Suomen Puolustusvoimat on kaikkea muuta kuin hyvin valmistautunut sotaan. Koulutus ja motivaatio lienee aivan kohdallaan, mutta kaluston ja valmiuskyvyn osalta tilanne on huono. Ei toivoton, mutta huono. Aion seuraavaksi esittää 11-vuotisen suunnitelman puolustusvoimien jälleenrakentamiseksi tasolle, jolla valmius ja kalustotilanne on varmasti riittävän hyvä. Tämän 11 vuoden jälkeen puolustusbudjettia voidaan varmasti supistaa jonkin verran.
Olennaista suunnitelmassani on, että puolustus ei myöskään perustuisi asevelvollisuusarmeijaan, eikä sen kustannuksia piilotettaisi asevelvollisten selkänahasta orjatyön muodossa revittäväksi, vaan sotilaan hommat olisivat enemmänkin elämäntapa, kuten vaikkapa vapaaehtoinen palokunta tai muu sen sellainen toiminta. Tarkoitus ei ole kuitenkaan pitää jatkuvasti hampaisiin asti aseissa valtavaa armeijaa, kuten yleensä "ammattiarmeija"-termiä käyttävät kuvittelevat ja siten pystyvät esittämään "ei-asevelvollisuusarmeijaa" taloudellisesti utopistisena vaihtoehtona. Vapaaehtoiset henkilöt suorittaisivat asepalveluksen ja saisivat siitä sopivan taloudellisen korvauksen itselleen, samalla sitoutuen sotatilanteessa asevoimien käyttöön 20v ajaksi.
Lähtökohtani olisi, että joka vuosi koulutettaisiin 15000-25000 vapaaehtoista miestä ja naista, aivan kuten nykyään koulutetaan varusmiehiä. Saapumiseriä olisi vuodessa kaksi, jotta riittävää valmiutta voitaisiin ylläpitää. Palvelus kestäisi vuoden. Tämän lisäksi ammattisotilaita olisi koko ajan palveluksessa noin 30000 henkilöä (nykyisin on n. 14000). Voimme leikitellä luvuilla ja pohtia vaikkapa, että varusmiesten palkkauskulut olisivat 2500 euroa kuussa ja muun sotilashenkilöstön keskimäärin 3900 euroa kuukaudessa. Tällöin palkkauskulut olisivat yhteensä 2 miljardia euroa vuodessa.
Lisäksi Suojeluskunnat perustettaisiin uudelleen. Ne vastaisivat vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, avustaisivat liikekannallepanossa ja olisivat nopeasti käytettävissä yllätyksellisissäkin tilanteissa. Suojeluskuntalaisilla olisi omat henkilökohtaiset aseet ja varusteet kotona, sekä tarpeen vaatiessa lisävarustusta ja aseistusta paikallisilla Suojeluskuntataloilla tai vastaavissa paikoissa. Sotatilanteessa ne voitaisiin liittää osaksi paikallisjoukkoja. En laske Suojeluskuntien kuluja tähän yhteyteen, koska se olisi hyvin vaikeaa, kun ei tiedetä, miten suuri innostus jne. kyseiseen toimintaan todellisuudessa olisi. Lisäksi Suojeluskunnat saisivat aseensa ja varusteensa Puolustusvoimilta, joten mitään kalusto- ja koulutuskustannuksia ei käytännössä niiden osalta olisi kuitenkaan.
Puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuus olisi laskelmissani 350000 sotilasta, plus ehkä 0-50000 sotilaan suuruiset, vanhemmista ikäluokista koostuvat Suojeluskunnat. Laskennallisesti tämä tarkoittaa noin 16 ikäluokan, eli vaikkapa 20-35-vuotiaiden ottamista palvelukseen sotatilanteessa (320000 sotilasta lisää palvelukseen jo rauhanaikana olevien 30000 ammattisotilaan lisäksi, 20000 sotilasta per ikäluokka). Lisäksi jää käyttöön n. 100000 sotilaan reservi, eli ne 36-40-vuotiaat. Ynnä tietenkin sitä vanhemmat henkilöt, jotka haluavat yhtä vapaaehtoisesti tarttua torrakkaan ja jotka eivät jo ole Suojeluskunnissa. Valmiutta voidaan kuitenkin kohottaa monilla eri tavoin, eikä sodan uhan ollessa ilmeinenkään tarvitse jokaisen paikallisjoukkojen sotilaan tai suojeluskuntalaisen kökkiä poterossa torrakko kädessä, vaan he voivat hyvin hoitaa siviilielämän askareitaan kunnes heitä nimenomaisesti ko. alueella tarvitaan. Tuo 350000+50000 sotilasta on todellakin vain laskennallinen maksimimäärä.
