tag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post4963891019684913459..comments2024-03-21T09:57:59.857+02:00Comments on Markus Janssonin Blogi: Markku Uusipaavalniemi latelee totuuksiaUnknownnoreply@blogger.comBlogger56125tag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-65657463813993975802010-12-04T12:13:32.108+02:002010-12-04T12:13:32.108+02:00UP puhuu asiaa selkokielellä ja olisikin hyvä nähd...UP puhuu asiaa selkokielellä ja olisikin hyvä nähdä myös seuraavassa eduskunnassa.<br /><br />Mutta joutunee tosin kovaan rökityksen ja "valtaeliitin" hampaisiin ennen vaaleja ja ehkä myös taloudellisen painostuksen kohteeksi.<br /><br />ALAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-53975173752094686982010-11-27T14:35:44.886+02:002010-11-27T14:35:44.886+02:00> vielä suurempi arvo sillä on
> maailmanku...> vielä suurempi arvo sillä on <br />> maailmankuvan kannalta, jos <br />> asiasta on ottanut opikseen ja <br />> ymmärtää miten muitakin suuria <br />> valheita ihmisille on syötetty. <br />> Politiikka, talous, <br />> rahajärjestelmä, uskonto, <br />> koulutus ja armeija - täytyy <br />> vain ymmärtää miten nuo kaikki <br />> ovat voineet toimia <br />> keppihevosina ja edistäneet <br />> valheita.<br /><br />Exactly.<br />Ihmisille syötetään niin paljon paskaa, että on itse asiassa aika käsittämätöntä, että se kaikki menee läpi mukisematta. <br /><br />> Suosittelen lähtöoletuksien <br />> kyseenalaistamista ja <br />> ravistelua, sekä vilpittömyyttä <br />> ja halua etsiä, ja vieläpä <br />> nöyryyttä niin totuuden kannalta <br />> se tuottaa parhaan lopputuloksen.<br /><br />Aivan loistavasti sanottu.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-83519734550737798562010-11-27T13:07:55.897+02:002010-11-27T13:07:55.897+02:00Anonyymi viisasteli:
"Marcuksen teoriassa jo...Anonyymi viisasteli:<br /><br />"Marcuksen teoriassa jos minä tallennan pankkiin tonnin, niin pankki voi lainata minulle 9 tonnia, jotka taas talletan pankkiin ja pankki lainaa mulle takas 81 tonnia, jotka talletan takas pankkiin jne jne. Ja voisin ostaa kohta sen pankin itelleni ja päättää, että minun lainoja ei takaisin peritä :)"<br /><br />Tuo ei ole mikään todiste siitä etteikö rahaa luotaisi tyhjästä. Ajattele nyt, vastaavasti sinun uskomasi rahajärjestelmä, jossa muka rahaa ei luoda tyhjästä, mahdollistaa samanlaisen pöhköilyn:<br /><br />Lainaat pankista rahan, jolla ostat pankin.<br /><br /><br />Markus puolestaan on oivaltanut rahajärjestelmästä jotakin hyvin oleellista. Havainto on jo sinänsä erittäin merkittävä, mutta vielä suurempi arvo sillä on maailmankuvan kannalta, jos asiasta on ottanut opikseen ja ymmärtää miten muitakin suuria valheita ihmisille on syötetty. Politiikka, talous, rahajärjestelmä, uskonto, koulutus ja armeija - täytyy vain ymmärtää miten nuo kaikki ovat voineet toimia keppihevosina ja edistäneet valheita.<br /><br />Enempää en tästä kommentoi, koska haluan välttyä turhilta väittelyiltä yksityiskohtien suhteen.<br /><br />Suosittelen lähtöoletuksien kyseenalaistamista ja ravistelua, sekä vilpittömyyttä ja halua etsiä, ja vieläpä nöyryyttä niin totuuden kannalta se tuottaa parhaan lopputuloksen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-68075955488044267352010-10-13T02:23:24.279+03:002010-10-13T02:23:24.279+03:00Nyt vasta itsekin hokasin tätä ketjua lukiessa, mi...Nyt vasta itsekin hokasin tätä ketjua lukiessa, miten tuo homma menee... Eli siis sen on pakko mennä niin, että pankki saa lainata 90% siitä rahastu ulos joka on sinne talletettu. Eli tuo summa kuitenkin kasvaa noin kymmen kertaiseksi, jos koko lainattu summa palautuu pankin talletustilille ja taas 90% siitä lainataan eteenpäin. Tämähän on todellisuudessa aika teoreettinen mahdollisuus, että summa pääsisi kasvamaan 10 kertaiseksi.