19. huhtikuuta 2019

Aluehallintovirasto: Mari ja Marco lastensuojelukiusaaminen ei edellytä toimenpiteitä

Mari Kosonen ja Marco de Wit ovat joutuneet jatkuvan lastensuojeluterrorin kohteeksi, koska eräät häiriintyneet suvakit tehtailevat heistä perättömiä lasuilmoituksia. Lastensuojeluviranomaisia, eikä edes poliisia kiinnosta selvittää asioita sen vertaa, että perättömiä ilmoituksia tekeviä saataisiin kuriin ja lasu lopettaisi ilmiselvästi perättömien ilmoitusten selvittelyn. Tästä johtuen tein asiasta hallintokantelun Tampereen aluehallintovirastolle (Marin ja Marcon luvalla) ja nyt sieltä tuli vastaus.

Voitte lukea alkuperäiset paperit alta, mutta summaan lyhyesti, mitä minä valitin ja millä sanoin minulle vastattiin. Pääpointtini olivat seuraavat kolme kohtaa:

1. Tampereen lastensuojelun viranomaiset eivät ole tehneet asioista rikosilmoituksia, vaikka kyseessä on yleisen syyttäjän alainen rikos, jonka uhreina lastensuojelun henkilökunta on ja jota on jatkunut jo hyvin pitkään. RL 15. luvun 2§ ja 6§ mukaisesti perättömän lausunnon antaminen myös lastensuojeluviranomaiselle on rikos. Viranomainen antaa siis itsensä olla rikoksen uhri ja poliittisen vainon välikappale, eikä välitä asiasta mitään, eli rikkoo myös virkavelvollisuuttaan RL 40. luvun 9§ mukaisesti.

2. Tampereen lastensuojelu on itse syyllistynyt RL 25. luku 7a§ mukaisesti vainoamiseen, kun se on oikeudettomasti ollut yhteydessä ja häirinnyt Maria ja Marcoa. Oikeudettomasti, koska kyseiset ilmoitukset ovat ilmeisen perättömiä ja on jo lukuisia kertoja selvitetty, että lastensuojelun tarvetta ei ole. Tämäkin on toki virkavelvollisuuden rikkominen.

3. Tampereen lastensuojelu on itse rikkonut törkeästi virkavelvollisuuttaan (RL 40.luvun 10§), kun se on laittomasti estänyt ja kieltänyt Maria ja Marcoa nauhoittamasta lastensuojelun tapaamisiaan, tästähän olen vääntänyt jo esim. tässä blogikirjoituksessani.

Esitin useita ratkaisuja, mm. rikosilmoitusten tekemistä, virkalijoiden ojentamista, lasuilmoitusten käsittelyn keskeyttämistä toistaiseksi jne. Tietenkään mitään näistä ei tehty. 

Aluehallintoviraston vastaus oli lyhykäisyydessään, että mitään ei tehdä, koska en ole esittänyt asiasta todisteita. Tietenkään en ole, koska minulla ei ole, eikä voi olla, lastensuojelun omia raportteja asioista, mutta toki lyhyellä googlettelulla olisi löytynyt mm. Mari ja Marcon itsensä tekemävät videot asioista (jotka tietenkään eivät olisi olleet mikään todiste mistään niih). Aluehallintoviraston tehtävänä ei ole kuitenkaan toimia oikeusistuimena, jonne ulkopuoliset raahaavat todisteita, vaan nimenomaan itse TUTKIA kanteluita ja selvittää, onko niissä perää. Aluehallintovirasto olisi voinut yksinkertaisesti soittaa vaikkapa Tampereen lastensuojeluun ja kysyä, mitä siellä oikein on tapahtunut vai onko, tai ottaa yhteyttä Mariin ja Marcoon ja kysyä heiltä (jota toki en itse pitänyt tarpeellisena enkä edes järkevänä, koska se vain lisäisi Marin ja Marcon ajanhukkaa asiassa). Näin Aluehallintovirasto ei tietenkään tehnyt, eli ei siis TUTKINUT asiaa.

Kun ei tutkita, ei tietenkään voida mitään löytääkkään. Kun ei mitään löydetä, ei tietenkään voi olla todisteitakaan mistään. Ja kun ei ole todisteita, voidaankin kätevästi väittää, että mitään ei tarvitse tutkiakkaan. Kätevää. Näinhän viranomaiset yleensäkin Suomessa toimivat.



Kanteluni





Vastaus






PS. Koska ilmeisesti perättömien lastensuojeluilmoitusten tekeminen ei ole rikos, eikä sitä tutkita rikoksena ja kaikki lasuilmoitukset kuitenkin käsitellään pakosta aina läpikotaisin, niin kannattaa varmaan alkaa tehtailemaan lasuilmoituksia suvakeista, poliiseista, poliitikoista, virkamiehistä ja tuomareista. Sehän ei ilmeisesti ole rikos, koska sitä ei tarvitse lasun, eikä aluehallintovirastonkaan tutkia.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lastensuojelulaki 5 luku 26 §. Lastensuojeluasian vireille tulo ja lastensuojelun tarpeen selvittäminen

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.

Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita.


Laissa annetaan mahdollisuus jättää palvelutarpeen arviointi tekemättä, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Sossuilla ei ole velvollisuutta kutsua asiakkaita palvelutarpeen arviointiin, jos ilmenee että lastensuojeluilmoitukset ovat esimerkiksi perättömiä.

Anonyymi kirjoitti...

Karua toimintaa. Nämä lastensuojelun tädithän ovat ennenkaikkea lapsia vahingoittamassa tässä. Koulupäivät keskeytyvät ja joutuvat elämään pelossa että millonka taas joudun kuulusteluun jonkun hullun mielipuolisten ilmoitusten takia. Lisäksi pilataan perheen elämä aiheuttamalla suunantonta stressiä.

Erittäin raukkamaista. Jos Marilla tai Marcolla onkin väärät mielipiteet niin pitää olla aika syvällä että on valmis aikuisena ihmisenä käyttämään viranomaisen roolissa valtaa kiusatakseen ja uhkaillakseen koulussa käyviä lapsia.