Sodan ajan joukkojen määrävahvuudet suurinpiirtein:
50000 Jääkäriprikaatit (8 kpl)
50000 Alueelliset joukot, pataljoonat ja komppaniat yms.
100000 Paikallisjoukot (+50000 Suojeluskunnat)
50000 Ilmavoimat ja ilmapuolustus
50000 Merivoimat ja meripuolustus
50000 Erikoisjoukot ja muut ylijohdon alaiset joukot
Minusta on selvää, että maavoimat tarvitsevat vähintään kahdeksan panssaroitua operatiivista prikaatia, joiden kaluston tulee olla huippuluokkaa. Muutamalla heikolla prikaatilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista luoda riittävästi voimaa painopistealueille vihollisen lyömiseksi. Alueelliset joukot tarvitsevat myös riittävästi sotilaita ja kalustoa, jotta niillä on riittävä taktinen liikkuvuus sekä tulivoima. Alueelliset joukot joutuvat taistelemaan vihollisen eteneviä joukkoja vastaan niiden päähyökkäyssuunnissa, joten niiltä vaaditaan paljon. Erikoisjoukot ja muut ylijohdon alaiset joukot koostuvat nimensä mukaisesti erikoisjoukoista (sissit sun muut), mutta myös monista suoraan ylijohdolle alistetuista joukoista, kuten suurestä määrästä tykistöä. Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen joukkoihin lasken kuuluvaksi myös ilmavoimien maantietukikohtien suojaamiseen kuuluvat joukot, ynnä erilliset ilmapuolustusjoukot (esim. NASAMS-patteristot) omine suojaamisjoukkoineen. Yhtälailla merivoimien ja meripuolustuksen joukkoihin kuuluu laivojen lisäksi meritorjuntaohjuspatteristoja, rannikkojääkäreitä ja näiden tehtävien suojaamiseen kuuluvat osastot. Siksi molempien joukkojen määrä vaikuttaakin ehkä varsin suurelta. Paikallisjoukot ja Suojeluskunnat ovat tehtäviensä luonteen vuoksi kevyemmin varustettuja, eikä niillä ole raskasta tykistöä tai operatiivista liikkuvuutta lainkaan itsellään. Niillä tulivoima lähitaistelussa on kuitenkin suuri.
Suomen tulisi luonnollisesti irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä
Ottawan-sopimuksesta välittömästi ja aloittaa jalkaväkimiinojen kotimainen tuotanto pikavauhtia. En ole laskenut hankinnoissa esimerkiksi Suomen miinakaluston päivittämistä, vaikka onkin selvää, että myös esimerkiksi
M93 Hornet ja
Fire Ant tyyppisiä panssarintorjuntamiinajärjestelmiä tulisi pikaisesti hankkia kasapäin puolustusvoimien tarpeisiin. Muutamalla mallikappaleella ei tee mitään. Suomelta puuttuu nykyisellään kokonaan älykkäät "area deniel weapon" -järjestelmät, jotka etenkin yhdistettynä perinteisiin "tyhmiin" miinoihin ja puolustukseen, luovat helvetillisen yhdistelmän hyökkäjälle. Ne myös vähentävät omien joukkojemme käyttötarvetta ja tappioita, kun viholliseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa ilman suoranaista jalkaväen aseiden tulta. Myös epäsuoraan tulenkäyttöön tulisi panostaa älyammusten kuten
M982 Excalibur ja
SMArt 155 osalta entistä enemmän. (HIMARS-järjestelmä puolestaan tulee alunperinkin varustaa
XM29, M30 ja M31 raketein sekä
ATACMS-ohjuksin.) Näiden hankinta on kuitenkin melko edullista ja määrät huomioon ottaen voi kestää vuosikausia, joten katson, että nämä voidaan rahoittaa "muut kalustohankinnat" kohtaan varatuilla rahoilla vuosien saatossa. En ole myöskään huomioinut ilmavalvonnan, pioneeritoimnnan ja viestipuolen hankintakustannuksia suurimmilta osin, niidenkin hankinta on suhteellisesti melko edullista ja voi kestää vuosikausia, joten nekin voidaaan helposti rahoittaa "muut kalustohankinnat" kohtaan varatuilla rahoilla vuosien saatossa.