<br /><br />Marcuksen teoriassa jos minä tallennan pankkiin tonnin, niin pankki voi lainata minulle 9 tonnia, jotka taas talletan pankkiin ja pankki lainaa mulle takas 81 tonnia, jotka talletan takas pankkiin jne jne. Ja voisin ostaa kohta sen pankin itelleni ja päättää, että minun lainoja ei takaisin peritä :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-42035791490495768422010-09-30T21:35:41.563+03:002010-09-30T21:35:41.563+03:00> Tässä on kuitenkin puhuttu siitä
> järjes...> Tässä on kuitenkin puhuttu siitä <br />> järjestelmästä, jossa yksityinen <br />> pankki tallettaa keskuspankkiin <br />> sen talletuksen ja jonka <br />> pohjalta <br />> sinun mukaasi pankki saa suoraan <br />> luoda suoraan 9 kertaisen määrän <br />> valtion rahaa. Yksityisen rahan <br />> luomisessa ei varmaan <br />> sinustakaan <br />> olisi mitään väärää, jos laki <br />> yksityisen rahan käytön sallisi?<br /><br />Jepulis.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-68132473334938168412010-09-30T16:25:14.186+03:002010-09-30T16:25:14.186+03:00>ELI, kuten sanoin, voi tehdä >ostoja 30000 ...>ELI, kuten sanoin, voi tehdä >ostoja 30000 euroon saakka. Saldo >katsotaan vasta >selvityspäivänä/hetkenä. >Ostovoima lasketaan sitten tuosta >30000 miinus toistaiseksi >suorittamattomat maksutapahtumat.<br /><br />Selvityspäivä on kolmas pankkipäivä transaktion toteuttamisen jälkeen. Eli Nordea lainaa sinulle 20000 tai 30000 euroa kahdeksi päiväksi. No big deal.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-80890487087417104672010-09-30T12:22:07.888+03:002010-09-30T12:22:07.888+03:00En minäkään puhunut keskuspankista, vaan yksityisi...<i>En minäkään puhunut keskuspankista, vaan yksityisistä pankeista.</i><br /><br />Tässä on kuitenkin puhuttu siitä järjestelmästä, jossa yksityinen pankki tallettaa keskuspankkiin sen talletuksen ja jonka pohjalta sinun mukaasi pankki saa suoraan luoda suoraan 9 kertaisen määrän valtion rahaa. Yksityisen rahan luomisessa ei varmaan sinustakaan olisi mitään väärää, jos laki yksityisen rahan käytön sallisi?<br /><br /><i><br />Itse suhtaudun kriittisesti kyllä viralliseen selitykseenkin. Kysymykseni oli kyllä niin selvä, ettei siitä pitäisi voida koettaa selitellä mitään, joten odottelen mielenkiinnolla vastausta.</i><br /><br />No joka tapauksessa pistä koko viesti tänne sitten kun sen saat.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-72931807740795603092010-09-30T11:40:56.099+03:002010-09-30T11:40:56.099+03:00> Tuossa ei puhuta sanallakaan
> keskuspank...> Tuossa ei puhuta sanallakaan <br />> keskuspankista, mikä tietysti on <br />> ymmärettävää, kun siinä puhutaan <br />> 1800-luvun pankkijärjestelmästä.<br /><br />En minäkään puhunut keskuspankista, vaan yksityisistä pankeista.<br /><br />> Mutta ei tätä väittelyä kannata <br />> tosissaankaan jatkaa ennen kuin <br />> saat vastauksen viralliselta <br />> taholta. Sitten kun saan niin <br />> pistä koko viesti, mukaan lukien <br />> oma kysymyksesi tähän.<br /><br />Itse suhtaudun kriittisesti kyllä viralliseen selitykseenkin. Kysymykseni oli kyllä niin selvä, ettei siitä pitäisi voida koettaa selitellä mitään, joten odottelen mielenkiinnolla vastausta.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-65635286559187516832010-09-30T10:01:14.539+03:002010-09-30T10:01:14.539+03:00http://prosperityuk.com/2009/04/how-the-fractional...<i>http://prosperityuk.com/2009/04/how-the-fractional-reserve-system-works/</i><br /><br />Tuossa ei puhuta sanallakaan keskuspankista, mikä tietysti on ymmärettävää, kun siinä puhutaan 1800-luvun pankkijärjestelmästä.