuri PFS:n käyttämättömyydessä ja huteran RC4 käytössä, puhumattakaan murtuneen MD5 tai huteran SHA-1 tiivistefunktioiden käytössä! Mitään käytännön syytä olla käyttämättä suurikokoisia avaimia ei oikeastaan ole olemassakaan, koska nopeuserot ovat täysin mitättömät. Itse asiassa esimerkiksi ECC:n 500+ bittinen avain on jopa nopeampi käyttää kuin vaikkapa 4096 bittinen RSA.

Kuten jo totesin, mitään järkeviä syitä käyttää heikkoja avaimia tai avainkokoja ei oikein olemassakaan. Tällä sektorilla olevat puutteet, kuten tässä tapausesimerkissä Nordean suhteen, kertovat vain karua kieltään kyseisen nettipalvelun ylläpitäjän viitseliäisyydestä ja tietoturvataidoista. Asiat olisi melko helppo ja vaivatonta korjata, siten pitäen huolta siitä, että salaus ei ainakaan petä. Ei nyt, eikä tulevaisuudessakaan.