Lukijani varmasti ihmettelee sitä, miksi hankintasuunnitelmassani on useita erilaisia, esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, eikö olisi järkevämpää käyttää vain samaa järjestelmää ja ohjusta (esim. NASAMS/AMRAAM) huollon jne. helpottamiseksi? Vastaus on, että kyllä ja ei. Merivoimien, ilmavoimien, ilmapuolustuksen ja maajoukkojen varustus ja huolto toimii kuitenkin kukin omillaan, joten yhteishuollon argumentti ei ehkä ihan päde. Suurin syy käyttää eri järjestelmiä rinnakkain ja päällekkäin on kuitenkin siinä, että näin taataan mahdollisimman suuri toimintavarmuus ns. punaista nappia ja muita vihollisen vastatoimenpiteitä ajatellen. Minkään yksittäisen ohjuksen tai järjestelmän neutraloiva vastatoimenpide ei näin ollen kykene lamauttamaan esimerkiksi koko ilmapuolustusta mitenkään. Ilmapuolustuksen lamauttamiseksi pitäisi kyetä lamauttamaan sekä eurooppalainen Meteor, amerikkalainen ESSM/AMRAAM ja israelilaiset Derby-ohjukset (merivoimien osalta vielä Barak-8-ohjukset ja maavoimien osalta myös Asrad-R järjestelmä). Meritorjuntaohjusten lamauttamiseksi pitäisi puolestaan kyetä lamauttamaan sekä RBS-15mk4 että NSM-ohjukset. Suomi voi kuitenkin vielä onneksi hankkia vapaasti aseistusta kaikkialta maailmasta, koska meitä eivät sido NATO-yhteensopivuus tms. vaatimukset.
Lähdetäänpä yksilöimään tarkemmin, mitä nämä joukot pitäisivät sisällään ja mitä ne maksavat. Olen pyrkinyt luomaan realistiset ja riittävän vahvasti varustetut joukot, huomioiden kaikki suurimmat tarpeet ja kuluerät. Olen käyttänyt parhaita avoimesti saatavissa olevia hinta-arvioita kaluston suhteen. On kuitenkin huomioitava, että osa kustannuksista, kuten ammukset jne. tulee hankittua myös myöhemmin kuin varsinainen kalusto ja tämä on otettu loppukustannuksissakin huomioon. Lisäksi katson, että ilmavoimien uusien hävittäjien hankinta kustannetaan puolustusbudjetin ulkopuolelta. Mikäli näin ei tehdä, muuttuu 11-vuotinen varusteluohjelma toisaalta vain 14-vuotiseksi, joten eipä se suuri ero ole siltikään.
Jääkäriprikaati M16 kokoonpano ja aseistus:
6250 sotilasta + Taistelijan varustus M16.
- Leopard 2A6 panssarivaunu, 36 kpl
- CV9030mk3 rynnäkköpanssarivaunu, 36 kpl
-
MT-LBM2 miehistönkuljetuspanssarivaunu,
400 kpl
- Scania kuorma-autoja, 300 kpl
- PzH 2000 panssarikanuuna, 18 kpl
- NEMO krh-järjestelmä, 36 kpl
- HIMARS raketinheitin, 12 kpl
- Eurospike pst-ohjus, 96 kpl (1 kpl per joukkue + 32 kpl erillistä)
- NLAW kertasinko/ohjus, 1024 kpl (2 kpl per ryhmä + 512 kpl erillistä)
- M72 LAW kertasinko, 6000 kpl (1 kpl per sotilas)
- FIM-92F Stinger ilmatorjuntaohjus, 88 kpl (1 kpl per joukkue + 24 kpl erillistä)
- ItPsv15 ilmatorjuntapanssarivaunu, 16 kpl (2 kpl per pataljoona + 8 erillistä)
- Spyder-MR ilmatorjuntaohjus (patteristo), 1 kpl
- Patria MASS kevyt tiedustelulennokki, 12 kpl (2 kpl per pataljoona + 4 erillistä)
- IAI Panther raskas tiedustelulennokki, 2-3 kpl
Jääkäriprikaati M16 tulisi olemaan maavoimien ainoa prikaatityyppi. Prikaati kykenee itsenäisiin sotatoimiin kaikkialla Suomessa. Sitä käytetään painopistealueilla vihollisen hyökkäyksen torjumiseen ja lyömiseen yhdessä muiden joukkojen kanssa. Prikaatin varustus on miltei kokonaisuudessaan aivan tuliterää. Prikaateihin kuuluvat nuorimmat, parhaimmassa kunnossa ja tuoreessa koulutuksessa olevat ikäluokat. Prikaateilla on korkea valmius jo rauhan aikana ja osa niiden sotilaista on sopimussotilaita, mahdollistaen noin pataljoonan suuruisen 24/7 valmiuden mm. virka-aputehtäviin. Prikaati voidaan saattaa täysin taistelukuntoiseksi vuorokaudessa.