<br />Kyseessähän oli nimenomaan yksityisen rahan luominen eli pankki myi velkakirjoja, jotka pankki oli valmis vaihtamaan tiettyyn määrään kultaa. Todellisuudessa pankeilla oli kuitenkin holveissaan vain 10% kullasta, joka toimi niin kauan kun kaikki eivät halunneet vaihtaa velkakirjojaan kullaksi samaan aikaan. <br /><br />Mutta ei tätä väittelyä kannata tosissaankaan jatkaa ennen kuin saat vastauksen viralliselta taholta. Sitten kun saan niin pistä koko viesti, mukaan lukien oma kysymyksesi tähän.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-5622148408845250122010-09-30T09:57:58.700+03:002010-09-30T09:57:58.700+03:00The Creation of Credit
The growth of banking as a ...<i>The Creation of Credit<br />The growth of banking as a system for taking care of money was soon supplemented by a more profitable activity. The early goldsmiths had noticed that only a very small proportion, about 8 per cent, of the funds of each depositor was in use regularly, being drawn out and paid in as funds were used or received. The proportion left on permanent deposit was about 92 per cent of the average depositor’s funds. It seemed sensible to lend some of this money to people anxious to borrow for industrial and commercial reasons.<br /><br />However, in lending out these surplus funds the banks took a more sophisticated view of the unused balances than merely to regard them as funds available for lending. Consider a deposit of £100, of which only £8 is likely to be required to meet the customer’s needs, and the balance of £92 is available. The banks did not regard this as £92 available to lend to customers, but as the cash ratio for loans to a much greater sum. Of what sum is £92 eight per cent? The answer is:<br /><br />£92 ÷ 8 x 100 = £1150<br /><br />In theory the bank could lend a customer £1150. The customer has borrowed the money to spend, so let us pretend that in the eighteenth century he bought a herd of cattle for £1150. The vendor of the cattle would not know that the money was a pure invention, and would pay the cheque for £1150 into his account, but the statistical probability was that he would only then ask for 8 per cent of it, i.e. £92–the exact sum which the bank has available. We therefore see that ‘loans make deposits’ and also make profits for the bank. If the rate of interest was 10 per cent, and the loan was for one year, the interest earned would be £115, more than the original deposit which made the loan possible. The whole process is usually called the creation of credit or the creation of money.</i><br /><br />Tuossa ei puhuta sanallakaan keskuspankista, mikä tietysti on ymmärettävää, kun siinä puhutaan 1800-luvun pankkijärjestelmästä.<br />Kyseessähän oli nimenomaan yksityisen rahan luominen eli pankki myi velkakirjoja, jotka pankki oli valmis vaihtamaan tiettyyn määrään kultaa. Todellisuudessa pankeilla oli kuitenkin holveissaan vain 10% kullasta, joka toimi niin kauan kun kaikki eivät halunneet vaihtaa velkakirjojaan kullaksi samaan aikaan. Mutta ei tätä väittelyä kannata tosissaankaan jatkaa ennen kuin saat vastauksen viralliselta taholta. Sitten kun saan niin pistä koko viesti, mukaan lukien oma kysymyksesi tähän.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-70408536725559023672010-09-30T09:57:30.174+03:002010-09-30T09:57:30.174+03:00The Creation of Credit