Jääkäriprikaatien M16 kalustohankintojen kustannukset:
- 50000 kpl Taistelijan varustus M16 (luotiliivi, pimeänäkölaite, varusteet): 0,5G€
- 188 kpl Leopard 2A6 taistelupanssarivaunu + Trophy omasuojajärjestelmä: 1,9G€
- 188 kpl CV9030mk3 rynnäkköpanssarivaunu + Trophy omasuojajärjestelmä: 0,8G€
- 3200 kpl MT-LBM2
kuljetuspanssarivaunu: 1,6G€
- 2400 kpl Scania kuorma-autoja: 1,0G€
- 144 kpl PzH2000 panssarikanuuna: 1,1G€
- 288 kpl NEMO raskas kranaatinheitinjärjestelmä: 0,9G€
- 96 kpl HIMARS raketinheitin: 1,0G€
- 784 kpl Eurospike pst-ohjus: 0,8G€
- 8192 kpl NLAW kertasinko: 0,3G€
- 48000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,05G€
- 704 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,8G€
- 128 kpl ItPsv15 ilmatorjuntajärjestelmä: 3,0G€
- 8 kpl Spyder-MR ilmatorjuntaohjusjärjestelmä: 2,0G€
- 96 kpl Patria MASS lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,1G€
- 16 kpl IAI Panther lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,3G€
- 8 kpl Prikaatin viesti- ja tilannetietojärjestelmä(t): 0,8G€
= 17 miljardia euroa.
Leopard 2A6 vaunuja hankittiin Suomeen 100 kpl vuonna 2014, joten lisähankintoja tarvitsee tehdä vain 188 vaunun osalta. Kaikki Leopard 2A6 vaunut varustetaan Trophy-aktiivisella omasuojajärjestelmällä sekä ERA:lla, jotta ne on mahdollisimman hyvin suojattu vihollisen panssarintorjuntaohjuksia ja sinkoja vastaan. CV9030mk3 rynnäkköpanssareita Suomella oli ennestään hankittuna n. 100 kpl, joten lisähankintoja tarvitsee tehdä vain 188 vaunun osalta. Myös CV9035mk3 rynnäkköpanssarit varustetaan Trophyllä ja ERA:lla. MTLB-V kuljetuspanssareita on joitain kappaleita ennestään, mutta niiden eliniän voidaan katsoa olevan päättynyt eikä niitä voi laskea mukaan perustettavien joukkojen varustukseen. ItPsv15 on Leopard 2A4-vaunun alustalle asennettu ilmatorjuntajärjestelmä, jossa on yhdistetty
ASRAD-R ohjus- ja tutkajärjestelmään
MANTIS-tykkijärjestelmä. Jokaista ItPsv15-järjestelmää kohden on myös 2 kpl
ITO-05M ampumalaitteita. Tällä hetkellä olemassa olevat Leopard 2A4 vaunut tullaan käyttämään ItPsv15 alustoihin. Ennestään varastossa olevat pienet määrät Eurospike, NLAW, M72 LAW, ASRAD-R ja Stingereitä voidaan katsoa jaettavan muille joukoille (paikallisjoukot, erilliset pataljoonat ja komppaniat jne.).