The growth of banking as a ...<i>The Creation of Credit<br />The growth of banking as a system for taking care of money was soon supplemented by a more profitable activity. The early goldsmiths had noticed that only a very small proportion, about 8 per cent, of the funds of each depositor was in use regularly, being drawn out and paid in as funds were used or received. The proportion left on permanent deposit was about 92 per cent of the average depositor’s funds. It seemed sensible to lend some of this money to people anxious to borrow for industrial and commercial reasons.<br /><br />However, in lending out these surplus funds the banks took a more sophisticated view of the unused balances than merely to regard them as funds available for lending. Consider a deposit of £100, of which only £8 is likely to be required to meet the customer’s needs, and the balance of £92 is available. The banks did not regard this as £92 available to lend to customers, but as the cash ratio for loans to a much greater sum. Of what sum is £92 eight per cent? The answer is:<br /><br />£92 ÷ 8 x 100 = £1150<br /><br />In theory the bank could lend a customer £1150. The customer has borrowed the money to spend, so let us pretend that in the eighteenth century he bought a herd of cattle for £1150. The vendor of the cattle would not know that the money was a pure invention, and would pay the cheque for £1150 into his account, but the statistical probability was that he would only then ask for 8 per cent of it, i.e. £92–the exact sum which the bank has available. We therefore see that ‘loans make deposits’ and also make profits for the bank. If the rate of interest was 10 per cent, and the loan was for one year, the interest earned would be £115, more than the original deposit which made the loan possible. The whole process is usually called the creation of credit or the creation of money.</i><br /><br />Tuossa ei puhuta sanallakaan keskuspankista, mikä tietysti on ymmärettävää, kun siinä puhutaan 1800-luvun pankkijärjestelmästä.<br />Kyseessähän oli nimenomaan yksityisen rahan luominen eli pankki myi velkakirjoja, jotka pankki oli valmis vaihtamaan tiettyyn määrään kultaa. Todellisuudessa pankeilla oli kuitenkin holveissaan vain 10% kullasta, joka toimi niin kauan kun kaikki eivät halunneet vaihtaa velkakirjojaan kullaksi samaan aikaan. Mutta ei tätä väittelyä kannata tosissaankaan jatkaa ennen kuin saat vastauksen viralliselta taholta. Sitten kun saan niin pistä koko viesti, mukaan lukien oma kysymyksesi tähän.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-63190589179002752442010-09-30T07:30:59.957+03:002010-09-30T07:30:59.957+03:00VASTAUS ON KYLLÄ, PANKIT VOIVAT LUODA 100 rahasta ...VASTAUS ON KYLLÄ, PANKIT VOIVAT LUODA 100 rahasta 1000 rahaa ja lainata koko 1000 rahaa samantien (jos siis kassavarantovelvoite on 10%)!!! Odottelen silti, mitä minulle virallisesta tahosta vastataan, heh.<br /><br /><br /><br />http://prosperityuk.com/2009/04/how-the-fractional-reserve-system-works/<br /><br />Below is another academic reference which backs up the proposition that banks do operate this way. It is copied verbatim from the paperback book Money and Banking Made Simple (5), part of the Heinemann “Made Simple Books” series. This book was, according to its Foreword, “specifically designed to cover the syllabus requirements of the Institute of Bankers Stage II examination in Applied Economics”. All headings, paragraphs and emphases as per the original. Verbatim extract begins at Chapter 1, page 6:<br /><br />The Creation of Credit<br />The growth of banking as a system for taking care of money was soon supplemented by a more profitable activity. The early goldsmiths had noticed that only a very small proportion, about 8 per cent, of the funds of each depositor was in use regularly, being drawn out and paid in as funds were used or received. The proportion left on permanent deposit was about 92 per cent of the average depositor’s funds. It seemed sensible to lend some of this money to people anxious to borrow for industrial and commercial reasons.<br /><br />However, in lending out these surplus funds the banks took a more sophisticated view of the unused balances than merely to regard them as funds available for lending. Consider a deposit of £100, of which only £8 is likely to be required to meet the customer’s needs, and the balance of £92 is available. The banks did not regard this as £92 available to lend to customers, but as the cash ratio for loans to a much greater sum. Of what sum is £92 eight per cent? The answer is:<br /><br />£92 ÷ 8 x 100 = £1150<br /><br />In theory the bank could lend a customer £1150. The customer has borrowed the money to spend, so let us pretend that in the eighteenth century he bought a herd of cattle for £1150. The vendor of the cattle would not know that the money was a pure invention, and would pay the cheque for £1150 into his account, but the statistical probability was that he would only then ask for 8 per cent of it, i.e. £92–the exact sum which the bank has available. We therefore see that ‘loans make deposits’ and also make profits for the bank. If the rate of interest was 10 per cent, and the loan was for one year, the interest earned would be £115, more than the original deposit which made the loan possible. The whole process is usually called the creation of credit or the creation of money.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-40609333903992235462010-09-29T14:19:48.412+03:002010-09-29T14:19:48.412+03:00Odotan parhaillaan finanssivalvonnan vastausta tu...Odotan parhaillaan finanssivalvonnan vastausta tuohon kysymykseen pankin luotonannosta ja luotonmuodostuksesta. Turha kiistellä sitä ennen.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-21087632309431834422010-09-29T12:52:02.919+03:002010-09-29T12:52:02.919+03:00JANSSOOOOOOOOOOOOOOON!
HUHUU!
MISSÄ VIIPYY VASTA...JANSSOOOOOOOOOOOOOOON!<br /><br />HUHUU!<br /><br />MISSÄ VIIPYY VASTAUKSESI?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-83478360516768123782010-09-29T12:26:42.214+03:002010-09-29T12:26:42.214+03:00HUHUU MARKUS!
Miksi et vastaa? Menikö salalittote...HUHUU MARKUS!<br /><br />Miksi et vastaa? Menikö salalittoteoriasi päin vittua.<br /><br />NEXT!Jimbonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-60453734714455046502010-09-28T14:47:32.413+03:002010-09-28T14:47:32.413+03:00Jeesus, että tuo video on taas niin karpoa ja kaik...Jeesus, että tuo video on taas niin karpoa ja kaiken lisäksi virheellistä.<br /><br />Huomaatko näissä kahdessa skenaariossa mitään eroa:<br /><br />a) pankkiin tallennetaan 1000€, josta 10% kassavaatimuksella se saa lainata ulos 900€. (tuo linkki, sivu 12)<br /><br />b) pankkiin tallennetaan 1000€, joka foliohattujen mukaan johtaa siihen, että pankki voi lainata ulos 10 000€.<br /><br />Noissa kahdessa on aika merkittävä ero, mutta sinä väität toista ja todellinen käytäntö väittää toista. Kumpikohan on oikein?Anna Nyyminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-12033783726653429212010-09-28T14:05:40.813+03:002010-09-28T14:05:40.813+03:00Tässä eräs, jossa selitetään tuo, että pankki voi ...<i>Tässä eräs, jossa selitetään tuo, että pankki voi lainata enemmän kuin mitä sillä on rahaa ja esim. tehdä 50000 eurosta 500000 ja kun tämä talletetaan pankkiin, siitä voidaan taas tehdä 5000000 jne. jne.