Muiden maavoimien joukkojen (lisä)varustaminen:
- 50000 kpl Taistelijan varustus M16 (luotiliivi, pimeänäkölaite, varusteet): 0,5G€
- 1000 kpl Patria AMV: 1,0G€
- 2000 kpl Nasu: 0,6G€
- 2000 kpl Scania kuorma-autoja: 0,8G€
- 48 kpl HIMARS raketinheitin: 0,5G€
- 400 kpl Eurospike pst-ohjus: 0,4G€
- 6000 kpl NLAW kertasinko: 0,2G€
- 80000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,1G€
- 400 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,4G€
- 4 kpl Spyder-MR ilmatorjuntaohjusjärjestelmä: 1,0G€
- 50 kpl Patria MASS lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,05G€
- 12 kpl IAI Panther lennokkitiedustelujärjestelmä: 0,2G€
= 6 miljardia euroa.
Muut maavoimien joukko-osastot käsittävät alueellisten joukkojen pataljoonia, komppanioita, sekä ylijohdon yksiköitä ja erikoisjoukkoja jne. Näitä käytetään taisteluun painopistealueilla, sekä vahvistamaan paikallisjoukkoja tarpeeksi katsotuilla alueilla. Joukot varustetaan osittain uudella ja osittain vanhemmalla kalustolla, tarvittaessa ottoteitse mm. kuljetuskalustoa lisää hankkien. Huomattavaa on, että esimerkiksi suurin osa sinällään ajantasaisesta kenttätykistöstämme kuuluu näihin erillisjoukkoihin. Joukkojen varustus ja kokoonpano vaihtelee kuitenkin suuresti tehtävästä ja sijainnista riippuen. Karkeasti arvioiden joukkojen materiaalin määrän ja joukkojen määrän suhteen, niiden aseistus ja varustus, eli tulivoima on noin 1/2 vastaavansuuruisesta jääkäriprikaati M16 joukosta.
Paikallisjoukkojen (lisä)varustaminen:
- 12000 kpl NLAW kertasinko: 0,5G€
- 80000 kpl M72 LAW kertasinko: 0,1G€
- 400 kpl FIM-92F Stinger it-ohjus: 0,4G€
= 1 miljardi euroa.
Paikallisjoukkoja perustetaan kaikkialle Suomeen ja niiden miehistöaines on iäkkäämpää ja hyvän paikallistuntemuksen omaavaa. Niiden tehtävät ovat 1) Liikekannallepanon sekä valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden suojaaminen 2) Vartiointi, valvonta, huolto ja opastustehtävät omalla alueellaan muille joukoille 3) Taistelualueiden valmistelu, miinoittaminen, suluttaminen, murrostaminen, linnoittaminen ja taisteluvälineiden varastointi 4) Vihollisen tiedustelu, hidastaminen, kuluttaminen ja sitominen 5) Taistelun jatkaminen omalla alueellaan sissisodankäynnin keinoin kaikissa tilanteissa. Paikallisjoukkojen varustus on pääosin vanhempaa ja ottoteitse otettua, mutta panssarintorjunta ja lähi-it-ohjukset ovat nykyaikaiset. Lisäksi paikallisjoukot saavat "perintönä" muilta joukoilta jäänyttä, vanhempaa kalustoa siltä osin kuin se soveltuu niiden käyttöön.
Ilmavoimien, ilmatorjunnan, sekä meripuolustuksen varustaminen:
- 64 kpl JAS-39 Gripen E/F: 8,0G€ (maksetaan erillisellä rahoituksella)
- 6 kpl Erieye-AWACS: 0,6G€
- 12 kpl NFH-90 meritoimintahelikopteri: 0,6G€
- 8 kpl NASAMS 2-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä (ESSM/AMRAAM-ohjuksella): 4,5G€
- 24 kpl Vaasa-luokan ohjusvene: 1,8G€
- 6 kpl RBS-15mk4-patteristo: 1,5G€
= 9 miljardia euroa.