<br /><br />http://www.youtube.com/watch?v=ztHKo3YYxxw</i><br /><br />Kommenteista:<br /><br />Jct: Banker Bernard Lietaer has his banking systems engineering wrong. I've uploaded my video "How banks create money" with the blueprint from the tap to the drain with pipes. When the 500,000 is deposited back in the bank by the seller, the 10% reserve ratio does not let banks now create and lend out 5 million, they can only create and lend out 90% of the 500,000: 450,000. Over and over again to multiply up to 10 times, but not lend out 10 times. Imagine getting that basic wrong.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-14545751004223367542010-09-28T13:54:07.514+03:002010-09-28T13:54:07.514+03:00Kuten myös, missä sinun lähteesi on ja sinun tulki...<i>Kuten myös, missä sinun lähteesi on ja sinun tulkintasi todiste?</i><br /><br />http://www.soininvaara.fi/2008/10/14/mihin-tarvitaan-tehokasta-luottoekspansiota/<br /><br />Jos sinun systeemisi olisi voimassa 100 €:stä voisi syntyä enemmän kuin 1000 €, joka siis saadaan tuon dokumentin kaavalla.<br /><br /><br /><i>Millä logiikalla pankki EI voisi määritellä koko 100 euroa kassavarannoksi ja lainata sen mukaan lisää rahaa?<br /></i><br /><br />Todistustaakka on sinulla ei minun tarvitse todistaa miksi väitteesi eivät pidä paikkaansa vaan sinun pitää todistaa että ne pitävät.<br /><br /><i><br />Miten pankki voisi edes teoriassa pitää kirjaa siitä, kuinka paljon on pankkiin talletettu ja miten mistäkin rahasummasta on pistetty jemmaan ja lainattu eteenpäin? Ei mitenkään. Sen sijaan pankki voi helposti katsoa rahavarojaan ja antamiaan lainoja ja tsekata, että rahavaroja on riittävästi kassavarannon tyydyttämiseksi.<br /></i><br /><br />Häh? Kyllä kai pankki osaa pitää kirjaa lainoista ja talletuksista.<br />Mikä ihme siinä olisi hankalaa?Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-81539168824677695302010-09-28T13:28:23.179+03:002010-09-28T13:28:23.179+03:00Tässä eräs, jossa selitetään tuo, että pankki voi ...Tässä eräs, jossa selitetään tuo, että pankki voi lainata enemmän kuin mitä sillä on rahaa ja esim. tehdä 50000 eurosta 500000 ja kun tämä talletetaan pankkiin, siitä voidaan taas tehdä 5000000 jne. jne.<br /><br />http://www.youtube.com/watch?v=ztHKo3YYxxwMarkus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-86432235206303373212010-09-28T13:20:27.749+03:002010-09-28T13:20:27.749+03:00> Olisit imbesilli lukenut sen
> linkin mon...> Olisit imbesilli lukenut sen <br />> linkin monisteen ajatuksella <br />> niin ei tarvitsisi pyöritellä <br />> mutuja miten se raha syntyy ja <br />> miten lainattu raha, joka <br />> talletaan pabnkkiin voidaan <br />> lainata edelleen.<br />> Vittu että voit olla säälittävä <br />> juntti.<br /><br />Et edelleenkään kertonut, mihin tarkkaan ottaen viittasit noilla sivuilla tuosta monisteesta, joihin käskit minun tutustua? Etpä taida itsekkään tietää.<br /><br />Jos sinä olisit oikeassa ja minä väärässä, voisit helposti antaa suoran lainauksen ja lähteen, joka sen osoittaisi. Mutta kun et voi. Mitäpä siitä pitäisi päätellä?Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-75272069701502143202010-09-28T13:18:24.365+03:002010-09-28T13:18:24.365+03:00> Mutta kun ei synny vaan tuolla
> sinun ta...> Mutta kun ei synny vaan tuolla <br />> sinun tavallasi voi syntyä <br />> enemmän. Jos sinun järjestelmäsi <br />> toimisi pankki antaisi ensi sitä <br />> 100 € vastaan 900 € lainaa, ja <br />> jos 100 € tuosta lainasta <br />> päätyisi talletukseksi toiseen <br />> pankkiin niin toinen pankki <br />> voisi taas lainata 1000€, <br />> jolloin kokonaisrahan määrä <br />> olisi jo 2000€.<br />> Odottelen edelleenkin lähdettä, <br />> jossa osoitat tuon oman <br />> tulkintasi oikeaksi.<br /><br />Kuten myös, missä sinun lähteesi on ja sinun tulkintasi todiste?<br /><br />Millä logiikalla pankki EI voisi määritellä koko 100 euroa kassavarannoksi ja lainata sen mukaan lisää rahaa? Raha on rahaa. Kun pankissa olevat talletukset kasvavat 100 eurolla niin ne kasvavat 100 eurolla...mikä siinä on outoa? Miten pankki voisi edes teoriassa pitää kirjaa siitä, kuinka paljon on pankkiin talletettu ja miten mistäkin rahasummasta on pistetty jemmaan ja lainattu eteenpäin? Ei mitenkään. Sen sijaan pankki voi helposti katsoa rahavarojaan ja antamiaan lainoja ja tsekata, että rahavaroja on riittävästi kassavarannon tyydyttämiseksi.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-85773953499531555732010-09-28T11:59:07.554+03:002010-09-28T11:59:07.554+03:00Olisit imbesilli lukenut sen linkin monisteen ajat...Olisit imbesilli lukenut sen linkin monisteen ajatuksella niin ei tarvitsisi pyöritellä mutuja miten se raha syntyy ja miten lainattu raha, joka talletaan pabnkkiin voidaan lainata edelleen.<br /><br />Vittu että voit olla säälittävä juntti.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-74355071079372431462010-09-28T11:47:14.296+03:002010-09-28T11:47:14.296+03:00Siis tästä on nyt kahta eri tulkintaa. Toisen muka...<i>Siis tästä on nyt kahta eri tulkintaa. Toisen mukaan se menee noin ja toisen mukaan pankki voi suoraan lainata sen koko summan (eli 100 euron talletuksesta 900 euroa). Lopputulos on kummassakin tapauksessa sama, eli syntyy uutta rahaa saman verran.</i><br /><br />Mutta kun ei synny vaan tuolla sinun tavallasi voi syntyä enemmän. Jos sinun järjestelmäsi toimisi pankki antaisi ensi sitä 100 € vastaan 900 € lainaa, ja jos 100 € tuosta lainasta päätyisi talletukseksi toiseen pankkiin niin toinen pankki voisi taas lainata 1000€, jolloin kokonaisrahan määrä olisi jo 2000€.<br />Odottelen edelleenkin lähdettä, jossa osoitat tuon oman tulkintasi oikeaksi.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-27424574559826921682010-09-28T10:17:51.577+03:002010-09-28T10:17:51.577+03:00> Eli oletko nyt kanssani samaa
> mieltä si...> Eli oletko nyt kanssani samaa <br />> mieltä siitä että pankit eivät voi <br />> lainata rahaa kuvaamallasi <br />> tavalla. Eli siis lainata rahaa <br />> jota sillä ei ole tallettajien <br />> tileillä. Vaan pankit luovat <br />> rahaa <br />> antamalla lainaa ja sitten <br />> lainaamalla lainatun rahan <br />> uudetaan, kun se on muuttunut <br />> talletuksiksi esim. <br />> talonrakentajan tilille.<br /><br />Siis tästä on nyt kahta eri tulkintaa. Toisen mukaan se menee noin ja toisen mukaan pankki voi suoraan lainata sen koko summan (eli 100 euron talletuksesta 900 euroa). Lopputulos on kummassakin tapauksessa sama, eli syntyy uutta rahaa saman verran.Markus Janssonhttps://www.blogger.com/profile/09685329373478640578noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-9088195457424254397.post-60510195036007454332010-09-28T09:39:09.674+03:002010-09-28T09:39:09.674+03:00> Jos otan velkaa 20000 € ja ostan
> auton s...> Jos otan velkaa 20000 € ja ostan<br />> auton se 20000 € Menee<br />> autokauppiaan pankin<br />> pankkitilille. Eli autokauppiaan<br />> pankki voi käyttää sitä<br />> vakavaraisuusvaatimuksen<br />> täyttämiseen. Eli ei sille<br />> autokauppiaan pankille ole<br />> mitään merkitystä mistä se raha,<br />> joka sen tileille talletetaan on<br />> kotoisin.<br /><br /><i>Olet oikeassa.</i><br /><br />Eli oletko nyt kanssani samaa mieltä siitä että pankit eivät voi lainata rahaa kuvaamallasi tavalla. Eli siis lainata rahaa jota sillä ei ole tallettajien tileillä. Vaan pankit luovat rahaa antamalla lainaa ja sitten lainaamalla lainatun rahan uudetaan, kun se on muuttunut talletuksiksi esim. talonrakentajan tilille.Jarkkohttps://www.blogger.com/profile/13494982607689475665noreply@blogger.com