JAS-39 Gripen E/F tulee korvaamaan F/A-18C "Hornet" torjuntahävittäjät vuodesta 2025 alkaen. Pääaseena tulee olemaan Meteor-ilmataisteluohjukset. Hankinta rahoitetaan normaalin puolustusbudjetin ulkopuolelta kuten jo nyt onkin suunniteltu. Gripen on mielestäni paras vaihtoehto Suomelle, koska se on varta vasten suunniteltu toimimaan hajautetuilta maantiekiitoradoilta ja sen huolto ja käyttö on helppoa ja edullista. Erieye AWACS koneet otetaan käyttöön ilmavalvonnan ja taisteluohjauksen tehostamiseksi niin sotatilanteessa kuin myös rauhan aikana. NFH-90 meritoimintahelikopterit kuuluvat samaan sarjaan jo Suomen hankkimien NH-90 kuljetushelikopterien kanssa, mutta nämä versiot on varustettu pelastus- ja meritorjunta tehtäviin. NASAMS 2 ilmatorjuntaohjusjärjestelmillä suojataan sotilaallisesti ja valtakunnallisesti tärkeitä alueita (pääkaupunkiseutu, rauhan ajan sotilaslentokentät, jne.) ja ne pidetään korkeassa valmiudessa 24/7. Osa NASAMS 2 -pattereista ryhmitetään luonnollisesti maavoimien taisteluiden kannalta tärkeille alueille antamaan ilmasuojaa. Huomaa, että NASAMS 2 -järjestelmät on minun versiossani varustettu ESSM/AMRAAM-ohjuksella, jonka kantama ja etenkin pystyulottuvuus on huomattavasti perinteistä AMRAAMia parempi, paikaten nykyisen NASAMS-järjestelmämme akilleen kantapään. Kyseinen ohjus käyttää ESSM-ohjusta jossa on AMRAAM-ohjuksen hakupää. Visioimani "Vaasa-luokan ohjusvene" tulee korvaamaan vaiheittain kaikki käytössä olevat ohjusveneet. Ohjusveneen aseistuksena on nykyaikainen 57mm tykki,
Barak 8-ilmatorjuntaohjukset,
NSM-meritorjuntaohjukset sekä sukellusveneentorjuntaan syvyyspommit ja torpedot. RBS-15mk4 ohjuksilla korvataan kaikki nykyisin käytössä olevat meritorjuntaohjuspatteristojen mk3-mallit, niiden eliniän tullessa täyteen. Kyseisillä ohjuksilla kyetään tulittamaan myös kaukana olevia maamaaleja, mikä on hyödyllinen lisä ja tehostaa kaukovaikuttamisen mahdollisuuksia huomattavasti.
Kustannukset kokonaisuudessaan vuositasolla
- Määrittelemäni kalustohankinnat 33 miljardia €, eli 11v hankintoina n. 3 miljardia €/a.
- Muut kalustohankinnat (miinat, ammukset, varustus, jne.) 1 miljardi €/a.
- Palkkauskulut koko henkilöstöstä noin 2 miljardia €/a.
- Ylläpito, huolto, varastointi, tilojen kustannukset jne. 1 miljardi €/a.
- Muut kulut, kertausharjoitukset, koulutus, jne. 1 miljardi €/a.
= Vuositasolla maanpuolustus maksaisi n. 8 miljardia euroa vuodessa.
Lisärahoitusta tarvittaisiin nykyiseen puolustusbudjettiin reilut 5 miljardia euroa vuodessa. Mistä moinen summa saadaan kasaan? No, esimerkiksi v
altiovelan korot ja lyhennykset saadaan kuoletettua heti myymällä valtion omaisuutta, tästä tulee jo 5 miljardia euroa joka vuosi. Säästöjä syntyisi myös eroamalla välittömästi EU:sta, jolle maksamme jäsenmaksuja jopa 2 miljardia euroa vuodessa...vaihtoehtoisesti jopa 2,5 miljardia vuodessa saadaan esimerkiksi lakkauttamalla Maa- ja Metsätalousministeriö, jonka toimialaa on lähinnä alaansa liittyvä elinkeinoelämän ja markkinoiden sekoittaminen erilaisilla säätelyillä ja verotukiaisilla. Tai sitten tehdään kuten Kreikka on tehnyt: Rakennetaan kylmästi velkarahalla armeijaa, koska velkoja ei tulla ikinä maksamaan kuitenkaan takaisin. Rahoitus ei ole mitenkään ylitsepääsemätön este. Tahtokysymys.
Mitäs mieltä olet Hans tästä hankkeesta?
Mitä mieltä sinä olet? Kerro kommenteissa!